Kiltit miehet kertovat naisten kovista vaatimuksista

Mystinen persumies kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun vaatimukseni miehelle eivät liity tanssiko tämä hitaita teininä tai onko assertiivinen. Minä edellytän kiinnostavalta mieheltä yliopistotutkintoa, mieluiten tohtorin tutkintoa, laajaa yleissivistystä, taloudellista vakavaraisuutta, perhearvoja, luotettavuutta ja uskollisuutta sekä samankaltaista maailman katsomusta kuten itselläni. 

Hankamäki on tuplatohtori. Hän sopisi sinulle :D

Hankamäki on myös homo ja ollut viimeiset 20 vuotta työttömänä, joka on vaikuttanut hänen mielenterveyteensä heikentävästi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä juttu, tällaisia tarvitaan lisää. Monilla kilteillä miehillä on pariutuminen todella vaikeaa, joskus tuntuu, että naiset ovat allergisia sellaisille vähän rauhallisemmille introverteille miehille.

Samaistuin tuohon nimimerkkiin "gymcel", koska itselläkin on takana kymmeniä treffejä joista suuri osa päättyy niihin "vaikutat mukavalta mutta.." pakkeihin. En tiedä, että mikä se on missä mättää? Naama vai luonne vai status? Tai ehkä kaikki. Pitäisikö yrittää väkisin muuttua sellaiseksi kovan itsevarmaksi läpän heittäjä flirttailijaksi ja valehdella olevansa jossain korkean statuksen ammatissa..?

Niinpä. Olisi virkistävää saada joskus pakit, joissa minut haukutaan lyttyyn eikä tuollaista "oot mukava mutta kemiat plääplää"

Onko kemian puute sitten jotenkin huono syy antaa pakit? Itselle se kemia on tärkein tekijä kumppanin valinnassa, ja joskus sitä on ja joskus ei. Tapailin kerran yhtä miestä, joka oli kaikin puolin mukava ja hyvä mies. Hänellä oli hyvä ammatti, tulimme hyvin toimeen ja meillä oli kivaa yhdessä. En kuitenkaan jatkanut juttua pidemmälle, koska sitä kuuluisaa kemiaa ei ollut, se olisi ollut miehen johdattamista harhaan. Jos ei ole kemiaa, tulee esim. seksistä vastenmielistä, ei vain halua sitä toista ihmistä oikealla tavalla.

"Itselle se kemia on tärkein tekijä kumppanin valinnassa"

Se mitä naiset unohtavat mainita on että ennen kuin kemia ratkaisee, ovat ratkaisseet muut asiat - kuten ulkonäkö, ja hyvä ammatti jonka jo mainitsitkin.

Syy miksi ulkonäkö on tärkeämpi kriteeri kuin kemia, on se että kemia on yksilöllisempää. Rumalle miehelle on suurin piirtein sama määrä geneettisesti (MCH-geenien osalta) yhteensopivia naisia kuin komealle miehelle.

Komealla miehellä on lukuisia kiinnostuneita naisia. Joidenkin kanssa kemiat natsaavat, joidenkin kanssa ei. Rumalla miehellä ei ole ainuttakaan kiinnostunutta naista, koska ulkonäkörima ei ylity.

Oon eri mieltä, kaikille on jotakin. Hlökohtaisesti en piittaa liiterileuoista ja yleisesti komeina pidetyistä miehistä. Ystävänikin tietää sen, meillä ei tod ole riitaa miehistä. Uskon että enemmän vaikuttaa se, millaista olet hakemassa. Jos haet "itseäsi parempaa", niinku täällä jo usein on sanottu, jäät yksin. Instabeibejä ei riitä kaikille. 

Mutta tuo kemia... kemiaa ei välttämättä ole eka treffeillä, mutta esim kolmansilla voi jo löytyä. Jos sitä löytyy heti ekoilla, oot joko tosi onnekas tai kyse on vaan himosta. Saattaa siis olla kyse vaan omasta hormonitoiminnasta tms... ei kannata 100% laittaa kemian varaan, varsinkaan naisena, sen olen oppinut.

Ymmärrämme kemian aivan eri tavalla. Sinulle se ilmeisesti tarkoittaa toisen seurassa rentoutumista ja viihtymistä, minä ymmärrän sen kirjaimellisesti feromoneina. Kemiaa joko on tai ei ole ja sen tietää heti. Sitä ei tule myöhemmin. Ilman kemiaa ei ole seksuaalista yhteensopivuutta ja siksi minun kemia-tulkinnassani kemia on välttämättömyys toimivalle parisuhteelle. Ei silti todellakaan ainoa merkittävä asia, kemiaa voi olla vaikka millaisen mulkeron kanssa.

Ongelma kemia-sanan käytössä on juuri se, että ihmiset ymmärtävät sen eri tavalla.

En todellakaan ajattele kemiaa viihtymisenä :D

Tää on tätä suomalaista ajatusmaailmaa taas vaan... kaikkimulletänneheti. Ei ihme että on niin paljon yksinäisiä, jos eka treffeillä kaiken täytyy onnistua. Kemia on kemiaa ja johtaa seksiin, mutta on jännä ajatus että pelkkä ulkonäkö vois johtaa kemian löytymiseen... sitä tarkotin, pitää antaa ihmiselle mahdollisuus. Mulla on tästä muitakin kuin pelkkä oma kokemus. Yhtäkkiä lisää tutustuessa saattaa nähdä miehen "eri valossa" ja sitten se on menoa... :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä juttu, tällaisia tarvitaan lisää. Monilla kilteillä miehillä on pariutuminen todella vaikeaa, joskus tuntuu, että naiset ovat allergisia sellaisille vähän rauhallisemmille introverteille miehille.

Samaistuin tuohon nimimerkkiin "gymcel", koska itselläkin on takana kymmeniä treffejä joista suuri osa päättyy niihin "vaikutat mukavalta mutta.." pakkeihin. En tiedä, että mikä se on missä mättää? Naama vai luonne vai status? Tai ehkä kaikki. Pitäisikö yrittää väkisin muuttua sellaiseksi kovan itsevarmaksi läpän heittäjä flirttailijaksi ja valehdella olevansa jossain korkean statuksen ammatissa..?

Niinpä. Olisi virkistävää saada joskus pakit, joissa minut haukutaan lyttyyn eikä tuollaista "oot mukava mutta kemiat plääplää"

Onko kemian puute sitten jotenkin huono syy antaa pakit? Itselle se kemia on tärkein tekijä kumppanin valinnassa, ja joskus sitä on ja joskus ei. Tapailin kerran yhtä miestä, joka oli kaikin puolin mukava ja hyvä mies. Hänellä oli hyvä ammatti, tulimme hyvin toimeen ja meillä oli kivaa yhdessä. En kuitenkaan jatkanut juttua pidemmälle, koska sitä kuuluisaa kemiaa ei ollut, se olisi ollut miehen johdattamista harhaan. Jos ei ole kemiaa, tulee esim. seksistä vastenmielistä, ei vain halua sitä toista ihmistä oikealla tavalla.

"Itselle se kemia on tärkein tekijä kumppanin valinnassa"

Se mitä naiset unohtavat mainita on että ennen kuin kemia ratkaisee, ovat ratkaisseet muut asiat - kuten ulkonäkö, ja hyvä ammatti jonka jo mainitsitkin.

Syy miksi ulkonäkö on tärkeämpi kriteeri kuin kemia, on se että kemia on yksilöllisempää. Rumalle miehelle on suurin piirtein sama määrä geneettisesti (MCH-geenien osalta) yhteensopivia naisia kuin komealle miehelle.

Komealla miehellä on lukuisia kiinnostuneita naisia. Joidenkin kanssa kemiat natsaavat, joidenkin kanssa ei. Rumalla miehellä ei ole ainuttakaan kiinnostunutta naista, koska ulkonäkörima ei ylity.

Oon eri mieltä, kaikille on jotakin. Hlökohtaisesti en piittaa liiterileuoista ja yleisesti komeina pidetyistä miehistä. Ystävänikin tietää sen, meillä ei tod ole riitaa miehistä. Uskon että enemmän vaikuttaa se, millaista olet hakemassa. Jos haet "itseäsi parempaa", niinku täällä jo usein on sanottu, jäät yksin. Instabeibejä ei riitä kaikille. 

Mutta tuo kemia... kemiaa ei välttämättä ole eka treffeillä, mutta esim kolmansilla voi jo löytyä. Jos sitä löytyy heti ekoilla, oot joko tosi onnekas tai kyse on vaan himosta. Saattaa siis olla kyse vaan omasta hormonitoiminnasta tms... ei kannata 100% laittaa kemian varaan, varsinkaan naisena, sen olen oppinut.

Ymmärrämme kemian aivan eri tavalla. Sinulle se ilmeisesti tarkoittaa toisen seurassa rentoutumista ja viihtymistä, minä ymmärrän sen kirjaimellisesti feromoneina. Kemiaa joko on tai ei ole ja sen tietää heti. Sitä ei tule myöhemmin. Ilman kemiaa ei ole seksuaalista yhteensopivuutta ja siksi minun kemia-tulkinnassani kemia on välttämättömyys toimivalle parisuhteelle. Ei silti todellakaan ainoa merkittävä asia, kemiaa voi olla vaikka millaisen mulkeron kanssa.

Ongelma kemia-sanan käytössä on juuri se, että ihmiset ymmärtävät sen eri tavalla.

En todellakaan ajattele kemiaa viihtymisenä :D

Tää on tätä suomalaista ajatusmaailmaa taas vaan... kaikkimulletänneheti. Ei ihme että on niin paljon yksinäisiä, jos eka treffeillä kaiken täytyy onnistua. Kemia on kemiaa ja johtaa seksiin, mutta on jännä ajatus että pelkkä ulkonäkö vois johtaa kemian löytymiseen... sitä tarkotin, pitää antaa ihmiselle mahdollisuus. Mulla on tästä muitakin kuin pelkkä oma kokemus. Yhtäkkiä lisää tutustuessa saattaa nähdä miehen "eri valossa" ja sitten se on menoa... :)

Totesin jo, että ymmärrämme kemian eri tavalla. Jos kemiat kohtaavat niin ensitreffeillä voi mennä asiat pieleen mutta silti vetovoima on jo syntynyt. Kemialla ja ulkonäöllä ei ole mitään tekemistä keskenään. Koin aikoinaan pyörryttävää vetovoimaa mieheen, joka näytti Mr Beanilta eikä suinkaan positiivisessa merkityksessä vaan hänessä oli kaikki kyseisen näyttelijän rumat piirteet. Tiedostin sen kyllä mutta olin hulluna häneen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä juttu, tällaisia tarvitaan lisää. Monilla kilteillä miehillä on pariutuminen todella vaikeaa, joskus tuntuu, että naiset ovat allergisia sellaisille vähän rauhallisemmille introverteille miehille.

Samaistuin tuohon nimimerkkiin "gymcel", koska itselläkin on takana kymmeniä treffejä joista suuri osa päättyy niihin "vaikutat mukavalta mutta.." pakkeihin. En tiedä, että mikä se on missä mättää? Naama vai luonne vai status? Tai ehkä kaikki. Pitäisikö yrittää väkisin muuttua sellaiseksi kovan itsevarmaksi läpän heittäjä flirttailijaksi ja valehdella olevansa jossain korkean statuksen ammatissa..?

Niinpä. Olisi virkistävää saada joskus pakit, joissa minut haukutaan lyttyyn eikä tuollaista "oot mukava mutta kemiat plääplää"

Onko kemian puute sitten jotenkin huono syy antaa pakit? Itselle se kemia on tärkein tekijä kumppanin valinnassa, ja joskus sitä on ja joskus ei. Tapailin kerran yhtä miestä, joka oli kaikin puolin mukava ja hyvä mies. Hänellä oli hyvä ammatti, tulimme hyvin toimeen ja meillä oli kivaa yhdessä. En kuitenkaan jatkanut juttua pidemmälle, koska sitä kuuluisaa kemiaa ei ollut, se olisi ollut miehen johdattamista harhaan. Jos ei ole kemiaa, tulee esim. seksistä vastenmielistä, ei vain halua sitä toista ihmistä oikealla tavalla.

"Itselle se kemia on tärkein tekijä kumppanin valinnassa"

Se mitä naiset unohtavat mainita on että ennen kuin kemia ratkaisee, ovat ratkaisseet muut asiat - kuten ulkonäkö, ja hyvä ammatti jonka jo mainitsitkin.

Syy miksi ulkonäkö on tärkeämpi kriteeri kuin kemia, on se että kemia on yksilöllisempää. Rumalle miehelle on suurin piirtein sama määrä geneettisesti (MCH-geenien osalta) yhteensopivia naisia kuin komealle miehelle.

Komealla miehellä on lukuisia kiinnostuneita naisia. Joidenkin kanssa kemiat natsaavat, joidenkin kanssa ei. Rumalla miehellä ei ole ainuttakaan kiinnostunutta naista, koska ulkonäkörima ei ylity.

Oon eri mieltä, kaikille on jotakin. Hlökohtaisesti en piittaa liiterileuoista ja yleisesti komeina pidetyistä miehistä. Ystävänikin tietää sen, meillä ei tod ole riitaa miehistä. Uskon että enemmän vaikuttaa se, millaista olet hakemassa. Jos haet "itseäsi parempaa", niinku täällä jo usein on sanottu, jäät yksin. Instabeibejä ei riitä kaikille. 

Mutta tuo kemia... kemiaa ei välttämättä ole eka treffeillä, mutta esim kolmansilla voi jo löytyä. Jos sitä löytyy heti ekoilla, oot joko tosi onnekas tai kyse on vaan himosta. Saattaa siis olla kyse vaan omasta hormonitoiminnasta tms... ei kannata 100% laittaa kemian varaan, varsinkaan naisena, sen olen oppinut.

Ymmärrämme kemian aivan eri tavalla. Sinulle se ilmeisesti tarkoittaa toisen seurassa rentoutumista ja viihtymistä, minä ymmärrän sen kirjaimellisesti feromoneina. Kemiaa joko on tai ei ole ja sen tietää heti. Sitä ei tule myöhemmin. Ilman kemiaa ei ole seksuaalista yhteensopivuutta ja siksi minun kemia-tulkinnassani kemia on välttämättömyys toimivalle parisuhteelle. Ei silti todellakaan ainoa merkittävä asia, kemiaa voi olla vaikka millaisen mulkeron kanssa.

Ongelma kemia-sanan käytössä on juuri se, että ihmiset ymmärtävät sen eri tavalla.

En todellakaan ajattele kemiaa viihtymisenä :D

Tää on tätä suomalaista ajatusmaailmaa taas vaan... kaikkimulletänneheti. Ei ihme että on niin paljon yksinäisiä, jos eka treffeillä kaiken täytyy onnistua. Kemia on kemiaa ja johtaa seksiin, mutta on jännä ajatus että pelkkä ulkonäkö vois johtaa kemian löytymiseen... sitä tarkotin, pitää antaa ihmiselle mahdollisuus. Mulla on tästä muitakin kuin pelkkä oma kokemus. Yhtäkkiä lisää tutustuessa saattaa nähdä miehen "eri valossa" ja sitten se on menoa... :)

Totesin jo, että ymmärrämme kemian eri tavalla. Jos kemiat kohtaavat niin ensitreffeillä voi mennä asiat pieleen mutta silti vetovoima on jo syntynyt. Kemialla ja ulkonäöllä ei ole mitään tekemistä keskenään. Koin aikoinaan pyörryttävää vetovoimaa mieheen, joka näytti Mr Beanilta eikä suinkaan positiivisessa merkityksessä vaan hänessä oli kaikki kyseisen näyttelijän rumat piirteet. Tiedostin sen kyllä mutta olin hulluna häneen.

eli lompakko kunnossa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä juttu, tällaisia tarvitaan lisää. Monilla kilteillä miehillä on pariutuminen todella vaikeaa, joskus tuntuu, että naiset ovat allergisia sellaisille vähän rauhallisemmille introverteille miehille.

Samaistuin tuohon nimimerkkiin "gymcel", koska itselläkin on takana kymmeniä treffejä joista suuri osa päättyy niihin "vaikutat mukavalta mutta.." pakkeihin. En tiedä, että mikä se on missä mättää? Naama vai luonne vai status? Tai ehkä kaikki. Pitäisikö yrittää väkisin muuttua sellaiseksi kovan itsevarmaksi läpän heittäjä flirttailijaksi ja valehdella olevansa jossain korkean statuksen ammatissa..?

Niinpä. Olisi virkistävää saada joskus pakit, joissa minut haukutaan lyttyyn eikä tuollaista "oot mukava mutta kemiat plääplää"

Onko kemian puute sitten jotenkin huono syy antaa pakit? Itselle se kemia on tärkein tekijä kumppanin valinnassa, ja joskus sitä on ja joskus ei. Tapailin kerran yhtä miestä, joka oli kaikin puolin mukava ja hyvä mies. Hänellä oli hyvä ammatti, tulimme hyvin toimeen ja meillä oli kivaa yhdessä. En kuitenkaan jatkanut juttua pidemmälle, koska sitä kuuluisaa kemiaa ei ollut, se olisi ollut miehen johdattamista harhaan. Jos ei ole kemiaa, tulee esim. seksistä vastenmielistä, ei vain halua sitä toista ihmistä oikealla tavalla.

"Itselle se kemia on tärkein tekijä kumppanin valinnassa"

Se mitä naiset unohtavat mainita on että ennen kuin kemia ratkaisee, ovat ratkaisseet muut asiat - kuten ulkonäkö, ja hyvä ammatti jonka jo mainitsitkin.

Syy miksi ulkonäkö on tärkeämpi kriteeri kuin kemia, on se että kemia on yksilöllisempää. Rumalle miehelle on suurin piirtein sama määrä geneettisesti (MCH-geenien osalta) yhteensopivia naisia kuin komealle miehelle.

Komealla miehellä on lukuisia kiinnostuneita naisia. Joidenkin kanssa kemiat natsaavat, joidenkin kanssa ei. Rumalla miehellä ei ole ainuttakaan kiinnostunutta naista, koska ulkonäkörima ei ylity.

Oon eri mieltä, kaikille on jotakin. Hlökohtaisesti en piittaa liiterileuoista ja yleisesti komeina pidetyistä miehistä. Ystävänikin tietää sen, meillä ei tod ole riitaa miehistä. Uskon että enemmän vaikuttaa se, millaista olet hakemassa. Jos haet "itseäsi parempaa", niinku täällä jo usein on sanottu, jäät yksin. Instabeibejä ei riitä kaikille. 

Mutta tuo kemia... kemiaa ei välttämättä ole eka treffeillä, mutta esim kolmansilla voi jo löytyä. Jos sitä löytyy heti ekoilla, oot joko tosi onnekas tai kyse on vaan himosta. Saattaa siis olla kyse vaan omasta hormonitoiminnasta tms... ei kannata 100% laittaa kemian varaan, varsinkaan naisena, sen olen oppinut.

Ymmärrämme kemian aivan eri tavalla. Sinulle se ilmeisesti tarkoittaa toisen seurassa rentoutumista ja viihtymistä, minä ymmärrän sen kirjaimellisesti feromoneina. Kemiaa joko on tai ei ole ja sen tietää heti. Sitä ei tule myöhemmin. Ilman kemiaa ei ole seksuaalista yhteensopivuutta ja siksi minun kemia-tulkinnassani kemia on välttämättömyys toimivalle parisuhteelle. Ei silti todellakaan ainoa merkittävä asia, kemiaa voi olla vaikka millaisen mulkeron kanssa.

Ongelma kemia-sanan käytössä on juuri se, että ihmiset ymmärtävät sen eri tavalla.

En todellakaan ajattele kemiaa viihtymisenä :D

Tää on tätä suomalaista ajatusmaailmaa taas vaan... kaikkimulletänneheti. Ei ihme että on niin paljon yksinäisiä, jos eka treffeillä kaiken täytyy onnistua. Kemia on kemiaa ja johtaa seksiin, mutta on jännä ajatus että pelkkä ulkonäkö vois johtaa kemian löytymiseen... sitä tarkotin, pitää antaa ihmiselle mahdollisuus. Mulla on tästä muitakin kuin pelkkä oma kokemus. Yhtäkkiä lisää tutustuessa saattaa nähdä miehen "eri valossa" ja sitten se on menoa... :)

Totesin jo, että ymmärrämme kemian eri tavalla. Jos kemiat kohtaavat niin ensitreffeillä voi mennä asiat pieleen mutta silti vetovoima on jo syntynyt. Kemialla ja ulkonäöllä ei ole mitään tekemistä keskenään. Koin aikoinaan pyörryttävää vetovoimaa mieheen, joka näytti Mr Beanilta eikä suinkaan positiivisessa merkityksessä vaan hänessä oli kaikki kyseisen näyttelijän rumat piirteet. Tiedostin sen kyllä mutta olin hulluna häneen.

eli lompakko kunnossa

Lapsettaako? Jäitkö vahingossa 1900-luvulle? Ihan tiedoksesi: minua kiinnostaa oma lompakkoni. Oma vaurastumiseni. Minulla on omat rahat.

Mutta hyvää yksinäistä loppuelämää sinulle, et mitä ilmeisimmin pysty uskomaan, että yksikään nainen voisi kiinnostua sinusta miehenä ja ainutlaatuisena persoonana, ja eiköhän siitä tule itseään toteuttava ennustus.

Mikä se on se mahdollisuuden saaminen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä juttu, tällaisia tarvitaan lisää. Monilla kilteillä miehillä on pariutuminen todella vaikeaa, joskus tuntuu, että naiset ovat allergisia sellaisille vähän rauhallisemmille introverteille miehille.

Samaistuin tuohon nimimerkkiin "gymcel", koska itselläkin on takana kymmeniä treffejä joista suuri osa päättyy niihin "vaikutat mukavalta mutta.." pakkeihin. En tiedä, että mikä se on missä mättää? Naama vai luonne vai status? Tai ehkä kaikki. Pitäisikö yrittää väkisin muuttua sellaiseksi kovan itsevarmaksi läpän heittäjä flirttailijaksi ja valehdella olevansa jossain korkean statuksen ammatissa..?

Niinpä. Olisi virkistävää saada joskus pakit, joissa minut haukutaan lyttyyn eikä tuollaista "oot mukava mutta kemiat plääplää"

Onko kemian puute sitten jotenkin huono syy antaa pakit? Itselle se kemia on tärkein tekijä kumppanin valinnassa, ja joskus sitä on ja joskus ei. Tapailin kerran yhtä miestä, joka oli kaikin puolin mukava ja hyvä mies. Hänellä oli hyvä ammatti, tulimme hyvin toimeen ja meillä oli kivaa yhdessä. En kuitenkaan jatkanut juttua pidemmälle, koska sitä kuuluisaa kemiaa ei ollut, se olisi ollut miehen johdattamista harhaan. Jos ei ole kemiaa, tulee esim. seksistä vastenmielistä, ei vain halua sitä toista ihmistä oikealla tavalla.

"Itselle se kemia on tärkein tekijä kumppanin valinnassa"

Se mitä naiset unohtavat mainita on että ennen kuin kemia ratkaisee, ovat ratkaisseet muut asiat - kuten ulkonäkö, ja hyvä ammatti jonka jo mainitsitkin.

Syy miksi ulkonäkö on tärkeämpi kriteeri kuin kemia, on se että kemia on yksilöllisempää. Rumalle miehelle on suurin piirtein sama määrä geneettisesti (MCH-geenien osalta) yhteensopivia naisia kuin komealle miehelle.

Komealla miehellä on lukuisia kiinnostuneita naisia. Joidenkin kanssa kemiat natsaavat, joidenkin kanssa ei. Rumalla miehellä ei ole ainuttakaan kiinnostunutta naista, koska ulkonäkörima ei ylity.

Oon eri mieltä, kaikille on jotakin. Hlökohtaisesti en piittaa liiterileuoista ja yleisesti komeina pidetyistä miehistä. Ystävänikin tietää sen, meillä ei tod ole riitaa miehistä. Uskon että enemmän vaikuttaa se, millaista olet hakemassa. Jos haet "itseäsi parempaa", niinku täällä jo usein on sanottu, jäät yksin. Instabeibejä ei riitä kaikille. 

Mutta tuo kemia... kemiaa ei välttämättä ole eka treffeillä, mutta esim kolmansilla voi jo löytyä. Jos sitä löytyy heti ekoilla, oot joko tosi onnekas tai kyse on vaan himosta. Saattaa siis olla kyse vaan omasta hormonitoiminnasta tms... ei kannata 100% laittaa kemian varaan, varsinkaan naisena, sen olen oppinut.

Ymmärrämme kemian aivan eri tavalla. Sinulle se ilmeisesti tarkoittaa toisen seurassa rentoutumista ja viihtymistä, minä ymmärrän sen kirjaimellisesti feromoneina. Kemiaa joko on tai ei ole ja sen tietää heti. Sitä ei tule myöhemmin. Ilman kemiaa ei ole seksuaalista yhteensopivuutta ja siksi minun kemia-tulkinnassani kemia on välttämättömyys toimivalle parisuhteelle. Ei silti todellakaan ainoa merkittävä asia, kemiaa voi olla vaikka millaisen mulkeron kanssa.

Ongelma kemia-sanan käytössä on juuri se, että ihmiset ymmärtävät sen eri tavalla.

En todellakaan ajattele kemiaa viihtymisenä :D

Tää on tätä suomalaista ajatusmaailmaa taas vaan... kaikkimulletänneheti. Ei ihme että on niin paljon yksinäisiä, jos eka treffeillä kaiken täytyy onnistua. Kemia on kemiaa ja johtaa seksiin, mutta on jännä ajatus että pelkkä ulkonäkö vois johtaa kemian löytymiseen... sitä tarkotin, pitää antaa ihmiselle mahdollisuus. Mulla on tästä muitakin kuin pelkkä oma kokemus. Yhtäkkiä lisää tutustuessa saattaa nähdä miehen "eri valossa" ja sitten se on menoa... :)

Totesin jo, että ymmärrämme kemian eri tavalla. Jos kemiat kohtaavat niin ensitreffeillä voi mennä asiat pieleen mutta silti vetovoima on jo syntynyt. Kemialla ja ulkonäöllä ei ole mitään tekemistä keskenään. Koin aikoinaan pyörryttävää vetovoimaa mieheen, joka näytti Mr Beanilta eikä suinkaan positiivisessa merkityksessä vaan hänessä oli kaikki kyseisen näyttelijän rumat piirteet. Tiedostin sen kyllä mutta olin hulluna häneen.

Mä en vaan saa kiinni tällasesta omaan tunteeseen perustuvasta ajatuksesta.

Kaamea ajatus että eka kerralla kun ihmisen tapaa, pitäis löytyä jotain pysyvämpään johtavaa... eihän toisesta tiedä vielä mitään. Kemia siinä kohtaa on omien korvien välissä, jotain sellaista mitä itse olettaa tai luulee toisessa näkevänsä... ei se ole totta. Tästäkö johtuu se, että myöhemmin sitten ne piirteet jotka alussa ihastutti, myöhemmin vihastuttaa, koska ei niitä piirteitä koskaan ole ollutkaan... mutta... ehkä oon asunu liian kauan poissa Suomesta, siksi tää puhe on mulle kuin vierasta kieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä juttu, tällaisia tarvitaan lisää. Monilla kilteillä miehillä on pariutuminen todella vaikeaa, joskus tuntuu, että naiset ovat allergisia sellaisille vähän rauhallisemmille introverteille miehille.

Samaistuin tuohon nimimerkkiin "gymcel", koska itselläkin on takana kymmeniä treffejä joista suuri osa päättyy niihin "vaikutat mukavalta mutta.." pakkeihin. En tiedä, että mikä se on missä mättää? Naama vai luonne vai status? Tai ehkä kaikki. Pitäisikö yrittää väkisin muuttua sellaiseksi kovan itsevarmaksi läpän heittäjä flirttailijaksi ja valehdella olevansa jossain korkean statuksen ammatissa..?

Niinpä. Olisi virkistävää saada joskus pakit, joissa minut haukutaan lyttyyn eikä tuollaista "oot mukava mutta kemiat plääplää"

Onko kemian puute sitten jotenkin huono syy antaa pakit? Itselle se kemia on tärkein tekijä kumppanin valinnassa, ja joskus sitä on ja joskus ei. Tapailin kerran yhtä miestä, joka oli kaikin puolin mukava ja hyvä mies. Hänellä oli hyvä ammatti, tulimme hyvin toimeen ja meillä oli kivaa yhdessä. En kuitenkaan jatkanut juttua pidemmälle, koska sitä kuuluisaa kemiaa ei ollut, se olisi ollut miehen johdattamista harhaan. Jos ei ole kemiaa, tulee esim. seksistä vastenmielistä, ei vain halua sitä toista ihmistä oikealla tavalla.

"Itselle se kemia on tärkein tekijä kumppanin valinnassa"

Se mitä naiset unohtavat mainita on että ennen kuin kemia ratkaisee, ovat ratkaisseet muut asiat - kuten ulkonäkö, ja hyvä ammatti jonka jo mainitsitkin.

Syy miksi ulkonäkö on tärkeämpi kriteeri kuin kemia, on se että kemia on yksilöllisempää. Rumalle miehelle on suurin piirtein sama määrä geneettisesti (MCH-geenien osalta) yhteensopivia naisia kuin komealle miehelle.

Komealla miehellä on lukuisia kiinnostuneita naisia. Joidenkin kanssa kemiat natsaavat, joidenkin kanssa ei. Rumalla miehellä ei ole ainuttakaan kiinnostunutta naista, koska ulkonäkörima ei ylity.

Oon eri mieltä, kaikille on jotakin. Hlökohtaisesti en piittaa liiterileuoista ja yleisesti komeina pidetyistä miehistä. Ystävänikin tietää sen, meillä ei tod ole riitaa miehistä. Uskon että enemmän vaikuttaa se, millaista olet hakemassa. Jos haet "itseäsi parempaa", niinku täällä jo usein on sanottu, jäät yksin. Instabeibejä ei riitä kaikille. 

Mutta tuo kemia... kemiaa ei välttämättä ole eka treffeillä, mutta esim kolmansilla voi jo löytyä. Jos sitä löytyy heti ekoilla, oot joko tosi onnekas tai kyse on vaan himosta. Saattaa siis olla kyse vaan omasta hormonitoiminnasta tms... ei kannata 100% laittaa kemian varaan, varsinkaan naisena, sen olen oppinut.

Ymmärrämme kemian aivan eri tavalla. Sinulle se ilmeisesti tarkoittaa toisen seurassa rentoutumista ja viihtymistä, minä ymmärrän sen kirjaimellisesti feromoneina. Kemiaa joko on tai ei ole ja sen tietää heti. Sitä ei tule myöhemmin. Ilman kemiaa ei ole seksuaalista yhteensopivuutta ja siksi minun kemia-tulkinnassani kemia on välttämättömyys toimivalle parisuhteelle. Ei silti todellakaan ainoa merkittävä asia, kemiaa voi olla vaikka millaisen mulkeron kanssa.

Ongelma kemia-sanan käytössä on juuri se, että ihmiset ymmärtävät sen eri tavalla.

En todellakaan ajattele kemiaa viihtymisenä :D

Tää on tätä suomalaista ajatusmaailmaa taas vaan... kaikkimulletänneheti. Ei ihme että on niin paljon yksinäisiä, jos eka treffeillä kaiken täytyy onnistua. Kemia on kemiaa ja johtaa seksiin, mutta on jännä ajatus että pelkkä ulkonäkö vois johtaa kemian löytymiseen... sitä tarkotin, pitää antaa ihmiselle mahdollisuus. Mulla on tästä muitakin kuin pelkkä oma kokemus. Yhtäkkiä lisää tutustuessa saattaa nähdä miehen "eri valossa" ja sitten se on menoa... :)

Totesin jo, että ymmärrämme kemian eri tavalla. Jos kemiat kohtaavat niin ensitreffeillä voi mennä asiat pieleen mutta silti vetovoima on jo syntynyt. Kemialla ja ulkonäöllä ei ole mitään tekemistä keskenään. Koin aikoinaan pyörryttävää vetovoimaa mieheen, joka näytti Mr Beanilta eikä suinkaan positiivisessa merkityksessä vaan hänessä oli kaikki kyseisen näyttelijän rumat piirteet. Tiedostin sen kyllä mutta olin hulluna häneen.

eli lompakko kunnossa

Lapsettaako? Jäitkö vahingossa 1900-luvulle? Ihan tiedoksesi: minua kiinnostaa oma lompakkoni. Oma vaurastumiseni. Minulla on omat rahat.

Mutta hyvää yksinäistä loppuelämää sinulle, et mitä ilmeisimmin pysty uskomaan, että yksikään nainen voisi kiinnostua sinusta miehenä ja ainutlaatuisena persoonana, ja eiköhän siitä tule itseään toteuttava ennustus.

Tietysti, naisilla on omat rahat ja miehen rahat.

Se on jännä miten kiinnostus kasvaa kun tulee enemmän mammonaa tai statusta.

Toki putkimies Kimi Räikkönen olisi varmasti kiinnostanut Jenni Dahlmania ja "Minttu" Virtasta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokemattomat miehet ovat yhteiskunnan pohjasakkaa, ainakin naisten näkökulmasta. Kukaan ei ole heitä kohtaan osoittanut ikinä minkäänlaista kiinnostusta. Koulukiusatuksi joutumisen lisäksi nämä kaverit saivat katsella vierestä kun ne koulukiusaavat pahisjätkät pyörittivät useita tyttöystäviä vaikka kotona oli opetettu, että käyttäydy hyvin niin jonain päivänä joku tyttö rakastuu tulisesti.

Päälle parikymppisenä kokemattomuus on miehelle erittäin raskas taakka. Naiset ovat siihen ikään mennessä saaneet kokea jo kaikenlaista. Nykyaikainen itsenäinen ja vahva nainen pystyy valitsemaan kumppaninsa laadukkaista miehistä, eikä hänellä ole mitään syytä tyytyä kokemattomaan miespoikaan joka varmaan vielä aikuisenakin pelaa videopelejä ja katsoo supersankarielokuvia.

Näiltä miehiltä on jäänyt kaikki kokematta: teini-iän rakkaus, hitaat diskossa, eka kerta nuorena, sydänsurut, huolettomat kesäillat kaverien kanssa sekä kotibileet. 

Tää on niin totta. Ketuttaa aika paljon kun ne entiset koulukiusaajat yms deittailee hiton monen kaa ja itellä ei oo ikinä ollu ketään. Enkä siis toki ole mikään kouluttautumaton vaan yliopistolla opiskelen, mut minkäs teet jos tytöt ei kiinnostu kilteistä pojista...

M26

Ainakaan itseään säälivistä vinkujista ei tykkää edes oma äiti. Huono asenne kyllä karkottaa kaikki.

En vingu enkä enkä sääli itseäni, tiedostan vain etten ole saanut samaa mitä jotkut. Tässä tapauksessa kokea sitä nuorten rakkauselämää tyttöjen kanssa. Ehkä asiat muuttuu yliopiston jälkeen, ken tietää. Silti tuo kommentti pitää paikkansa

M26

Miksi ajattelet, että teinien rakkauselämä olisi jotain erityisen kokemisen arvoista? Isolla osalla heistä syy olla yhdessä ei suinkaan ole RAKKAUS toista kohtaan, vaan uteliaisuus, halua kokea, tai sitten "kun kaveritkin"... Tai toki moni on ihastunut, mutta kyllä ne teinien ihastukset ovat paljon lievempiä ja tunteina erilaisia verrattuna aikuisten rakastumisiin. Tuossa iässä ei vieä ihmissuhdetaidotkaan ole kovin hyviä, joten eivät ne teinien suhteet mitään elämän ihanimpia ole. Tai jos ovat, niin silloin niissä muissa suhteissa on jotain pielessä.

Ja luuletko, että kaikki muut muka seurustelivat nuorena? Minun kouluaikana vain vähemmistö seurusteli, yläasteella ei melkein kukaan, lukiossa ehkä neljäsosa luokasta (korkeintaan kolmasosa). Onko kaikilla muilla nyt sitten paska elämä?

Ei kaikki seurustellut toki, mutta omana yläasteaikana ja lukio aikana huomattava osa seurusteli. Ja niillä pahoilla pojilla saattoi olla parikin tyttöä kierrossa. Tämä siis omassa koulussa, kaikkialla ei toki näin ole, mutta tottakai sitä haluaa kokea saman kuin ne muut

Halusit siis kokea samaa kuin ne pahat pojat? Ihailitko heitä?

No, tokihan itsekin olisin halunnut nuorena seurustella. Joten sikäli ymmärrän, että se tuntuu pahalta teininä, jos ei saa sitä ihastuksensa kohdetta (tai vaikka ettei saa mitään haluamiaan kokemuksiakaan). Mutta sitä en oikein ymmärrä, että jumitutu näihin teinivuosiin niin, että vielä pitkän ajan kuluttua jää haikailemaan niitä ja miettimään, kuinka ihanaa olisi ollut kun olisi voinut pussailla kotibileissä. Aikuisuuden mukana nimittäin soisi tulevan vähän suhteellisuudentajua.

Kyllä minäkin ajattelen, että olisi ollut kivempaa kouluaikana, jos en olisi koko ajan ajatellut että olen ruma, josta kukaan ei koskaan tykkää (ja en sitä paitsi oikeastaan ollut ruma - olin ihan nätti sinänsä, mutta huono itsetunnon vuoksi en vaan oikein päässyt kukoistamaan). Mutta eivät kouluajat ole leimannut loppuelämääni. Enkä todellakaan mieti tai kaipaa nuoruuteen. On harmillista, jos nuoruusajat ovat olleet ihmiselle pettymys, mutta sitä suuremmalla syyllä ne kannattaisi jättää taakse ja aloittaa uusi elämä - näin tein itse.

Uuden elämän aloittaminen ei ole niin yksinkertaista. Kaikki muut normaalit ihmiset kun ovat sattuneet kokemaan tietyssä iässä tietyt asiat, joten yhteistä tarttumapintaa ei vaan ole.

Eihän uuden elämän aloittaminen välttämättä ole yksinkertaista tai helppoa. Itse olin ujo ja itsetunto alhaalla, kun lukion jälkeen muutin uudelle paikkakunnalle. Jouduin pakottamaan itseni siihen, että uskalsin tutustua uusiin tyyppeihin, jutella ja näyttää, millainen persoona olen. Sitä kautta sain uusia kavereita, itsetuntokin vähitellen nousi. Vähitellen uskalsin myös tehdä huomaamattomalle ulkonäölleni jotain ja löysin ns. naisellisuuteni. Siihen asti olin kulkenut säkkimäisissä vaatteissa, mutta sitten löysin omaan persoonaani sopivan tyylin. Olen nyt aikuisena paljon tyytyväisempi elämääni kuin nuorena. Kyllä se vaati uskallusta, että uskalsin hypätä siitä vanhasta kuonasta pois - mutta se kannatti. Uusissa ympyröissä ja uusien ihmisten keskuudessa se oli helpompaa, koska kukaa ei tiennyt mitään menneisyydestäni. Saatoin itse päättää, mitä kerroin. Mikään ennakkomielikuva ei siis leimannut minua.

miten voi itse päättää mitä kertoo.

En ainakaan osaa uskottavasti valehdella että nuorena dokasin viinaa ja harrastin séxíí, tietyt asiat vaan paistaa kilometrin päähän.

Miksi kenenkään pitäisi valehdella jotain noin idi oottia?

Ei kait siin oo mitää idii eikä ees oottii, mut noil juiduil saa rispektii ja vastapuoli ymmärtää että olet samalla levelillä normaalin nuoruuden kokemisen suhteen!

Ei hemmetti. Ymmärrän jos olet 19, sen jälkeen tuolla ei ole mitään merkitystä.

Dokaako sinun 19v nuoresi? Minun ei todellakaan, eikä hänen laaja kaveripiirinsä. Joskus ostavat illanviettoon kaksi siideriä, mutta that's it. Heistä on moukkaa ryypätä.

Toista se oli minun nuoruudessa ;) Nykynuorten ei tarvitse kapinoida juomalla, se oli meidän heiniä. Nää kapinoi valitsemalla ennemmin raittiuden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä juttu, tällaisia tarvitaan lisää. Monilla kilteillä miehillä on pariutuminen todella vaikeaa, joskus tuntuu, että naiset ovat allergisia sellaisille vähän rauhallisemmille introverteille miehille.

Samaistuin tuohon nimimerkkiin "gymcel", koska itselläkin on takana kymmeniä treffejä joista suuri osa päättyy niihin "vaikutat mukavalta mutta.." pakkeihin. En tiedä, että mikä se on missä mättää? Naama vai luonne vai status? Tai ehkä kaikki. Pitäisikö yrittää väkisin muuttua sellaiseksi kovan itsevarmaksi läpän heittäjä flirttailijaksi ja valehdella olevansa jossain korkean statuksen ammatissa..?

Niinpä. Olisi virkistävää saada joskus pakit, joissa minut haukutaan lyttyyn eikä tuollaista "oot mukava mutta kemiat plääplää"

Onko kemian puute sitten jotenkin huono syy antaa pakit? Itselle se kemia on tärkein tekijä kumppanin valinnassa, ja joskus sitä on ja joskus ei. Tapailin kerran yhtä miestä, joka oli kaikin puolin mukava ja hyvä mies. Hänellä oli hyvä ammatti, tulimme hyvin toimeen ja meillä oli kivaa yhdessä. En kuitenkaan jatkanut juttua pidemmälle, koska sitä kuuluisaa kemiaa ei ollut, se olisi ollut miehen johdattamista harhaan. Jos ei ole kemiaa, tulee esim. seksistä vastenmielistä, ei vain halua sitä toista ihmistä oikealla tavalla.

"Itselle se kemia on tärkein tekijä kumppanin valinnassa"

Se mitä naiset unohtavat mainita on että ennen kuin kemia ratkaisee, ovat ratkaisseet muut asiat - kuten ulkonäkö, ja hyvä ammatti jonka jo mainitsitkin.

Syy miksi ulkonäkö on tärkeämpi kriteeri kuin kemia, on se että kemia on yksilöllisempää. Rumalle miehelle on suurin piirtein sama määrä geneettisesti (MCH-geenien osalta) yhteensopivia naisia kuin komealle miehelle.

Komealla miehellä on lukuisia kiinnostuneita naisia. Joidenkin kanssa kemiat natsaavat, joidenkin kanssa ei. Rumalla miehellä ei ole ainuttakaan kiinnostunutta naista, koska ulkonäkörima ei ylity.

Oon eri mieltä, kaikille on jotakin. Hlökohtaisesti en piittaa liiterileuoista ja yleisesti komeina pidetyistä miehistä. Ystävänikin tietää sen, meillä ei tod ole riitaa miehistä. Uskon että enemmän vaikuttaa se, millaista olet hakemassa. Jos haet "itseäsi parempaa", niinku täällä jo usein on sanottu, jäät yksin. Instabeibejä ei riitä kaikille. 

Mutta tuo kemia... kemiaa ei välttämättä ole eka treffeillä, mutta esim kolmansilla voi jo löytyä. Jos sitä löytyy heti ekoilla, oot joko tosi onnekas tai kyse on vaan himosta. Saattaa siis olla kyse vaan omasta hormonitoiminnasta tms... ei kannata 100% laittaa kemian varaan, varsinkaan naisena, sen olen oppinut.

Ymmärrämme kemian aivan eri tavalla. Sinulle se ilmeisesti tarkoittaa toisen seurassa rentoutumista ja viihtymistä, minä ymmärrän sen kirjaimellisesti feromoneina. Kemiaa joko on tai ei ole ja sen tietää heti. Sitä ei tule myöhemmin. Ilman kemiaa ei ole seksuaalista yhteensopivuutta ja siksi minun kemia-tulkinnassani kemia on välttämättömyys toimivalle parisuhteelle. Ei silti todellakaan ainoa merkittävä asia, kemiaa voi olla vaikka millaisen mulkeron kanssa.

Ongelma kemia-sanan käytössä on juuri se, että ihmiset ymmärtävät sen eri tavalla.

En todellakaan ajattele kemiaa viihtymisenä :D

Tää on tätä suomalaista ajatusmaailmaa taas vaan... kaikkimulletänneheti. Ei ihme että on niin paljon yksinäisiä, jos eka treffeillä kaiken täytyy onnistua. Kemia on kemiaa ja johtaa seksiin, mutta on jännä ajatus että pelkkä ulkonäkö vois johtaa kemian löytymiseen... sitä tarkotin, pitää antaa ihmiselle mahdollisuus. Mulla on tästä muitakin kuin pelkkä oma kokemus. Yhtäkkiä lisää tutustuessa saattaa nähdä miehen "eri valossa" ja sitten se on menoa... :)

Totesin jo, että ymmärrämme kemian eri tavalla. Jos kemiat kohtaavat niin ensitreffeillä voi mennä asiat pieleen mutta silti vetovoima on jo syntynyt. Kemialla ja ulkonäöllä ei ole mitään tekemistä keskenään. Koin aikoinaan pyörryttävää vetovoimaa mieheen, joka näytti Mr Beanilta eikä suinkaan positiivisessa merkityksessä vaan hänessä oli kaikki kyseisen näyttelijän rumat piirteet. Tiedostin sen kyllä mutta olin hulluna häneen.

eli lompakko kunnossa

Lapsettaako? Jäitkö vahingossa 1900-luvulle? Ihan tiedoksesi: minua kiinnostaa oma lompakkoni. Oma vaurastumiseni. Minulla on omat rahat.

Mutta hyvää yksinäistä loppuelämää sinulle, et mitä ilmeisimmin pysty uskomaan, että yksikään nainen voisi kiinnostua sinusta miehenä ja ainutlaatuisena persoonana, ja eiköhän siitä tule itseään toteuttava ennustus.

Tietysti, naisilla on omat rahat ja miehen rahat.

Se on jännä miten kiinnostus kasvaa kun tulee enemmän mammonaa tai statusta.

Toki putkimies Kimi Räikkönen olisi varmasti kiinnostanut Jenni Dahlmania ja "Minttu" Virtasta

Oletko sinäkin pettyneen betaelättäjän siittämä? 

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä juttu, tällaisia tarvitaan lisää. Monilla kilteillä miehillä on pariutuminen todella vaikeaa, joskus tuntuu, että naiset ovat allergisia sellaisille vähän rauhallisemmille introverteille miehille.

Samaistuin tuohon nimimerkkiin "gymcel", koska itselläkin on takana kymmeniä treffejä joista suuri osa päättyy niihin "vaikutat mukavalta mutta.." pakkeihin. En tiedä, että mikä se on missä mättää? Naama vai luonne vai status? Tai ehkä kaikki. Pitäisikö yrittää väkisin muuttua sellaiseksi kovan itsevarmaksi läpän heittäjä flirttailijaksi ja valehdella olevansa jossain korkean statuksen ammatissa..?

Niinpä. Olisi virkistävää saada joskus pakit, joissa minut haukutaan lyttyyn eikä tuollaista "oot mukava mutta kemiat plääplää"

Onko kemian puute sitten jotenkin huono syy antaa pakit? Itselle se kemia on tärkein tekijä kumppanin valinnassa, ja joskus sitä on ja joskus ei. Tapailin kerran yhtä miestä, joka oli kaikin puolin mukava ja hyvä mies. Hänellä oli hyvä ammatti, tulimme hyvin toimeen ja meillä oli kivaa yhdessä. En kuitenkaan jatkanut juttua pidemmälle, koska sitä kuuluisaa kemiaa ei ollut, se olisi ollut miehen johdattamista harhaan. Jos ei ole kemiaa, tulee esim. seksistä vastenmielistä, ei vain halua sitä toista ihmistä oikealla tavalla.

"Itselle se kemia on tärkein tekijä kumppanin valinnassa"

Se mitä naiset unohtavat mainita on että ennen kuin kemia ratkaisee, ovat ratkaisseet muut asiat - kuten ulkonäkö, ja hyvä ammatti jonka jo mainitsitkin.

Syy miksi ulkonäkö on tärkeämpi kriteeri kuin kemia, on se että kemia on yksilöllisempää. Rumalle miehelle on suurin piirtein sama määrä geneettisesti (MCH-geenien osalta) yhteensopivia naisia kuin komealle miehelle.

Komealla miehellä on lukuisia kiinnostuneita naisia. Joidenkin kanssa kemiat natsaavat, joidenkin kanssa ei. Rumalla miehellä ei ole ainuttakaan kiinnostunutta naista, koska ulkonäkörima ei ylity.

Oon eri mieltä, kaikille on jotakin. Hlökohtaisesti en piittaa liiterileuoista ja yleisesti komeina pidetyistä miehistä. Ystävänikin tietää sen, meillä ei tod ole riitaa miehistä. Uskon että enemmän vaikuttaa se, millaista olet hakemassa. Jos haet "itseäsi parempaa", niinku täällä jo usein on sanottu, jäät yksin. Instabeibejä ei riitä kaikille. 

Mutta tuo kemia... kemiaa ei välttämättä ole eka treffeillä, mutta esim kolmansilla voi jo löytyä. Jos sitä löytyy heti ekoilla, oot joko tosi onnekas tai kyse on vaan himosta. Saattaa siis olla kyse vaan omasta hormonitoiminnasta tms... ei kannata 100% laittaa kemian varaan, varsinkaan naisena, sen olen oppinut.

Vaimo totesi joskus että ovulaation aikoihin hän voisi naida lähes ketä tahansa. Opin siitä ettei kannata reagoida jos tuo mouruaa kiimaansa. Hänelle kelpaisi silloin kuka vain

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset haluaa saman arvoista euroa, mutta pienieuroinen mies ei kelpaa kuitenkaan.

Lompakko on se mikä lopulta ratkaisee.

Ps. Kiva viettää yksin juhannus olutta lipittäen ja itkien.

Ja miehet haluaa että tavismiehetkin kelpaisi naisille, mutta tavisnainen ei kelpaa kuitenkaan.

Ulkonäkö on se mikä lopulta ratkaisee.

Ps. Kiva viettää yksin juhannus siideriä lipittäen ja itkien.

Pps. Samassa veneessä ollaan, sukupuolesta riippumatta, uskoisitte jo.

Tuota on vaikea uskoa, jos olet oikeasti tavisnainen.

Siltä varalta että kirjoitat totta, niin ilman muuta sympatiani ovat puolellasi. Toivottavasti löydät kivan miehen ja onnistut jotenkin nauttimaan juhannuksesta.

Minulla ei tule olemaan mahkuja löytää naista ja yksi syy on juurikin se mitä mieheltä odotetaan alkaen niistä viejän otteista ja maskuliinisesta käytöksestä (ulkonäkökin on surkeaa tasoa, mutta jos olisin luontaisesti maskuliinisempi käytökseltäni niin ehkei sekään estäisi pariutumasta), joten parisuhde tulee jäämään haaveeksi. Yritän juuri opetella hyväksymään asian, haave löytää ihana kumppani on ollut yhtenä eteenpäin vievänä voimana edelliset 15-20 vuotta.

 

-palstamies

Anteeksi nyt, mutta nuo eivät ole ne puutteet, joiden takia jäädään ikuisiksi ajoiksi yksin. Ne ilkeät, vihaiset ja katkerat jäävät ikuisiksi ajoiksi yksin. Sovinismi ja naisviha karkoittavat kaikki naiset. Jos sattuisit olemaan normaalijärkinen ja tunne-elämältäsi tasapainoinen, veikkaan, että etsit vääränlaisten naisten joukosta. Tai sitten olet jotakin edellämainitsemistani...arvomaailmaahan on tunnetusti hyvin vaikea muuttaa, joten siinä tapauksessa, en tiedä, onko mitään tehtävissä.

Kirjoitin niistä yhdessä ketjussa, eivät olleet noista sinun mainitsemiasi. Yksikään vastaajista ei olisi puutteita hyväksynyt omalla kohdallaan.

Silläkin uhalla että saan taas pilkkaryöpyn niskaani koska palstanaisten mielestä olen "epänormaali", seksuaalinen submissiivisuus on ehkä pahin puutteistani. Tykkäisin että nainen veisi. Eikä vain välillä vaihtelun vuoksi.

-palstamies

Mikähän ketju mahtoi olla kyseessä? Se on mennyt multa ohi. Voitko nopsasti avata? Anyway, näin hippitätinä, jos esim. hippitytöistä tykkäät, niin arvomaailmanne saattaisivat kohdata paremmin kuin nuorten konservatiivien kanssa. Ei kenenkään pitäisi yrittää olla muuta kuin on, teeskentely ei kuitenkaan onnistu pidemmän päälle. Marginaaliryhmillä vaan tuppaa olemaan omat, pienet piirinsä erilaisen elämäntavan takia, enkä pitkään varattuna olleena osaa sanoa, missä heitä tapaisi. Mutta kaltaisillesi on ottajansa lukemani perusteella. Oletko hän, joka haaveilee koti-isyydestä?

En ole.

Siinä on toinen heikkous, en halua isäksi ollenkaan. Kuulun siis vähemmistöön.

Väitän myös että vela-naisilla on yleensä kovemmat kriteerit kuin lapsia haluavilla. Sen huomaa naisista siitä kuinka pariutumishalut ikäluokassa 25-35v ovat kovemmat kuin nuoremmilla tai vanhemmilla. Ei miestä, ei perhettä...

-palstamies

No jaa, mikä kenellekin on heikkous. Mä olen onnellisesti velamiehen kanssa, joka oli tavatessa köyhä kuin kirkonrotta. Rakkautta on 15 vuoden jälkeenkin. Me tavattiin töissä. Tästä näkökulmasta, ei kuulosta mitenkään taputellulta sinunkaan kohdallasi, ellei kaapeissa kolise ihmeellisiä luurankoja. -ed.

- vela (rajaa enemistön naisista pois)

- seksuaalisesti submissiivinen (rajaa 99% naisista pois)

- epämiehekäs käytös

- tasa-arvoinen myös parisuhteessa, ei miehen/naisen rooleja

- ulkonäkö ei luokkaa boytoy (?)

Kyllä noilla spekseillä homma on pitkälti taputeltu.

Sori vaan

t. myös palstamies

Tervetuloa tänne marginaaliin sinäkin. Ei tarvitse löytää kuin se yksi. Itse etsin aikanaan empaattista miestä, jolle työelämä ei ole merkityksellinen, kauan sai sitäkin etsiä, ja 99% oli poissuljettu. Pointti onkin siinä, että jos ne 99% eivät vastaa sitä, mitä itse parisuhteelta haluat (mennään nyt sen pinnan ohi), niin se ei ole mikään menetys, ette sopisi yhteen kuitenkaan. Ja siksi elämä on rakennettava sellaiseksi, että se on hyvää myös yksin.

Öö, tota, mä olen kylläkin parisuhteessa.

Vastasin tuolle -palstamies nimimerkille (huomaa myös palstamies, eri nimimerkki).

Tajusin parikymppisenä että naiset puhuu mitä puhuu mutta oikeasti tietyt jutut vaaditaan ja kehitin niitä.

-myös palstamies

Vastasit minulle, ilmeisesti sitten häntä (edellistä palstamiestä) koskien, mutta viestisi voi lukea myös niin, että olet samankaltainen hänen kanssaan. Joka tapauksessa, ennen kuin hän myrkyttyy teorioilla, toivon hänen pohtivan, kannattaako naisia koskevissa asioissa kuunnella naisia, joilla on kokemusta naisena olosta, vai palstamiehiä, joilla on lähinnä teorioita naisista. 

Kannattaa kuunnella miehiä. Oikeasti.

Naiset yleensä kertoo sen mikä kuulostaa kivalta, ei totuutta.

-myös palstamies

 

Ja tämän harhan vuoksi et tule saamaan koskaan naista. Se ei ole edes huono juttu.

ohis

Samat sanat. Olen siinä hyvin onnellinen, etteivät nämä hul*ut voi pilata jonkin muunkin elämää. Heidän ulinansa on musiikkia korvilleni.

Mä oon niin samaaa mieltä. Hymyilen aina kun luen täällä "miksi en loöydä hyvää miestä"

-> Koska ne meni jo etkä sä ole riittävän hyvä nainen :)

Voiko eronnut löytää rakkautta ja puolison

-> ei sinun arvostelukyvylläsi, mene vain takaisin jännisten ränniksi.

Casanovalla oli paljon rakkaussuhteita. Hän ei ollut komea eikä erityisen rikas. Hän sai naisia koska hän kohteli heitä hyvin ja oli loistava seuramies. Hän ei pitänyt naisia ränneinä. Rännimiehet taitaa olla se kilttien miesten oikea nimi. Ovat syystä yksin.

Ehei, kiltit ei pääse pukille, sehän niitä risoo. Ränni on paikka jolla miehet käy tyhjentäytymässä.

Ja Casanovan rakkaussuhteet.... Aika moni asia on selitelty saduissanne parhain päin. Siinä näköjään yksi. Kutsu tarinaa rakkaudeksi jos se ilahduttaa sinua. Pretty Womankin oli rakkaustarina, hüora siellä silti oli, ja mies joka maksoi kaiken :)

Eli tässä meillä on rännimies, joka onkin nainen. Mikä saa sinut kirjoittamaan omasta sukupuolestasi noin rumasti?

Ei se ole sukupuoliasia. Mies vain tyhjentää kassinsa ilman tunteita, nainen luulee että hän saa miehen sitoutumaan.

Väärin.

Ei käynyt meille noin, koska sitouduttiin eka ja vasta sitten tyhjenneltiin kasseja ;)

En usko kyllä, että suurin osa miehistä olisi noin tunnevammaisia kuin esität. Osa toki aina on, kylmiä ja sairaita löytyy niin naisista kuin miehistäkin. Mutta kyllä suurin osa on mieleltään terveitä ja kykeneviä ja halukkaita sitoutumaankin.

No sitä tässä puhutaankin: ne tunnekylmät, itsevarmat miehet pääsee jotenkin tyhjentämään kassinsa.

Kukas sen mahdollistaa? Joulupukki? Vai naiset ihan itse?

Ei noiden miesten tarvitse "aikuistua" koska se ei ole niille ongelma. Naisille se on joten he aikuistuu, lopuille miehille se on koska kukas niitä huomaa? Ei kukaan ennen kuin nainen aikuistuu :)

Siinä teille mitä tarkoitetaan karusellilla.

Minulla on ollut paljon yhden yön juttuja. Kymmeniä sellaisia, joiden ei ollut tarkoituskaan olla yhtään mitään sen enempää. En muista, että yksikään niistä seksikumppaneista olisi ollut tunnekylmä. Kaikki olivat hauskoja miehiä, joiden kanssa oli sellaiset tunteet kuin ihmisen kanssa on, jonka seurassa viihtyy. Kyse ei liioin ollut siitä, että he pääsivät tyhjentämään kassinsa vaan, kuten sanottu, hauskanpidosta. Meillä molemmilla oli hauskaa. Tuo vaikuttaa olevan monelle palstamiehelle täysin vieras termi. Se, että kaksi ihmistä voi kohdata (useimmiten baarissa), huomata, että toisen seurassa on hauskaa ja hän on varsin seksikäskin sen lisäksi, että on mukava. Lähteä harrastamaan seksiä. (Ja huom. on paljon naisia, jotka eivät sitä tee, nyt puhutaan vain meistä, joille sinkkuna yhden yön jutut ovat osa normaalia elämää.)

Nuorena, parikymppisenä, tein myös sen virheen että haaveilin, että mies (poika, pikemminkin) kiinnostuisi minusta myös tyttöystävänä, jos harrastaisimme hyvää seksiä. Kasvoin nopeasti yli niistä kuvitelmista. Eivätkä nekään miehet (pojat) olleet mitään tunnekylmiä hyväksikäyttäjiä, joiden suhteen erehdyin, vaan ihan tavallisia nuoria miehiä, jotka tarttuivat tilaisuuteen.

Kunnes karuselli pysähtyy ja löydät sen ei niin komean mutta ah, varakkaan jonka kanssa tehdä pari lasta ja ottaa elarit.

Minäpä kerron sinulle jotain: tapasin komean, pitkän (190 cm), tumman urheilijamiehen vähän yli kaksikymppisenä ja tein lapseni hänen kanssaan 25-vuotiaana. Olen sitä jälkeenpäin miettinytkin, että niinköhän biologia tietämättäni teki valinnan. En nimittäin yleisesti ottaen pidä pitkistä miehistä vaan suurimmat rakkauteni ovat olleet 170 senttisiä tai vähän yli. Lapselle sain kuitenkin ihan parhaat mahdolliset geenit.

Yhden yön juttuni ajoittuivat aikaan ennen avioliittoani ja sittemmin avioeroni jälkeen.

Elarit? Oikeasti kuvittelet, että ne elarit olivat taloudellisesti jotenkin iso juttu? Mitähän ne olisivat nykyajan hintatasolla, ehkä 150 e/kk? Sinusta 150 e/kk on niin merkittävä summa, että kannattaa erota ja ottaa mieheltä elarit? Oikeasti?

Mutta joo, pidä tuo teoria. Varmistat sillä, että jäät yksin. Aina löytyy nimittäin ongelma: joko et saa ketään naista tai sitten, jos joku nainen sinusta kiinnostuu, voit kertoa itsellesi että hän haluaa sinusta vain elareiden maksajan. Hienosti vedetty!

Mielenkiintoinen näkökulma myös tuo,että naiset muuten toimisivat viettiensä ja biologian ohjaamina, mutta lapsilleen he huolisivat jonkun betan geenit ;-)

Ja millähän tavalla?

Vietit eivät tunnista kondomia. Kun nainen harrastaa irtosuhteita pitkien ja tummien alfojen kanssa ja sitten pariutuu betan kanssa, viettien tasolla hän sai joltain alfoista geenit ja betan elättäjäksi.

Ja kyllä, todennäköisesti toimit alkeellisten viettiesi ohjaamana. Ollessasi parhaimmillasi halusit pitkän ja tumman miehen.

 

Parhaimmillani? Ai niin, parikymppinen on parhaimmillaan vaikka sillä olisi paha akne ja huono itsetunto. Mutta eikö se siis menekään niin, että mitä nuorempi, sen parempi? Ensirakkauteni alle kaksikymppisenä oli nimittäin juuri sellainen hädintuskin 170 cm pitkä poika, jolla oli maantienväriset hiukset ja huono parrankasvu. Leuan mallia en nyt valitettavasti muista.

Mutta niin vaan teoriaan tuli kupru, kun ei se taaskaan mennyt niin, että betaelättäjä olisi haettu vasta sitten kun on pyöritty gigaleukojen kanssa.

Voi teitä. Mutta kuluuhan se juhannus teorioita pyöritellessä.

Tuollaisia miehet nuorina ovat. Jossain lukiossa ympyrätkin ovat pienemmät, nainen ei ole vielä päässyt nauttimaan suuremmasta kysynnästä ja valinnanvarasta yöelämässä.

Olennaisinta oli millaisen miehen valitsit parikymppisenä, ollessasi parhaassa iässäsi. Pitkän ja tumman miehen, vaikka väität pitäväsi toisenlaisista miehistä.[/quote

Mikä juttu tää tumma mies on? Minun poikaystävät on olleet aika vaaleita, yksi punatukkainenkin oli. 

Minä olin muuten parhaimmillani n. 30-vuotiaana. Vielä nuoren näköinen ja itsetunto parempi kuin epävarmana ja vähän huonoryhtisenä parikymppisenä. # pilatesta myöhemmin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä juttu, tällaisia tarvitaan lisää. Monilla kilteillä miehillä on pariutuminen todella vaikeaa, joskus tuntuu, että naiset ovat allergisia sellaisille vähän rauhallisemmille introverteille miehille.

Samaistuin tuohon nimimerkkiin "gymcel", koska itselläkin on takana kymmeniä treffejä joista suuri osa päättyy niihin "vaikutat mukavalta mutta.." pakkeihin. En tiedä, että mikä se on missä mättää? Naama vai luonne vai status? Tai ehkä kaikki. Pitäisikö yrittää väkisin muuttua sellaiseksi kovan itsevarmaksi läpän heittäjä flirttailijaksi ja valehdella olevansa jossain korkean statuksen ammatissa..?

Niinpä. Olisi virkistävää saada joskus pakit, joissa minut haukutaan lyttyyn eikä tuollaista "oot mukava mutta kemiat plääplää"

Onko kemian puute sitten jotenkin huono syy antaa pakit? Itselle se kemia on tärkein tekijä kumppanin valinnassa, ja joskus sitä on ja joskus ei. Tapailin kerran yhtä miestä, joka oli kaikin puolin mukava ja hyvä mies. Hänellä oli hyvä ammatti, tulimme hyvin toimeen ja meillä oli kivaa yhdessä. En kuitenkaan jatkanut juttua pidemmälle, koska sitä kuuluisaa kemiaa ei ollut, se olisi ollut miehen johdattamista harhaan. Jos ei ole kemiaa, tulee esim. seksistä vastenmielistä, ei vain halua sitä toista ihmistä oikealla tavalla.

"Itselle se kemia on tärkein tekijä kumppanin valinnassa"

Se mitä naiset unohtavat mainita on että ennen kuin kemia ratkaisee, ovat ratkaisseet muut asiat - kuten ulkonäkö, ja hyvä ammatti jonka jo mainitsitkin.

Syy miksi ulkonäkö on tärkeämpi kriteeri kuin kemia, on se että kemia on yksilöllisempää. Rumalle miehelle on suurin piirtein sama määrä geneettisesti (MCH-geenien osalta) yhteensopivia naisia kuin komealle miehelle.

Komealla miehellä on lukuisia kiinnostuneita naisia. Joidenkin kanssa kemiat natsaavat, joidenkin kanssa ei. Rumalla miehellä ei ole ainuttakaan kiinnostunutta naista, koska ulkonäkörima ei ylity.

Oon eri mieltä, kaikille on jotakin. Hlökohtaisesti en piittaa liiterileuoista ja yleisesti komeina pidetyistä miehistä. Ystävänikin tietää sen, meillä ei tod ole riitaa miehistä. Uskon että enemmän vaikuttaa se, millaista olet hakemassa. Jos haet "itseäsi parempaa", niinku täällä jo usein on sanottu, jäät yksin. Instabeibejä ei riitä kaikille. 

Mutta tuo kemia... kemiaa ei välttämättä ole eka treffeillä, mutta esim kolmansilla voi jo löytyä. Jos sitä löytyy heti ekoilla, oot joko tosi onnekas tai kyse on vaan himosta. Saattaa siis olla kyse vaan omasta hormonitoiminnasta tms... ei kannata 100% laittaa kemian varaan, varsinkaan naisena, sen olen oppinut.

Ymmärrämme kemian aivan eri tavalla. Sinulle se ilmeisesti tarkoittaa toisen seurassa rentoutumista ja viihtymistä, minä ymmärrän sen kirjaimellisesti feromoneina. Kemiaa joko on tai ei ole ja sen tietää heti. Sitä ei tule myöhemmin. Ilman kemiaa ei ole seksuaalista yhteensopivuutta ja siksi minun kemia-tulkinnassani kemia on välttämättömyys toimivalle parisuhteelle. Ei silti todellakaan ainoa merkittävä asia, kemiaa voi olla vaikka millaisen mulkeron kanssa.

Ongelma kemia-sanan käytössä on juuri se, että ihmiset ymmärtävät sen eri tavalla.

En todellakaan ajattele kemiaa viihtymisenä :D

Tää on tätä suomalaista ajatusmaailmaa taas vaan... kaikkimulletänneheti. Ei ihme että on niin paljon yksinäisiä, jos eka treffeillä kaiken täytyy onnistua. Kemia on kemiaa ja johtaa seksiin, mutta on jännä ajatus että pelkkä ulkonäkö vois johtaa kemian löytymiseen... sitä tarkotin, pitää antaa ihmiselle mahdollisuus. Mulla on tästä muitakin kuin pelkkä oma kokemus. Yhtäkkiä lisää tutustuessa saattaa nähdä miehen "eri valossa" ja sitten se on menoa... :)

Totesin jo, että ymmärrämme kemian eri tavalla. Jos kemiat kohtaavat niin ensitreffeillä voi mennä asiat pieleen mutta silti vetovoima on jo syntynyt. Kemialla ja ulkonäöllä ei ole mitään tekemistä keskenään. Koin aikoinaan pyörryttävää vetovoimaa mieheen, joka näytti Mr Beanilta eikä suinkaan positiivisessa merkityksessä vaan hänessä oli kaikki kyseisen näyttelijän rumat piirteet. Tiedostin sen kyllä mutta olin hulluna häneen.

eli lompakko kunnossa

Lapsettaako? Jäitkö vahingossa 1900-luvulle? Ihan tiedoksesi: minua kiinnostaa oma lompakkoni. Oma vaurastumiseni. Minulla on omat rahat.

Mutta hyvää yksinäistä loppuelämää sinulle, et mitä ilmeisimmin pysty uskomaan, että yksikään nainen voisi kiinnostua sinusta miehenä ja ainutlaatuisena persoonana, ja eiköhän siitä tule itseään toteuttava ennustus.

Tietysti, naisilla on omat rahat ja miehen rahat.

Se on jännä miten kiinnostus kasvaa kun tulee enemmän mammonaa tai statusta.

Toki putkimies Kimi Räikkönen olisi varmasti kiinnostanut Jenni Dahlmania ja "Minttu" Virtasta

Oletko sinäkin pettyneen betaelättäjän siittämä? 

Isällä on 6 lasta neljän naisen kanssa.

Ei mene tytöllä jakeluun ettei tässä edelleen puhuta henkilöistä (kuten minusta) vaan trendeistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ulkonäkö ratkaisee sen, herääkö kiinnostus. Totta kai mahdollisen kumppanin tulee miellyttää silmää. Mutta se ei riitä, että on hyvännäköinen. On oltava kemiaa, yhteisiä mielenkiinnon kohteita, samankaltaisia toiveita, ajattelumalleja jne. Koulutustasolla tai ammatilla ei sinänsä ole väliä, mutta usein rikkassa ammateissa toimivat tulevat yläluokasta tai ylemmästä keskiluokasta, jolloin he myös tulevat toimeen sellaisten ihmisten kanssa, joilla on samanmoinen habitus. On epätodennäköistä, että korkeasti koulutettu nainen kiinnostuu duunarista, sillä heillä on jo yhteiskuntaluokan myötä hyvin erilaiset taustat eikä välttämättä paljoa yhteistä.

Myös miehet kiinnostuvat naisista ulkonäön perusteella. Tämä on normaalia ja luonnollista. Mutta kauniilla naisella ei ole velvollisuutta kiinnostua rumasta miehestä, eikä komealla miehellä rumasta naisesta. Jos olet itse ruma (mikä on subjektiivista), niin et voi hämmästyä liialti siitä, etteivät instagrambeibet kiinnostu sinusta. Et itsekään kiinnostu rumista naisista.

En oikein ymmärrä, mitä ap hakee tällä aloituksellaan. Mikä on hänen pointtinsa? Että vain hyvännköiset miehet saavat hyvännäköisiä naisia? Joo, se on totta. Mutta on olemassa tavisnaisia, ja he usein pariutuvat tavismiesten kanssa. Itse asiassa hyvin usein näen pareja, joissa nainen on kaunis ja sporttinen, ja mies lyhyt kaljamaha, eli nainen saisi kyllä paremmankin niin halutessaan. Ja joo, on kenties olemassa tasoja, joiden mukaan pariudutaan, sehän on ihan luonnollista. Usein kumppaneita yhdistää esimerkiksi koulutustaso, ammatti tai jokin muu.

tässä on se ero, että komea mies voi hyvinkin nusasta tavallisen näköistä naista jos sattuu ettei ole sopivampaa paikalla.

Erityisen kaunis nainen ei tätä tee tavalliselle miehelle.

Ja jollain ihmeen logiikalla naista pidetään pinnallisena, jos hän ei nusase jotain tyyppiä, josta ei ole oikeasti yhtään kiinnostunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä juttu, tällaisia tarvitaan lisää. Monilla kilteillä miehillä on pariutuminen todella vaikeaa, joskus tuntuu, että naiset ovat allergisia sellaisille vähän rauhallisemmille introverteille miehille.

Samaistuin tuohon nimimerkkiin "gymcel", koska itselläkin on takana kymmeniä treffejä joista suuri osa päättyy niihin "vaikutat mukavalta mutta.." pakkeihin. En tiedä, että mikä se on missä mättää? Naama vai luonne vai status? Tai ehkä kaikki. Pitäisikö yrittää väkisin muuttua sellaiseksi kovan itsevarmaksi läpän heittäjä flirttailijaksi ja valehdella olevansa jossain korkean statuksen ammatissa..?

Niinpä. Olisi virkistävää saada joskus pakit, joissa minut haukutaan lyttyyn eikä tuollaista "oot mukava mutta kemiat plääplää"

Onko kemian puute sitten jotenkin huono syy antaa pakit? Itselle se kemia on tärkein tekijä kumppanin valinnassa, ja joskus sitä on ja joskus ei. Tapailin kerran yhtä miestä, joka oli kaikin puolin mukava ja hyvä mies. Hänellä oli hyvä ammatti, tulimme hyvin toimeen ja meillä oli kivaa yhdessä. En kuitenkaan jatkanut juttua pidemmälle, koska sitä kuuluisaa kemiaa ei ollut, se olisi ollut miehen johdattamista harhaan. Jos ei ole kemiaa, tulee esim. seksistä vastenmielistä, ei vain halua sitä toista ihmistä oikealla tavalla.

"Itselle se kemia on tärkein tekijä kumppanin valinnassa"

Se mitä naiset unohtavat mainita on että ennen kuin kemia ratkaisee, ovat ratkaisseet muut asiat - kuten ulkonäkö, ja hyvä ammatti jonka jo mainitsitkin.

Syy miksi ulkonäkö on tärkeämpi kriteeri kuin kemia, on se että kemia on yksilöllisempää. Rumalle miehelle on suurin piirtein sama määrä geneettisesti (MCH-geenien osalta) yhteensopivia naisia kuin komealle miehelle.

Komealla miehellä on lukuisia kiinnostuneita naisia. Joidenkin kanssa kemiat natsaavat, joidenkin kanssa ei. Rumalla miehellä ei ole ainuttakaan kiinnostunutta naista, koska ulkonäkörima ei ylity.

Oon eri mieltä, kaikille on jotakin. Hlökohtaisesti en piittaa liiterileuoista ja yleisesti komeina pidetyistä miehistä. Ystävänikin tietää sen, meillä ei tod ole riitaa miehistä. Uskon että enemmän vaikuttaa se, millaista olet hakemassa. Jos haet "itseäsi parempaa", niinku täällä jo usein on sanottu, jäät yksin. Instabeibejä ei riitä kaikille. 

Mutta tuo kemia... kemiaa ei välttämättä ole eka treffeillä, mutta esim kolmansilla voi jo löytyä. Jos sitä löytyy heti ekoilla, oot joko tosi onnekas tai kyse on vaan himosta. Saattaa siis olla kyse vaan omasta hormonitoiminnasta tms... ei kannata 100% laittaa kemian varaan, varsinkaan naisena, sen olen oppinut.

Ymmärrämme kemian aivan eri tavalla. Sinulle se ilmeisesti tarkoittaa toisen seurassa rentoutumista ja viihtymistä, minä ymmärrän sen kirjaimellisesti feromoneina. Kemiaa joko on tai ei ole ja sen tietää heti. Sitä ei tule myöhemmin. Ilman kemiaa ei ole seksuaalista yhteensopivuutta ja siksi minun kemia-tulkinnassani kemia on välttämättömyys toimivalle parisuhteelle. Ei silti todellakaan ainoa merkittävä asia, kemiaa voi olla vaikka millaisen mulkeron kanssa.

Ongelma kemia-sanan käytössä on juuri se, että ihmiset ymmärtävät sen eri tavalla.

En todellakaan ajattele kemiaa viihtymisenä :D

Tää on tätä suomalaista ajatusmaailmaa taas vaan... kaikkimulletänneheti. Ei ihme että on niin paljon yksinäisiä, jos eka treffeillä kaiken täytyy onnistua. Kemia on kemiaa ja johtaa seksiin, mutta on jännä ajatus että pelkkä ulkonäkö vois johtaa kemian löytymiseen... sitä tarkotin, pitää antaa ihmiselle mahdollisuus. Mulla on tästä muitakin kuin pelkkä oma kokemus. Yhtäkkiä lisää tutustuessa saattaa nähdä miehen "eri valossa" ja sitten se on menoa... :)

Totesin jo, että ymmärrämme kemian eri tavalla. Jos kemiat kohtaavat niin ensitreffeillä voi mennä asiat pieleen mutta silti vetovoima on jo syntynyt. Kemialla ja ulkonäöllä ei ole mitään tekemistä keskenään. Koin aikoinaan pyörryttävää vetovoimaa mieheen, joka näytti Mr Beanilta eikä suinkaan positiivisessa merkityksessä vaan hänessä oli kaikki kyseisen näyttelijän rumat piirteet. Tiedostin sen kyllä mutta olin hulluna häneen.

eli lompakko kunnossa

Lapsettaako? Jäitkö vahingossa 1900-luvulle? Ihan tiedoksesi: minua kiinnostaa oma lompakkoni. Oma vaurastumiseni. Minulla on omat rahat.

Mutta hyvää yksinäistä loppuelämää sinulle, et mitä ilmeisimmin pysty uskomaan, että yksikään nainen voisi kiinnostua sinusta miehenä ja ainutlaatuisena persoonana, ja eiköhän siitä tule itseään toteuttava ennustus.

Tietysti, naisilla on omat rahat ja miehen rahat.

Se on jännä miten kiinnostus kasvaa kun tulee enemmän mammonaa tai statusta.

Toki putkimies Kimi Räikkönen olisi varmasti kiinnostanut Jenni Dahlmania ja "Minttu" Virtasta

Oletko sinäkin pettyneen betaelättäjän siittämä? 

Isällä on 6 lasta neljän naisen kanssa.

Ei mene tytöllä jakeluun ettei tässä edelleen puhuta henkilöistä (kuten minusta) vaan trendeistä.

Eli olet. Olen eri kirjoittaja.

Vierailija kirjoitti:

Mikä se on se mahdollisuuden saaminen?

Minuakin kiinnostaisi tämä! Miehethän saavat jatkuvasti mahdollisuuksia tavatessaan naisia työn, harrastusten tai kaveripiirien kautta. Se, että tapaa toisen ja saa mahdollisuuden jutella sosiaalisissa tilanteissa, se tarkoittaa aina mahdollisuutta tuoda omaa persoonaansa esiin ja tutustua. Jos näistä jutuista ei spontaanisti synny mitään sen kummempaa, niin miten asia muuttuisi, jos mentäisiin treffeille? Ellei oletuksena sitten ole, että treffit johtavat aina seksiin, eli saisi ainakin seksi"kokemuksia", vaikkei oikeestaan synkkaisikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ulkonäkö ratkaisee sen, herääkö kiinnostus. Totta kai mahdollisen kumppanin tulee miellyttää silmää. Mutta se ei riitä, että on hyvännäköinen. On oltava kemiaa, yhteisiä mielenkiinnon kohteita, samankaltaisia toiveita, ajattelumalleja jne. Koulutustasolla tai ammatilla ei sinänsä ole väliä, mutta usein rikkassa ammateissa toimivat tulevat yläluokasta tai ylemmästä keskiluokasta, jolloin he myös tulevat toimeen sellaisten ihmisten kanssa, joilla on samanmoinen habitus. On epätodennäköistä, että korkeasti koulutettu nainen kiinnostuu duunarista, sillä heillä on jo yhteiskuntaluokan myötä hyvin erilaiset taustat eikä välttämättä paljoa yhteistä.

Myös miehet kiinnostuvat naisista ulkonäön perusteella. Tämä on normaalia ja luonnollista. Mutta kauniilla naisella ei ole velvollisuutta kiinnostua rumasta miehestä, eikä komealla miehellä rumasta naisesta. Jos olet itse ruma (mikä on subjektiivista), niin et voi hämmästyä liialti siitä, etteivät instagrambeibet kiinnostu sinusta. Et itsekään kiinnostu rumista naisista.

En oikein ymmärrä, mitä ap hakee tällä aloituksellaan. Mikä on hänen pointtinsa? Että vain hyvännköiset miehet saavat hyvännäköisiä naisia? Joo, se on totta. Mutta on olemassa tavisnaisia, ja he usein pariutuvat tavismiesten kanssa. Itse asiassa hyvin usein näen pareja, joissa nainen on kaunis ja sporttinen, ja mies lyhyt kaljamaha, eli nainen saisi kyllä paremmankin niin halutessaan. Ja joo, on kenties olemassa tasoja, joiden mukaan pariudutaan, sehän on ihan luonnollista. Usein kumppaneita yhdistää esimerkiksi koulutustaso, ammatti tai jokin muu.

tässä on se ero, että komea mies voi hyvinkin nusasta tavallisen näköistä naista jos sattuu ettei ole sopivampaa paikalla.

Erityisen kaunis nainen ei tätä tee tavalliselle miehelle.

Ja jollain ihmeen logiikalla naista pidetään pinnallisena, jos hän ei nusase jotain tyyppiä, josta ei ole oikeasti yhtään kiinnostunut.

Ei tietenkään.

Kyse on siitä että ne miehet nusasee teitä vaikka ei kiinnosta kuka siinä alla makaa, kunhan se on jokseenkin märkä. Kukahan tämän mahdollistaa?

Nainen, joka haluaa myös seksiä kyseisen miehen kanssa. Mutta mitäs väärää siinä on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokemattomat miehet ovat yhteiskunnan pohjasakkaa, ainakin naisten näkökulmasta. Kukaan ei ole heitä kohtaan osoittanut ikinä minkäänlaista kiinnostusta. Koulukiusatuksi joutumisen lisäksi nämä kaverit saivat katsella vierestä kun ne koulukiusaavat pahisjätkät pyörittivät useita tyttöystäviä vaikka kotona oli opetettu, että käyttäydy hyvin niin jonain päivänä joku tyttö rakastuu tulisesti.

Päälle parikymppisenä kokemattomuus on miehelle erittäin raskas taakka. Naiset ovat siihen ikään mennessä saaneet kokea jo kaikenlaista. Nykyaikainen itsenäinen ja vahva nainen pystyy valitsemaan kumppaninsa laadukkaista miehistä, eikä hänellä ole mitään syytä tyytyä kokemattomaan miespoikaan joka varmaan vielä aikuisenakin pelaa videopelejä ja katsoo supersankarielokuvia.

Näiltä miehiltä on jäänyt kaikki kokematta: teini-iän rakkaus, hitaat diskossa, eka kerta nuorena, sydänsurut, huolettomat kesäillat kaverien kanssa sekä kotibileet. 

Tää on niin totta. Ketuttaa aika paljon kun ne entiset koulukiusaajat yms deittailee hiton monen kaa ja itellä ei oo ikinä ollu ketään. Enkä siis toki ole mikään kouluttautumaton vaan yliopistolla opiskelen, mut minkäs teet jos tytöt ei kiinnostu kilteistä pojista...

M26

Ainakaan itseään säälivistä vinkujista ei tykkää edes oma äiti. Huono asenne kyllä karkottaa kaikki.

En vingu enkä enkä sääli itseäni, tiedostan vain etten ole saanut samaa mitä jotkut. Tässä tapauksessa kokea sitä nuorten rakkauselämää tyttöjen kanssa. Ehkä asiat muuttuu yliopiston jälkeen, ken tietää. Silti tuo kommentti pitää paikkansa

M26

Miksi ajattelet, että teinien rakkauselämä olisi jotain erityisen kokemisen arvoista? Isolla osalla heistä syy olla yhdessä ei suinkaan ole RAKKAUS toista kohtaan, vaan uteliaisuus, halua kokea, tai sitten "kun kaveritkin"... Tai toki moni on ihastunut, mutta kyllä ne teinien ihastukset ovat paljon lievempiä ja tunteina erilaisia verrattuna aikuisten rakastumisiin. Tuossa iässä ei vieä ihmissuhdetaidotkaan ole kovin hyviä, joten eivät ne teinien suhteet mitään elämän ihanimpia ole. Tai jos ovat, niin silloin niissä muissa suhteissa on jotain pielessä.

Ja luuletko, että kaikki muut muka seurustelivat nuorena? Minun kouluaikana vain vähemmistö seurusteli, yläasteella ei melkein kukaan, lukiossa ehkä neljäsosa luokasta (korkeintaan kolmasosa). Onko kaikilla muilla nyt sitten paska elämä?

Minulla on samat muistikuvat lukiosta.

Tosin tuossa oli ero sukupuolten välillä, nimittäin se että vaikka neljäsosa seurusteli samanaikaisesti niin pojissa oli muutamia joilla oli jatkuvasti vaihtuvat tyttöystävät ja enemistö jolla ei ollut ainuttakaan.

Suosittu poika seukkaili yhden kanssa pari kuukautta, sitten toisen kanssa, ja sitten kolmannen = kolme tyttöä ja yksi poika saivat seurustelukokemuksia.

Jos enemmistöllä pojista ei ollut ainuttakaan kokemusta, niin miten tämä enemmistö näkyy Suomessa? Ovatko kaikki heistä nyyhkimässä yksin kaljatuoppiinsa juhannuksena? Entä, niistä seurustelleista pojista, jokainen heistä viettää iloista juhannusta perheensä kanssa iloisesti kirmaten? 

Oikeasti, kirjoituksesi kertoo kokemattomuudesta. Joka ikisen ihmisen pitää itse hankkia kokemuksensa, näin se vaan menee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä juttu, tällaisia tarvitaan lisää. Monilla kilteillä miehillä on pariutuminen todella vaikeaa, joskus tuntuu, että naiset ovat allergisia sellaisille vähän rauhallisemmille introverteille miehille.

Samaistuin tuohon nimimerkkiin "gymcel", koska itselläkin on takana kymmeniä treffejä joista suuri osa päättyy niihin "vaikutat mukavalta mutta.." pakkeihin. En tiedä, että mikä se on missä mättää? Naama vai luonne vai status? Tai ehkä kaikki. Pitäisikö yrittää väkisin muuttua sellaiseksi kovan itsevarmaksi läpän heittäjä flirttailijaksi ja valehdella olevansa jossain korkean statuksen ammatissa..?

Niinpä. Olisi virkistävää saada joskus pakit, joissa minut haukutaan lyttyyn eikä tuollaista "oot mukava mutta kemiat plääplää"

Onko kemian puute sitten jotenkin huono syy antaa pakit? Itselle se kemia on tärkein tekijä kumppanin valinnassa, ja joskus sitä on ja joskus ei. Tapailin kerran yhtä miestä, joka oli kaikin puolin mukava ja hyvä mies. Hänellä oli hyvä ammatti, tulimme hyvin toimeen ja meillä oli kivaa yhdessä. En kuitenkaan jatkanut juttua pidemmälle, koska sitä kuuluisaa kemiaa ei ollut, se olisi ollut miehen johdattamista harhaan. Jos ei ole kemiaa, tulee esim. seksistä vastenmielistä, ei vain halua sitä toista ihmistä oikealla tavalla.

"Itselle se kemia on tärkein tekijä kumppanin valinnassa"

Se mitä naiset unohtavat mainita on että ennen kuin kemia ratkaisee, ovat ratkaisseet muut asiat - kuten ulkonäkö, ja hyvä ammatti jonka jo mainitsitkin.

Syy miksi ulkonäkö on tärkeämpi kriteeri kuin kemia, on se että kemia on yksilöllisempää. Rumalle miehelle on suurin piirtein sama määrä geneettisesti (MCH-geenien osalta) yhteensopivia naisia kuin komealle miehelle.

Komealla miehellä on lukuisia kiinnostuneita naisia. Joidenkin kanssa kemiat natsaavat, joidenkin kanssa ei. Rumalla miehellä ei ole ainuttakaan kiinnostunutta naista, koska ulkonäkörima ei ylity.

Oon eri mieltä, kaikille on jotakin. Hlökohtaisesti en piittaa liiterileuoista ja yleisesti komeina pidetyistä miehistä. Ystävänikin tietää sen, meillä ei tod ole riitaa miehistä. Uskon että enemmän vaikuttaa se, millaista olet hakemassa. Jos haet "itseäsi parempaa", niinku täällä jo usein on sanottu, jäät yksin. Instabeibejä ei riitä kaikille. 

Mutta tuo kemia... kemiaa ei välttämättä ole eka treffeillä, mutta esim kolmansilla voi jo löytyä. Jos sitä löytyy heti ekoilla, oot joko tosi onnekas tai kyse on vaan himosta. Saattaa siis olla kyse vaan omasta hormonitoiminnasta tms... ei kannata 100% laittaa kemian varaan, varsinkaan naisena, sen olen oppinut.

Ymmärrämme kemian aivan eri tavalla. Sinulle se ilmeisesti tarkoittaa toisen seurassa rentoutumista ja viihtymistä, minä ymmärrän sen kirjaimellisesti feromoneina. Kemiaa joko on tai ei ole ja sen tietää heti. Sitä ei tule myöhemmin. Ilman kemiaa ei ole seksuaalista yhteensopivuutta ja siksi minun kemia-tulkinnassani kemia on välttämättömyys toimivalle parisuhteelle. Ei silti todellakaan ainoa merkittävä asia, kemiaa voi olla vaikka millaisen mulkeron kanssa.

Ongelma kemia-sanan käytössä on juuri se, että ihmiset ymmärtävät sen eri tavalla.

En todellakaan ajattele kemiaa viihtymisenä :D

Tää on tätä suomalaista ajatusmaailmaa taas vaan... kaikkimulletänneheti. Ei ihme että on niin paljon yksinäisiä, jos eka treffeillä kaiken täytyy onnistua. Kemia on kemiaa ja johtaa seksiin, mutta on jännä ajatus että pelkkä ulkonäkö vois johtaa kemian löytymiseen... sitä tarkotin, pitää antaa ihmiselle mahdollisuus. Mulla on tästä muitakin kuin pelkkä oma kokemus. Yhtäkkiä lisää tutustuessa saattaa nähdä miehen "eri valossa" ja sitten se on menoa... :)

Totesin jo, että ymmärrämme kemian eri tavalla. Jos kemiat kohtaavat niin ensitreffeillä voi mennä asiat pieleen mutta silti vetovoima on jo syntynyt. Kemialla ja ulkonäöllä ei ole mitään tekemistä keskenään. Koin aikoinaan pyörryttävää vetovoimaa mieheen, joka näytti Mr Beanilta eikä suinkaan positiivisessa merkityksessä vaan hänessä oli kaikki kyseisen näyttelijän rumat piirteet. Tiedostin sen kyllä mutta olin hulluna häneen.

eli lompakko kunnossa

Lapsettaako? Jäitkö vahingossa 1900-luvulle? Ihan tiedoksesi: minua kiinnostaa oma lompakkoni. Oma vaurastumiseni. Minulla on omat rahat.

Mutta hyvää yksinäistä loppuelämää sinulle, et mitä ilmeisimmin pysty uskomaan, että yksikään nainen voisi kiinnostua sinusta miehenä ja ainutlaatuisena persoonana, ja eiköhän siitä tule itseään toteuttava ennustus.

Tietysti, naisilla on omat rahat ja miehen rahat.

Se on jännä miten kiinnostus kasvaa kun tulee enemmän mammonaa tai statusta.

Toki putkimies Kimi Räikkönen olisi varmasti kiinnostanut Jenni Dahlmania ja "Minttu" Virtasta

Oletko sinäkin pettyneen betaelättäjän siittämä? 

Isällä on 6 lasta neljän naisen kanssa.

Ei mene tytöllä jakeluun ettei tässä edelleen puhuta henkilöistä (kuten minusta) vaan trendeistä.

Eli olet. Olen eri kirjoittaja.

Mutsi oli ihan nätti nuorena. Sanotaanko etten arvosta isääni liiemmin, mutta en hänestä betaa saa.

Ai mutta totta, naisten mielestä se alpha on mies joka menee naimisiin. Muistaakseni faija on eronnu kolmesta, nykyistä en tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokemattomat miehet ovat yhteiskunnan pohjasakkaa, ainakin naisten näkökulmasta. Kukaan ei ole heitä kohtaan osoittanut ikinä minkäänlaista kiinnostusta. Koulukiusatuksi joutumisen lisäksi nämä kaverit saivat katsella vierestä kun ne koulukiusaavat pahisjätkät pyörittivät useita tyttöystäviä vaikka kotona oli opetettu, että käyttäydy hyvin niin jonain päivänä joku tyttö rakastuu tulisesti.

Päälle parikymppisenä kokemattomuus on miehelle erittäin raskas taakka. Naiset ovat siihen ikään mennessä saaneet kokea jo kaikenlaista. Nykyaikainen itsenäinen ja vahva nainen pystyy valitsemaan kumppaninsa laadukkaista miehistä, eikä hänellä ole mitään syytä tyytyä kokemattomaan miespoikaan joka varmaan vielä aikuisenakin pelaa videopelejä ja katsoo supersankarielokuvia.

Näiltä miehiltä on jäänyt kaikki kokematta: teini-iän rakkaus, hitaat diskossa, eka kerta nuorena, sydänsurut, huolettomat kesäillat kaverien kanssa sekä kotibileet. 

Tää on niin totta. Ketuttaa aika paljon kun ne entiset koulukiusaajat yms deittailee hiton monen kaa ja itellä ei oo ikinä ollu ketään. Enkä siis toki ole mikään kouluttautumaton vaan yliopistolla opiskelen, mut minkäs teet jos tytöt ei kiinnostu kilteistä pojista...

M26

Ainakaan itseään säälivistä vinkujista ei tykkää edes oma äiti. Huono asenne kyllä karkottaa kaikki.

En vingu enkä enkä sääli itseäni, tiedostan vain etten ole saanut samaa mitä jotkut. Tässä tapauksessa kokea sitä nuorten rakkauselämää tyttöjen kanssa. Ehkä asiat muuttuu yliopiston jälkeen, ken tietää. Silti tuo kommentti pitää paikkansa

M26

Miksi ajattelet, että teinien rakkauselämä olisi jotain erityisen kokemisen arvoista? Isolla osalla heistä syy olla yhdessä ei suinkaan ole RAKKAUS toista kohtaan, vaan uteliaisuus, halua kokea, tai sitten "kun kaveritkin"... Tai toki moni on ihastunut, mutta kyllä ne teinien ihastukset ovat paljon lievempiä ja tunteina erilaisia verrattuna aikuisten rakastumisiin. Tuossa iässä ei vieä ihmissuhdetaidotkaan ole kovin hyviä, joten eivät ne teinien suhteet mitään elämän ihanimpia ole. Tai jos ovat, niin silloin niissä muissa suhteissa on jotain pielessä.

Ja luuletko, että kaikki muut muka seurustelivat nuorena? Minun kouluaikana vain vähemmistö seurusteli, yläasteella ei melkein kukaan, lukiossa ehkä neljäsosa luokasta (korkeintaan kolmasosa). Onko kaikilla muilla nyt sitten paska elämä?

Minulla on samat muistikuvat lukiosta.

Tosin tuossa oli ero sukupuolten välillä, nimittäin se että vaikka neljäsosa seurusteli samanaikaisesti niin pojissa oli muutamia joilla oli jatkuvasti vaihtuvat tyttöystävät ja enemistö jolla ei ollut ainuttakaan.

Suosittu poika seukkaili yhden kanssa pari kuukautta, sitten toisen kanssa, ja sitten kolmannen = kolme tyttöä ja yksi poika saivat seurustelukokemuksia.

Jos enemmistöllä pojista ei ollut ainuttakaan kokemusta, niin miten tämä enemmistö näkyy Suomessa? Ovatko kaikki heistä nyyhkimässä yksin kaljatuoppiinsa juhannuksena? Entä, niistä seurustelleista pojista, jokainen heistä viettää iloista juhannusta perheensä kanssa iloisesti kirmaten? 

Oikeasti, kirjoituksesi kertoo kokemattomuudesta. Joka ikisen ihmisen pitää itse hankkia kokemuksensa, näin se vaan menee.

Miten se näkyy?

Osalla ei ole kokemuksia, eikä tule. No ehkä pubiruusu kun 50v, mutta ei oikeasti.

Osa on katkeria, hakkaa vaimoaan jne.

Osa menee naimisiin karusellista loikanneen, kaiken kokeneen naisen kanssa ja luulevat olevansa alphoja kun saivat sen entisen kaunottaren vanhoilla päivillään.

Tyttöjä vaihtaneet pojat jatkaa omaa juttuaan. Ne pitää seurustelukumppania ja vaihtaa sen kun tulee fiilis ettei jaksa katella. Ne on niitä joista täällä valitetaan kun "miesystävä ei tiedä haluaako vakiintua ja lapsia vaikka on jo 35"