Lue keskustelun säännöt.
Lapsellani diagnosoitiin laaja-alaiset oppimisvaikeudet
24.06.2020 |
Ollaan miehen kanssa todella järkyttyneitä tästä. Lapsella ikää 7 vuotta, eka vuosi koulussa ollut täyttä tuskaa. Ei oppinut lukemaan, kirjoittamaan tai laskemaan.
Kesällä on harjoiteltu lukemista eikä vieläkään suju, vaikka lapsi kovasti yrittääkin ja on itsekin surullinen, kun oppiminen ei suju.
Olemme yrittäneet etsiä tietoa, mutta sitä on niukasti saatavilla.
Huoli lapsen tulevaisuudesta ja pärjäämisestä on suuri, kuinka lapsemme tulee pärjäämään työelämässä kun yksinkertaiset työt automatisoidaan ja vain korkeakoulutettuja työntekijöitä palkataan?
Huoli on myös siitä, koska muut lapset huomaavat ja alkavat kiusata lastamme.
Vertaistuki ja vinkit olisivat nyt tervetulleita.
Kommentit (185)
Laaja-alaisia oppimishäiriöitä ilmenee myös ahdistuneilla ja masentuneilla nuorilla. Esim. masennus voi laskea synnynäisestikin terävän nuoren kognitiiviset taidot niin alhaisiksi, ettei minkään tutkinnon suorittaminen ole enää mahdollista.
Lievä autismi ei ole este minkään asian oppimiselle, jos tähän ei liity mitään muita ongelmia. Lievästi autistisilla ihmisillä esiintynyy usein unihäiriöitä, ja krooninen unettomuus voi laskea ihmisen kognitiiviset taidot hyvin alhaisiksi. Lievästi autistia ihmisiä helpottaa tosin usein uniongelmissa melatoniini, jota saa tablettina ilman reseptiä apteekeista.
ADHD on todella ongelmallinen asia, jonka syntymekanismi ei välttämättä ole neurologinen, kuten lievän autismin tapauksessa, vaan ihan ympäristön tuotetta, ainakin jossakin tapauksissa. ADHD:ta on Länsimaissa hoidettu amfetamiinijohdannaisilla, inter alia, mikä ilmesesti poistaa levottomuutta, ja täten parantaa keskittymiskykyä. Luin juuri tänään matematiikan opiskelijasta HY:llä, jolla on ADHD, mikä on varmaankin varsin harvinaista, että ADHD-taustainen ihminen pystyy keskittymään korkeamman matematiikan opiskeluun.
Keski-iässä esiintyy paljon laaja-alaisia oppimishäiriöitä ihmisillä, jotka eivät ole harrastaneet liikuntaa aktiivisesti. Keski-iässä passiivisen, epäliikunnallisen keskimääräisen ihmisen älykyysosamäärä on todennäköisesti laskenut niin alhaiseksi, että ihminen voidaan luokitella heikkolahjaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Laaja-alaisia oppimishäiriöitä ilmenee myös ahdistuneilla ja masentuneilla nuorilla. Esim. masennus voi laskea synnynäisestikin terävän nuoren kognitiiviset taidot niin alhaisiksi, ettei minkään tutkinnon suorittaminen ole enää mahdollista.
Lievä autismi ei ole este minkään asian oppimiselle, jos tähän ei liity mitään muita ongelmia. Lievästi autistisilla ihmisillä esiintynyy usein unihäiriöitä, ja krooninen unettomuus voi laskea ihmisen kognitiiviset taidot hyvin alhaisiksi. Lievästi autistia ihmisiä helpottaa tosin usein uniongelmissa melatoniini, jota saa tablettina ilman reseptiä apteekeista.
ADHD on todella ongelmallinen asia, jonka syntymekanismi ei välttämättä ole neurologinen, kuten lievän autismin tapauksessa, vaan ihan ympäristön tuotetta, ainakin jossakin tapauksissa. ADHD:ta on Länsimaissa hoidettu amfetamiinijohdannaisilla, inter alia, mikä ilmesesti poistaa levottomuutta, ja täten parantaa keskittymiskykyä. Luin juuri tänään matematiikan opiskelijasta HY:llä, jolla on ADHD, mikä on varmaankin varsin harvinaista, että ADHD-taustainen ihminen pystyy keskittymään korkeamman matematiikan opiskeluun.
Keski-iässä esiintyy paljon laaja-alaisia oppimishäiriöitä ihmisillä, jotka eivät ole harrastaneet liikuntaa aktiivisesti. Keski-iässä passiivisen, epäliikunnallisen keskimääräisen ihmisen älykyysosamäärä on todennäköisesti laskenut niin alhaiseksi, että ihminen voidaan luokitella heikkolahjaiseksi.
Sen takia kannattaa vaatia tarkempia tutkimuksia, jotta tiedetään mikä se syyllinen laaja-alaisiin oppimisvaikeuksiin. Juurikin nuoren masennus voi poikia tällaisia diagnooseja, ja masennusta ei huomata. Se on aika haitallista nuorelle, jos kykenee ilman alaspäin eriyttämistä saamaan sen kutosen huonoimmillaan. Jotenkin ihmetyttää, että saako nuoret oikeasti niin helpolla tuon diagnoosin, mitä täälläkin lukenut joidenkin kirjoituksia omista laaja-alaisista oppimisvaikeuksista mutta silti kirjoitetaan niin selkeää ja analysoivaa suomea. Kyllä haluaisin tietää, että missähän päin Suomea ei nähdä "kunnolla" nuorta ja lätkäistään sitten laaja-alaiset oppimisvaikeudet diagnoosiksi.
Vierailija kirjoitti:
Laaja-alaisia oppimishäiriöitä ilmenee myös ahdistuneilla ja masentuneilla nuorilla. Esim. masennus voi laskea synnynäisestikin terävän nuoren kognitiiviset taidot niin alhaisiksi, ettei minkään tutkinnon suorittaminen ole enää mahdollista.
Lievä autismi ei ole este minkään asian oppimiselle, jos tähän ei liity mitään muita ongelmia. Lievästi autistisilla ihmisillä esiintynyy usein unihäiriöitä, ja krooninen unettomuus voi laskea ihmisen kognitiiviset taidot hyvin alhaisiksi. Lievästi autistia ihmisiä helpottaa tosin usein uniongelmissa melatoniini, jota saa tablettina ilman reseptiä apteekeista.
ADHD on todella ongelmallinen asia, jonka syntymekanismi ei välttämättä ole neurologinen, kuten lievän autismin tapauksessa, vaan ihan ympäristön tuotetta, ainakin jossakin tapauksissa. ADHD:ta on Länsimaissa hoidettu amfetamiinijohdannaisilla, inter alia, mikä ilmesesti poistaa levottomuutta, ja täten parantaa keskittymiskykyä. Luin juuri tänään matematiikan opiskelijasta HY:llä, jolla on ADHD, mikä on varmaankin varsin harvinaista, että ADHD-taustainen ihminen pystyy keskittymään korkeamman matematiikan opiskeluun.
Keski-iässä esiintyy paljon laaja-alaisia oppimishäiriöitä ihmisillä, jotka eivät ole harrastaneet liikuntaa aktiivisesti. Keski-iässä passiivisen, epäliikunnallisen keskimääräisen ihmisen älykyysosamäärä on todennäköisesti laskenut niin alhaiseksi, että ihminen voidaan luokitella heikkolahjaiseksi.
Ihan esimerkkinä traumaperäinen stressihäiriö voidaan sotkea heikkolahjaisuuteen (nykyisiin laaja-alaisiin oppimisvaikeuksiin) tai nepsy-oireyhtymään. Monikohan koulukiusattu tulkitaan väärin heikkolahjaiseksi, vaikka taustalla olisi ennemminkin masennusta, ahdistusta ja varhaista traumatisoitumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama diagnoosi kuin lapsellani. Eli kuten lääkäri totesi: ennen sanottiin heikkoIahjainen.
Oma lapsi oppi kyllä lukemaan ja laskemaan jo ekalla, mutta ei hänestä pärjääjää tule koskaan. Pysyy ikänsä muita jäljessä. Toivottavasti ei ajaudu huonoon seuraan ja löytää aikanaan jotain PALKKAtöitä eikä ajeta mihinkään orjatöihin 9€/päivä. Pääasia, että olisi onnellinen.
Kotoa hän ei ainakaan saa päihdemallia, vaan turvallisen ja tavallisen kasvatuksen.
Minkälaisiin PALKKAtöihin ajattelisit nykypäivänä tällaisen henkilön voivan mahtua? Kun ihan normaalejakin ihmisiä on työttömänä?
Ihan mielenkiinnosta kysäisen: Uskotko tällaisen lannistavan kommentin olevan jotenkin hyödyksi tai iloksi?
En kirjoittanut tuota, mutta realistiselta se lähinnä vaikuttaa. On täysin totta, että normaaleja ihmisiä on työttömänä vaikka kuinka paljon, saati sitten tätä "tuontitavaraa". On vaikea realistisesti ymmärtää, mihin väliin nämä älyvajavaiset saataisiin tungettua.
Yhteiskunnasta ovat kadonneet avustavat työt, jotka vaativat rutiinia ja näin ollen terveen kirjoissa olevat heikotkin sai elantonsa hankittua. Siivoojaksin on mahdotonta päästä johtuen keskiarvorajoista (pitäisi olla yli 7) ja opintoihin sisältyy kieliä jne. Tosin nykyään ihmisiä korkeakoulutetaan liikaa normien takia ja unohdetaan, ettei se Gaussin käyrä häviä minnekään, vaikka koko kansa korkeakoulutettaisiin. Kohta tässä maailmassa on vain tekoälytutkijoita ja ohjelmoijia.
Ei voi olla totta, että siivoojaksi pitäisi olla yli 7 keskiarvo. Mitä tämä nyt on?
Nykyään ammattikouluun hakevilta voidaan odottaa yli seitsemän keskiarvoa. Voi olla jopa lukioon verrattuna korkeammat keskiarvorajat. Esimerkkinä sähköala ja putkiala ovat tällaisia, joihin keskiarvoraja voi nousta korkeammaksi.
No nythän kunnilla on velvollisuus osoittaa jatko-opintopaikka jokaiselle peruskoulusta pääsevälle. Täällä ammattikoulun esittelyillassa kerrottiin jo jokunen vuosi sitten, että käytännössä jokaiselle löytyy aina opiskelupaikka. Toki se ei aina ole sitten se kiinnostavin, mutta joku kuitenkin. Ammattikoulu ei välttämättä ole vaikea, joskin sitten opetuksen laatu vaihtelee tosi paljon. Mutta se työelämä voi olla raskasta, jos on heikkolahjainen tai miten asia sanotaankaan. Kiire on usein tosi kova ja homman pitää sujua rutiinilla, jotta pysyy aikataulussa.
Näille on omat amiksensa. Niissä on parempi opetus ja enemmän resurssia.
Joo, näin kyllä. Täälläkin lähistöllä on Kiipula. Varmasti hyvä paikka, jos on oikeasti ns. heikkolahjainen. Toisaalta kovin helpolla noihin ei kannata mennä mitä olen täältä av:ltakin juttuja lukenut. Sieltä saatavalla paperilla voit heittää vesilintua, töitä et sillä saa. Esim. omalla lapsellani on Aspergerin syndrooma, käytännössä aika lievä sellainen ja joku opettaja joskus mainosti tuota Kiipulaa, mutta lapsi meni tavalliseen ammattikouluun. Pärjäsi siellä hyvin ja pääsi heti valmistuttuaan töihin. Mutta toki asia on eri, jos ei todellakaan kykene tavalliseen opiskeluun. Vaatimustaso ammattikouluissa ei vaan yleensä ole kovin korkea ja kun me esim. kyselimme vanhempainillassa miten meidän nuorella menee, opettaja naurahti ja sanoi, että hänhän käy kaikilla tunneilla ja tulee jo senkin takia pärjäämään. Eli siellä on paljon niitä, jotka eivät edes vaivaudu paikalle. Ei tarvitse olla kovin välkky pärjätäkseen koulussa, työelämä sitten vaan voi olla eri juttu.
Ei todellakaan kannata pelkän lukihäiriön tai fyysisen vamman takia hakea Luoville yms. Todellisuudessa siitä tutkintotodistuksesta on per seen pyyhkimiseen, ja ne pienetkin mahdollisuudet työllistyä tavallisella työmarkkinoilla vähenevät. Todellisuudessa Luovista valmistunut merkonomi onkin sitten vain hyllyttäjänä kaupassa tai on toimintakeskuksessa ruuveja pussittamassa. Kyllä siinä normaaliälyinen nuori turhautuu. Enkä ymmärrä miksi joitain masentuneitakin noihin kouluihin ohjataan, joissa ryhmä koostuu pääasiassa kehitysvammaisista.
Olen samaa mieltä. Kerran elämässä kokeillut erityisammattikoulussa opiskelua ja kestin sitä 2 kk. Opiskelijoita kohdeltiin ennemmin 5-vuotiaina tai orjina. Vaihdoin sitten tavalliseen ammattikouluun, jonne pääsin ensimmäisellä kerralla läpi. Valmistumisen jälkeen sain töitä lyhyessä ajassa, mikä oli aivan uskomatonta vammaisena ihmisenä. Jos pystyy kohtalaisesti pärjäämään ammattikoulussa apuvälineiden kanssa, niin kannattaa silloin yrittää tavallista ammattikoulua.
Vammaisena ihmisenä työllistyminen on muutenkin extra vaikeaa, ja koulun todistuksilla on todella paljon painoarvoa ajatellen jatko-opintoja ja työllistymistä. Helpottaa edes vähän, kun paperit on hankittu tavallisista kouluista ja varsinkin, jos on kiinnostunut lukiosta, ehkäpä myöhemmin korkeakoulutuksesta, jos älliä riittää.
Nykyajan peruskoulu on ihan hirveän vaativa lapsille. Pitää tehdä kaikenmaailman tehtäviä, leikkiminen on vähäistä. Se riittää ala-asteella, että oppi lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan ja sitten opetellaan olemaan porukassa ja nautitaa siitä lapsuudesta. Nyt ona lapsillakin kaiken maailman saatana kehityskeskustelua ja tarhassakin muka ahvainnoidaan kaiken maailman asioita ja sitten joku päikyn hoitsu muk arvioi onko lapsi riittävästä kehittynyt ja onko kotiolot normaalit jos lapsi ei oo sitä eikä tätä. Ihan täyttä paskaa tuommonen lokerointi. Lapet ei saa rauhassa olla lapsia ja koulussa vedetään ihan loppuun ja vertaillaan lapsia toisiinsa. Itse olin laiska ja läksyjä en viitsinyt tehdä kuin väkisin, mutta korkeasti ole koulutettu vaikka todistus ei ollu hääppönen. Tämä nykyinen järjestelmä on ihan paska ja stressaa lapset ja vanhemmat ja syyllistää, että oletko ollut riittävä kasvattajana. Ja Wilmasta tulee ilmoitus jo skynä on unohtunu kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, ei ne avokonttorimaiset luokkatilat ole nk. terveelle lapsellekaan hyvä ympäristö oppia, niin miten hyvin heikolle tai lievemmin autistiselle oppilaalle. Eipä ihme, jos nk. terveetkin valmistuvat "heikkolahjaisina" peruskoulusta. Myös erilaiset aistiyliherkkyydet ja keskittymisvaikeudet ovat lisääntyneet, ja näitä myös neurotyypillisillä lapsillakin.
Vierailija kirjoitti:
Laaja-alaisia oppimishäiriöitä ilmenee myös ahdistuneilla ja masentuneilla nuorilla. Esim. masennus voi laskea synnynäisestikin terävän nuoren kognitiiviset taidot niin alhaisiksi, ettei minkään tutkinnon suorittaminen ole enää mahdollista.
Lievä autismi ei ole este minkään asian oppimiselle, jos tähän ei liity mitään muita ongelmia. Lievästi autistisilla ihmisillä esiintynyy usein unihäiriöitä, ja krooninen unettomuus voi laskea ihmisen kognitiiviset taidot hyvin alhaisiksi. Lievästi autistia ihmisiä helpottaa tosin usein uniongelmissa melatoniini, jota saa tablettina ilman reseptiä apteekeista.
ADHD on todella ongelmallinen asia, jonka syntymekanismi ei välttämättä ole neurologinen, kuten lievän autismin tapauksessa, vaan ihan ympäristön tuotetta, ainakin jossakin tapauksissa. ADHD:ta on Länsimaissa hoidettu amfetamiinijohdannaisilla, inter alia, mikä ilmesesti poistaa levottomuutta, ja täten parantaa keskittymiskykyä. Luin juuri tänään matematiikan opiskelijasta HY:llä, jolla on ADHD, mikä on varmaankin varsin harvinaista, että ADHD-taustainen ihminen pystyy keskittymään korkeamman matematiikan opiskeluun.
Keski-iässä esiintyy paljon laaja-alaisia oppimishäiriöitä ihmisillä, jotka eivät ole harrastaneet liikuntaa aktiivisesti. Keski-iässä passiivisen, epäliikunnallisen keskimääräisen ihmisen älykyysosamäärä on todennäköisesti laskenut niin alhaiseksi, että ihminen voidaan luokitella heikkolahjaiseksi.
ADHD-ihminenhän opiskelee ihan mitä tahansa jos se häntä kiinnostaa. Exälläni on ADHD, kirjoittanut matikasta aikanaan L:n ja opiskellut diplomi-insinööriksi. Erityisenä mielenkiinnon kohteena matematiikka, fysiikka ja kemia.
Kirjoittelet nyt ihan höpöjä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Laaja-alaisia oppimishäiriöitä ilmenee myös ahdistuneilla ja masentuneilla nuorilla. Esim. masennus voi laskea synnynäisestikin terävän nuoren kognitiiviset taidot niin alhaisiksi, ettei minkään tutkinnon suorittaminen ole enää mahdollista.
Lievä autismi ei ole este minkään asian oppimiselle, jos tähän ei liity mitään muita ongelmia. Lievästi autistisilla ihmisillä esiintynyy usein unihäiriöitä, ja krooninen unettomuus voi laskea ihmisen kognitiiviset taidot hyvin alhaisiksi. Lievästi autistia ihmisiä helpottaa tosin usein uniongelmissa melatoniini, jota saa tablettina ilman reseptiä apteekeista.
ADHD on todella ongelmallinen asia, jonka syntymekanismi ei välttämättä ole neurologinen, kuten lievän autismin tapauksessa, vaan ihan ympäristön tuotetta, ainakin jossakin tapauksissa. ADHD:ta on Länsimaissa hoidettu amfetamiinijohdannaisilla, inter alia, mikä ilmesesti poistaa levottomuutta, ja täten parantaa keskittymiskykyä. Luin juuri tänään matematiikan opiskelijasta HY:llä, jolla on ADHD, mikä on varmaankin varsin harvinaista, että ADHD-taustainen ihminen pystyy keskittymään korkeamman matematiikan opiskeluun.
Keski-iässä esiintyy paljon laaja-alaisia oppimishäiriöitä ihmisillä, jotka eivät ole harrastaneet liikuntaa aktiivisesti. Keski-iässä passiivisen, epäliikunnallisen keskimääräisen ihmisen älykyysosamäärä on todennäköisesti laskenut niin alhaiseksi, että ihminen voidaan luokitella heikkolahjaiseksi.
Kun ei nuoret jaksa tehdä 6-8 tunnin työpäiviä ja viihdykkeenä on älypuhelin ja Woltilla tilattu ruoka, niin ei ihme kun keskimääräinen äo laskee.
Vierailija kirjoitti:
Ajattelimme, että lapsi kyllä kehittyy ajan kanssa, virikkeitä on tarjottu ja olemme pitäneet häntä ehkä hieman ujona ja sisäänpäinkääntyneenä.
Ei tullut mieleen tällainen diagnoosi ensimmäisenä.
Hän on erityisopetuksessa matematiikassa, äidinkielessä ja kävi erityisryhmässä äidinkielessä.
Hänellä on vaikeuksia myös motoriikan kanssa.
Ap
Kyllä se siitä kehittyy ajan kanssa. Vaikka jäisikin jälkeen joissain asioissa niin tilanne varmaan paranee. Ja jos perhe on kannustava niin varmaan tulee elämään ihan onnellisen elämän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei Ap! En jaksanu lukee kuin ekan sivun kommentit mutta meidän vanhin poika on saanut myös saman diagnoosin. Itelle asia ei tullut mitenkään yllätyksenä,olin huomannut haasteita jo kotona,diagnoosi oli meille ennemmin helpotus jotta koulussa voitiin järjestää tarvittavia apuja. Teijänkin kannattaa nyt huolehtia että koulussa saa ne avut mitä lapsi tarvii. Ja mitä arkeen tulee meillä ainakin poika on taitava kaikessa käsillään tekemisessä, tykkää eläimistä ja niiden hoitamisesta. Koulun käynti on hänelle pakkopullaa mutta onneksi sielläkin on aine,biologia josta hän tykkää ja pärjää siinä. Niitä asioita sit harjotellaan kotona,arjen mukana. Onneks elämässä on paljon muutakin kuin koulu ja opiskelu,arjen taitoja voi oppia kotonakin. Ja maailman sivu on tekeville löytyny töitä,jos vaan lapsi saa harjotella erilaisia taitoja eikä kaikki nojaa koulunkäyntiin. Uskon ja luotan siihen että meijänkin,niinkuin teijänkin lapsi tulee pärjäämään omalla tasollaan kun vaan ei maailma ja liian suuret haasteet liiskaa alleen.
Jotenkin on vaan päästettävä irti niistä omista haaveista mitä tulee lapsen menestymistä kohtaan ja löydettävä ne hyvät asiat ja vahvuudet joita lähdetään tukemaan ja rakentamaan niiden päälle.
t. Neljän äiti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laaja-alaisia oppimishäiriöitä ilmenee myös ahdistuneilla ja masentuneilla nuorilla. Esim. masennus voi laskea synnynäisestikin terävän nuoren kognitiiviset taidot niin alhaisiksi, ettei minkään tutkinnon suorittaminen ole enää mahdollista.
Lievä autismi ei ole este minkään asian oppimiselle, jos tähän ei liity mitään muita ongelmia. Lievästi autistisilla ihmisillä esiintynyy usein unihäiriöitä, ja krooninen unettomuus voi laskea ihmisen kognitiiviset taidot hyvin alhaisiksi. Lievästi autistia ihmisiä helpottaa tosin usein uniongelmissa melatoniini, jota saa tablettina ilman reseptiä apteekeista.
ADHD on todella ongelmallinen asia, jonka syntymekanismi ei välttämättä ole neurologinen, kuten lievän autismin tapauksessa, vaan ihan ympäristön tuotetta, ainakin jossakin tapauksissa. ADHD:ta on Länsimaissa hoidettu amfetamiinijohdannaisilla, inter alia, mikä ilmesesti poistaa levottomuutta, ja täten parantaa keskittymiskykyä. Luin juuri tänään matematiikan opiskelijasta HY:llä, jolla on ADHD, mikä on varmaankin varsin harvinaista, että ADHD-taustainen ihminen pystyy keskittymään korkeamman matematiikan opiskeluun.
Keski-iässä esiintyy paljon laaja-alaisia oppimishäiriöitä ihmisillä, jotka eivät ole harrastaneet liikuntaa aktiivisesti. Keski-iässä passiivisen, epäliikunnallisen keskimääräisen ihmisen älykyysosamäärä on todennäköisesti laskenut niin alhaiseksi, että ihminen voidaan luokitella heikkolahjaiseksi.
ADHD-ihminenhän opiskelee ihan mitä tahansa jos se häntä kiinnostaa. Exälläni on ADHD, kirjoittanut matikasta aikanaan L:n ja opiskellut diplomi-insinööriksi. Erityisenä mielenkiinnon kohteena matematiikka, fysiikka ja kemia.
Kirjoittelet nyt ihan höpöjä
Joo itselläni diagnosoitu lapsena ADHD ja olen FM fysiikasta (työkseni tosin teen it-hommia). Pystyn keskittymään erinomaisesti kun asia kiinnostaa. Vaikeampaa silloin jos ei kiinnosta mutta olisi vaan pakko. Mitään lääkkeitä en ole koskaan halunnut syödä, olen pärjäillyt ilmankin. Alkoholia olen joksus käyttänyt pään rauhoittamiseen kyllä huonoina aikoina, se toimii mulla hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama diagnoosi kuin lapsellani. Eli kuten lääkäri totesi: ennen sanottiin heikkoIahjainen.
Oma lapsi oppi kyllä lukemaan ja laskemaan jo ekalla, mutta ei hänestä pärjääjää tule koskaan. Pysyy ikänsä muita jäljessä. Toivottavasti ei ajaudu huonoon seuraan ja löytää aikanaan jotain PALKKAtöitä eikä ajeta mihinkään orjatöihin 9€/päivä. Pääasia, että olisi onnellinen.
Kotoa hän ei ainakaan saa päihdemallia, vaan turvallisen ja tavallisen kasvatuksen.
Minkälaisiin PALKKAtöihin ajattelisit nykypäivänä tällaisen henkilön voivan mahtua? Kun ihan normaalejakin ihmisiä on työttömänä?
Ihan mielenkiinnosta kysäisen: Uskotko tällaisen lannistavan kommentin olevan jotenkin hyödyksi tai iloksi?
En kirjoittanut tuota, mutta realistiselta se lähinnä vaikuttaa. On täysin totta, että normaaleja ihmisiä on työttömänä vaikka kuinka paljon, saati sitten tätä "tuontitavaraa". On vaikea realistisesti ymmärtää, mihin väliin nämä älyvajavaiset saataisiin tungettua.
Yhteiskunnasta ovat kadonneet avustavat työt, jotka vaativat rutiinia ja näin ollen terveen kirjoissa olevat heikotkin sai elantonsa hankittua. Siivoojaksin on mahdotonta päästä johtuen keskiarvorajoista (pitäisi olla yli 7) ja opintoihin sisältyy kieliä jne. Tosin nykyään ihmisiä korkeakoulutetaan liikaa normien takia ja unohdetaan, ettei se Gaussin käyrä häviä minnekään, vaikka koko kansa korkeakoulutettaisiin. Kohta tässä maailmassa on vain tekoälytutkijoita ja ohjelmoijia.
Ei voi olla totta, että siivoojaksi pitäisi olla yli 7 keskiarvo. Mitä tämä nyt on?
Nykyään ammattikouluun hakevilta voidaan odottaa yli seitsemän keskiarvoa. Voi olla jopa lukioon verrattuna korkeammat keskiarvorajat. Esimerkkinä sähköala ja putkiala ovat tällaisia, joihin keskiarvoraja voi nousta korkeammaksi.
No nythän kunnilla on velvollisuus osoittaa jatko-opintopaikka jokaiselle peruskoulusta pääsevälle. Täällä ammattikoulun esittelyillassa kerrottiin jo jokunen vuosi sitten, että käytännössä jokaiselle löytyy aina opiskelupaikka. Toki se ei aina ole sitten se kiinnostavin, mutta joku kuitenkin. Ammattikoulu ei välttämättä ole vaikea, joskin sitten opetuksen laatu vaihtelee tosi paljon. Mutta se työelämä voi olla raskasta, jos on heikkolahjainen tai miten asia sanotaankaan. Kiire on usein tosi kova ja homman pitää sujua rutiinilla, jotta pysyy aikataulussa.
Opojen on kyllä vaikeaa keksiä äkkiseltään ammattia, jossa ei "mitään" vaadittaisi. Sitten yritetään etsiä niistä huonoista aloista vähiten huono vaihtoehto ja kehoitetaan hakemaan vaikka kampaajalinjalle, joka vaatii oikeasti oman työn suunnittelua, sosiaalista pelisilmää sekä itsenäisyyttä.
Kokin ammatin voi myös unohtaa johtuen siitä, että työ vaatii kokonaisuuksien hallintaa, ripeyttä ja oman työn suunnittelua. Ihan itse ammatillisena opettajana olen nähnyt, mitä se käytäntö todellisuudessa on hyvin heikoilla opiskelijoilla. Suurimmalla osalla arviointikriteerit helpotetaan, kun ei saada edes alinta hyväksyttyä arvosanaa.
Hyvin heikoilla eväillä oleva nuori joko keskeyttää opinnot tai sitten hänet päästetään kerran armosta läpi, mutta työllistyminen ja työpaikan pitäminen ei taas onnistu.
Olen itse kuullut tapauksesta, jossa päiväkotiapulaisena harjoittelussa toiminut henkilö, jolla oli laaja-alaisia oppimisvaikeuksia, oli aiheuttaa vaaratilanteita tarjoten allergiselle allergisoivaa ruokaa. Hän ei todellakaan oppinut, että allergiselle ihmiselle ei saa tarjota allergeeneja sisältävää ruokaa. Lopulta sai potkut paikasta.
Tuo laaja-alaiset oppimisvaikeudet ovat lähes keva-tasoinen diagnoosi. Teoriassa normaaliälyinen mutta konkretiassa ihan kehitysvammainen. Näille nuorille abstraktit asiat ovat hankalia hahmottaa ja sormi menee suuhun siinäkin, ettei edes ymmärretä mitä pitäisi ymmärtää. Ovat aikuisina täysin heitteillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin heikoilla eväillä varustettuja notkuu isoissa ryhmissä sekä erityisluokissa. Kyse ei ole velttoudesta ja laiskuudesta, vaan siitä ettei kognitiivinen kapatiseetti ja älykkyys riitä saamaan edes sitä keskinkertaista arvosanaa. Ovat ihan pihalla kaikissa kouluaineissa. Omaisilla on sokea usko, että opettajat, myös erityisopettajat tekisivät ihmeitä hyvin heikon oppilaan kohdalla. Oppilasta koskevia lausuntoja lukiessa on tullut ilmi, että vaikeudet ovat alkaneet eskarissa tai alakoulun aloittaessa. Ei ne yläkoulussa minnekään ole hävinneet. Pitäisi ihan ehdottomasti palauttaa apukoulut hyvin heikkoja varten, ja koko diagnoosi laaja-alaiset oppimisvaikeudet voisi ennemmin yhdistyä kevaan jolloin henkilö pääsisi parhaiten tukitoimien piiriin.
Vierailija kirjoitti:
Joo, ei ne avokonttorimaiset luokkatilat ole nk. terveelle lapsellekaan hyvä ympäristö oppia, niin miten hyvin heikolle tai lievemmin autistiselle oppilaalle. Eipä ihme, jos nk. terveetkin valmistuvat "heikkolahjaisina" peruskoulusta. Myös erilaiset aistiyliherkkyydet ja keskittymisvaikeudet ovat lisääntyneet, ja näitä myös neurotyypillisillä lapsillakin.
Mun lähipiirissä on 7-vuotias, joka ei osaa lukea tai kirjoittaa, mutta silti on kalliit älylaitteet. Tämä ilmiö koskettaa ihan niitäkin lapsia, joilla ei ole älyllistä heikkolahjaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Pahinta jos lapselle muodostuu "tyhmän" identiteetti. Tehkää töitä, ettei niin tapahdu. Lapsi voi olla vaika kuinka lahjakas, mutta hänen tapansa oppia vain erilainen. Ehkä jonain päivänä erilaisuus on hänen supervoimansa. Tiedän erään, joka jäi ala-asteella kaksi kertaa luokalleen ja oli erityiskoulussakin, mutta peruskoulun jälkeen selvitti tiensä ammattikouluun ja siitä vielä ammattikorkeaan!
Väliinputoajaksi joutuminen ei ole mikään supervoima. Todellisuudessa nuori päätyy väliinputoajaksi laaja-alaisten oppimisvaikeuksien takia automatisaation viedessä ne helpot avustavat työt, joita pystyi nämä terveen kirjoissa olevat heikotkin tekemään hankkien samalla elantonsa. Monimutkaistanut yhteiskunta on vain entistä vaikeampi paikka hyvin heikoille tarvottavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli siis vanhanajan kielenkäytöllä heikkolahjainen.
Miten te itse ette huomanneet tai päiväkodissa ole jo tätä huomattu? Olisi pitänyt aikaisemmin tarttua toimeen. Älyähän mitenkään ei voi lisätä, mutta varhaiset tukitoimet olisivat auttaneet. Nyt menee itsetunto ja sitä myöten selviytymisen eväät elämänkulussa.
Vähän outoa?
Kehitysvammadiagnoosejakin asetetaan yläkoululaisellekin, ei ole mitenkään outoa että laaja-alaiset oppimisvaikeudet bongataan vasta koulussa. Tarpeetonta syyllistämistä.
Ennen kehitysvamma-diagnoosia lapsi saa mahdollisesti kehitysviivästymä-diagnoosin, joka on yleensä syy ja seuraus. Pitää seurata aktiivisesti ja päivittää tietoja taitojen parantuessa tai kehittyessä.
Kehitysviivästymäkään ei toki ole aina mikään "tuomio". Eräs tunnettu kuntoutuslääkäri kertoi, että kehitysviivästymää poteva lapsi voi saada ikäisensä kiinni 16-18 vuoden ikään mennessä.
Ei ole mitenkään tavatonta, että kehitysvamma-diagnoosin voi saada jopa eläkeikäinen. Vanhemmat ovat pitäneet ehkä erikoisena ja mokailut heitetty huumorilla. Tai sitten hävetään ja kielletään, että lapsessa on jotain poikkeavaa. Suurin ongelma on juuri nämä ilman diagnoosia olevat, joiden kohdalla on vain tehty useita helpotuksia ja tarjottu tukiopetusta. Nämä ilman diagnoosia olevat kehitysvammaiset ovat helposti vietävissä ja he ovat voineet toimia mahdollisesti "kavereilleen" hakurina varastamalla kaupasta kaljaa. Helpompi laittaa naiivimpi tekemään likainen työ. Pahimmassa tapauksessa he päätyvät vankilaan.
OnlyFans ei vaadi suurempia älynlahjoja. Sinne lapsesi voi tehdä 18-vuotiaana tilin.
Lapsellani on tuo diagnoosi. Hyvin on mennyt pienluokassa ja terapiat auttaneet. Nyt yläkoulun lopulla edelleen ero kehitysvammaan häilyvä. Mahdollisesti diagnoosi muuttuukin lieväksi kehitysvammaksi. Siitä olisi etua kun tuki olisi lakisääteinen aikustuessa ja työpaikkaa mietittäisiin siltä pohjalta. Juuri se väliinputoaminen on huono juttu.
No meillä poika sai tuon diagnoosin vasta ysiluokalla. Sen lisäksi sai lähetteen tutkimuksiin autisminkirjon osalta. Ysiluokkaan asti mentiin dysfasia-diagnoosilla. Pärjäsi kyllä oikein mainiosti koulussa, matikka ja äikkä olivat mukautettuja. Muutoin mentiin normaalin mukaan.
Nyt hän opiskelee ammattikoulussa puusepäksi.