Ovatko amikset missään parempia kuin lukiolaiset?

Vierailija kirjoitti:

Mun kaveri, jonka vanhemmat olivat lääkäri ja professori, meni opiskelemaan keittäjäksi.

Kun tuli eka harjoittelu, hän järkyttyi niin paljon, että alkoi saman tien lukea kauppakorkean pääsykokeisiin ja pääsi ekalla kerralla sisään. Toimii nyt liikkeenjohdon konsulttina.

Monestihan näissä valinnoissa on kapinaa vanhempia ja heidän odotuksiaan vastaan. Itsekin kävin amistason lukion jälkeen. Sitten viisastuin ja menin yliopistoon ja työllistyin heti valmistuttuani.

Ammattikoulun yo-linjan valitsevat monet, ja silloinhan on enemmän mahdollisuuksia jatko-opintojen/ammatinvalinnan suhteen. Ja vaikka opiskelisi lisää, niin saa helpommin töitä opintojen ohella (esim. kesäisin).

Vierailija kirjoitti:

Ehkä niin, että vanhemmat hyväksyisi myös sen jos fiksu lapsi haluaakin amikseen eikä tyrkytä yliopistoa. Heti jos pärjää koulussa oletetaan automaattisesti että tämä haluaa varmasti lukioon ja yliopistoon. Väärin!

Esim Saksassa on äärimmäisen hyvät väylät maalattu koulutuksessa fiksuille ihmisille, jotka haluavat vedä hyvää jälkeä. Made in Germany on siksi ollut laadun tae.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asennemuutoksesta kaikki lähtisi. Niin kauan kuin viljellään sitä, että amis huono, lukio hyvä, niin tuskin muutosta tapahtuu.

Mutta kun se amis on nykyään vielä huonompi. Todella vähän on lähiopetusta. Itse pitää hankkia ne töissäoppimispaikat ja kaikille ei niitä riitä. Kaikissa paikoissa ei sitten opeteta ja ei pääse oppimaan. Osa porukasta huinailee koululla senkin aikaa. Ammatti s tarvitsisi kunnon rahoituksen, kunnolliset opettajat ja selkeän tason noston. Toki tässäkin varmaan on eroja eri alojen välillä.

Tätä olen vähän uumoillut, että amiksesta ei tarvi oppia mitään eikä siellä opeteta mitään. Ei siinä mitään että töissäoppimispaikat pitää itse hankkia, muuta siihenkin tarvitaan opastusta ja neuvoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se huvittaa kun Jessica Janinat viettävät lukion jälkeen välivuotta ja miettivät, että hakisko oikikseen, lääkikseen, tekniseen yliopistoon vai mihin!?

Ja sitten päädytään sinne minne huolitaan. Joku päätyy lähihoitajaksi vaikka piti tulla neuropsykologi.

Huom! Enkä halua dissata lähihoitajia. Rankkaa ja vaativaa työtä.

mutta lukion käyneitä Jessicaa ja Janinaa haluat dissata.

Oma huomioni on, että tätä amis-lukio vastakkainasettelua harrastavat lähinnä ihmiset, jotka eivät ole jatkokouluttautuneet toiselta asteelta eteenpäin. Itselle se aika tuntuu todella kaukaiselta, eikä opiskeluvaiheena toinen aste ollut lähellekkään yhtä mielenkiintoinen kuin jatko-opinnot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se huvittaa kun Jessica Janinat viettävät lukion jälkeen välivuotta ja miettivät, että hakisko oikikseen, lääkikseen, tekniseen yliopistoon vai mihin!?

Ja sitten päädytään sinne minne huolitaan. Joku päätyy lähihoitajaksi vaikka piti tulla neuropsykologi.

Huom! Enkä halua dissata lähihoitajia. Rankkaa ja vaativaa työtä.

mutta lukion käyneitä Jessicaa ja Janinaa haluat dissata.

Olen itsekin käynyt lukion. Lähinnä sitä tarkoitan, että lukion jälkeen vasta alkaa se opiskelu. Kukaan ei oikeastaan jatkossa kysele ”minkä lukion kävit”. Töissä tehdään töitä osaamisen perusteella.

Ei kukaan kysele ihmisiltä ”minkä ikäisenä opit kävelemään”.

Miehen veli ”amis”.Joka vuosi suurituloisimpien listalla.Aikoo jäädä ennen viiskymppisiä eläkkeelle.

Vierailija kirjoitti:

Ammattikoulun yo-linjan valitsevat monet, ja silloinhan on enemmän mahdollisuuksia jatko-opintojen/ammatinvalinnan suhteen. Ja vaikka opiskelisi lisää, niin saa helpommin töitä opintojen ohella (esim. kesäisin).

Meidän jantteri haluaa kaupalliselle alalle ja opo kehoitti suorittamaan kaksoistutkinnon. Meni kumminkin tavalliseen lukioon. Näyttää siltä, että taitaa päätyä yo-linjalle ( merkonomi).

Onneksi esim Kesko kouluttaa työntekijöitä ja sieltä on mahdollisuus päästä esimieheksi. Melko hyville ansioille.

Tosin jantteri mieli voi vielä muuttua. Mies on sitä mieltä, että pitää tähdätä korkealle esim KTM. Mutta poika saa kypsyä rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Oma huomioni on, että tätä amis-lukio vastakkainasettelua harrastavat lähinnä ihmiset, jotka eivät ole jatkokouluttautuneet toiselta asteelta eteenpäin. Itselle se aika tuntuu todella kaukaiselta, eikä opiskeluvaiheena toinen aste ollut lähellekkään yhtä mielenkiintoinen kuin jatko-opinnot.

Aijaa, mulla on jo akateeminen loppututkinto, mutta silti jaksan aina ilahtua näistä väännöistä. En tietenkään tätä livenä myöntäisi ja telkkaristakin katson vain Prisma-dokumentteja, jos joku kysyy

Meidän tuttavapiiriissä paljon nuoria.Lukion käyneitä ja amiksia.

Kyllä vain niin on,että nämä amikset kovempia tekemään töitä.

Nämä lukion käyneet vähän sen tyyppisiä,että pelkäävät liata käsiään ja keskittyvät lähinnä bailaamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattikoulun yo-linjan valitsevat monet, ja silloinhan on enemmän mahdollisuuksia jatko-opintojen/ammatinvalinnan suhteen. Ja vaikka opiskelisi lisää, niin saa helpommin töitä opintojen ohella (esim. kesäisin).

Meidän jantteri haluaa kaupalliselle alalle ja opo kehoitti suorittamaan kaksoistutkinnon. Meni kumminkin tavalliseen lukioon. Näyttää siltä, että taitaa päätyä yo-linjalle ( merkonomi).

Onneksi esim Kesko kouluttaa työntekijöitä ja sieltä on mahdollisuus päästä esimieheksi. Melko hyville ansioille.

Tosin jantteri mieli voi vielä muuttua. Mies on sitä mieltä, että pitää tähdätä korkealle esim KTM. Mutta poika saa kypsyä rauhassa.

Eikö lukion käyneen kannattaisi opiskella mieluummin tradenomiksi kuin merkonomiksi?

Vierailija kirjoitti:

Miehen veli ”amis”.Joka vuosi suurituloisimpien listalla.Aikoo jäädä ennen viiskymppisiä eläkkeelle.

Raha on, mutta yleissivistystä puuttuu.

Toiset osaa käytäntöä, toiset teoriaa. Minä kuulun mielelläni ensimmäisiin. En ikimaailmassa voisi tehdä toimistotyötä, saati sitten käydä joka ikinen päivä vuosikausia samassa paikassa töissä, samojen ihmisten kanssa. Ja taas lukion käyneet ystäväni eivät tykkäisi yhtään olla raksalla kypärä päässä tekemässä käsillään jotain koko päivää.

Meitä on moneen junaan, onneksi, eikä kukaan ole sen parempi.

Se on minusta omituinen käsitys, että kuvitellaan, ettei amiksen käyneillä ole yleissivistystä tai että olisivat tyhmiä. Toki niitäkin löytyy, mutta kyllä meitäkin, joita kiinnosti amiksessa yleisaineet, kuten itseäni erityisesti taidehistoria, äidinkieli ja saksa. Amiksessa siis opiskellaan yleisiä aineita ihan normaalisti, siellä vain niitä muokataan vastaamaan sitä omaa alaa. Esim rakennuspuolella opiskellaan teknistä piirustusta ja rakennusalan matematiikkaa, eikä putkimiehetkään voi mitään täysin lahoja päästään olla pystyäkseen lukea piirustuksia ja tehdessään ongelmanratkaisuja silloin, kun kaikki ei mene suunnitelmien mukaan.

Minä en ymmärrä matematiikasta yhtään mitään eikä kiinnosta tippaakaan, mutta sen sijaan olen hyvä kielissä ja voin piirtää kolmen pakopisteen perspektiivillä vaikka tuon edessä töröttävän tuolin. Kenen mielestä sitten mikäkin on tärkeää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen veli ”amis”.Joka vuosi suurituloisimpien listalla.Aikoo jäädä ennen viiskymppisiä eläkkeelle.

Raha on, mutta yleissivistystä puuttuu.

Miksi puuttuisi? Meinaatko, että amiksen käyneet ovat skipanneet peruskoulun tunnit ja vielä lisäksi ammattikoulun yleiset aineet?

Vierailija kirjoitti:

Ehkä niin, että vanhemmat hyväksyisi myös sen jos fiksu lapsi haluaakin amikseen eikä tyrkytä yliopistoa. Heti jos pärjää koulussa oletetaan automaattisesti että tämä haluaa varmasti lukioon ja yliopistoon. Väärin!

Juuri näin. Olemme mieheni kanssa akateemisia ja esikoispoikamme on ihan älykäs. Kyllä joillekin vanhemmille ihmisille etenkin oli aika yllätys, kun hän meni lukion sijaan ammattikouluun opiskelemaan kuljetusalaa. Poikaa ei ole ikinä kiinnostanut mikään "pyrkiminen korkealle" tai ylipäänsä teoreettiset jutut ellei ne palvele heti jotain käytännön tarkoitusta. Sen sijaan autoista ja etenkin rekoista hän on ollut aina tosi kiinnostunut. Luonteeltaan on rauhallinen ja harkitsevainen. Minusta ala oli (ainakin näillä näkymin) hänelle nappivalinta.

Tosiaan minunkin nuoruudessani amikseen menivät vain häiriköt tai ne, joilla ei vain leikannut kuten muilla. Onneksi ajat selvästikin muuttuvat tai sitten minulla oli väärä mielikuva jo silloin vuosikymmeniä sitten. Mutta tosiaan nyt on nähty, ettei lukio ja yliopisto takaa mitään turvallista uraputkea mikä varmaan oli omien matalasti koulutettujen vanhempieni ja monien muidenkin käsitys. Luulen, että poikani tulee tienaamaan paljon enemmän kuin minä ikinä. Ja siinä missä moni ajattelee, että tottakai kaikki haluavat siistiä sisätyötä, niin väitän, että on paljon heitäkin, jotka mieluummin tekevät jotain konkreettista vaikka sateessa kuin istuvat palaverissa. Onneksi meitä on moneksi.

Miten lukiolaiset voi olla älykkäämpiä kuin amikset kun suomessa on 95% ihmisistä varusttu 100iq aivokapasiteetilla. Huutista ;)))

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asennemuutoksesta kaikki lähtisi. Niin kauan kuin viljellään sitä, että amis huono, lukio hyvä, niin tuskin muutosta tapahtuu.

Mutta kun se amis on nykyään vielä huonompi. Todella vähän on lähiopetusta. Itse pitää hankkia ne töissäoppimispaikat ja kaikille ei niitä riitä. Kaikissa paikoissa ei sitten opeteta ja ei pääse oppimaan. Osa porukasta huinailee koululla senkin aikaa. Ammatti s tarvitsisi kunnon rahoituksen, kunnolliset opettajat ja selkeän tason noston. Toki tässäkin varmaan on eroja eri alojen välillä.

Varmasti jossain on näin, onhan siitä ollut paljon puhetta. Olen se äsken kirjoittanut, jonka poika opiskelee kuljetusalaa ja ammattikouluun tutustumisessa rehtori sanoi, että heillä ei ole vähennetty lähiopetusta lainkaan, siis ilmeisesti millään alalla. Ja kyllä poikani ekan vuoden ajan ainakin oli täydet koulupäivät, olisiko kaksi tai kolme "ylimääräistä vapaata" ollut. Ensimmäistä kertaa tarjottiin töitä hänen opiskeltuaan puolisen vuotta, apukuskiksi olisi päässyt. Se ei onnistunut opiskeluvaatimusten takia, mutta heittämällä pääsi harjoitteluun tähän paikkaan. Tosiaan vaihtelua varmaan on paljon aloittain ja kouluittain, mutta ei voi siis yleistää niin, että kaikkialla olisi asiat kurjasti.

Minusta yksi iso keino nostaa arvostusta ja tasoa olisi yksinkertaisesti julkisesti kyseenalaistaa, miksi yhä useamman suomalaisen pitäisi hankkia korkeakoulututkinto. Matalasta koulutustasostahan ollaan ihan ministeritasolla huolissaan. Onhan se selvä viesti siitä, että amiskoulutus on huono koulutus ja saa sellaisena pysyäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asennemuutoksesta kaikki lähtisi. Niin kauan kuin viljellään sitä, että amis huono, lukio hyvä, niin tuskin muutosta tapahtuu.

Mutta kun se amis on nykyään vielä huonompi. Todella vähän on lähiopetusta. Itse pitää hankkia ne töissäoppimispaikat ja kaikille ei niitä riitä. Kaikissa paikoissa ei sitten opeteta ja ei pääse oppimaan. Osa porukasta huinailee koululla senkin aikaa. Ammatti s tarvitsisi kunnon rahoituksen, kunnolliset opettajat ja selkeän tason noston. Toki tässäkin varmaan on eroja eri alojen välillä.

Varmasti jossain on näin, onhan siitä ollut paljon puhetta. Olen se äsken kirjoittanut, jonka poika opiskelee kuljetusalaa ja ammattikouluun tutustumisessa rehtori sanoi, että heillä ei ole vähennetty lähiopetusta lainkaan, siis ilmeisesti millään alalla. Ja kyllä poikani ekan vuoden ajan ainakin oli täydet koulupäivät, olisiko kaksi tai kolme "ylimääräistä vapaata" ollut. Ensimmäistä kertaa tarjottiin töitä hänen opiskeltuaan puolisen vuotta, apukuskiksi olisi päässyt. Se ei onnistunut opiskeluvaatimusten takia, mutta heittämällä pääsi harjoitteluun tähän paikkaan. Tosiaan vaihtelua varmaan on paljon aloittain ja kouluittain, mutta ei voi siis yleistää niin, että kaikkialla olisi asiat kurjasti.

Minusta yksi iso keino nostaa arvostusta ja tasoa olisi yksinkertaisesti julkisesti kyseenalaistaa, miksi yhä useamman suomalaisen pitäisi hankkia korkeakoulututkinto. Matalasta koulutustasostahan ollaan ihan ministeritasolla huolissaan. Onhan se selvä viesti siitä, että amiskoulutus on huono koulutus ja saa sellaisena pysyäkin.

Kyllä. Olisi vielä hienoa, jos kaikki jatkopätevöitymisväylät olisivat tosiasiallista (ei vain sanahelinää ja harvojen tiedossa) ja niillä voisi tulla oman alansa mestariksi tms niin että ammattilaiset saavat kokea tervettä ammattiylpeytta. Arvostammeha me esim huippukokkkeja ja huipputimpureita, koska niiden työn jälki on ihailtavaa.

Kaikkien taitoa vaativien ammattien arvostusta olisi hyvä nostaa, silleen ettei vastavalmistuneena ylioppilaana tarvitse mennä kampaajalle ja todeta että kampaaja alkaa kuittailla sulle: "niin mutta ei se ole vielä ammatti", koska perinteisesti vain ylioppilaita on arvostettu ja huomioitu. Tottakai lukion käynyt tietää ettei sitä mihinkään ammattiin ole valmistuttu.

Vierailija kirjoitti:

Miehen veli ”amis”.Joka vuosi suurituloisimpien listalla.Aikoo jäädä ennen viiskymppisiä eläkkeelle.

Perusamis siis. Duuni on pakollista skeidaa, josta saadaan vain rahaa ja kun rahaa on tarpeeksi, jäädään eläkkeelle. Setä toimi opettajana ja se piti suurinpiirtein pakottaa eläkkeelle, koska nautti työstään niin paljon. Ei ollut rahasta kiinni.