Naiset deittipalstoilla: "Ootko vielä töissä vai jo lomalla? Miten meni juhannus, ootko ollu töissä? Mitä teet muuten työksesi?"

Naiset ketjussa eivät oikein tunnu ymmärtävän miesten pointtia ja kokemuksia tuohon kysymykseen liittyen.

Työn kysyminen itsessään on tietenkin täysin ok jos taustalla ei ole mitään motiiveja eli se on vain osa tutustumista, mutta useimmiten työn kysymisen taustalla on se motiivi saada selville onko miehen status tarpeeksi korkea ja onko palkka tarpeeksi hyvä. Tälläkin palstalla on moni mies sanonut, että naiset hiljenee joko ennen treffejä tuosta kysymyksestä tai sitten treffeillä nainen vaikuttaa pettyneeltä vastauksen jälkeen.

Ehkä kaikista räikein esimerkki on tämä kokemani keskustelu naisen kanssa:

Minä: Sopisiko sulle lähteä paikkaan x päivänä x?

Nainen: Ehkä, mutta mitä teitkään työksesi?

Eli työ on se tekijä joka määrittelee pääsenkö tapaamaan naisen kanssa, se ei ollut small talkia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos olisin sinkku niin mulle tuo olisi tärkeä tieto lähinnä siksi, että tietäisin pystymmekö etenemään. Itse luen ja kirjoitan suuren osan valveillaoloajastani (siis sekä töissä että vapaa-ajalla). Jos toisen mielenkiinnon kohteet olisivat täysin muissa asioissa, esim. vaikkapa eräopas, niin ei yhteiselle elolle olisi tuskin mahdollisuuksia. En haluaisi kuulla kuittailuja omasta elämästäni.

Siis mikä tuossa olisi esteenä? Se eräopas voi olla erittäin fiksu ihminen ja kirjoittaa vaikkapa jotain luonto-opasta vapaa-ajallaan. Hän voi olla korkeasti koulutettu, mutta päättikin tehdä harrastuksestaan työn. 

Niin, tottakai voisi, mutta ei olisi silloin mulle sopiva tyyppi, koska elämäntapa olisi ihan eri kuin mulla. Mulla ei vaan olisi oikein juteltavaa enkä jaksaisi kiinnostua riittävästi luonto- ja eräasioista. Kyseessä ei siis ile älykkyys, koulutus tms. vaan se, olisivatko elämäntapamme ja mieltymyksemme doohen, minkä näemme kivana elämänä riittävän samankaltaiset.

Mutta oletat kuitenkin ettei hän osaa keskustella muusta kuin luonto- ja eräasioista. Tuttu on luontoihmisiä, mutta hän on myös taitava keskustelija aiheesta kuin aiheesta. Seuraa ajankohtaisia asioita ja lukee paljon, ei hän niistä eräasioista ole koko ajan puhumassa. 

Miehet deittipalstoilla:

1. Mitä sulla on päällä?

2. Haluutko s.eksiä?

3. Haluutko nähä mun jullin?

Kaikista helpoin keskustelunaloitus.

Naiset yrittää selvittää, että mies ei ole mikään vankilavenkula, mutta eivät kehtaa kysyä suoraan. Onko kuitenkin parempi kysyä suoraan onko mies päässyt jo vankilasta vai onko vasta lomalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakkohan se on ansiotaso yrittää selvittää. Se on useimmille naisille elintärkeä asia miehessä.

Miten ihmeessä suurin osa tuntemistani hoitsumiehistä on pariutuneet, jos rikas mies on niin monelle naiselle tärkeä asia? Osa pariutuneet jo nuorena, osa vanhempana. Ehkäpä voitaisiin päätyä siihen lopputulokseen, että osa naisista on itsenäisiä ja miehen tuloilla ei ole väliä. Toki jos deittailee vain lompakon perässä juoksevia bimboja, voi saada yksipuolisen kuvan naisista.

Mieshoitsut ovat kuulemma ERITTÄIN haluttuja, enkä ihmettele. Työ vaatii jonkinlaista hoivaviettiä ja empatiaa persoonallisuudessa, kyky nähdä toista ihmistä, mistä kumppanikin tietenkin saa nauttia. Näitä ominaisuuksia ei ole liikaa miehissä yleensä.

Ihan varmasti joo, viimeksi sain lukea kommentin, että: "ei miehen tarvitse olla mikään toimitusjohtaja mutta lähihoitajamies ei vaan käy"

Vierailija kirjoitti:

Eikö puolisoa etsiviä miehiä yhtään kiinnosta tietää, onko treffikumppani esimerkiksi ammattipoliitikko, kersantti, naistutkija, opettaja vai lastenhoitaja? Että sillä ei ole mitään merkitystä, millaiselle uralle nainen on halunnut lähteä?

Harmi, kun feministi ei ole ammatti. Jopa alkaisivat miehet udella, mikä se sinun ammatti oikein onkaan.

Aika usein mies on matalammin koulutettu kuin minä ja jossain duunariammatissa. Paremmat jutut tulee kyllä koulutetun ihmisen kanssa.

Mutta oleellisempaa on se, kuinka pitkään on ollut saman firman palveluksessa, vai saako fuduja jatkuvasti.

Nämä elämäntapaintiaanit sitten on oma lukunsa sekä ne joita äidin pitäisi rahoittaa vielä eläkerahoistaan.

Ei naisten tarvi kaikkea sietää.

Ei se työ vaan sinun rahat

On kyllä ällöttävä keskustelu. Kertoo kaiken siitä nykyajasta, jossa työn tekeminen määrittelee ihmisen ja ihminen elää tehdäkseen työtään. Turha enää missään hassutella, että ihmisarvo olisi jotenkin riippumaton työllisyydestä. Tai puhumattakaan siitä, että kumppanissa ovat tärkeitä arvot, hänen sisimpänsä tai, että ihmiseen rakastutaan eikä pintaan. Nykymaailma on kylmä ja kova paikka. Jos olet työtön ei sinulla ole arvoa. Jos olet työtön et sinä ole kenellekään hyvä kumppani. Jos olet työtön voit unohtaa ne kaikki mahdolliset hyvät ominaisuutesi, koska niillä ei ole mitään merkitystä.

En ihmettelesi siis yhtään, että yhteiskunta alkaa koko ajan nopeammin kiristämään työttömien tilannetta ja karsimaan heidän etujaan. Arvottomat loiset, jotka kokevat, että heillä olisi muka jotain käyttöä missään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö puolisoa etsiviä miehiä yhtään kiinnosta tietää, onko treffikumppani esimerkiksi ammattipoliitikko, kersantti, naistutkija, opettaja vai lastenhoitaja? Että sillä ei ole mitään merkitystä, millaiselle uralle nainen on halunnut lähteä?

Harmi, kun feministi ei ole ammatti. Jopa alkaisivat miehet udella, mikä se sinun ammatti oikein onkaan.

Sukupuolentutkimus, maisteriohjelma.

Ei ne duunia mistään saa mutta siihen koulutetaan kyllä.

Kerran kävi niin, että nainen laittoi happypancakessa ekan viestin jossa kehui profiiliani hyväksi. Kysyi kuitenkin vielä nopeasti että mitä teitkään työksesi ja sen jälkeen vastausta naiselta ei enää tullut.

Eli ei riitä edes se että miehen profiili vaikuttaa hyvältä ja miehellä on pitkään jatkunut vakituinen työsuhde jos työn status ja palkka ei ole tarpeeksi korkea. Työ määrittää kiinnostuksen mieheen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö puolisoa etsiviä miehiä yhtään kiinnosta tietää, onko treffikumppani esimerkiksi ammattipoliitikko, kersantti, naistutkija, opettaja vai lastenhoitaja? Että sillä ei ole mitään merkitystä, millaiselle uralle nainen on halunnut lähteä?

Harmi, kun feministi ei ole ammatti. Jopa alkaisivat miehet udella, mikä se sinun ammatti oikein onkaan.

Sukupuolentutkimus, maisteriohjelma.

Ei ne duunia mistään saa mutta siihen koulutetaan kyllä.

Mutta onneksi miehille ei ole mitään merkitystä naisen koulutuksella tai ammatilla :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakkohan se on ansiotaso yrittää selvittää. Se on useimmille naisille elintärkeä asia miehessä.

Miten ihmeessä suurin osa tuntemistani hoitsumiehistä on pariutuneet, jos rikas mies on niin monelle naiselle tärkeä asia? Osa pariutuneet jo nuorena, osa vanhempana. Ehkäpä voitaisiin päätyä siihen lopputulokseen, että osa naisista on itsenäisiä ja miehen tuloilla ei ole väliä. Toki jos deittailee vain lompakon perässä juoksevia bimboja, voi saada yksipuolisen kuvan naisista.

Mieshoitsut ovat kuulemma ERITTÄIN haluttuja, enkä ihmettele. Työ vaatii jonkinlaista hoivaviettiä ja empatiaa persoonallisuudessa, kyky nähdä toista ihmistä, mistä kumppanikin tietenkin saa nauttia. Näitä ominaisuuksia ei ole liikaa miehissä yleensä.

Mitä ihmettä. Ei siitä ole kuin vähän aikaa kun luin täältä, että mieshoitsut ovat totaalinen turnoff ja siltä se myös vaikuttaa oikean elämän kokemusten perusteella.

Onkohan tämä nyt taas sitä, että puhutaan yhtä ja tehdään toista. Puheiden tasolla arvostetaan empaattisuutta miehessä, mutta se röyhkeä epäempaattinen tyyppi on lopulta se valinta, koska kipinät ja kemia.

Saattahan se olla joillekin totaalinen turnoff, mutta keskimäärin kuitenkin erittäin haluttuja.

Vierailija kirjoitti:

On kyllä ällöttävä keskustelu. Kertoo kaiken siitä nykyajasta, jossa työn tekeminen määrittelee ihmisen ja ihminen elää tehdäkseen työtään. Turha enää missään hassutella, että ihmisarvo olisi jotenkin riippumaton työllisyydestä. Tai puhumattakaan siitä, että kumppanissa ovat tärkeitä arvot, hänen sisimpänsä tai, että ihmiseen rakastutaan eikä pintaan. Nykymaailma on kylmä ja kova paikka. Jos olet työtön ei sinulla ole arvoa. Jos olet työtön et sinä ole kenellekään hyvä kumppani. Jos olet työtön voit unohtaa ne kaikki mahdolliset hyvät ominaisuutesi, koska niillä ei ole mitään merkitystä.

En ihmettelesi siis yhtään, että yhteiskunta alkaa koko ajan nopeammin kiristämään työttömien tilannetta ja karsimaan heidän etujaan. Arvottomat loiset, jotka kokevat, että heillä olisi muka jotain käyttöä missään.

Eipä näitä palstan naisten ajatuksia ole kyllä tullut hyvillä mielin luettua täälläkään.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Salaa kaipaan sellaista deittipalstaa, jossa voisi suoraan tunnustaa olevansa vähän luuseri ja tavata muita pikkuisen reppanoita. 

Olen kyllä asiani hoitanut, mutta en ole menestynyt elämässä. 

Ei naiset voi myöntää olevansa vähän reppanoita, heti on pahantahtoiset hyväksikäyttäjät kimpussa.

Itsekin olisin mieluummin jonkun vähän luuserimiehen kanssa koska olen tällainen jolla ei ole kaikki mennyt ihan putkeen. Mutta ei sellaiset kohtaa oikein missään. Deittimaailma ei ole meikäläisiä varten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakkohan se on ansiotaso yrittää selvittää. Se on useimmille naisille elintärkeä asia miehessä.

Miten ihmeessä suurin osa tuntemistani hoitsumiehistä on pariutuneet, jos rikas mies on niin monelle naiselle tärkeä asia? Osa pariutuneet jo nuorena, osa vanhempana. Ehkäpä voitaisiin päätyä siihen lopputulokseen, että osa naisista on itsenäisiä ja miehen tuloilla ei ole väliä. Toki jos deittailee vain lompakon perässä juoksevia bimboja, voi saada yksipuolisen kuvan naisista.

Mieshoitsut ovat kuulemma ERITTÄIN haluttuja, enkä ihmettele. Työ vaatii jonkinlaista hoivaviettiä ja empatiaa persoonallisuudessa, kyky nähdä toista ihmistä, mistä kumppanikin tietenkin saa nauttia. Näitä ominaisuuksia ei ole liikaa miehissä yleensä.

Mitä ihmettä. Ei siitä ole kuin vähän aikaa kun luin täältä, että mieshoitsut ovat totaalinen turnoff ja siltä se myös vaikuttaa oikean elämän kokemusten perusteella.

Onkohan tämä nyt taas sitä, että puhutaan yhtä ja tehdään toista. Puheiden tasolla arvostetaan empaattisuutta miehessä, mutta se röyhkeä epäempaattinen tyyppi on lopulta se valinta, koska kipinät ja kemia.

Saattahan se olla joillekin totaalinen turnoff, mutta keskimäärin kuitenkin erittäin haluttuja.

Missä maailmassa on lähihoitaja ja sairaanhoitajamiehet erittäin haluttuja?

Käy lukemassa tämä ketju: https://www.vauva.fi/keskustelu/3784374/missa-ammateissaopiskelualoilla…

En ihan ensimmäisissä viesteissä alkaisi työpaikasta kysellä vaan mieluummin harrastuksiin ja vapaa-aikaan liittyvistä asioista. Totta kai työasiatkin tulee mukaan jossain vaiheessa. 

Kyllä ihmisen täytyy olla realisti ..   Rahaa on ihan    tekopyhää vähätellä .Elämäänsä ei halua ottaa esim.työtäntä miestä. Sen voisi korvata vain isot pääomatulot.  Toinen muuttais ilmaiseksi asumaan kotiin johon toinen on satsannut monen vuoden tulot,  työajan. Kotonahan miehet syö koko ajan , kuka sitten hankkii niin paljon ruokaa, jos sillä miehellä ei ole kunnon tuloja.  Riitaahan siitä tulee, jos syö toisen ruuat. Miehet myös käyttävät kalliita kenkiä ja harrastukset maksaavat paljon.  Pasuhde  kannattaa miehelle.

Kyllä se särähtää korvaan, jos ihan ensimmäiseksi aletaan kysyä työpaikasta.