Olen ihastunut varattuun naiseen mutta en mitenkään voi tehdä aloitetta. Miten voin osoittaa tunteeni epäsuorasti niin että hän ymmärtää?
En ole niin idiootti, että menen suoraan kertomaan tunteistani. Mutta toki haluan selvittää, olisiko minulla mitään mahdollisuuksia häneen. Miten tällainen asia tehdään selväksi ilman sanoja?
Kommentit (63)
Älä kerro.
Minä ihastuin varattuun työkaveriin, hän huomasi sen. Flirttailtiin ja hän tietoisesti teki sen silloisen kumppaninsa edessä, jotta homma tuli selväksi. He erosivat ja me aloimme seurustelemaan.
NOH.... hommahan on juuri niin ettei tuo kumppani ole ollut varmaan ikinä puhtaat jauhot pussissa ja petturi mikä petturi (vaikka minun kanssa ei fyysisesti pettänytkään)
Jos suhde on huono, hän eroaa. Sitten kerrot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sain kerran tekstiviestin asiakkaaltani, kertoi siinä olevansa ihastunut minuun ja hymyyni jne. Vastasin hänelle vain että olen varattu enkä sillätavalla kiinnostunut ja näytin miehelle viestit.
Omalle miehellesi näytit vai? Miksi ihmeessä?
Just silleen näytin, että kato minkä viestin sain... Ja hän näki mitä vastasin. Toivon vastaavaa rehellisyyttä myös mieheltäni.
No voi herraisä! Ensinnäkin todella törkeästi tehty viestin lähettäjää kohtaan. Toiseksi todella lapsellista. Toivoitko miehesi tulevan mustasukkaiseksi? Mitä ihmeen rehellisyyttä tuo nyt oli, et kai sinä ollut mitään tehnyt? Ei tulisi pieneen mieleenikään mennä tuollaisessa tilanteessa retostelemaan puolisolleni, että "kato minkä viestin sain" enkä todellakaan olettaisi hänen toimivan niin.
Anna olla ja palaa asiaan vasta, jos tiedät "kohteen" eronneen. Ja silloinkin voi nätisti kysyä ja uskoa vastauksen, oli se mikä hyvänsä. Usko pois, lähestyisit asiaa miten ja mistä päin vain, aiheutat todennäköisesti enemmän ahdistusta kuin mitään muuta. Mitä sillä edes tavoitellaan, jos on ihan pakko päästä toiselle sanomaan ihastuksestaan, vaikka tietää toisen olevan varattu? Jos olette edes jonkinlaisissa kaverillisissa väleissä, se on ainakin tuollaisen toiminnan myötä mennyttä.
Aika mielenkiintoinen kysymys, miten osoitetaan kiinnostus ilman sanoja. Mä sanoisin, että huomaavaisuudella, ystävällisyydellä ja kauniilla katseella. Jos naisella on lapsia, huomioi heidät. Jos mietin omaa tilannetta, suhteesta on kyllä tosi vaikea lähteä, vaikka kaikki ei hyvin olekaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sain kerran tekstiviestin asiakkaaltani, kertoi siinä olevansa ihastunut minuun ja hymyyni jne. Vastasin hänelle vain että olen varattu enkä sillätavalla kiinnostunut ja näytin miehelle viestit.
Omalle miehellesi näytit vai? Miksi ihmeessä?
Just silleen näytin, että kato minkä viestin sain... Ja hän näki mitä vastasin. Toivon vastaavaa rehellisyyttä myös mieheltäni.
Toisten arkaluontoisista tunneasioista juoruaminen on siis rehellisyyttä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunteista voi kyllä aikuiset ihmiset keskustella, varatutkin. Vaikka se ei todennäköisesti johtaisi mihinkään, niin se voi olla hyvä kokemus teille molemmille. Siihen kannattaa pyrkiä.
Jos hänellä menee suhteessaan hyvin, et saa aikaan mitään vahinkoa. Jos hän ei tunne samoin, pääset itse eteenpäin nopeammin. Jos hän tuntee samoin, voitte päätyä ystäviksi ja saatte iloa esim. katseista, joita toisillenne suotte. Se tosin voi olla sinulle kuluttavaakin. Kuitenkin uskoisin, että sinua helpottaa, kun saat kerrotuksi.
Jos hänen suhteensa on riekaleina, saatat olla se pieni sysäys, millä hän saa elämänsä muutettua, tulipa teistä pari tai ei. Saattaa käydä niinkin, ettet itse sitten haluakaan enempää. Sekin on ok. Älä kuitenkaan liioittele tunteitasi tai toiveitasi hänelle. Älä esitä mitään odotuksia äläkä loukkaannu, jos hän ei tunne samoin.
Tietysti ennen kuin paljastat tunteesi, kannattaa vähän arvioida tai vaivihkaa tunnustella rivien välistä. Jos hän suhtautuu sinuun myönteisesti (eikä ole asiakaspalveluasemassa sinuun), niin mieti jokin aloitus, miten voit kysyä häneltä, voisitteko tai haluaisiko hän jutella kanssasi rauhassa. Tai kirjoita kirje ja anna se hänelle, kun olette kahden kesken.
Huh. Tuo olisi kyllä jäätävä tilanne. Jos aikuinen ihminen ei pystyisi ihan luontevasti jutellen kertomaan ihastuksestaan minuun vaan antaisi kirjeen, niin en tiedä nauraisinko vai pelkäisinkö. Pitäisin kyllä omituisena. Ei kirjettä, ei ikinä kirjettä, se on friikkiä!
Riippuu vähän siitäkin, mitä kirjeessä lukee.
Huomiostahan se nauttii mutta sinuna etsisin uuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunteista voi kyllä aikuiset ihmiset keskustella, varatutkin. Vaikka se ei todennäköisesti johtaisi mihinkään, niin se voi olla hyvä kokemus teille molemmille. Siihen kannattaa pyrkiä.
Jos hänellä menee suhteessaan hyvin, et saa aikaan mitään vahinkoa. Jos hän ei tunne samoin, pääset itse eteenpäin nopeammin. Jos hän tuntee samoin, voitte päätyä ystäviksi ja saatte iloa esim. katseista, joita toisillenne suotte. Se tosin voi olla sinulle kuluttavaakin. Kuitenkin uskoisin, että sinua helpottaa, kun saat kerrotuksi.
Jos hänen suhteensa on riekaleina, saatat olla se pieni sysäys, millä hän saa elämänsä muutettua, tulipa teistä pari tai ei. Saattaa käydä niinkin, ettet itse sitten haluakaan enempää. Sekin on ok. Älä kuitenkaan liioittele tunteitasi tai toiveitasi hänelle. Älä esitä mitään odotuksia äläkä loukkaannu, jos hän ei tunne samoin.
Tietysti ennen kuin paljastat tunteesi, kannattaa vähän arvioida tai vaivihkaa tunnustella rivien välistä. Jos hän suhtautuu sinuun myönteisesti (eikä ole asiakaspalveluasemassa sinuun), niin mieti jokin aloitus, miten voit kysyä häneltä, voisitteko tai haluaisiko hän jutella kanssasi rauhassa. Tai kirjoita kirje ja anna se hänelle, kun olette kahden kesken.
Huh. Tuo olisi kyllä jäätävä tilanne. Jos aikuinen ihminen ei pystyisi ihan luontevasti jutellen kertomaan ihastuksestaan minuun vaan antaisi kirjeen, niin en tiedä nauraisinko vai pelkäisinkö. Pitäisin kyllä omituisena. Ei kirjettä, ei ikinä kirjettä, se on friikkiä!
Minulla on tuosta todella inhottava kokemus. Yksi tyyppi meiltä oli lähdössä pois, kuitenkin saman työnantajan palveluksessa mutta eri yksikköön jonka kanssa emme onneksi ole tekemisissä. Viimeisenä työpäivänä sain häneltä kirjeen. Siinä hän kirjoitti kahden sivun verran miten on minuun ihastunut ja miten hän tietää että minulla on suhde erään työkaverimme kanssa, ja miten häntä on raastanut menneet kuukaudet kun hän kuulee miten nauran onnellisena tuon työkaverin kanssa työkaverin huoneessa (joka oli tämän hepun huoneen vieressä). Hän kuvaili yksityiskohtaisesti esim. erään työkaverin läksiäisiä joissa olin katsonut tämä miestä jonka kanssa minulla oli suhde, niin kovin rakastuneesti, ja se oli viiltänyt tämän hepun sydäntä.
Minulla ei oikeasti ollut mitään aavistusta eikä käsitystä mistä hän puhui!! Tuon ihmisen kanssa minulla ei sataprosenttisen varmasti ollut ikinä ollut minkäänlaista suhdetta. Olen onnellisesti naimisissa ja minulla on lapsia, ja niin on tuolla työkaverillakin. Toki olin hänen työhuoneessaan useinkin käymässä kun teimme töitä samojen projektien kanssa. Ja kyllä siellä vitsailtiin ja naurettiinkin. Mutta ei ikinä mitään muuta.
Tuo kirje aiheutti minulle sellaisen angstin että jouduin hakemaan ammattiapua. Käsittämättömän outoa ja pelottavaa. Ja tuli tosiaan aivan puskista. En ollut ikinä ajatellut että miehellä olisi tuollaisia tunteita. Ai niin, hän oli itsekin mennyt naimisiin vuosi sitten ja vaimo oli raskaana!
Älä kirjoita kirjettä. Tämä on ystävällinen neuvo.
Sinusta ehkä pelottavaa, mutta monen mielestä tuollainen olisi huvittavaa. Kirje pantaisiin hyvään talteen ja sille naurettaisiin kavereiden kanssa vielä vuosienkin päästä.
Mulle varattu ystävämies tunnusti ihastuksentunteensa. Itse siis taisin tuolloin olla sinkku. Käytiin oikein hyvä keskustelu asiasta. Totesin hänelle, etten tahdo varattuihin koskea ja pidän häntä kaverina. Hän totesi ettei tahdo olla pettäjä. Pohdimme miten uuden mahtavan ihmisen kohdatessa voi vaikka ihastuakin aluksi ja lopulta se todennäköisesti laantuu. Vähän kuin saisi uuden ystävän ja innostuu koetusta yhteydestä niin että kaveruudessa tulee "kuherruskuukausi". Itse ainakin olen kokenut vastaavan. Todettiin että minä olen imarreltu positiivisesta huomiosta ja that's it. Jatkamme edelleen kavereina. Ollaan ryypättykin yhdessä eikä kumpikaan ikinä ole tehnyt eikä tule tekemään aloitetta. Keskustelemme toistemme parisuhteistakin ym. Uskon että miestä helpotti kun puhuttiin asia pois väliltämme. Jos välttämättä tahdot ihastuksen tunnustaa, puhu suoraan. Varaudu myös siihen että saat pakit. Pohdi myös hartaasti millainen ihminen itse olet, sotkeudutko varattuihin? Mitä jos nainen tahtookin edetä sinun kanssasi?
Maailmassa on jo tarpeeksi ylimielisiä naisia, älä nosta sen itsetuntoa lisää.
Ja taas joku haluaa varta vasten rikkoa jonkun parisuhteen.
Miksi?
Ihastuksia menee ja tulee, ei tämä maailma yhteen ihastukseen ole koskaan kaatunut.
Että kehtaatkin kysellä tuollaista, olet ääliö!
En ymmärrä näitä ”älä riko sen parisuhdetta”-puheita. Itse oon varattu ja vaikka kuka tahansa tulisi tunnustamaan minulle tunteitaan, en lähtisi tästä suhteesta pois, vaikka ei tämä täydellinen suhde on. Silti tätä suhdetta ei voisi rikkoa kukaan ulkopuolinen. Aika heikoissa kantimisissa suhde on, jos jonkun ulkopuolisen rakkaudentunnustus voi sen rikkoa... Itse varattuna toivoisin saavani tietää näistä ihastumisista. En nauraisi vaan kiittäisin, kertoisin mitä hänestä ajattelisin ja miksi meistä ei tulisi mitään ja auttaisin häntä pääsemään minusta yli kertomalla itsestäni asioita jotka romuttavat täydellisen naisen imagoni ja pitäisin etäisyyttä kohteeseen livenä ja somessa ja oisin jatkossa kylmempi. Mutta jos en tiedä tunteista, voin tahattomasti ylläpitää toisen ihastusta.
Piirrät sydämen post it lappuun ja liimaat sen hänen näyttöönsä.
Todella karmivia tuollaiset kirjeet ja viestit. Kerran aloin saamaan lahjoja eräältä mieheltä ja lopuksi rakkauskirjeen. Elämäni epämiellyttävämpiä kokemuksia.
Naisena sanoisin, että joskus vain katse riittää. Se kertoo paljon.
Ja tietysti huomaavainen käytös myös.
Jos olette työkavereita, peräänny täysin ja unohda koko juttu. Edellä on moni kertonut, miten se voi mennä pieleen työpaikalla karmealla tavalla.
Olin itse (varattu) aivan mahdottoman ihastunut esimieheeni (varattu) viime vuonna. En halunnut suhdetta hänen kanssaan, vaan oli ihastus. Teki mieli näyttää se hänelle katseilla jne, mutta tajusin, miltä se saattaisi näyttää jonkun toisen silmissä. Jos joku tiimikaveri alkaisi epäillä meillä olevan suhde. Tekisin todellisen karhunpalveluksen ihanalle pomolleni. Yritin sitten olla ihan neutraalisti, vaikka saattoi hän tai joku muu huomata minulla olevan tunteita. Kohteliaasti kukaan ei koskaan ottanut asiaa esille. Esimies vaihtoi tiimiä, ONNEKSI voisin sanoa, nyt minun ei tarvitse olla kuin kissa pistoksissa aina tiimikokouksissa.
57 lisää.
Jos ETTE ole työkavereita ja ehdottomasti haluat tunnustaa rakkautesi ja ottaa riskin, että homma voi mennä metsään monella tavalla, tee se suullisesti. Mahdollisimman koruttomasti ja niin että naisen on helppo sanoa ei ilman kaunoja kummaltakaan puolelta. Ei mitään kirjallista todistetta saa jäädä keskustelusta.
Paras on pyytää ulos ja jos toinen suostuu, jatkaa siitä eteenpäin tutustumista. Moni mies vaan flirttailee ilman toimintaa ja siitä on vaikea ymmärtää kiinnostusta.
Ei kirjeitä, ellet ole täysin varma, että toisella on tunteita sinua kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Älä edes yritä.
Eräs työkaverini yritti viestittää sanattomasti minulle (varattu nainen), että on kiinnostunut. Aloin suorastaan pelkäämään hänen kohtaamisiaan. Työn puolesta ne olivat kuitenkin pakollisia.
Työpaikan pikkujoulussa (jossa en ollut paikalla) hän puhui työkavereille ikään kuin hänellä ja minulla olisi suhde. Sen kuultuani tein päätöksen, etten hae jatkoa määräaikaiselle työsuhteelleni. Se todella mielenkiintoinen työ oli muuttunut henkisesti niin raskaaksi tämän "lähentelijän" vuoksi, etten vaan voinut jatkaa.
ei varmana ole puhunut. Kuvittelet omassa päässäsi tai sitten työpaikan juoruämmät on keksineet tuon suhteen. Ei kukaan mene keksimään mitään suhteita omasta päästä. Itse olen ollut tällaisten työpaikan länkyttäjänaisten uhri. EI tarvi kuin olla mukava vastakkaiselle sukupuolelle ja hui kauhea vaikka hymyillä nätisti, niin nää keksii, että suhde suhde on pakko olla. Ihan kuin yläasteella! Pitäisi olla vaan naama norsunvituilla koko ajan eikä puhu kenellekään.
Minulla on tuosta todella inhottava kokemus. Yksi tyyppi meiltä oli lähdössä pois, kuitenkin saman työnantajan palveluksessa mutta eri yksikköön jonka kanssa emme onneksi ole tekemisissä. Viimeisenä työpäivänä sain häneltä kirjeen. Siinä hän kirjoitti kahden sivun verran miten on minuun ihastunut ja miten hän tietää että minulla on suhde erään työkaverimme kanssa, ja miten häntä on raastanut menneet kuukaudet kun hän kuulee miten nauran onnellisena tuon työkaverin kanssa työkaverin huoneessa (joka oli tämän hepun huoneen vieressä). Hän kuvaili yksityiskohtaisesti esim. erään työkaverin läksiäisiä joissa olin katsonut tämä miestä jonka kanssa minulla oli suhde, niin kovin rakastuneesti, ja se oli viiltänyt tämän hepun sydäntä.
Minulla ei oikeasti ollut mitään aavistusta eikä käsitystä mistä hän puhui!! Tuon ihmisen kanssa minulla ei sataprosenttisen varmasti ollut ikinä ollut minkäänlaista suhdetta. Olen onnellisesti naimisissa ja minulla on lapsia, ja niin on tuolla työkaverillakin. Toki olin hänen työhuoneessaan useinkin käymässä kun teimme töitä samojen projektien kanssa. Ja kyllä siellä vitsailtiin ja naurettiinkin. Mutta ei ikinä mitään muuta.
Tuo kirje aiheutti minulle sellaisen angstin että jouduin hakemaan ammattiapua. Käsittämättömän outoa ja pelottavaa. Ja tuli tosiaan aivan puskista. En ollut ikinä ajatellut että miehellä olisi tuollaisia tunteita. Ai niin, hän oli itsekin mennyt naimisiin vuosi sitten ja vaimo oli raskaana!
Älä kirjoita kirjettä. Tämä on ystävällinen neuvo.