Laura Heijan kuolemasta jo viisi vuotta

Muisto elää, nyt sivupolkujen kautta BB-talossa.

Vierailija kirjoitti:

Muisto elää, nyt sivupolkujen kautta BB-talossa.

En ole seurannut BB:tä mutta Lauraa seurasin

Mikä tämä bb-talojuttu on?

Mihin se kuoli?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muisto elää, nyt sivupolkujen kautta BB-talossa.

En ole seurannut BB:tä mutta Lauraa seurasin <3

Mikä tämä bb-talojuttu on?

Hei mäkin haluan tietää, en seuraa lainkaan BB:ia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muisto elää, nyt sivupolkujen kautta BB-talossa.

En ole seurannut BB:tä mutta Lauraa seurasin <3

Mikä tämä bb-talojuttu on?

BB:ssa mukana oleva Taavi seurusteli Lauran kanssa usemman vuoden

Vierailija kirjoitti:

Mihin se kuoli?

Unilääkkeisiin

Oliko Taavi loppuun asti hänen elämässään miesystävä???

Vierailija kirjoitti:

Oliko Taavi loppuun asti hänen elämässään miesystävä???

Ei, hänellä oli joku muu kenen nimeä en muista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko Taavi loppuun asti hänen elämässään miesystävä???

Ei, hänellä oli joku muu kenen nimeä en muista

Ainakin jossain vaiheessa seurusteli sen yhden M:n kanssa, joka toimii nykyään tatuoijana ja on aika suosittu siinä hommassa. Itselle jäi aina jotenkin kuva, että tämä M kohteli Lauraa huonosti.

Enpä ole ikinä kuullut tällaisesta heijasta!

"Kuiskaan sinulle rakas Laura jäähyväiset. Kaukaiset tuulet, kuiskivat.  "Me tapaamme jälleen"  Rakkaudella äiti."

Kyllä meni iso roska silmään kun googlaamalla tämän blogin ja sinne äidin kirjoittaman tekstin löysin.

Itse olen sen verran nuori, etten vielä tuolloin blogeja seurannut. Mutta läheisen ihmisen itsemurh an kokeneena kyllä osui selvästi jonnekin syvälle itkuhermoon. 

Itse en tiennyt mitään hänestä, mutta nyt kun näin myöhässä häneen "tutustuin" niin surullinen olo tuli. Olen itse nyt pari vuotta vanhempi kuin hän kuollessaan ja itselläkin välillä vaikeaa. Siinä mielessä koskettaa kyllä. Olen muutenkin sellainen ihminen joka suree muiden kuolemaa. Varsinkin se koskettaa jos jollakin on vaikea elämä ja hän esim kuolee juuri mielenterveydellisten juttujen vuoksi tai tekee itsemurhan. Tietysti muutkin kuolemat ikäviä silti, mutta ymmärrän niin täysin sen jos joltain loppuu voimat täällä, kun itselläkin vaikeaa. Luin juuri vähän aikaa sitten, kun eräs kuuntelemani aika tuntemattan ulkomaalaisen bändin jäsen kuoli. Vasta jälkeenpäin luin siitä ja monelle ei olisi merkinnyt mitään. Silti itselle kova paikka lukea, kun samaikäinen mies kuin minä (itse olen nainen) yrittää ensin päättää elämänsä, mutta jää henkiin ja sitten viruu sairaalassa koneissa ja läheiset päättävät lopettaa hoidon, kun ei hänestä enää olisi elämään täällä eikä toipuisi. Surullista lukea ja yritti auttaa muita ongelmissa olevia ja oli kertoman mukaan ihana ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketä se on? Koskaan kuullutkaan....

Aaargh, ei ketä vaan KUKA!!!!!

kekä on muka kuka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikävä lauraa ja lauran juttuja, videoita, kuvia ja blogia. Kadehdin häntä todella paljon, lauralla oli kaikki mitä ihminen vaan voi toivoa.

Vieläkö kadehdit?

Kyllä. Eli uskomattoman elämän, paljon enemmän hän eli kuin mitä minä tulen elämään vaikka eläisin 90-vuotiaaksi. Mulla ei ole sos elämää, miehiä pörräämässä ympärillä, rikasta perhettä, mahdollisuutta matkustaa pitkiä aikoja, elää blogilla, tuhansia ja taas tuhansia faneja... mulla ei ole mitään mitä lauralla oli.

Mutta silti hän ei ollut onnellinen. Olisiko siinä jotain, mitä Laura haluaisi sinullekin opettaa elämästä.

Miksi oletat ettei ollut onnellinen? Kuolinsyytä ei ole paljastettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikävä lauraa ja lauran juttuja, videoita, kuvia ja blogia. Kadehdin häntä todella paljon, lauralla oli kaikki mitä ihminen vaan voi toivoa.

Vieläkö kadehdit?

Kyllä. Eli uskomattoman elämän, paljon enemmän hän eli kuin mitä minä tulen elämään vaikka eläisin 90-vuotiaaksi. Mulla ei ole sos elämää, miehiä pörräämässä ympärillä, rikasta perhettä, mahdollisuutta matkustaa pitkiä aikoja, elää blogilla, tuhansia ja taas tuhansia faneja... mulla ei ole mitään mitä lauralla oli.

Mutta silti hän ei ollut onnellinen. Olisiko siinä jotain, mitä Laura haluaisi sinullekin opettaa elämästä.

Miksi oletat ettei ollut onnellinen? Kuolinsyytä ei ole paljastettu.

eikös tehnyt imurhan.

Tää postaus on kyllä hurjaa luettavaa: http://fuckfash.blogspot.com/2013/10/tatuointi-ei-ole-ikuinen.html

Muistan Lauran hyvin, todella sääli mitä tapahtui. Herttainen herkkä tyttö, jolla oli mielenkiintoinen elämä täynnä tapahtumia. 

Vierailija kirjoitti:

Tää postaus on kyllä hurjaa luettavaa: http://fuckfash.blogspot.com/2013/10/tatuointi-ei-ole-ikuinen.html

Muistan Lauran hyvin, todella sääli mitä tapahtui. Herttainen herkkä tyttö, jolla oli mielenkiintoinen elämä täynnä tapahtumia. 

Aika hurjaa lukea tuota. Minusta hyvä silti, että hän oli rohkea ja matkusteli. Itse mietin vaan tuon jälkeen sitä, että ulkomailla on aika yksin sitten jos jotain tapahtuu. Minullakaan ei paljon läheisiä ole ja oikeastaan vaan vanhemmat täällä Suomessa. Silti jos pysyn täällä niin joku sentään on. Ulkomailla olisi niin yksin. Moni varmaan matkustelee yksin paljon. Se sopiikin parhaiten niille joilla kaikki hyvin. Itse taas ahdistun kaikesta, olen leviton, nukun välillä huonosti tai pelkään sekä jännitän kaikkea. En sen vuoksi oikein halua yksin ulkomaille lähteä. Voisi käydä niin huonosti, että saisin jonkun paniikin siellä ja tekisin virheitä. Tai sitten kaikki menisi hyvin, mutta stressaisin koko loman. Sen vuoksi ymmärrän sen jos joku ei voi lähteä yksin kauas. Minustakaan ei ainakaan nyt olisi siihen. Joskus pitäisi tietysti ulkomaillekin päästä, kun en ole koskaan ollut. Minulla ei tosin ole oikein ketään seuraksi. Sori myös ohis, mutta tuli mieleen nämä jutut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketä se on? Koskaan kuullutkaan....

Kvg. Aika tynnyrissä olet asunut kun et kerta tiedä.

Sitten meitä tynnyrissä eläneitä on aika hemmetin paljon. Yli puolet suomalaista ei ole seurannut koskaan ainuttakaan bloggaria ja niistä lopuista valtaosa satunnaisesti ja hyvin valikoiden. Aktiivisia seuraajia pääasiassa vain nuorimmissa ikäluokissa.

Itse näin tuon nimen tämän ketjun otsikossa ensimmäistä kertaa ja päättelin siitä, että kyseessä täytyy olla joku bloggaaja, tai siis tässä tapauksessa entinen sellainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää postaus on kyllä hurjaa luettavaa: http://fuckfash.blogspot.com/2013/10/tatuointi-ei-ole-ikuinen.html

Muistan Lauran hyvin, todella sääli mitä tapahtui. Herttainen herkkä tyttö, jolla oli mielenkiintoinen elämä täynnä tapahtumia. 

Aika hurjaa lukea tuota. Minusta hyvä silti, että hän oli rohkea ja matkusteli. Itse mietin vaan tuon jälkeen sitä, että ulkomailla on aika yksin sitten jos jotain tapahtuu. Minullakaan ei paljon läheisiä ole ja oikeastaan vaan vanhemmat täällä Suomessa. Silti jos pysyn täällä niin joku sentään on. Ulkomailla olisi niin yksin. Moni varmaan matkustelee yksin paljon. Se sopiikin parhaiten niille joilla kaikki hyvin. Itse taas ahdistun kaikesta, olen leviton, nukun välillä huonosti tai pelkään sekä jännitän kaikkea. En sen vuoksi oikein halua yksin ulkomaille lähteä. Voisi käydä niin huonosti, että saisin jonkun paniikin siellä ja tekisin virheitä. Tai sitten kaikki menisi hyvin, mutta stressaisin koko loman. Sen vuoksi ymmärrän sen jos joku ei voi lähteä yksin kauas. Minustakaan ei ainakaan nyt olisi siihen. Joskus pitäisi tietysti ulkomaillekin päästä, kun en ole koskaan ollut. Minulla ei tosin ole oikein ketään seuraksi. Sori myös ohis, mutta tuli mieleen nämä jutut.

  oon matkustellut ulkomaille yksin monesti, saa päättä minne menee, mitä katsoo, mitä syö jne. Ei mitään ihmeellistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää postaus on kyllä hurjaa luettavaa: http://fuckfash.blogspot.com/2013/10/tatuointi-ei-ole-ikuinen.html

Muistan Lauran hyvin, todella sääli mitä tapahtui. Herttainen herkkä tyttö, jolla oli mielenkiintoinen elämä täynnä tapahtumia. 

Aika hurjaa lukea tuota. Minusta hyvä silti, että hän oli rohkea ja matkusteli. Itse mietin vaan tuon jälkeen sitä, että ulkomailla on aika yksin sitten jos jotain tapahtuu. Minullakaan ei paljon läheisiä ole ja oikeastaan vaan vanhemmat täällä Suomessa. Silti jos pysyn täällä niin joku sentään on. Ulkomailla olisi niin yksin. Moni varmaan matkustelee yksin paljon. Se sopiikin parhaiten niille joilla kaikki hyvin. Itse taas ahdistun kaikesta, olen leviton, nukun välillä huonosti tai pelkään sekä jännitän kaikkea. En sen vuoksi oikein halua yksin ulkomaille lähteä. Voisi käydä niin huonosti, että saisin jonkun paniikin siellä ja tekisin virheitä. Tai sitten kaikki menisi hyvin, mutta stressaisin koko loman. Sen vuoksi ymmärrän sen jos joku ei voi lähteä yksin kauas. Minustakaan ei ainakaan nyt olisi siihen. Joskus pitäisi tietysti ulkomaillekin päästä, kun en ole koskaan ollut. Minulla ei tosin ole oikein ketään seuraksi. Sori myös ohis, mutta tuli mieleen nämä jutut.

  oon matkustellut ulkomaille yksin monesti, saa päättä minne menee, mitä katsoo, mitä syö jne. Ei mitään ihmeellistä. 

Just parasta. Ei tarvi ressata toisesta