HS:n mielipiteissä äiti valittaa, kun lapsi ei päässyt musiikkiopistoon. Ei mitään musiikkitaustaa eikä ollut pääsykokeessa edes kartalla

Kansalaisopistossakin on soittotunteja. Sen kun ilmoittautuu.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä musikaalinen lapsi lauleskelee jo ennen kuin alkaa puhua, ja esiintyy kaikille, jotka suostuvat kuuntelemaan. Ja tapailee eri soittimia ja niin edelleen. Silloin musiikkiopiston pääsykoe ei ole mikään kauhea ja uusi ja vieras tilanne.

Tämä nyt on ihan kauheaa paskaa. Musikaalius ei edellytä ekstroverttiyttä. Ihminen voi olla lahjakas olematta esiintymishaluinen - varsinkaan lapsena. Tämä ei siis liity siihen, oliko mielipidekirjoittajan lapsi musikaalinen vai ei, mutta tämä kommentti on täyttä skeidaa. 

Muskareita on joka paikassa, ilmoittakoon äiti lapsen sinne. Siinähän selviää, nauttiiko lapsi musiikista. Musiikkiopistossa esinnytään usein ja jos esiintyminen on hirveän vastenmielistä, lapsi tuskin nauttii harrastuksesta.

Missä iässä soittoharrastus aloitetaan nykyisin? Itse aloitin pianonsoiton 9-vuotiaana ja alle kouluiässä ei todellakaan ollut mitään musiikkitaustaa. 

Vierailija kirjoitti:

Voi voi. Tässä taas äiti haluaa lapsestaan seuraavan poppitähden, ja nyt itkee, kun ei saa elää omaa unelmaansa lapsensa kautta.

Hassua, miten nämä vähästä pasta psykoanalyytikot voivat tehdä johtopäätöksiä ja mammat peukuttaa. 

Nämä pääsykokeet on toki niitä paikkoja, joissa vanhempien pitäisi opettaa lapsiaan kestämään pettymyksiä, mutta kuka toope kuvittelee, että musiikkiopistoon pyritään pop- tähetys mielessä. 

Tämä on muutenkin tuhoisa ajatus lasten harrastuksissa. 

Vierailija kirjoitti:

Missä iässä soittoharrastus aloitetaan nykyisin? Itse aloitin pianonsoiton 9-vuotiaana ja alle kouluiässä ei todellakaan ollut mitään musiikkitaustaa. 

Nelivuotiaana voidaan aloittaa.

Itse etsin joku vuosi sitten opettajaa musiikkiharrastukseeni. Katsoin myös musiikkiopistoja, mutta ne oli heti poissuljettuja, koska en olisi elämäntilanteeni vuoksi pystynyt sitoutumaan kerran viikossa aina samaan aikaan tapahtuvaan opetukseen. Valitsin yksityisen opettajan, jolta voin varata jokaisen tunnin erikseen, ja maksan vain käydyistä tunneista. Pääsen sen verran harvoin tunneille, että tämä tulee minulle halvemmaksi kuin mikään lukukausimaksullinen opetus. 

Lapselle, joka ei ole ikinä harrastanut musiikkia, sopisi varmaan ensimmäiseksi opettajaksi sellainen, jonka kanssa ei tarvitse sitoutua heti kovin pitkäksi aikaa. Jos se innostus ei kestäkään, ei joutuisi maksamaan käyttämättömistä tunneista.

Muskareita on tarjolla ilmaiseksi leikkipuistoissa.

Ymmärrän kyllä tuota äitiä, ujo lapsi helposti jäätyy tuollaisessa tilanteessa uppo-oudon raadin edessä.

Esiintymisiin taas ei mennä kylmiltään vaan sitä harjoitellaan soitonopettajan kanssa monet kerrat ja usein on kenraaliharjoituskin esityspaikassa.

Musikaalisuuden voisi hyvin näyttää videollakin näiden pienimpien kohdalla.

Mulla on ujo lapsi.

Käynyt vauvamuskarissa, muskarissa, satubaletissa ja pianonsoitonopettaja kävi kotona.

Koulussa otti musiikkia ylimääräisenä.

Ei sinne musiikkiopistoon ole pakko mennä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä musikaalinen lapsi lauleskelee jo ennen kuin alkaa puhua, ja esiintyy kaikille, jotka suostuvat kuuntelemaan. Ja tapailee eri soittimia ja niin edelleen. Silloin musiikkiopiston pääsykoe ei ole mikään kauhea ja uusi ja vieras tilanne.

Tämä nyt on ihan kauheaa paskaa. Musikaalius ei edellytä ekstroverttiyttä. Ihminen voi olla lahjakas olematta esiintymishaluinen - varsinkaan lapsena. Tämä ei siis liity siihen, oliko mielipidekirjoittajan lapsi musikaalinen vai ei, mutta tämä kommentti on täyttä skeidaa. 

Niin ja ekstroverttiys ei liity mitenkään esiintymiseen eli yhtä paskaa oli tämäkin kommentti.

Itse olen hyvinkin introvertti ja nautin esiintymisestä niin lapsena musiikkiopiston kautta, nuorena teatteriharrastuksessa ja nykyisessä työssäni jossa esiinnyn päivittäin.

Ihan asiaa oli äidin kirjoitus. Ei lasten kuvataidekursseille ole "lahjakkuuteen" perustuvaa karsintaa vaan ilmoittautumisjärjestyksessä otetaan. Se nauttii samaa valtionavustusta. Kuten mielipiteen kommenteissa joku kirjoittikin kyseinen musiikkiopisto näyttää ylläpitävän vanhoja, itäeurooppalaisperäisiä elitistisiä musiikkipedagogisia oppeja. Sellainen ei sovi tämän päivän opetusmetodiksi, mistä onkin seurauksena musiikillisen taidon vähentyminen, pula osaavista orkesterimuusikoista kuten viulisteista jne.

Musiikkissa on kyse lahjakkuudestakin, mutta se pääsee näkyviin vasta sitten kun perustaitoja on. Musiikkiharrastuneiden perheiden lapset saavat niitä eprustaitoja jo perheissä, mutta kyse on opittavasta etumatkasta, ei välttämättä lahjakkuudesta sinällään. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä musikaalinen lapsi lauleskelee jo ennen kuin alkaa puhua, ja esiintyy kaikille, jotka suostuvat kuuntelemaan. Ja tapailee eri soittimia ja niin edelleen. Silloin musiikkiopiston pääsykoe ei ole mikään kauhea ja uusi ja vieras tilanne.

Pätee joidenkin osalta, mutta ei kaikkien. Tuo soitinten tapailu onnistuu vain, jos niitä soittimia on lapsen ulottuvilla. Jos kotona ei ole mitään soittimia, ei lapsi niitä voi kotonaan tapailla, vaikka olisi kuinka musikaalinen. 

Se, että lapsi haluaa esiintyä, ei kerro musikaalisuudesta yhtään mitään. Esiintyä voi ilman musiikkiakin.

Vierailija kirjoitti:

Ihan asiaa oli äidin kirjoitus. Ei lasten kuvataidekursseille ole "lahjakkuuteen" perustuvaa karsintaa vaan ilmoittautumisjärjestyksessä otetaan. Se nauttii samaa valtionavustusta. Kuten mielipiteen kommenteissa joku kirjoittikin kyseinen musiikkiopisto näyttää ylläpitävän vanhoja, itäeurooppalaisperäisiä elitistisiä musiikkipedagogisia oppeja. Sellainen ei sovi tämän päivän opetusmetodiksi, mistä onkin seurauksena musiikillisen taidon vähentyminen, pula osaavista orkesterimuusikoista kuten viulisteista jne.

Musiikkissa on kyse lahjakkuudestakin, mutta se pääsee näkyviin vasta sitten kun perustaitoja on. Musiikkiharrastuneiden perheiden lapset saavat niitä eprustaitoja jo perheissä, mutta kyse on opittavasta etumatkasta, ei välttämättä lahjakkuudesta sinällään. 

Kuvataideryhmiin mahtuu lahjattomia raapustamaan, musiikkia opetetaan yksitellen. Jyvät pitää karsia akanoista. Eikä olisi reilua, että joku huono pääsee sisään viemään paikan joltain hyvältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä musikaalinen lapsi lauleskelee jo ennen kuin alkaa puhua, ja esiintyy kaikille, jotka suostuvat kuuntelemaan. Ja tapailee eri soittimia ja niin edelleen. Silloin musiikkiopiston pääsykoe ei ole mikään kauhea ja uusi ja vieras tilanne.

Tämä nyt on ihan kauheaa paskaa. Musikaalius ei edellytä ekstroverttiyttä. Ihminen voi olla lahjakas olematta esiintymishaluinen - varsinkaan lapsena. Tämä ei siis liity siihen, oliko mielipidekirjoittajan lapsi musikaalinen vai ei, mutta tämä kommentti on täyttä skeidaa. 

Niin ja ekstroverttiys ei liity mitenkään esiintymiseen eli yhtä paskaa oli tämäkin kommentti.

Itse olen hyvinkin introvertti ja nautin esiintymisestä niin lapsena musiikkiopiston kautta, nuorena teatteriharrastuksessa ja nykyisessä työssäni jossa esiinnyn päivittäin.

Kysypä huippuammattimuusikoilta pitävätkö he esiintymisestä vai ovatko oppineet sietämään sitä. Veikkaanpa että aika tasan menee. Muusikot eivät ole poptähtiä, joille tärkeintä on esiintyminen ja esillä olo, vaan musiikin rakastajia ja ammattilaisia, joille tärkeintä on se musiikki.

Vierailija kirjoitti:

Muskareita on joka paikassa, ilmoittakoon äiti lapsen sinne. Siinähän selviää, nauttiiko lapsi musiikista. Musiikkiopistossa esinnytään usein ja jos esiintyminen on hirveän vastenmielistä, lapsi tuskin nauttii harrastuksesta.

Jos luit mielipidekirjoituksen, niin yksi sen kritiikin kohteista oli juuri se, ettei musiikkopiston muskariin pääse enää eskari-iässä. Muutkin muskarit alkavat loppua jo tuon ikäiselle. 

Kirjoituksen paras pointti olikin jo se, että harrastukset pitäisi nykyää aloittaa älyttömän nuorena. Mm. useissa joukkuelajeissa irvistellen otetaan vastaan 9 - 10 - vuotiaita aloittelijoita, kun pitäisi olla lajitaustaa. 

Selvää on, että musiikkiopistoon otetaan vain parhaat, mutta kyllä on ihan keskustelemisen arvoinen paikka, että kuinka nuorena tavoitteellinen harrastaminen pitää aloittaa, että vielä ehtii mukana. 

Ja suureen lahjakkuuden nimiin vannovienkin kannattaa muistaa, että harrastajapohja jää aika kapeaksi, jos lahjakkuuksia seulotaan vain niistä, jotka vanhemmat tuovat harrastuksen pariin viimeistään 4- vuotiaina. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan asiaa oli äidin kirjoitus. Ei lasten kuvataidekursseille ole "lahjakkuuteen" perustuvaa karsintaa vaan ilmoittautumisjärjestyksessä otetaan. Se nauttii samaa valtionavustusta. Kuten mielipiteen kommenteissa joku kirjoittikin kyseinen musiikkiopisto näyttää ylläpitävän vanhoja, itäeurooppalaisperäisiä elitistisiä musiikkipedagogisia oppeja. Sellainen ei sovi tämän päivän opetusmetodiksi, mistä onkin seurauksena musiikillisen taidon vähentyminen, pula osaavista orkesterimuusikoista kuten viulisteista jne.

Musiikkissa on kyse lahjakkuudestakin, mutta se pääsee näkyviin vasta sitten kun perustaitoja on. Musiikkiharrastuneiden perheiden lapset saavat niitä eprustaitoja jo perheissä, mutta kyse on opittavasta etumatkasta, ei välttämättä lahjakkuudesta sinällään. 

Kuvataideryhmiin mahtuu lahjattomia raapustamaan, musiikkia opetetaan yksitellen. Jyvät pitää karsia akanoista. Eikä olisi reilua, että joku huono pääsee sisään viemään paikan joltain hyvältä.

Lapsesta ei voi sanoa onko hän huono vai hyvä ennenkuin hän on päässyt harrastamaan. Muusikkoperheiden etumatka hämää ja lopputuloksena saamme liudan ammattimuusikoita jotka osaavat vaan eivät näe, "opsitomuusikoita". Heitäkin tarvitaan, mutta itseasiassa olet väärässä jo lähtökohtaisesti. Suomen musiikkiopistot perustettiin aikoinaan, että kaikki halukkaat, varattomat, musiikkia harrastamattomista perheistäkin pääsisivät harrastuksen pariin. Silloin se riitti, ja siihen perustui Suomen klassisen musiikin ihme eli laaja huppujen kirjo suhteessa väkilukuun. Nyt jotkut ovat etääntyneet siitä ideologiasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä musikaalinen lapsi lauleskelee jo ennen kuin alkaa puhua, ja esiintyy kaikille, jotka suostuvat kuuntelemaan. Ja tapailee eri soittimia ja niin edelleen. Silloin musiikkiopiston pääsykoe ei ole mikään kauhea ja uusi ja vieras tilanne.

Tämä nyt on ihan kauheaa paskaa. Musikaalius ei edellytä ekstroverttiyttä. Ihminen voi olla lahjakas olematta esiintymishaluinen - varsinkaan lapsena. Tämä ei siis liity siihen, oliko mielipidekirjoittajan lapsi musikaalinen vai ei, mutta tämä kommentti on täyttä skeidaa. 

Niin ja ekstroverttiys ei liity mitenkään esiintymiseen eli yhtä paskaa oli tämäkin kommentti.

Itse olen hyvinkin introvertti ja nautin esiintymisestä niin lapsena musiikkiopiston kautta, nuorena teatteriharrastuksessa ja nykyisessä työssäni jossa esiinnyn päivittäin.

Eli oleteko sitä mieltä, että ollakseen lahjakas. lapsen pitää alkaa esiintyä vieraille ihmiselle spontaanisti kaikille jo vaippaikäisena ja jos tämä ei toteudu, ei ole asiaa musiikkiopistoon? Voidaan toki vääntää ties mihin asti siitä, mikä on ekstrovertin tai introvertin tarkka määritelmä, mutta kyllä aika lähellä ekstroverttiä rupeaa olemaan, jos sponttaanisti esiintyy vieraille ihmisille. 

Ja nyt ei siis puhuta järjestetyistä esiintymisistä vaan juuri tällaisesta sponttaanisita toiminnasta, johon tuo viittasi, jolle vastasin ja siitä, onko tämä spontaanius ehdoton edellytys lapsen mahdolliselle musikaalisuudelle. 

Muskariin ilman muuta valitaan ensisijaisesti lapset, joilla omaa kiinnostusta ja lahjakkuutta löytyy jo ennestään ja koulussa sitä lähinnä jalostetaan pidemmälle. Mutta pistää silti miettimään että onko ainoa tie musiikkiharrastukseen se, että perheessä ollaan valmiiksi musikaalisia. Kyllähän sitä ihan eri lähtökohdat saa sellaisilta vanhemmilta, jotka musisoivat itse ja ovat jo syntymästä lähtien opettaneet lastaan ja pistäneet tätä esiintymään ties missä kissanristiäisissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä musikaalinen lapsi lauleskelee jo ennen kuin alkaa puhua, ja esiintyy kaikille, jotka suostuvat kuuntelemaan. Ja tapailee eri soittimia ja niin edelleen. Silloin musiikkiopiston pääsykoe ei ole mikään kauhea ja uusi ja vieras tilanne.

Tämä nyt on ihan kauheaa paskaa. Musikaalius ei edellytä ekstroverttiyttä. Ihminen voi olla lahjakas olematta esiintymishaluinen - varsinkaan lapsena. Tämä ei siis liity siihen, oliko mielipidekirjoittajan lapsi musikaalinen vai ei, mutta tämä kommentti on täyttä skeidaa. 

Niin ja ekstroverttiys ei liity mitenkään esiintymiseen eli yhtä paskaa oli tämäkin kommentti.

Itse olen hyvinkin introvertti ja nautin esiintymisestä niin lapsena musiikkiopiston kautta, nuorena teatteriharrastuksessa ja nykyisessä työssäni jossa esiinnyn päivittäin.

Kysypä huippuammattimuusikoilta pitävätkö he esiintymisestä vai ovatko oppineet sietämään sitä. Veikkaanpa että aika tasan menee. Muusikot eivät ole poptähtiä, joille tärkeintä on esiintyminen ja esillä olo, vaan musiikin rakastajia ja ammattilaisia, joille tärkeintä on se musiikki.

Tähän hyvään kommenttiin lisäisin vielä kaksi tärkeää asiaa. Jännittäminen eskari-iässä ennustaa huonosti jännittämistä aikuisena. Varsinkin jos asiaa pääsee harjoittelemaan. Toiseksi, musiikkiopistostakaan harvasta tulee käytännössä ammattilainen - ja jos tuleekin, niin myös musiikin alalla on muitakin ammatteja kuin esiintyvä muusikot.