Missä vika ku 2-vuotias lapseni ei vielä puhu?

Ota tyynesti, älä noteeraa näitä ilkkujia ketjussa.

Oma lapsi oppi puhumaan 3v iässä, ja slkoi sitten puhumaan kokonaisia lauseits kerralla. Mikä ”pahinta” niin hän puhui myös VANHOJA asioita esim kun häntä 2,5v iässä tutkittiin dysfastikko-oletuksella. Puhui siis siitä hetkestä, miten ”täti silloin sanoi että minussa on jotain vikaa”.

Ole varovainen mitä puhut lapsen kuullen sillä erittäin todennäköisesti hän YMMÄRTÄÄ. Älä koskaan hauku hitaaksi, vammaiseksi tms ja jos häntä tutkitaan niin pidä huoli että ei tehdä sitä halventavaan säyyn niinkuin joskus käy.

En olisi hädissäni vaan odottelisin.

Lapset on erilaisia, osa lapsistani puhunut 2v, ja juuri tuo yksi 3v iässä.

Minusta tässä ketjussa ei ole ollut kovin montaa ilkkujaa. Olen samaa mieltä, että turha huoli ei auta mitään mutta ei sekään lapsen kehitystä edistä jos jotain myöhemmin paljastuu ja avun lykkäytyminen kestää sen takia kun vaan katsellaan ja odotellaan. Monissa kunnissa on esimerkiksi puheterapiaan pitkät jonot ja avun saanti siitä kun avun tarve todetaan voi kestää todella pitkään. Lapsen aivot ovat muovautuvimmillaan alle 3vuotiaana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailt ija kirjoitti:

Puhe jää jalan alle.

Hän oppi kyllä kävelemään jo 10kk ikäisenä.

Juuri noin meilläkin kävi. Poika lähti kävelemään 10 kk iässä. 2-vuotiaana vielä ihan vähän puhetta, omat sanat ja viittomia. Paljon oli puhuttu ja luettu.

Ei hätää, puhe tuli ennen 2,5 v päivää, ja samoin tein alkoi tulla kokonaisia lauseita.

Nykyään on terävä kaveri ja kympin oppilas, ettei tuo mitään tarkoita.

Ota yhteyttä neuvolaan. Sieltä saat varmaa tietoa.

Sanoisin, että tuo lapsesi ensisana 'hettä' ei ole merkitykseltään 'metsä' eikä 'vettä', vaan 'ättä' eli äiti. :) Kaikkea hyvää sinulle ja lapsellesi!

Opeta pyypyy.

Miniällä oli sama ongelma. Oppi kuitenkin ajansaatossa puhumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhe jää jalan alle.

Hän oppi kyllä kävelemään jo 10kk ikäisenä.

Niin meilläkin oppi, mutta silti 1,5v ikäisenä puhua pälpättää sanoja koko ajan. 1v 8kk lyhyitä lauseita. Neuvolaan yhteys, lapset kehittyy eri tahtia, mutta kannattaa selvittää voiko asialle jo tehdä jotain tai onko jotain mitä pitäisi seurailla.

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin, että tuo lapsesi ensisana 'hettä' ei ole merkitykseltään 'metsä' eikä 'vettä', vaan 'ättä' eli äiti. :) Kaikkea hyvää sinulle ja lapsellesi!

Hettä oli kyllä ihan selvästi "vettä" eikä ättä, sillä "äiti" hän osasi sanoa. Sanoi hettä aina kun satoi vettä tai laskettiin vettä hanasta.

Up

Meidän poika oli 2v 3kk, kun alkoi puhumaan ja suoraan lauseilla. Puhe oli täydellisen selvää silloin.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole vikaa välttämättä missään, lapset ovat yksilöitä ja kehittyvät eri nopeudella. Jos naapurisi lapsi puhua papattaa tuon ikäisenä niin ei se tarkoita että omassasi on jotain vikaa.

Minun lapseni alkoi puhua vasta lähemmäs 3-vuotiaaana, mutta puhe alkoikin melkein suoraan lauseilla. Tätä ennen, eli 2v-3v hän sanoi sanoja osittain, auto oli "au" jne.. Yhtäkkiä lähellä 3v se sanainen arkku vaan aukesi. Poika on luonteeltaan melko rauhallinen, "tarkkailijamainen", hitaasti lämpeävä, kekseliäs, herkkäkin.

Mutta jos asia sinua kovasti huolettaa, niin kannattaa tietysti ottaa puheeksi neuvolassa, selviää sitten onko aihetta huoleen ja saat mielenrauhan.

Hetken hämmästyin, että kirjoitteleeko täällä oma äitini. Mutta kun mainittiin, että poika, niin eihän se sitten :-)

Itsellä puheen kehitys meni juuri näin. Ymmärrän huolen ja äitini on siitä puhunut, että oli ollut kovin huolestunut. 

Eipä minussa sen ilmeisesti suurempaa vikaa ollut. Nyt olen ollut jo hyvän matkaa aikuinen ja hyvässä työpaikassa ja korkeakoulut käyneenä. Itseasiassa suvussa on ollut toinen vastaavanlainen tapaus, jossa puhe viivästyi vielä enemmän kuin minulla ja on yhtälailla nykyään korkeasti koulutettu + hyvässä työpaikassa. 

Yksilöllistä.

Oletko nauranut hänen hettälleen?

Vierailija kirjoitti:

Miniällä oli sama ongelma. Oppi kuitenkin ajansaatossa puhumaan.

Kun tukit hänen suunsa jo kättelyssä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin, että tuo lapsesi ensisana 'hettä' ei ole merkitykseltään 'metsä' eikä 'vettä', vaan 'ättä' eli äiti. :) Kaikkea hyvää sinulle ja lapsellesi!

Hettä oli kyllä ihan selvästi "vettä" eikä ättä, sillä "äiti" hän osasi sanoa. Sanoi hettä aina kun satoi vettä tai laskettiin vettä hanasta.

Sanooko hän yhä kuitenkin äiti-sanan?

Ei meidänkään 2 v. osaa kuin 3 sanaa. Luulen, että tämä on pitkälti ihan geneettinen asia, jolle ei vain voi mitään muuta kuin odottaa. Luettu ym. on vauvasta alkaen.

En ole itse laskenut tuollaisia "hetsä" -juttuja oikeastaan varsinaisiksi sanoiksi, aika moni vaikuttaa laskevan. Että en tiedä, pitäisikö meilläkin laskea jokeltelua sanoiksi. Neuvola on ihan kohta, sieltä toki kysellään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi asiaan ei puututtu jo 1,5v. neuvolassa?

T: terveydenhoitaja

Ihana jos sinä olet sellainen hoitaja, joka ottaa asiat tosissaan. Meidän kohdalle ei sellaista sattunut. Myöskin kaksi neuvolalääkäriä olivat sitä mieltä että olisi pitänyt vaan odotella. Toinen joka lopulta suostui kirjoittamaan lähetteen tarkempiin tutkimuksiin oli sitä mieltä, että alle 3 vuotiaita ei kuntouteta, joten lähetettä ei kannattaisi vielä tehdä. Sanoin etten lähde ennen kuin hän tekee lähetteen. Samoin sain taistella aiemmin, jotta pääsin lapseni kanssa puheterapeutin ja psykologin arvioon. Koin neuvolasta saadun tuen ihan mitättömäksi.

Olen siis tuo aiemmin kirjoittanut autistin äiti

Kiitos! Välillä tuntuu, että neuvolan ehdotuksia ei oteta vakavasti. Nuorimmat, jotka meiltä ovat neuvolasta saaneet lähetteen putelle, ovat olleet 8kk ikäisiä, joilla ongelmia kiinteän ruoan kanssa. Dysfasia todettu myöhemmin. Toivottavasti olette saaneet perheellenne kaiken tarvitsemanne tuen!

Minun lasta seurattiin, koska synnytyksessä hänellä oli hapenvajausta. Sanottiin, että jos lapsi ymmärtää puhetta, niin hän oppii puhumaan. Olin myös huolissani, koska lapsi ei juuri puhunut, mutta liikkui paljon. Lapsesta kehittyi normaali aikuinen. Hän on kyllä edelleen vähäpuheinen, mutta täysjärkinen. Ehkä keskivertoa järkevämpi.

Vierailija kirjoitti:

Minun lasta seurattiin, koska synnytyksessä hänellä oli hapenvajausta. Sanottiin, että jos lapsi ymmärtää puhetta, niin hän oppii puhumaan. Olin myös huolissani, koska lapsi ei juuri puhunut, mutta liikkui paljon. Lapsesta kehittyi normaali aikuinen. Hän on kyllä edelleen vähäpuheinen, mutta täysjärkinen. Ehkä keskivertoa järkevämpi.

Meilläkin kätilö ehkä hieman mokasi synnytyksessä. Toivon, että vanhempia ei syytettäisi asioista, joihin he eivät itse voi vaikuttaa. Perinnöllisillekään tekijöille ei mitään voi. Ei lukeminen ole mikään taikasana, joka saa jokaisen lapsen kehittymään mestaripuhujaksi. Jotkut ovat synnynnäisesti taitavia ja toisille pitää tarjota enemmän apua ja tukea.