Lue keskustelun säännöt.
Lapsellani diagnosoitiin laaja-alaiset oppimisvaikeudet
24.06.2020 |
Ollaan miehen kanssa todella järkyttyneitä tästä. Lapsella ikää 7 vuotta, eka vuosi koulussa ollut täyttä tuskaa. Ei oppinut lukemaan, kirjoittamaan tai laskemaan.
Kesällä on harjoiteltu lukemista eikä vieläkään suju, vaikka lapsi kovasti yrittääkin ja on itsekin surullinen, kun oppiminen ei suju.
Olemme yrittäneet etsiä tietoa, mutta sitä on niukasti saatavilla.
Huoli lapsen tulevaisuudesta ja pärjäämisestä on suuri, kuinka lapsemme tulee pärjäämään työelämässä kun yksinkertaiset työt automatisoidaan ja vain korkeakoulutettuja työntekijöitä palkataan?
Huoli on myös siitä, koska muut lapset huomaavat ja alkavat kiusata lastamme.
Vertaistuki ja vinkit olisivat nyt tervetulleita.
Kommentit (185)
Vierailija kirjoitti:
Lapsellani on tuo diagnoosi. Hyvin on mennyt pienluokassa ja terapiat auttaneet. Nyt yläkoulun lopulla edelleen ero kehitysvammaan häilyvä. Mahdollisesti diagnoosi muuttuukin lieväksi kehitysvammaksi. Siitä olisi etua kun tuki olisi lakisääteinen aikustuessa ja työpaikkaa mietittäisiin siltä pohjalta. Juuri se väliinputoaminen on huono juttu.
Lievä keva-dg on siinä mielessä helpottava, kun yhteiskunta pitää huolen. Siinä on se etu, että jos lapsenne ei kykene minkäänlaiseen työhön on hän oikeutettu työkyvyttömyyseläkkeeseen. Jos taas kykyä riittää vaikkapa tavalliselle työpaikalle, voi saada tuen työpaikalle. Eläkkeen voi jättää myös lepäämään. Tai sitten voi tienata tietyn summan ilman, että menettää eläkettä täysin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laaja-alaisessa oppimisvaikeudessakin on variaatiota. Omalla lapsella todettu tämä, mutta ekalla oppi lukemaan muiden kanssa, on tavallisella luokalla. Lahjakas liikunnassa ja ilmaisutaidossa, ja koenumerot olleet tänä vuonna kaseja kaikki. Tuen kaikessa missä tarvitaan, ja koulussa äikän ja matikan opiskelee usein pienemmällä porukalla, jossa erkkaope mukana. Lapsi on elämäniloinen ja valovoimainen, en ole huolissani pärjäämisestä elämässä.
Tuo sievistelevä eufemismi "oppimishäiriö" = pölö ja "laaja-alainen oppimishäiriö" = ihan ultrapölö.
Erkki - Erikoislapsiongelman Asiantuntija
Sen kyllä huomaa 2010-luvulla syntyneiden lasten kohdalla. Pienestä pitäen on ollut puhelimet ja tabletit käden jatkeena, jopa ruokapöydässä ja sängyssä! Kun nämä lapset aloittavat koulun, tekee mieli hyöriä ja pyöriä samalla häiriten opetusta. Ei huvita oppia, ollaan keskittymiskyvyttömiä ja ei jakseta ponnistella. Teineille pitää opettajan rautalangasta vääntää, että mitä tarkoittavat sellaiset sanat kuin "hangoitella" ja "verso". Mieluummin nuori selailee parin minuutin mittaisia Tiktok-videoita kuin opettelisi pitkäjänteisesti. Kun nämä nuoret siirtyvät toisen asteen oppilaitoksiin, heillä ei ole edes perustaitoja hallussa. Peruskoulussa keskinkertaiset, jotka olivat yli kymmenen vuotta sitten niitä seiskan ja kasin oppilaita, ovat entistä heikompia eikä lahjakkailtakaan enää mitään vaadita.
Tämä nykyinen ilmiö varmasti selittää erityisen tuen tarpeen lisääntymisen, jos nuori ei ole omaksunut edes auttavaa lukutaitoa ja tarkkaavaisuuskin tökkii, kun ollaan vietetty ajat niska kenossa lyhyitä Tiktok-videoita selaillen.