Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi "perinteiset arvot" eivät voisi koskea vain itseä ja muut saisivat elää kuten halauavat?
26.06.2020 |
Tuossa toiseen ketjuun vastatessa aloin ajattelemaan että miksi ihmeessä "perinteisiä arvoja" kannattavat ovat usein niin kovin suvaitsemattomia muulla tavalla eläviä kohtaan? Lähes aina kun josku kertoo miten hänelle ovat tärkeitä "koti, uskonto ja isänmaa" tai miten "mies on mies ja nainen on nainen", siihen sisältyy ajatus että ne ovat joku ehdoton totuus jonka pitäisi koskea kaikkia muitakin tai koko yhteiskunta on heti pilalla.
Itse pidän itseäni hyvin isänmaallisena. Tirautan itkut aina kun Finlandia soi tai armeija marssii itsenäisyyspäivän paraatissa. Minusta perinteinen kirkkomme on hieno asia ja halusin ehdottomasti mennä kirkossa naimisiin ja kastaa lapsemme. Pidän myös siitä että mieheni on perinteisen miehekäs ja itse laitan miellläni kotia ja puuhaan keittiössä. Silti en pidä mitenkään huonona jos jollekin muulle isänmaalisuus on jotain muuta tai joku pitää kirkkoa vanhanaikaisena laitoksena jonka voisi lopettaa. Tai jos joku haluaa elää naisena tai miehenä ihan eri tavalla kuin me. Saa täällä olla montaa mieltä ja se kuuluu asiaan ja vapaaseen maahan.
Miksi siis tämä peinteisyys on yleensä niin yksisilmäistä ja yksimielisyyttä vaativaa? Miksi se ei ole monille sama asia kuin vaikka usko, henkilökohtainen asia joka on itselle tärkeä mutta muuta saavat uskoa johonkin muuhun tai olla uskomatta kokonaan jos siltä tuntuu? Itseäni ainakin ahdistaisi jos joku vaatisi minua elämään samoin kun hän ajattelee.
Kommentit (228)
Vierailija kirjoitti:
Oisko siksi, että suurimman osan ajatellessa sitä muuta, ei noilla arvoilla enää olisi merkitystä. Jos kirkkoon kuuluisi enää alle 20 %, ei se enää olisi oikea kirkko. Se olisi uskonnollinen yhdistys. Avioliittokin alkaa olla jo menettänyt arvonsa, kun on niin paljon susipareja ja vaikka mitä.
Täh? Tietenkin kirkko on kirkko, on aina ollut sitä. Ei se jäsenmäärästä kiinni ole.
Avioliitolla on edelleen oma juridinen merkityksensä. Kannattaakin olla siitä selvillä ja miettiä, haluaako avioitua vai onko parempi elää avoparina.
Aloittaja ajattelee kyllä fiksusti. Eikä hänen elämäntapansa ole minulta mitenkään poissa, vaikka itse elänkin toisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kontrolloinnin tai kontrolloitavuuden tarve. Ote omastakin elämästä tuntuu kirpoavan, jos ei tunne olevansa ohjaimissa ympäristön osalta. Tai selkäranka valahtaa housuun, jos ei ole riittävää mukautumispainetta kanssaihmisiltä.
Olin myös tulossa sanomaan tätä. Kontrolloiminen on yleisesti ottaen konservatiivisuuden ytimessä. Perinteiset sukupuoliroolit ovat syntyneet miesten kontrollista naisiin. Naisten oikeuksien laajentuessa ovat perinteiset sukupuoliroolit samalla heikentyneet, koska näillä kahdella on kiinteä yhteys toisiinsa. Uskonto on myös laajasti ollut väline ihmisten elämien kontrolloimiseen ja sukupuolihierarkian ylläpitämiseen. Samoin seksuaalivähemmistöjen oikeuksia on rajoitettu. Siksi konservatiivisten arvojen kannattajissa on paljon ihmisiä, etenkin miehiä, jotka kannattavat nimenomaan muiden kontrolloimista - koska tästä siinä on alkujaankin heille kyse: konservatiivisuus on syntynyt nimenomaan halusta kontrolloida muita omaksi hyödykseen ja ilokseen.
Sensuuri, bannaus, väärämielisten noitavainot - kuka niitä harrastaa? No rennot feministit, silakat, rasmukset, vasemmisto. Se on ilmeisesti sitä "parempaa kontrolloimista".
Perinteisten sukupuoliroolien olemassaolon tarina on paljon monimutkaisempi kuin annat ymmärtää, etkä nähtävästi ymmärrä siitä mitään. Kunhan vain lasket feministisiä kliseitä.
Sukupuoliroolit ovat oikeasti heikentyneet vain pahasti aivopestyjen, mt-ongelmaisten ja epätyypillisten feminististen friikkinaisten keskuudessa, jotka eivät ylipäänsä pysty olemaan onnellisia sukupuolidysforioissaan, traumoissaan, häilyvissä identiteeteissään saatika polyamorisissa sekoiluissaan. Jos et usko minua niin katso vaikka feministisen puolueen jäsenlistoja. Surullista, mutta niin valitettavan totta.
Ja mitä tulee uskontoihin, niin kristin uskoa kyllä mollaatte ja tallotte, yhdessä muslimien kanssa jopa vasemmistolaiset vandalisoivat tuhansittain kirkkoja pelkästään euroopassa - mutta rauhanuskonto on täysin koskematon, pyhä ja siitä teillä on vain hyvää sanottavaa aina.
Mä olen ihan tavallinen suomalainen nainen, joka yksinkertaisesti on kiinnostunut ympäröivästä maailmasta ja ottaa naiset ja naisten oikeudet vakavasti. Mihinkään muuhun lopputulokseen en ole pystynyt sukupuoliroolien suhteen tulemaan, jos tarkastelen kaikkea saatavilla olevaa todistusaineistoa aiheesta. Isolla osalla ihmisistä Suomessa ei oikein näytä olevan juurikaan käsitystä siitä, kuinka vähän oikeuksia naisilla on ollut länsimaissakaan, ja miksi ja millä tavalla se on muovannut naisten elämiä. Eihän se tosin ihme ole, kun naisten elämää historiassa ei peruskoulussakaan oikein edes käsitellä (yhden käden sormilla laskettavissa olevia tiettyjä poikkeushenkilöitä lukuunottamatta), ja aihe on hyvinkin tabu.
Kyllä sukupuoliroolit ovat yleisesti ottaen heikentyneet kaikissa maissa, joissa naisilla on oikein mitään oikeuksia. Kun naisilla on oikeuksia, naiset haluavat myös poistua kodista ja tehdä muutakin kuin hoivata lapsia ja palvella miehiä. Suomessa nuoret naiset yleisesti ottaen pyytävät itselleen yhä enemmän tilaa ja kunnioitusta yhteiskunnassa. Yhä harvempi suostuu esim. tekemään valtaosaa kotitöistä vain koska "naisen kuuluu".
(Ei mua tosin siis henkilökohtaisesti erityisesti kiinnosta, jos jotkut kokevat kotonansa tällaisen järjestelyn omakseen, ja kuten ap, toivon myös yhteiskuntaa, jossa ihmiset voivat viime kädessä tehdä omaa elämäänsä koskevat päätökset. Tulin alunperin vain kertomaan näkemykseni ketjun otsikon aiheeseen. Mutta se mitä sanoin sukupuoliroolien synnyinolosuhteista on valitettavasti yksinkertaisesti totta: historiankirjoista voi tarkastella naisten historiallisia oikeuksia ja niitä olosuhteita, joista sukupuoliroolit kumpuavat.)
En erityisesti kannata islamia enkä etenkään kunniakulttuureita. Kaikkiin suuriin uskontoihin maailmassa kuuluu naisten oikeuksien raskas rajoittaminen ja naisten toissijainen arvo, ja mielestäni kunniakulttuurien miehet ovat suurelta osin käsittämättömän sairaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kontrolloinnin tai kontrolloitavuuden tarve. Ote omastakin elämästä tuntuu kirpoavan, jos ei tunne olevansa ohjaimissa ympäristön osalta. Tai selkäranka valahtaa housuun, jos ei ole riittävää mukautumispainetta kanssaihmisiltä.
Olin myös tulossa sanomaan tätä. Kontrolloiminen on yleisesti ottaen konservatiivisuuden ytimessä. Perinteiset sukupuoliroolit ovat syntyneet miesten kontrollista naisiin. Naisten oikeuksien laajentuessa ovat perinteiset sukupuoliroolit samalla heikentyneet, koska näillä kahdella on kiinteä yhteys toisiinsa. Uskonto on myös laajasti ollut väline ihmisten elämien kontrolloimiseen ja sukupuolihierarkian ylläpitämiseen. Samoin seksuaalivähemmistöjen oikeuksia on rajoitettu. Siksi konservatiivisten arvojen kannattajissa on paljon ihmisiä, etenkin miehiä, jotka kannattavat nimenomaan muiden kontrolloimista - koska tästä siinä on alkujaankin heille kyse: konservatiivisuus on syntynyt nimenomaan halusta kontrolloida muita omaksi hyödykseen ja ilokseen.
Sensuuri, bannaus, väärämielisten noitavainot - kuka niitä harrastaa? No rennot feministit, silakat, rasmukset, vasemmisto. Se on ilmeisesti sitä "parempaa kontrolloimista".
Perinteisten sukupuoliroolien olemassaolon tarina on paljon monimutkaisempi kuin annat ymmärtää, etkä nähtävästi ymmärrä siitä mitään. Kunhan vain lasket feministisiä kliseitä.
Sukupuoliroolit ovat oikeasti heikentyneet vain pahasti aivopestyjen, mt-ongelmaisten ja epätyypillisten feminististen friikkinaisten keskuudessa, jotka eivät ylipäänsä pysty olemaan onnellisia sukupuolidysforioissaan, traumoissaan, häilyvissä identiteeteissään saatika polyamorisissa sekoiluissaan. Jos et usko minua niin katso vaikka feministisen puolueen jäsenlistoja. Surullista, mutta niin valitettavan totta.
Ja mitä tulee uskontoihin, niin kristin uskoa kyllä mollaatte ja tallotte, yhdessä muslimien kanssa jopa vasemmistolaiset vandalisoivat tuhansittain kirkkoja pelkästään euroopassa - mutta rauhanuskonto on täysin koskematon, pyhä ja siitä teillä on vain hyvää sanottavaa aina.
Voi voi, tosi ikävää kun "kristin uskoa" mollataan ja tallataan.
Ehkä joku erehtyi luulemaan, että kristityt todella elävät kultaisen säännön mukaan ja haluavat itseään kohdeltavan kuten ovat itse muita kohdelleet. Sitä voi miettiä, olisiko kannattanut jättää homot rauhaan, jumalanpilkkapykälät säätämättä, sensuurivaatimukset esittämättä, typerät tutkintapyynnöt pilakuvista ym. tekemättä, saatanapaniikki lietsomatta ja niin edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kontrolloinnin tai kontrolloitavuuden tarve. Ote omastakin elämästä tuntuu kirpoavan, jos ei tunne olevansa ohjaimissa ympäristön osalta. Tai selkäranka valahtaa housuun, jos ei ole riittävää mukautumispainetta kanssaihmisiltä.
Olin myös tulossa sanomaan tätä. Kontrolloiminen on yleisesti ottaen konservatiivisuuden ytimessä. Perinteiset sukupuoliroolit ovat syntyneet miesten kontrollista naisiin. Naisten oikeuksien laajentuessa ovat perinteiset sukupuoliroolit samalla heikentyneet, koska näillä kahdella on kiinteä yhteys toisiinsa. Uskonto on myös laajasti ollut väline ihmisten elämien kontrolloimiseen ja sukupuolihierarkian ylläpitämiseen. Samoin seksuaalivähemmistöjen oikeuksia on rajoitettu. Siksi konservatiivisten arvojen kannattajissa on paljon ihmisiä, etenkin miehiä, jotka kannattavat nimenomaan muiden kontrolloimista - koska tästä siinä on alkujaankin heille kyse: konservatiivisuus on syntynyt nimenomaan halusta kontrolloida muita omaksi hyödykseen ja ilokseen.
Miehillä lienee keskimäärin suurempi tarve kontrolloida ympäristöä ja yhteiskuntaa.
Naisilla taas lienee keskimäärin suurempi tarve tulla kontrolloiduksi.
Konservatiiviset arvot ovat syntyneet aikojen saatossa vastaamaan molempien sukupuolten tarpeisiin, niin että ihmisillä olisi keskimäärin riittävän turvallista esim. perheen perustamiseen.
Voit toki alapeukuttaa jos olet nainen jota kontrolloiduksi tulemisen tarpeen mainitseminen triggeröi.
Olisi kuitenkin viistautta tunnustaa että konservatiiviset arvot eivät olisi kestäneet läpi vuosituhansien ellei niissä olisi tiettyä yhteiskunnan jatkuvuutta tukevaa tarkoituksenmukaisuutta.
Konservatiiviset arvot ovat selvinneet, koska lapsia syntyy enemmän, kun asiasta päättää se, joka ei niitä itse kanna. Tämä on kehitys nähtävissä nytkin maailmassa eri kulttuurien välillä. Konservatiiviset arvot ovat selvinneet myös, koska miehet ovat voineet niitä väkivallalla ylläpitää (ja ovat niin tehneetkin), ja naiset ovat siksi aina pelänneet miehiä. Naisten keskinäinen järjestäytyminen on myös ollut estetty. Naisten tarpeisiin tämä järjestely ei ole kovinkaan hyvin vastannut, mutta eipä sillä ole ollut väliäkään, naiset kun ovat miehiä pienempiä. Konservatiiviset arvot ovat selvinneet myös, koska ennen teknologiaa orjatyönvoimalle on ollut tarvetta. Se, että jotain on tapahtunut laajasti ja pitkään ei vielä tee siitä hyvää asiaa jota tulisi jatkaa silloinkin kun ei ole enää pakko.
Voimme toki kaikin mokomin romuttaa omat konservatiiviset arvomme uskoen naiivisti, että juuri nyt on se hetki maailmanhistoriassa kun konservatiiviset arvot eivät enää olekaan valideja. Kokeileminen kuuluu evoluutioon, ja kulttuurievoluutioonkin.
Parinsadan vuoden päästä näemme, johtivatko nämä ponnistelut uuden uljaan konservatiivisista arvoista vapaan maailman syntymiseen. Vai täyttikö joku toinen konservatiivisempi kulttuuri syntyneen arvotyhjiön. Miten uskot käyvän, esim. tämänhetkisten syntyvyystilastojen valossa?
Tämä on ihan validi ongelma tällä hetkellä, jota kannattaisi enemmän huomioida. Tosin jos teknologinen ja lääketieteellinen kehitys jatkavat nykyistä kulkuaan, parissasadassa vuodessa maailma tulee muuttumaan niin radikaalisti, että sekä evoluutio että kulttuurievoluutio menevät uusiksi. Lisääntyminen ei tule enää edellyttämään fyysistä raskautta eikä perinteistä perhemallia. En osaa ennakoida, miltä tulevat vuosisadat näyttävät. Vaihtoehtoja ja muuttujia on niin paljon.
Toisekseen: itse en koe naisena konservatiivista elämää oikeastaan edes elämisen arvoiseksi. En pysty valitsemaan itselleni surkeaa vaihtoehtoa, joten tasa-arvoinen elämä on mulle ainoa elämä jolla on mitään merkitystä. Mulle länsimaisen kulttuurin arvo on ratkaisevasti sen tasa-arvoisuudessa, ja jos se pyyhkiytyy pois, ei jäljelle jää enää kuitenkaan mulle mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelen hyvin konservatiivisesti. Minulle sopisi se, että kaikki elävät omien arvojensa mukaan, mikäli myös liberaalit antaisivat konservatiivien elää omien arvojensa mukaan ja esittää omia mielipiteitään julkisesti ilman järkyttävää somelynkkausta ja työpaikan menetyksen uhkaa, yms. Esimerkiksi mikäli avioliitto on laissa määritelty miehen ja naisen väliseksi, opettaja voi hyvin opettaa avioliiton olevan miehen ja naisen välinen sopimus. Kun avioliiton käsitystä laajennetaan, kuvitelkaa sitä raivon määrää, jos opettaja esittää asiasta omia konservatiivisia mielipiteitään. Tästä syystä konservatiivin näkökulmasta on paras pitää lait mahdollisimman konservatiivisina, muuten hänen oma sananvapautensa on käytännössä mennyttä.
Siis oikeasti, montako kertaa sinä olet pelännyt menettäväsi esim työpaikkasi tai joutuvasi somelynkkauksen kohteeksi siksi, että olet heteroliitossa tai kuulut kirkkoon? Sinä saat ihan varmasti elää itse omien arvojesi mukaan niin, ettei liberaalit siihen antaisi lupaa. Mutta jos tarkoitat oman elämän elämisellä sitä, että haluat meuhkata ympäri nettiä, miten luonnotonta homoseksi on, siinä menee raja. Se ei ole sinun omaa elämääsi vaan se olet sinä puuttumassa toisten elämään. Siitä on turha ruikuttaa.
En tahdo "meuhkata" netissä, se ei sovi luonteelleni. Tahdon kuitenkin pystyä käymään järkeviä keskusteluja, joissa perustelen mielipiteeni. Tahdon myös oikeuden toimia missä tahansa ammatissa henkilönä, jolla on oikeus ilmaista omia mielipiteitään yhtälailla kuin muitakin ideologioita edustavilla. Tämä juuri on ongelma, kun liberaalit sanovat, että konservatiivit saavat elää omaa elämäänsä, he tarkoittavat, että he saavat elää, kunhan pysyvät hiljaa ja näkymättömissä. Tämä ei ole todellista vapautta elää elämäänsä. Eivät muutkaan tykkäisi, jos heille sanoisi että olet homo ja se on ok, kunhan et kerro asiasta kenellekään tai että ok olet vegaani, mutta et saa koskaan julkisesti puhua eläinten oikeuksien puolesta. Itse ajattelen niin, että kaikilla tulisi olla vapaus ja oikeus ilmaista mielipiteitään, näin kuulemme monia eri mielipiteitä ja voimme kehittyä ihmisinä. Liberaaleille tämä ei valitettavasti usein käy.
Niin kauan, kun tuosta sun mielipiteestäsi ei ole haittaa sun työkavereillesi eikä varsinkaan asiakkaillesi, olen täsmälleen samaa mieltä. Alaa ja ammattiaan valitessaan kannattaa miettiä, millaista työtä joutuisi tekemään. Kun aikoinaan harkitsin sairaanhoitajan ammattia, soitin jo ennen edes opiskeluaikaa oppilaitokseen ja kysyin, pitääkö opiskeluaikana tehdä eläinkokeita, Jos olisi pitänyt, en olisi edes hakenut. En myöskään koskaan tarkoituksella hakeutunut sellaisiin työtehtäviin, joissa olisin joutunut tekemään asioita, jotka olisivat olleet arvomaailmani vastaisia. Olin aikoinaan töissä vanhustenhuollossa ja jo silloin vannoin, että omia vanhempiani ei ikinä tulla laittamaan mihinkään hoivalaitokseen. En ollut siinä työpaikassa kauaa ja hoidan mieluummin vanhempani itse. En myöskään koskaan olisi hakeutunut teurastajaksi ja sitten sanonut, että minä muuten teurastan vain porkkanoita ja kukkakaaleja.
Eli kyllä mun mielestä yksilöllä on ihan omakin vastuunsa siihen, mille alalle tai millaisiin työtehtäviin hakeutuu. Ja sitten olisi ihan älyttömän hyvä, jos ihmisillä olisi käytöstavat, diplomaattitaitoja ja tilannetajua. Ei niitä omia mielipiteitään tarvitse aina päästä ääneen sanomaan. Oikeasti töissä on kaikista järkevintä puhua VAIN työasioista. Jos niissä on erimielisyyttä, asiat ratkaistaan tiimityönä. Henkilökohtaista arvomaailmaansa on aika tyhmää edes yrittää viedä omalle työpaikalleen, jos se ei liity just silloin käsillä olevaan työasiaan.
Olen kouluttautunut opettajaksi. Pyrin pitäytymään opetussuunnitelmassa oppitunneilla. Nyt eräs ongelma on esimerkiksi se, että uusi opetussuunnitelma velvoittaa minua käsittelemään sukupuolten moninaisuutta. Itse näen koko käsitteen hyvin liberaali-ideologisena, valheellisena ja jopa haitallisena. On moraalinen ristiriita opettaa aiheesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos rehellisiä ollaan, niin lähes kaikkihan pyrkivät rajoittamaan muiden elämää jollain tavalla. Vihreät pyrkivät rajoittamaan lihaa syövien autoilijoiden elämää esimerkiksi äänestämällä ja kirjoittelemalla netissä. Vasemmisto pyrkii rajoittamaan yrittäjien elämää, kokoomus taas yhteiskunnan tuella elävien elämää. Intersektionaaliset feministit pyrkivät kaventamaan sananvapautta, monet etujärjestöt lobbaavat omien juttujensa puolesta. Miksi perinteiset arvot ärsyttävät eniten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelen hyvin konservatiivisesti. Minulle sopisi se, että kaikki elävät omien arvojensa mukaan, mikäli myös liberaalit antaisivat konservatiivien elää omien arvojensa mukaan ja esittää omia mielipiteitään julkisesti ilman järkyttävää somelynkkausta ja työpaikan menetyksen uhkaa, yms. Esimerkiksi mikäli avioliitto on laissa määritelty miehen ja naisen väliseksi, opettaja voi hyvin opettaa avioliiton olevan miehen ja naisen välinen sopimus. Kun avioliiton käsitystä laajennetaan, kuvitelkaa sitä raivon määrää, jos opettaja esittää asiasta omia konservatiivisia mielipiteitään. Tästä syystä konservatiivin näkökulmasta on paras pitää lait mahdollisimman konservatiivisina, muuten hänen oma sananvapautensa on käytännössä mennyttä.
Siis oikeasti, montako kertaa sinä olet pelännyt menettäväsi esim työpaikkasi tai joutuvasi somelynkkauksen kohteeksi siksi, että olet heteroliitossa tai kuulut kirkkoon? Sinä saat ihan varmasti elää itse omien arvojesi mukaan niin, ettei liberaalit siihen antaisi lupaa. Mutta jos tarkoitat oman elämän elämisellä sitä, että haluat meuhkata ympäri nettiä, miten luonnotonta homoseksi on, siinä menee raja. Se ei ole sinun omaa elämääsi vaan se olet sinä puuttumassa toisten elämään. Siitä on turha ruikuttaa.
En tahdo "meuhkata" netissä, se ei sovi luonteelleni. Tahdon kuitenkin pystyä käymään järkeviä keskusteluja, joissa perustelen mielipiteeni. Tahdon myös oikeuden toimia missä tahansa ammatissa henkilönä, jolla on oikeus ilmaista omia mielipiteitään yhtälailla kuin muitakin ideologioita edustavilla. Tämä juuri on ongelma, kun liberaalit sanovat, että konservatiivit saavat elää omaa elämäänsä, he tarkoittavat, että he saavat elää, kunhan pysyvät hiljaa ja näkymättömissä. Tämä ei ole todellista vapautta elää elämäänsä. Eivät muutkaan tykkäisi, jos heille sanoisi että olet homo ja se on ok, kunhan et kerro asiasta kenellekään tai että ok olet vegaani, mutta et saa koskaan julkisesti puhua eläinten oikeuksien puolesta. Itse ajattelen niin, että kaikilla tulisi olla vapaus ja oikeus ilmaista mielipiteitään, näin kuulemme monia eri mielipiteitä ja voimme kehittyä ihmisinä. Liberaaleille tämä ei valitettavasti usein käy.
Niin kauan, kun tuosta sun mielipiteestäsi ei ole haittaa sun työkavereillesi eikä varsinkaan asiakkaillesi, olen täsmälleen samaa mieltä. Alaa ja ammattiaan valitessaan kannattaa miettiä, millaista työtä joutuisi tekemään. Kun aikoinaan harkitsin sairaanhoitajan ammattia, soitin jo ennen edes opiskeluaikaa oppilaitokseen ja kysyin, pitääkö opiskeluaikana tehdä eläinkokeita, Jos olisi pitänyt, en olisi edes hakenut. En myöskään koskaan tarkoituksella hakeutunut sellaisiin työtehtäviin, joissa olisin joutunut tekemään asioita, jotka olisivat olleet arvomaailmani vastaisia. Olin aikoinaan töissä vanhustenhuollossa ja jo silloin vannoin, että omia vanhempiani ei ikinä tulla laittamaan mihinkään hoivalaitokseen. En ollut siinä työpaikassa kauaa ja hoidan mieluummin vanhempani itse. En myöskään koskaan olisi hakeutunut teurastajaksi ja sitten sanonut, että minä muuten teurastan vain porkkanoita ja kukkakaaleja.
Eli kyllä mun mielestä yksilöllä on ihan omakin vastuunsa siihen, mille alalle tai millaisiin työtehtäviin hakeutuu. Ja sitten olisi ihan älyttömän hyvä, jos ihmisillä olisi käytöstavat, diplomaattitaitoja ja tilannetajua. Ei niitä omia mielipiteitään tarvitse aina päästä ääneen sanomaan. Oikeasti töissä on kaikista järkevintä puhua VAIN työasioista. Jos niissä on erimielisyyttä, asiat ratkaistaan tiimityönä. Henkilökohtaista arvomaailmaansa on aika tyhmää edes yrittää viedä omalle työpaikalleen, jos se ei liity just silloin käsillä olevaan työasiaan.
Olen kouluttautunut opettajaksi. Pyrin pitäytymään opetussuunnitelmassa oppitunneilla. Nyt eräs ongelma on esimerkiksi se, että uusi opetussuunnitelma velvoittaa minua käsittelemään sukupuolten moninaisuutta. Itse näen koko käsitteen hyvin liberaali-ideologisena, valheellisena ja jopa haitallisena. On moraalinen ristiriita opettaa aiheesta.
Kieltämättä vaikea juttu. Kaiken propagandan opettaminen voi olla vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos rehellisiä ollaan, niin lähes kaikkihan pyrkivät rajoittamaan muiden elämää jollain tavalla. Vihreät pyrkivät rajoittamaan lihaa syövien autoilijoiden elämää esimerkiksi äänestämällä ja kirjoittelemalla netissä. Vasemmisto pyrkii rajoittamaan yrittäjien elämää, kokoomus taas yhteiskunnan tuella elävien elämää. Intersektionaaliset feministit pyrkivät kaventamaan sananvapautta, monet etujärjestöt lobbaavat omien juttujensa puolesta. Miksi perinteiset arvot ärsyttävät eniten?
En edes usko, että ne arvot ovat se ongelma monelle, mutta niitä vastustamalla pyritään nostamaan itseään (muka) moraalisesti ylemmäs.
Vierailija kirjoitti:
Oisko siksi, että suurimman osan ajatellessa sitä muuta, ei noilla arvoilla enää olisi merkitystä. Jos kirkkoon kuuluisi enää alle 20 %, ei se enää olisi oikea kirkko. Se olisi uskonnollinen yhdistys. Avioliittokin alkaa olla jo menettänyt arvonsa, kun on niin paljon susipareja ja vaikka mitä.
Kaikki alapeukuttajat, olette ääliöitä. Lukekaa asetettu kysymys. Tämä on vastaus siihen, ei mikään mielipide.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä ihmeen p*skaa ap oikein jauhaa? Eivät ne tosiaan ole traditionaaliset ihmiset vaatimassa sensuuria, bannia ja vainoamista "vääristä mielipiteistä". Se on tasan "uudistusmielisen" ja "liberaalin" vasemmiston ja feministien heiniä sellainen.
Kansallismielisyys, konservatiivisuus, kristinusko, ydinperhe ja perinteiset sukupuoliroolit - en edes keksi pahempaa myrkkyä feministivassareille. Noihin uskova saa tulevaisuudessa todella taistella oikeudestaan olla olemassa.
Eivätpä juu. Hankamäki vaatii kirjassaan viranomaisia sulkemaan Hikipedian, koska se on kuulemma vihervasemmiston vihapuhealusta. Voit käydä itse katsomassa, miten kauhean VIHERVASEMMISTOLAISTA materiaalia sieltä löytyykään:
https://hikipedia.info/wiki/Monikulttuurisuus
Muutama vuosi sitten joukko kristillisdemokraatteja ja persuja vaati Sikamessias-teosta pois taidenäyttelystä.
https://yle.fi/uutiset/3-9943293
Sitten oli esimerkiksi tämä:
https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Jari-Tervon-Raamatun-heittoa-ei-tut…
"Liikenneopettaja Heino Wahlstén vaati Tervolle sakkoa tai vankeusrangaistusta rikoslain uskonrauhan rikkomista koskevan pykälän mukaisesti.
Wahlstén toivoi, että virallinen syyttäjä suorittaisi asiassa rajanvedon ja päättäisi, mikä on oikein ja mikä väärin. Hänen mukaansa Tervo häpäisi julkisesti suomalaisten enemmistön uskontoa ja perinteitä."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelen hyvin konservatiivisesti. Minulle sopisi se, että kaikki elävät omien arvojensa mukaan, mikäli myös liberaalit antaisivat konservatiivien elää omien arvojensa mukaan ja esittää omia mielipiteitään julkisesti ilman järkyttävää somelynkkausta ja työpaikan menetyksen uhkaa, yms. Esimerkiksi mikäli avioliitto on laissa määritelty miehen ja naisen väliseksi, opettaja voi hyvin opettaa avioliiton olevan miehen ja naisen välinen sopimus. Kun avioliiton käsitystä laajennetaan, kuvitelkaa sitä raivon määrää, jos opettaja esittää asiasta omia konservatiivisia mielipiteitään. Tästä syystä konservatiivin näkökulmasta on paras pitää lait mahdollisimman konservatiivisina, muuten hänen oma sananvapautensa on käytännössä mennyttä.
Siis oikeasti, montako kertaa sinä olet pelännyt menettäväsi esim työpaikkasi tai joutuvasi somelynkkauksen kohteeksi siksi, että olet heteroliitossa tai kuulut kirkkoon? Sinä saat ihan varmasti elää itse omien arvojesi mukaan niin, ettei liberaalit siihen antaisi lupaa. Mutta jos tarkoitat oman elämän elämisellä sitä, että haluat meuhkata ympäri nettiä, miten luonnotonta homoseksi on, siinä menee raja. Se ei ole sinun omaa elämääsi vaan se olet sinä puuttumassa toisten elämään. Siitä on turha ruikuttaa.
En tahdo "meuhkata" netissä, se ei sovi luonteelleni. Tahdon kuitenkin pystyä käymään järkeviä keskusteluja, joissa perustelen mielipiteeni. Tahdon myös oikeuden toimia missä tahansa ammatissa henkilönä, jolla on oikeus ilmaista omia mielipiteitään yhtälailla kuin muitakin ideologioita edustavilla. Tämä juuri on ongelma, kun liberaalit sanovat, että konservatiivit saavat elää omaa elämäänsä, he tarkoittavat, että he saavat elää, kunhan pysyvät hiljaa ja näkymättömissä. Tämä ei ole todellista vapautta elää elämäänsä. Eivät muutkaan tykkäisi, jos heille sanoisi että olet homo ja se on ok, kunhan et kerro asiasta kenellekään tai että ok olet vegaani, mutta et saa koskaan julkisesti puhua eläinten oikeuksien puolesta. Itse ajattelen niin, että kaikilla tulisi olla vapaus ja oikeus ilmaista mielipiteitään, näin kuulemme monia eri mielipiteitä ja voimme kehittyä ihmisinä. Liberaaleille tämä ei valitettavasti usein käy.
Niin kauan, kun tuosta sun mielipiteestäsi ei ole haittaa sun työkavereillesi eikä varsinkaan asiakkaillesi, olen täsmälleen samaa mieltä. Alaa ja ammattiaan valitessaan kannattaa miettiä, millaista työtä joutuisi tekemään. Kun aikoinaan harkitsin sairaanhoitajan ammattia, soitin jo ennen edes opiskeluaikaa oppilaitokseen ja kysyin, pitääkö opiskeluaikana tehdä eläinkokeita, Jos olisi pitänyt, en olisi edes hakenut. En myöskään koskaan tarkoituksella hakeutunut sellaisiin työtehtäviin, joissa olisin joutunut tekemään asioita, jotka olisivat olleet arvomaailmani vastaisia. Olin aikoinaan töissä vanhustenhuollossa ja jo silloin vannoin, että omia vanhempiani ei ikinä tulla laittamaan mihinkään hoivalaitokseen. En ollut siinä työpaikassa kauaa ja hoidan mieluummin vanhempani itse. En myöskään koskaan olisi hakeutunut teurastajaksi ja sitten sanonut, että minä muuten teurastan vain porkkanoita ja kukkakaaleja.
Eli kyllä mun mielestä yksilöllä on ihan omakin vastuunsa siihen, mille alalle tai millaisiin työtehtäviin hakeutuu. Ja sitten olisi ihan älyttömän hyvä, jos ihmisillä olisi käytöstavat, diplomaattitaitoja ja tilannetajua. Ei niitä omia mielipiteitään tarvitse aina päästä ääneen sanomaan. Oikeasti töissä on kaikista järkevintä puhua VAIN työasioista. Jos niissä on erimielisyyttä, asiat ratkaistaan tiimityönä. Henkilökohtaista arvomaailmaansa on aika tyhmää edes yrittää viedä omalle työpaikalleen, jos se ei liity just silloin käsillä olevaan työasiaan.
Olen kouluttautunut opettajaksi. Pyrin pitäytymään opetussuunnitelmassa oppitunneilla. Nyt eräs ongelma on esimerkiksi se, että uusi opetussuunnitelma velvoittaa minua käsittelemään sukupuolten moninaisuutta. Itse näen koko käsitteen hyvin liberaali-ideologisena, valheellisena ja jopa haitallisena. On moraalinen ristiriita opettaa aiheesta.
Mielestäni olisi myös moraalisesti epärehellistä olla opettamatta aiheesta, vain koska ei itse seiso sen takana. Mitä tulisi, jos historianopettajat kertoisivat vaan puolet totuudesta oman mielensä mukaan? Usassahan tämä näkyy biologian opetuksessa, lapset eivät tiedä missä muut maanosat sijaitsevat, koska niitä ei pidetä siellä tärkeänä. En halua edes tietää, mitä kiinassa tai Pohjois-koreassa opetetaan historiasta tai maailman aatesuuntauksista (arvaan, niitä ei opeteta). Aina on joku joka eri mieltä, tehtäväsi on mielestäni kertoa asioista mahdollisimman laajasti ja oppilaat ottavat tästä kukin mitäkin. Sinun tehtäväsi ei ole ole päättää ajattelua ja arvomaailmaa heidän puolestaan, ei lainkaan. Sinun tehtäväsi on jakaa tietoa ja opettaa taitoja. Maailmasta, ei vain sinun nurkiltasi. Fiksu oppilas kyllä tajuaa kyseenalaistaa ja arvovaltasi menee siinä, jos he näkevät sinut "jäljessä" omaa ajatteluaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos rehellisiä ollaan, niin lähes kaikkihan pyrkivät rajoittamaan muiden elämää jollain tavalla. Vihreät pyrkivät rajoittamaan lihaa syövien autoilijoiden elämää esimerkiksi äänestämällä ja kirjoittelemalla netissä. Vasemmisto pyrkii rajoittamaan yrittäjien elämää, kokoomus taas yhteiskunnan tuella elävien elämää. Intersektionaaliset feministit pyrkivät kaventamaan sananvapautta, monet etujärjestöt lobbaavat omien juttujensa puolesta. Miksi perinteiset arvot ärsyttävät eniten?
Tuo on minusta eri asia. Kaikki me jollakin tavalla pyrimme vaikuttamaan muiden käytökseen, mutta silti voi kunnioittaa toisten oikeutta tehdä viime kädessä itse omat valintansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelen hyvin konservatiivisesti. Minulle sopisi se, että kaikki elävät omien arvojensa mukaan, mikäli myös liberaalit antaisivat konservatiivien elää omien arvojensa mukaan ja esittää omia mielipiteitään julkisesti ilman järkyttävää somelynkkausta ja työpaikan menetyksen uhkaa, yms. Esimerkiksi mikäli avioliitto on laissa määritelty miehen ja naisen väliseksi, opettaja voi hyvin opettaa avioliiton olevan miehen ja naisen välinen sopimus. Kun avioliiton käsitystä laajennetaan, kuvitelkaa sitä raivon määrää, jos opettaja esittää asiasta omia konservatiivisia mielipiteitään. Tästä syystä konservatiivin näkökulmasta on paras pitää lait mahdollisimman konservatiivisina, muuten hänen oma sananvapautensa on käytännössä mennyttä.
Siis oikeasti, montako kertaa sinä olet pelännyt menettäväsi esim työpaikkasi tai joutuvasi somelynkkauksen kohteeksi siksi, että olet heteroliitossa tai kuulut kirkkoon? Sinä saat ihan varmasti elää itse omien arvojesi mukaan niin, ettei liberaalit siihen antaisi lupaa. Mutta jos tarkoitat oman elämän elämisellä sitä, että haluat meuhkata ympäri nettiä, miten luonnotonta homoseksi on, siinä menee raja. Se ei ole sinun omaa elämääsi vaan se olet sinä puuttumassa toisten elämään. Siitä on turha ruikuttaa.
En tahdo "meuhkata" netissä, se ei sovi luonteelleni. Tahdon kuitenkin pystyä käymään järkeviä keskusteluja, joissa perustelen mielipiteeni. Tahdon myös oikeuden toimia missä tahansa ammatissa henkilönä, jolla on oikeus ilmaista omia mielipiteitään yhtälailla kuin muitakin ideologioita edustavilla. Tämä juuri on ongelma, kun liberaalit sanovat, että konservatiivit saavat elää omaa elämäänsä, he tarkoittavat, että he saavat elää, kunhan pysyvät hiljaa ja näkymättömissä. Tämä ei ole todellista vapautta elää elämäänsä. Eivät muutkaan tykkäisi, jos heille sanoisi että olet homo ja se on ok, kunhan et kerro asiasta kenellekään tai että ok olet vegaani, mutta et saa koskaan julkisesti puhua eläinten oikeuksien puolesta. Itse ajattelen niin, että kaikilla tulisi olla vapaus ja oikeus ilmaista mielipiteitään, näin kuulemme monia eri mielipiteitä ja voimme kehittyä ihmisinä. Liberaaleille tämä ei valitettavasti usein käy.
Niin kauan, kun tuosta sun mielipiteestäsi ei ole haittaa sun työkavereillesi eikä varsinkaan asiakkaillesi, olen täsmälleen samaa mieltä. Alaa ja ammattiaan valitessaan kannattaa miettiä, millaista työtä joutuisi tekemään. Kun aikoinaan harkitsin sairaanhoitajan ammattia, soitin jo ennen edes opiskeluaikaa oppilaitokseen ja kysyin, pitääkö opiskeluaikana tehdä eläinkokeita, Jos olisi pitänyt, en olisi edes hakenut. En myöskään koskaan tarkoituksella hakeutunut sellaisiin työtehtäviin, joissa olisin joutunut tekemään asioita, jotka olisivat olleet arvomaailmani vastaisia. Olin aikoinaan töissä vanhustenhuollossa ja jo silloin vannoin, että omia vanhempiani ei ikinä tulla laittamaan mihinkään hoivalaitokseen. En ollut siinä työpaikassa kauaa ja hoidan mieluummin vanhempani itse. En myöskään koskaan olisi hakeutunut teurastajaksi ja sitten sanonut, että minä muuten teurastan vain porkkanoita ja kukkakaaleja.
Eli kyllä mun mielestä yksilöllä on ihan omakin vastuunsa siihen, mille alalle tai millaisiin työtehtäviin hakeutuu. Ja sitten olisi ihan älyttömän hyvä, jos ihmisillä olisi käytöstavat, diplomaattitaitoja ja tilannetajua. Ei niitä omia mielipiteitään tarvitse aina päästä ääneen sanomaan. Oikeasti töissä on kaikista järkevintä puhua VAIN työasioista. Jos niissä on erimielisyyttä, asiat ratkaistaan tiimityönä. Henkilökohtaista arvomaailmaansa on aika tyhmää edes yrittää viedä omalle työpaikalleen, jos se ei liity just silloin käsillä olevaan työasiaan.
Olen kouluttautunut opettajaksi. Pyrin pitäytymään opetussuunnitelmassa oppitunneilla. Nyt eräs ongelma on esimerkiksi se, että uusi opetussuunnitelma velvoittaa minua käsittelemään sukupuolten moninaisuutta. Itse näen koko käsitteen hyvin liberaali-ideologisena, valheellisena ja jopa haitallisena. On moraalinen ristiriita opettaa aiheesta.
Mielestäni olisi myös moraalisesti epärehellistä olla opettamatta aiheesta, vain koska ei itse seiso sen takana. Mitä tulisi, jos historianopettajat kertoisivat vaan puolet totuudesta oman mielensä mukaan? Usassahan tämä näkyy biologian opetuksessa, lapset eivät tiedä missä muut maanosat sijaitsevat, koska niitä ei pidetä siellä tärkeänä. En halua edes tietää, mitä kiinassa tai Pohjois-koreassa opetetaan historiasta tai maailman aatesuuntauksista (arvaan, niitä ei opeteta). Aina on joku joka eri mieltä, tehtäväsi on mielestäni kertoa asioista mahdollisimman laajasti ja oppilaat ottavat tästä kukin mitäkin. Sinun tehtäväsi ei ole ole päättää ajattelua ja arvomaailmaa heidän puolestaan, ei lainkaan. Sinun tehtäväsi on jakaa tietoa ja opettaa taitoja. Maailmasta, ei vain sinun nurkiltasi. Fiksu oppilas kyllä tajuaa kyseenalaistaa ja arvovaltasi menee siinä, jos he näkevät sinut "jäljessä" omaa ajatteluaan.
Ongelma on vaan siinä, että sukupuolen binäärisyys on biologinen fakta. Eli asiassa ei ole mitään "toista puolta" kuten esim. sodissa joissa molemmilla puolilla tehtiin sotarikoksia vaan kysymys on tosiasiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä aloittajan kanssa, ja pyrin elämään samaan aikaan muita suvaiten mutta myös omista arvoistani kiinnipitäen.
En esimerkiksi hyväksy samaa sukupuolta olevien oikeutta adoptioon, mutta lähipiirissäni on sateenkaariperheitä enkä todellakaan sano heille mielipidettäni päin naamaa. Naiseksi pukeutuvat miehet ovat mielestäni vastenmielisiä ja halventavat naiseuden käsitettä, mutta eräs miespuolinen ystäväni meikkaa ja pukeutuu naisten vaatteisiin ja olen hänen kanssaan asioinut meikkiostoksillakin. Jne.
Yhteiskunnassa tulee yrittää parhaansa mukaan elää muiden kanssa kestävästi.
Ovatko nuo tuntemasi sateenkaariperheet osoittautuneet jotenkin niin vajavaisiksi että olet katsonut voivasi pidättäytyä periaatteessasi huolimatta siitä, etteivät havaintosi vahvista sen tarpeellisuutta?
Mitä ystävääsi tulee, ehkä olisi kuitenkin kohteliaampaa teitä molempia kohtaan että vetäytyisit hiljalleen eroon hänestä ilman mitään kohtauksia. Ainakin minusta on, no, hieman vastenmielistä, teeskennellä ystävyyttä jos tuntee inhoa noin isoa osaa hänen persoonaansa kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelen hyvin konservatiivisesti. Minulle sopisi se, että kaikki elävät omien arvojensa mukaan, mikäli myös liberaalit antaisivat konservatiivien elää omien arvojensa mukaan ja esittää omia mielipiteitään julkisesti ilman järkyttävää somelynkkausta ja työpaikan menetyksen uhkaa, yms. Esimerkiksi mikäli avioliitto on laissa määritelty miehen ja naisen väliseksi, opettaja voi hyvin opettaa avioliiton olevan miehen ja naisen välinen sopimus. Kun avioliiton käsitystä laajennetaan, kuvitelkaa sitä raivon määrää, jos opettaja esittää asiasta omia konservatiivisia mielipiteitään. Tästä syystä konservatiivin näkökulmasta on paras pitää lait mahdollisimman konservatiivisina, muuten hänen oma sananvapautensa on käytännössä mennyttä.
Siis oikeasti, montako kertaa sinä olet pelännyt menettäväsi esim työpaikkasi tai joutuvasi somelynkkauksen kohteeksi siksi, että olet heteroliitossa tai kuulut kirkkoon? Sinä saat ihan varmasti elää itse omien arvojesi mukaan niin, ettei liberaalit siihen antaisi lupaa. Mutta jos tarkoitat oman elämän elämisellä sitä, että haluat meuhkata ympäri nettiä, miten luonnotonta homoseksi on, siinä menee raja. Se ei ole sinun omaa elämääsi vaan se olet sinä puuttumassa toisten elämään. Siitä on turha ruikuttaa.
En tahdo "meuhkata" netissä, se ei sovi luonteelleni. Tahdon kuitenkin pystyä käymään järkeviä keskusteluja, joissa perustelen mielipiteeni. Tahdon myös oikeuden toimia missä tahansa ammatissa henkilönä, jolla on oikeus ilmaista omia mielipiteitään yhtälailla kuin muitakin ideologioita edustavilla. Tämä juuri on ongelma, kun liberaalit sanovat, että konservatiivit saavat elää omaa elämäänsä, he tarkoittavat, että he saavat elää, kunhan pysyvät hiljaa ja näkymättömissä. Tämä ei ole todellista vapautta elää elämäänsä. Eivät muutkaan tykkäisi, jos heille sanoisi että olet homo ja se on ok, kunhan et kerro asiasta kenellekään tai että ok olet vegaani, mutta et saa koskaan julkisesti puhua eläinten oikeuksien puolesta. Itse ajattelen niin, että kaikilla tulisi olla vapaus ja oikeus ilmaista mielipiteitään, näin kuulemme monia eri mielipiteitä ja voimme kehittyä ihmisinä. Liberaaleille tämä ei valitettavasti usein käy.
Niin kauan, kun tuosta sun mielipiteestäsi ei ole haittaa sun työkavereillesi eikä varsinkaan asiakkaillesi, olen täsmälleen samaa mieltä. Alaa ja ammattiaan valitessaan kannattaa miettiä, millaista työtä joutuisi tekemään. Kun aikoinaan harkitsin sairaanhoitajan ammattia, soitin jo ennen edes opiskeluaikaa oppilaitokseen ja kysyin, pitääkö opiskeluaikana tehdä eläinkokeita, Jos olisi pitänyt, en olisi edes hakenut. En myöskään koskaan tarkoituksella hakeutunut sellaisiin työtehtäviin, joissa olisin joutunut tekemään asioita, jotka olisivat olleet arvomaailmani vastaisia. Olin aikoinaan töissä vanhustenhuollossa ja jo silloin vannoin, että omia vanhempiani ei ikinä tulla laittamaan mihinkään hoivalaitokseen. En ollut siinä työpaikassa kauaa ja hoidan mieluummin vanhempani itse. En myöskään koskaan olisi hakeutunut teurastajaksi ja sitten sanonut, että minä muuten teurastan vain porkkanoita ja kukkakaaleja.
Eli kyllä mun mielestä yksilöllä on ihan omakin vastuunsa siihen, mille alalle tai millaisiin työtehtäviin hakeutuu. Ja sitten olisi ihan älyttömän hyvä, jos ihmisillä olisi käytöstavat, diplomaattitaitoja ja tilannetajua. Ei niitä omia mielipiteitään tarvitse aina päästä ääneen sanomaan. Oikeasti töissä on kaikista järkevintä puhua VAIN työasioista. Jos niissä on erimielisyyttä, asiat ratkaistaan tiimityönä. Henkilökohtaista arvomaailmaansa on aika tyhmää edes yrittää viedä omalle työpaikalleen, jos se ei liity just silloin käsillä olevaan työasiaan.
Olen kouluttautunut opettajaksi. Pyrin pitäytymään opetussuunnitelmassa oppitunneilla. Nyt eräs ongelma on esimerkiksi se, että uusi opetussuunnitelma velvoittaa minua käsittelemään sukupuolten moninaisuutta. Itse näen koko käsitteen hyvin liberaali-ideologisena, valheellisena ja jopa haitallisena. On moraalinen ristiriita opettaa aiheesta.
No, oppilaat varmaan vaistoavat mitä oikeasti ajattelet asiasta, jos et ole hyvä teeskentelemään.
Vierailija kirjoitti:
Itse voisin kuvitella tämän omalta kohdaltani niin, että yritän olla se järjen ääni, kun ihmiset eivät typeryydessään tajua, miten heidän valintansa ovat "vääriä" ja se osaltaan vaikuttaa myös omaan elämääni. Siis esimerkkinä perinteisistä arvoista porno ja siihen liittyvä häveliäisyys. (Tämä tuli mieleeni eräästä eilisestä keskustelusta.) Jos huomaan, että koko maailma yrittää normalisoida pornoa siten, että alaa ei saisi millään tavalla paheksua eikä nähdä sitä mitenkään kyseenalaisena, minusta ajatus on kertakaikkiaan väärä, jos kuitenkin kerta toisensa jälkeen tulee esiin pornonäyttelijöitä, jotka kärsivät myöhemmin siitä, että niitä pornovideoita on vielä vuosienkin jälkeen netissä. Silloin minulla on mielestäni sellainen "mitäs minä sanoin" -oikeus muistuttaa, että onko se ala sittenkään ihan ongelmaton ja kannattaako sitä edes yrittää normalisoida ja vapauttaa. Mutta koska ihmiset eivät näe asiaa samalla tavalla, minä tavallaan joudun elämään niiden muiden ihmisten typeryyden takia ja esimerkiksi oman lapseni kasvattamaan maailmassa, jossa huudetaan kovaan ääneen, että porno on ok.
Tämä ei kuitenkaan ole lähelläkään noita aloituksen esimerkkejä, koska en näe mitään samankaltaista ongelmaa esimerkiksi siinä homoavioliitossa tai kirkosta eroamisessa, jos kaikki elävät vain omien valintojensa mukaisesti. En tiedä ymmärtääkö kukaan nyt mitä yritän selittää, mutta olisiko näilläkin sitten joku (irrationaalinen?) käsitys, että kirkosta eroaminen osoittautuisi ennen pitkää vääräksi valinnaksi, josta sitten kärsitään loppuelämä.
Kun lapsia tekee, pitäisi muistaa vastuunsa ja se millainen paikka tämä maailma on.
Ei muiden tehtävä ole lopettaa pornoa vain siksi, että sinun lapsesi joutuvat sen kansaa elämään. Se on joillekin elinkeino.
Se, että alalla on paljon huonoa, ei tee automaattisesti koko alasta turmiollista. Sinä ikään kuin vain oikeutat itsellesi ajatella noin, sillä alalla on valitettavasti negatiivisia ilmiöitä.
Sinulla on vastuu kasvattaa lapsiasi ja opastaa heitä maailmaa varten. Oikeasta ja väärästä en tiedä, mutta luultavasti lapsesi imevät sinulta käsityksen niistä asioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelen hyvin konservatiivisesti. Minulle sopisi se, että kaikki elävät omien arvojensa mukaan, mikäli myös liberaalit antaisivat konservatiivien elää omien arvojensa mukaan ja esittää omia mielipiteitään julkisesti ilman järkyttävää somelynkkausta ja työpaikan menetyksen uhkaa, yms. Esimerkiksi mikäli avioliitto on laissa määritelty miehen ja naisen väliseksi, opettaja voi hyvin opettaa avioliiton olevan miehen ja naisen välinen sopimus. Kun avioliiton käsitystä laajennetaan, kuvitelkaa sitä raivon määrää, jos opettaja esittää asiasta omia konservatiivisia mielipiteitään. Tästä syystä konservatiivin näkökulmasta on paras pitää lait mahdollisimman konservatiivisina, muuten hänen oma sananvapautensa on käytännössä mennyttä.
Siis oikeasti, montako kertaa sinä olet pelännyt menettäväsi esim työpaikkasi tai joutuvasi somelynkkauksen kohteeksi siksi, että olet heteroliitossa tai kuulut kirkkoon? Sinä saat ihan varmasti elää itse omien arvojesi mukaan niin, ettei liberaalit siihen antaisi lupaa. Mutta jos tarkoitat oman elämän elämisellä sitä, että haluat meuhkata ympäri nettiä, miten luonnotonta homoseksi on, siinä menee raja. Se ei ole sinun omaa elämääsi vaan se olet sinä puuttumassa toisten elämään. Siitä on turha ruikuttaa.
En tahdo "meuhkata" netissä, se ei sovi luonteelleni. Tahdon kuitenkin pystyä käymään järkeviä keskusteluja, joissa perustelen mielipiteeni. Tahdon myös oikeuden toimia missä tahansa ammatissa henkilönä, jolla on oikeus ilmaista omia mielipiteitään yhtälailla kuin muitakin ideologioita edustavilla. Tämä juuri on ongelma, kun liberaalit sanovat, että konservatiivit saavat elää omaa elämäänsä, he tarkoittavat, että he saavat elää, kunhan pysyvät hiljaa ja näkymättömissä. Tämä ei ole todellista vapautta elää elämäänsä. Eivät muutkaan tykkäisi, jos heille sanoisi että olet homo ja se on ok, kunhan et kerro asiasta kenellekään tai että ok olet vegaani, mutta et saa koskaan julkisesti puhua eläinten oikeuksien puolesta. Itse ajattelen niin, että kaikilla tulisi olla vapaus ja oikeus ilmaista mielipiteitään, näin kuulemme monia eri mielipiteitä ja voimme kehittyä ihmisinä. Liberaaleille tämä ei valitettavasti usein käy.
Niin kauan, kun tuosta sun mielipiteestäsi ei ole haittaa sun työkavereillesi eikä varsinkaan asiakkaillesi, olen täsmälleen samaa mieltä. Alaa ja ammattiaan valitessaan kannattaa miettiä, millaista työtä joutuisi tekemään. Kun aikoinaan harkitsin sairaanhoitajan ammattia, soitin jo ennen edes opiskeluaikaa oppilaitokseen ja kysyin, pitääkö opiskeluaikana tehdä eläinkokeita, Jos olisi pitänyt, en olisi edes hakenut. En myöskään koskaan tarkoituksella hakeutunut sellaisiin työtehtäviin, joissa olisin joutunut tekemään asioita, jotka olisivat olleet arvomaailmani vastaisia. Olin aikoinaan töissä vanhustenhuollossa ja jo silloin vannoin, että omia vanhempiani ei ikinä tulla laittamaan mihinkään hoivalaitokseen. En ollut siinä työpaikassa kauaa ja hoidan mieluummin vanhempani itse. En myöskään koskaan olisi hakeutunut teurastajaksi ja sitten sanonut, että minä muuten teurastan vain porkkanoita ja kukkakaaleja.
Eli kyllä mun mielestä yksilöllä on ihan omakin vastuunsa siihen, mille alalle tai millaisiin työtehtäviin hakeutuu. Ja sitten olisi ihan älyttömän hyvä, jos ihmisillä olisi käytöstavat, diplomaattitaitoja ja tilannetajua. Ei niitä omia mielipiteitään tarvitse aina päästä ääneen sanomaan. Oikeasti töissä on kaikista järkevintä puhua VAIN työasioista. Jos niissä on erimielisyyttä, asiat ratkaistaan tiimityönä. Henkilökohtaista arvomaailmaansa on aika tyhmää edes yrittää viedä omalle työpaikalleen, jos se ei liity just silloin käsillä olevaan työasiaan.
Olen kouluttautunut opettajaksi. Pyrin pitäytymään opetussuunnitelmassa oppitunneilla. Nyt eräs ongelma on esimerkiksi se, että uusi opetussuunnitelma velvoittaa minua käsittelemään sukupuolten moninaisuutta. Itse näen koko käsitteen hyvin liberaali-ideologisena, valheellisena ja jopa haitallisena. On moraalinen ristiriita opettaa aiheesta.
Mielestäni olisi myös moraalisesti epärehellistä olla opettamatta aiheesta, vain koska ei itse seiso sen takana. Mitä tulisi, jos historianopettajat kertoisivat vaan puolet totuudesta oman mielensä mukaan? Usassahan tämä näkyy biologian opetuksessa, lapset eivät tiedä missä muut maanosat sijaitsevat, koska niitä ei pidetä siellä tärkeänä. En halua edes tietää, mitä kiinassa tai Pohjois-koreassa opetetaan historiasta tai maailman aatesuuntauksista (arvaan, niitä ei opeteta). Aina on joku joka eri mieltä, tehtäväsi on mielestäni kertoa asioista mahdollisimman laajasti ja oppilaat ottavat tästä kukin mitäkin. Sinun tehtäväsi ei ole ole päättää ajattelua ja arvomaailmaa heidän puolestaan, ei lainkaan. Sinun tehtäväsi on jakaa tietoa ja opettaa taitoja. Maailmasta, ei vain sinun nurkiltasi. Fiksu oppilas kyllä tajuaa kyseenalaistaa ja arvovaltasi menee siinä, jos he näkevät sinut "jäljessä" omaa ajatteluaan.
Ongelma on vaan siinä, että sukupuolen binäärisyys on biologinen fakta. Eli asiassa ei ole mitään "toista puolta" kuten esim. sodissa joissa molemmilla puolilla tehtiin sotarikoksia vaan kysymys on tosiasiasta.
No faktahan on myös se, että hlö voi kokea olevansa toista sukupuolta, haluta vaihtaa sitä, ei koe mitään roolia omakseen jne. Miksi oppia ei voi laajentaa biologisten tekijöiden lisäksi kulttuurillisiin sekä indentiteettikysymyksiin? Eivät mitenkään sulje toisiaan faktoina pois. Ensinnäkin, että se lisää tietoa ja vähentää ennakkoluuloja, voi joku oppilas saada tiedosta huojennusta, kun yksin pohtii olevansa erilainen tai "vääränlainen". Se tulee kaikille siinä esille ihan normaalina asiana. Eihän sodistakaan kerrota typistetysti, että "maailmassa on joskus sodittu ja tämä on fakta" ja that's it.
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä aloittajan kanssa, ja pyrin elämään samaan aikaan muita suvaiten mutta myös omista arvoistani kiinnipitäen.
En esimerkiksi hyväksy samaa sukupuolta olevien oikeutta adoptioon, mutta lähipiirissäni on sateenkaariperheitä enkä todellakaan sano heille mielipidettäni päin naamaa. Naiseksi pukeutuvat miehet ovat mielestäni vastenmielisiä ja halventavat naiseuden käsitettä, mutta eräs miespuolinen ystäväni meikkaa ja pukeutuu naisten vaatteisiin ja olen hänen kanssaan asioinut meikkiostoksillakin. Jne.
Yhteiskunnassa tulee yrittää parhaansa mukaan elää muiden kanssa kestävästi.
Muuten hyvä mutta kyllä sen epäaitouden huomaa jos on yhtään herkkyyttä.
Mitä jos naiseus ei olisikaan kiinni siitä pukeutuuko joku mies naiseksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vakaumuksellinen ero. Toisilla on objektiivinen käsitys totuudesta, mikä on oikein ja väärin, ja tämän totuuden määrittää yksi auktoriteetti Jumala. Toisilla sitten on subjektiivinen käsitys totuudesta, mikä minusta on oikein ja väärin, jolloin totuuden määrittää yksilö. Tästä johtuen ensimmäiset ajattelevat totuuden olevan sama kaikille ihmisille ja jälkimmäiset ajattelevat totuuden olevan jokaiselle erilainen. Tämän takia ensimmäiset haluavat myös toisten toimivan samoin kuin itse toimivat ja jälkimmäiset haluavat kaikkien toimivan kuten itse haluavat toimivan.
Kuulun ensimmäisiin, olen kristitty ja mun mielestä Jumalan Sana on ehdoton totuus kaikille ja siksi ei vain mun vaan kaikkien ihmisten olisi hyvä sen mukaan toimia. Etten hyväksy kaikkien ihmisten tapoja toimia kun ne ovat ristiriidassa Jumalan tahdon kanssa ei sen sijaan tarkoita etten hyväksyisi näitä ihmisiä, en vaan hyväksy kaikkea mitä tekevät, niinkun en kaikkea mitä itsekin oon tehnyt.
Sinun uskosi sinun jumalaasi on sinun subjektiivinen kokemuksesi. Sinun käsityksesi totuudesta on sen myötä myös subjektiivinen. Jokaisella uskovalla on oma jumalansa, vaikka se nimellisesti olisi sama. Toisilla se on tuomitseva, toisilla armollinen. Toisilla vihainen, toisilla lempeä ja rakastava. Käsitys jumaluuden olemuksesta on aina subjektiivinen, eikä sillä näin ollen voi perustella mitään totuuksia sen enempää kuin ilman jumaluutta.
T: Helluntaiseurakuntalainen.
Jumala on ilmoittanut itsensä Raamatussa joka on objektiivinen ilmoitus Jumalasta ja siitä mikä on Hänen tahtonsa. Luotan tähän Jumalaan, en omiin tulkintoihini Hänestä joka on epäjumalanpalvelemista. Kuulun luterilaiseen srk.
Voi voi. Sinun kannattaisi hetken miettiä, mitä tarkoittaa objektiivinen. Vaikka Jumala olisi objektiivisin käsitettävä asia koskaan, et pääse mihinkään siitä totuudesta, että kirjan ovat kirjoittaneet ihmiset, ei Jumala. Eikö ole uskosi vastaista asettaa tuhansia vuosia sitten eläneet, sinulle täysin tuntemattomat ihmiset samanlaiseen asemaan kuin Jumala? Sanoisin, että sinä halveksut Jumalaa palvomalla tavallisten syntisten ihmisten kirjoittamia tekstejä. Sinun suhteesi Jumalaan on riippuvainen näistä ihmisistä.
Ja sinä pilkkaat Jumalan luoman ihmisen teosta.
Raamattu ehkä tulee ihmiseltä, mutta ilman Jumalaa ei olisi kirjoitettu Raamattua.
Ainakin jos kristinuskon Jumalasta on kyse.
Alue: Aihe vapaa
Mutta entä jos ei löydä sellaista työtä, joka sopisi omaan arvomaailmaan ja joka olisi muutenkin itselle sopiva. Eikö silloin ole pienempi paha, että tekee oman arvomaailman vastaista työtä? Sellainen työntekijä voi hyvinkin saada vähemmän vahinkoa aikaan työssään kuin joku, joka ei moraaliseikoista piittaa.