Lue keskustelun säännöt.
Olen ihastunut varattuun naiseen mutta en mitenkään voi tehdä aloitetta. Miten voin osoittaa tunteeni epäsuorasti niin että hän ymmärtää?
15.06.2020 |
En ole niin idiootti, että menen suoraan kertomaan tunteistani. Mutta toki haluan selvittää, olisiko minulla mitään mahdollisuuksia häneen. Miten tällainen asia tehdään selväksi ilman sanoja?
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Mulla itsellä oli kilpakosija jonka kanssa en siis virallisesti seurustellut, kun mies iski silmänsä muhun.
Se tuijotti kun luuli etten huomaa. Laittoi töiden jälkeen heti viestiä perään, oli kiinnostunut. Lisäs facessa kaveriksi ja poisti sen :D pysytteli lähettyvillä ja keksi tikusta asiaa, koitti selvästi naurattaa. Jos puhui porukassa niin vilkuili koko ajan kuitenkin mua minkälaisen reaktion saa. Ilmestyi kosketusetäisyydelle, esim tupakalla istui ihan viereen. Jos kysyin apua niin tuli melkein iholle kiinni. Hymyili kulmiensa alta. Höpisi ihan mitä sattuu. Sit aina yhtäkkiä tuntui loukkaantuvan jostain mutta kovasti koitti olla näyttämättä sitä. Vähän niinkuin sanotaan että rakkaudesta se hevonenkin potkii, oli juuri sellaista. Mulla ei ollut hajuakaan mitä se yrittää, seurasin vaan ihmeissäni tätä soidintanssia, kunnes.Itse oon ton tanssin kannalla.
Ainiin, ja joskus humalassa meni lipsauttamaan että on ihastunut, jota seurasi monen päivän hiljaisuus ja vieno anteeksipyyntö :D
Voithan koittaa semmosta suoraa sanomistakin, katsot mitä sanoo ja vedät leikiksi jos ei lämpene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunteista voi kyllä aikuiset ihmiset keskustella, varatutkin. Vaikka se ei todennäköisesti johtaisi mihinkään, niin se voi olla hyvä kokemus teille molemmille. Siihen kannattaa pyrkiä.
Jos hänellä menee suhteessaan hyvin, et saa aikaan mitään vahinkoa. Jos hän ei tunne samoin, pääset itse eteenpäin nopeammin. Jos hän tuntee samoin, voitte päätyä ystäviksi ja saatte iloa esim. katseista, joita toisillenne suotte. Se tosin voi olla sinulle kuluttavaakin. Kuitenkin uskoisin, että sinua helpottaa, kun saat kerrotuksi.
Jos hänen suhteensa on riekaleina, saatat olla se pieni sysäys, millä hän saa elämänsä muutettua, tulipa teistä pari tai ei. Saattaa käydä niinkin, ettet itse sitten haluakaan enempää. Sekin on ok. Älä kuitenkaan liioittele tunteitasi tai toiveitasi hänelle. Älä esitä mitään odotuksia äläkä loukkaannu, jos hän ei tunne samoin.
Tietysti ennen kuin paljastat tunteesi, kannattaa vähän arvioida tai vaivihkaa tunnustella rivien välistä. Jos hän suhtautuu sinuun myönteisesti (eikä ole asiakaspalveluasemassa sinuun), niin mieti jokin aloitus, miten voit kysyä häneltä, voisitteko tai haluaisiko hän jutella kanssasi rauhassa. Tai kirjoita kirje ja anna se hänelle, kun olette kahden kesken.
Huh. Tuo olisi kyllä jäätävä tilanne. Jos aikuinen ihminen ei pystyisi ihan luontevasti jutellen kertomaan ihastuksestaan minuun vaan antaisi kirjeen, niin en tiedä nauraisinko vai pelkäisinkö. Pitäisin kyllä omituisena. Ei kirjettä, ei ikinä kirjettä, se on friikkiä!
Tuo on minusta aika ahdasmielinen asenne. Tavallaan olen kyllä samaa mieltä siitä, ettei kannata kirjoittaa kirjettä. Eikä lähettää viestiä. Voi nimittäin olla, ettei vastaanottaja vastaa siihen eikä sano mitään, ja sitten tilanne on kiusallinen ja vähän epäselväkin.
Minäkään en kirjoittaisi kirjettä, se kun voi päätyä vaikka pomon luettavaksi, jos ihastuksen kohteesi ei ole kiinnostunut ja pitää yhteydenottoasi ahdistavana. Varsinkin, jos ette tunne kunnolla. Eli, jos otat asian esille niin tee se mieluummin kasvokkain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunteista voi kyllä aikuiset ihmiset keskustella, varatutkin. Vaikka se ei todennäköisesti johtaisi mihinkään, niin se voi olla hyvä kokemus teille molemmille. Siihen kannattaa pyrkiä.
Jos hänellä menee suhteessaan hyvin, et saa aikaan mitään vahinkoa. Jos hän ei tunne samoin, pääset itse eteenpäin nopeammin. Jos hän tuntee samoin, voitte päätyä ystäviksi ja saatte iloa esim. katseista, joita toisillenne suotte. Se tosin voi olla sinulle kuluttavaakin. Kuitenkin uskoisin, että sinua helpottaa, kun saat kerrotuksi.
Jos hänen suhteensa on riekaleina, saatat olla se pieni sysäys, millä hän saa elämänsä muutettua, tulipa teistä pari tai ei. Saattaa käydä niinkin, ettet itse sitten haluakaan enempää. Sekin on ok. Älä kuitenkaan liioittele tunteitasi tai toiveitasi hänelle. Älä esitä mitään odotuksia äläkä loukkaannu, jos hän ei tunne samoin.
Tietysti ennen kuin paljastat tunteesi, kannattaa vähän arvioida tai vaivihkaa tunnustella rivien välistä. Jos hän suhtautuu sinuun myönteisesti (eikä ole asiakaspalveluasemassa sinuun), niin mieti jokin aloitus, miten voit kysyä häneltä, voisitteko tai haluaisiko hän jutella kanssasi rauhassa. Tai kirjoita kirje ja anna se hänelle, kun olette kahden kesken.
Huh. Tuo olisi kyllä jäätävä tilanne. Jos aikuinen ihminen ei pystyisi ihan luontevasti jutellen kertomaan ihastuksestaan minuun vaan antaisi kirjeen, niin en tiedä nauraisinko vai pelkäisinkö. Pitäisin kyllä omituisena. Ei kirjettä, ei ikinä kirjettä, se on friikkiä!
Tuo on minusta aika ahdasmielinen asenne. Tavallaan olen kyllä samaa mieltä siitä, ettei kannata kirjoittaa kirjettä. Eikä lähettää viestiä. Voi nimittäin olla, ettei vastaanottaja vastaa siihen eikä sano mitään, ja sitten tilanne on kiusallinen ja vähän epäselväkin.
Ehkä se on sitä, mutta todennäköinen reaktio kuitenkin aika monelta. Kun lähdetään kirjoittelemaan kirjeitä kaikki tietää ettei kyseessä ole joku pikkujuttu. Parempi sitten joku tekstari tai wa viesti, jos nyt on pakko kirjoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunteista voi kyllä aikuiset ihmiset keskustella, varatutkin. Vaikka se ei todennäköisesti johtaisi mihinkään, niin se voi olla hyvä kokemus teille molemmille. Siihen kannattaa pyrkiä.
Jos hänellä menee suhteessaan hyvin, et saa aikaan mitään vahinkoa. Jos hän ei tunne samoin, pääset itse eteenpäin nopeammin. Jos hän tuntee samoin, voitte päätyä ystäviksi ja saatte iloa esim. katseista, joita toisillenne suotte. Se tosin voi olla sinulle kuluttavaakin. Kuitenkin uskoisin, että sinua helpottaa, kun saat kerrotuksi.
Jos hänen suhteensa on riekaleina, saatat olla se pieni sysäys, millä hän saa elämänsä muutettua, tulipa teistä pari tai ei. Saattaa käydä niinkin, ettet itse sitten haluakaan enempää. Sekin on ok. Älä kuitenkaan liioittele tunteitasi tai toiveitasi hänelle. Älä esitä mitään odotuksia äläkä loukkaannu, jos hän ei tunne samoin.
Tietysti ennen kuin paljastat tunteesi, kannattaa vähän arvioida tai vaivihkaa tunnustella rivien välistä. Jos hän suhtautuu sinuun myönteisesti (eikä ole asiakaspalveluasemassa sinuun), niin mieti jokin aloitus, miten voit kysyä häneltä, voisitteko tai haluaisiko hän jutella kanssasi rauhassa. Tai kirjoita kirje ja anna se hänelle, kun olette kahden kesken.
Ap sanoi jo, ettei voi tehdä aloitetta. Varmaan tosi turhauttavaa lukea sellaisia vastauksia, joissa sanotaan, että kerro nyt kuitenkin tunteistasi suoraan tai kirjoita kirje.
Mitäs sitten, jos se nainen näyttää kirjeen jollekin?
Tunteista tai tilanteesta keskustelu, tai kirje, ei ole aloite. Se on kommunikaatiota. Aloite on se, kun ehdottaa jotain.
Kirjeessä on tosiaan sama vika kuin viestissä, että voi jäädä ilman vastausta. Viesti on siinä suhteessa vielä pahempi kuin suoraan käteen annettu kirje. Ei voi olla ihan varma, menikö se edes perille. Riippuu siis ihan aloittajan tilanteesta, onko kirje järkevä vaihtoehto. Joskus se voi olla, joskus taas ei. Itse joissakin tapauksissa lukisin mieluummin kirjeen kuin kohtaisin kasvotusten. Kirjeeseen kannattaa myös laittaa, että toivoo jonkinlaista vastausta ja sitten tapa, millä sen toivoo saavansa. Riippuu myös aloittajasta. Toiset ilmaisevat itseään paremmin kirjoittamalla ja toiset puhumalla.
Jos tosissaan pelkää sitä, että nainen näyttää sen jollekin, niin silloin ei ehkä kannata. Tai jättää ainakin nimen yms. pois. Omalla kohdalla tuo olisi kyllä ehkä viimeinen asia, mitä tulisi edes mieleen. Niin kirjoittajana kuin lukijanakin.
Minä sain kerran tekstiviestin asiakkaaltani, kertoi siinä olevansa ihastunut minuun ja hymyyni jne. Vastasin hänelle vain että olen varattu enkä sillätavalla kiinnostunut ja näytin miehelle viestit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunteista voi kyllä aikuiset ihmiset keskustella, varatutkin. Vaikka se ei todennäköisesti johtaisi mihinkään, niin se voi olla hyvä kokemus teille molemmille. Siihen kannattaa pyrkiä.
Jos hänellä menee suhteessaan hyvin, et saa aikaan mitään vahinkoa. Jos hän ei tunne samoin, pääset itse eteenpäin nopeammin. Jos hän tuntee samoin, voitte päätyä ystäviksi ja saatte iloa esim. katseista, joita toisillenne suotte. Se tosin voi olla sinulle kuluttavaakin. Kuitenkin uskoisin, että sinua helpottaa, kun saat kerrotuksi.
Jos hänen suhteensa on riekaleina, saatat olla se pieni sysäys, millä hän saa elämänsä muutettua, tulipa teistä pari tai ei. Saattaa käydä niinkin, ettet itse sitten haluakaan enempää. Sekin on ok. Älä kuitenkaan liioittele tunteitasi tai toiveitasi hänelle. Älä esitä mitään odotuksia äläkä loukkaannu, jos hän ei tunne samoin.
Tietysti ennen kuin paljastat tunteesi, kannattaa vähän arvioida tai vaivihkaa tunnustella rivien välistä. Jos hän suhtautuu sinuun myönteisesti (eikä ole asiakaspalveluasemassa sinuun), niin mieti jokin aloitus, miten voit kysyä häneltä, voisitteko tai haluaisiko hän jutella kanssasi rauhassa. Tai kirjoita kirje ja anna se hänelle, kun olette kahden kesken.
Huh. Tuo olisi kyllä jäätävä tilanne. Jos aikuinen ihminen ei pystyisi ihan luontevasti jutellen kertomaan ihastuksestaan minuun vaan antaisi kirjeen, niin en tiedä nauraisinko vai pelkäisinkö. Pitäisin kyllä omituisena. Ei kirjettä, ei ikinä kirjettä, se on friikkiä!
Tuo on minusta aika ahdasmielinen asenne. Tavallaan olen kyllä samaa mieltä siitä, ettei kannata kirjoittaa kirjettä. Eikä lähettää viestiä. Voi nimittäin olla, ettei vastaanottaja vastaa siihen eikä sano mitään, ja sitten tilanne on kiusallinen ja vähän epäselväkin.
Minäkään en kirjoittaisi kirjettä, se kun voi päätyä vaikka pomon luettavaksi, jos ihastuksen kohteesi ei ole kiinnostunut ja pitää yhteydenottoasi ahdistavana. Varsinkin, jos ette tunne kunnolla. Eli, jos otat asian esille niin tee se mieluummin kasvokkain.
Missä on sanottu, että nämä ovat työkavereita?
Kysypä hänen puolisoltaan asiaa niin ei tarttee kysyä häneltä itseltään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä sain kerran tekstiviestin asiakkaaltani, kertoi siinä olevansa ihastunut minuun ja hymyyni jne. Vastasin hänelle vain että olen varattu enkä sillätavalla kiinnostunut ja näytin miehelle viestit.
Omalle miehellesi näytit vai? Miksi ihmeessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yritä olla vitsikäs ja hauska. Jos hän nauraa jutuillesi enemmän kuin muut läsnä olevat, hän on joko ihastunut sinuun tai huumorintajuisempi kuin ne muut.
Vitsikäs ja hauska nainen : D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunteista voi kyllä aikuiset ihmiset keskustella, varatutkin. Vaikka se ei todennäköisesti johtaisi mihinkään, niin se voi olla hyvä kokemus teille molemmille. Siihen kannattaa pyrkiä.
Jos hänellä menee suhteessaan hyvin, et saa aikaan mitään vahinkoa. Jos hän ei tunne samoin, pääset itse eteenpäin nopeammin. Jos hän tuntee samoin, voitte päätyä ystäviksi ja saatte iloa esim. katseista, joita toisillenne suotte. Se tosin voi olla sinulle kuluttavaakin. Kuitenkin uskoisin, että sinua helpottaa, kun saat kerrotuksi.
Jos hänen suhteensa on riekaleina, saatat olla se pieni sysäys, millä hän saa elämänsä muutettua, tulipa teistä pari tai ei. Saattaa käydä niinkin, ettet itse sitten haluakaan enempää. Sekin on ok. Älä kuitenkaan liioittele tunteitasi tai toiveitasi hänelle. Älä esitä mitään odotuksia äläkä loukkaannu, jos hän ei tunne samoin.
Tietysti ennen kuin paljastat tunteesi, kannattaa vähän arvioida tai vaivihkaa tunnustella rivien välistä. Jos hän suhtautuu sinuun myönteisesti (eikä ole asiakaspalveluasemassa sinuun), niin mieti jokin aloitus, miten voit kysyä häneltä, voisitteko tai haluaisiko hän jutella kanssasi rauhassa. Tai kirjoita kirje ja anna se hänelle, kun olette kahden kesken.
Huh. Tuo olisi kyllä jäätävä tilanne. Jos aikuinen ihminen ei pystyisi ihan luontevasti jutellen kertomaan ihastuksestaan minuun vaan antaisi kirjeen, niin en tiedä nauraisinko vai pelkäisinkö. Pitäisin kyllä omituisena. Ei kirjettä, ei ikinä kirjettä, se on friikkiä!
Tuo on minusta aika ahdasmielinen asenne. Tavallaan olen kyllä samaa mieltä siitä, ettei kannata kirjoittaa kirjettä. Eikä lähettää viestiä. Voi nimittäin olla, ettei vastaanottaja vastaa siihen eikä sano mitään, ja sitten tilanne on kiusallinen ja vähän epäselväkin.
Ehkä se on sitä, mutta todennäköinen reaktio kuitenkin aika monelta. Kun lähdetään kirjoittelemaan kirjeitä kaikki tietää ettei kyseessä ole joku pikkujuttu. Parempi sitten joku tekstari tai wa viesti, jos nyt on pakko kirjoittaa.
Todennäköisesti ei vastaa, jos ei kiinnosta.
Ei kannata ainakaan lähettää kovin pitkää kirjettä tai viestiä. Sitten harmittaa vielä enemmän, jos on itse kertonut ajatuksensa juurta jaksain eikä saa mitään tietoa siitä, mitä toinen ajattelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sain kerran tekstiviestin asiakkaaltani, kertoi siinä olevansa ihastunut minuun ja hymyyni jne. Vastasin hänelle vain että olen varattu enkä sillätavalla kiinnostunut ja näytin miehelle viestit.
Omalle miehellesi näytit vai? Miksi ihmeessä?
Just silleen näytin, että kato minkä viestin sain... Ja hän näki mitä vastasin. Toivon vastaavaa rehellisyyttä myös mieheltäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunteista voi kyllä aikuiset ihmiset keskustella, varatutkin. Vaikka se ei todennäköisesti johtaisi mihinkään, niin se voi olla hyvä kokemus teille molemmille. Siihen kannattaa pyrkiä.
Jos hänellä menee suhteessaan hyvin, et saa aikaan mitään vahinkoa. Jos hän ei tunne samoin, pääset itse eteenpäin nopeammin. Jos hän tuntee samoin, voitte päätyä ystäviksi ja saatte iloa esim. katseista, joita toisillenne suotte. Se tosin voi olla sinulle kuluttavaakin. Kuitenkin uskoisin, että sinua helpottaa, kun saat kerrotuksi.
Jos hänen suhteensa on riekaleina, saatat olla se pieni sysäys, millä hän saa elämänsä muutettua, tulipa teistä pari tai ei. Saattaa käydä niinkin, ettet itse sitten haluakaan enempää. Sekin on ok. Älä kuitenkaan liioittele tunteitasi tai toiveitasi hänelle. Älä esitä mitään odotuksia äläkä loukkaannu, jos hän ei tunne samoin.
Tietysti ennen kuin paljastat tunteesi, kannattaa vähän arvioida tai vaivihkaa tunnustella rivien välistä. Jos hän suhtautuu sinuun myönteisesti (eikä ole asiakaspalveluasemassa sinuun), niin mieti jokin aloitus, miten voit kysyä häneltä, voisitteko tai haluaisiko hän jutella kanssasi rauhassa. Tai kirjoita kirje ja anna se hänelle, kun olette kahden kesken.
Huh. Tuo olisi kyllä jäätävä tilanne. Jos aikuinen ihminen ei pystyisi ihan luontevasti jutellen kertomaan ihastuksestaan minuun vaan antaisi kirjeen, niin en tiedä nauraisinko vai pelkäisinkö. Pitäisin kyllä omituisena. Ei kirjettä, ei ikinä kirjettä, se on friikkiä!
Tuo on minusta aika ahdasmielinen asenne. Tavallaan olen kyllä samaa mieltä siitä, ettei kannata kirjoittaa kirjettä. Eikä lähettää viestiä. Voi nimittäin olla, ettei vastaanottaja vastaa siihen eikä sano mitään, ja sitten tilanne on kiusallinen ja vähän epäselväkin.
Ehkä se on sitä, mutta todennäköinen reaktio kuitenkin aika monelta. Kun lähdetään kirjoittelemaan kirjeitä kaikki tietää ettei kyseessä ole joku pikkujuttu. Parempi sitten joku tekstari tai wa viesti, jos nyt on pakko kirjoittaa.
Tämä on varmaan ikäkysymys. Jos on elänyt nuoruutensa ilman näitä appeja, niin ei pidä kirjettä sinänsä pahana. Itse sain aikoinaan pariltakin ei-toivotulta ihailijalta kirjeen ja kirjoitin kyllä takaisin. Kirjoiteltiin kummankin kanssa jonkin aikaa ihan kavereina sitten. Ihan puskista ne eivät kyllä tulleet, vaan oltiin jo tutustuttu hieman. Tekstiviestejä sain sekä täysin tuntemattomilta että kertaalleen tavatuilta. Niihinkin vastasin, paitsi jos en tiennyt lähettäjää tai se oli joku vanha ukko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sain kerran tekstiviestin asiakkaaltani, kertoi siinä olevansa ihastunut minuun ja hymyyni jne. Vastasin hänelle vain että olen varattu enkä sillätavalla kiinnostunut ja näytin miehelle viestit.
Omalle miehellesi näytit vai? Miksi ihmeessä?
Just silleen näytin, että kato minkä viestin sain... Ja hän näki mitä vastasin. Toivon vastaavaa rehellisyyttä myös mieheltäni.
Jos tämmöinen on tarpeen, niin eikö riitä, että sanoo asiasta sille miehelle? Ei tarvi kertoa, kuka lähetti eikä tarkkaa sisältöä. Oman vastauksen voi kertoa tai näyttää, jos siltä tuntuu. Sen verran voisi kunnioittaa lähettäjänkin tunteita, yksityisyyttä ja uskallusta. Liiallinen avoimuus tässä kohtaa kielii uteliaisuudesta tai luottamuspulasta. Toki jos taustalla esim. pettämistä, niin silloin ymmärrän.
Yhdistäisin ketjun parhaat vinkit, eli kirjeen ja tanssin. Ensin esität tanssinumeron ja sitten ojennat kirjeen kouraan.
Ainiiin, ja yksi vinkki vielä: hiipiä naisen taakse ja kuiskata korvaan "Keskustellaanko tunteista?"
Ilmaise hänelle, että tiedät hänen olevan varattu etkä siis elättele mitään kuvitelmia, mutta halusit kuitenkin sanoa, mitä tunnet häntä kohtaan. Ja että toivot, ettei tästä tunnustuksesta aiheudu vaikeuksia välillenne etkä aio sen kummemmin ahdistella.
Jos hän ei vastaa oma-aloitteisesti mitään, myönnät seuraavalla kerralla, että nolottaa ja kysyt varovasti, mitä hän siitä ajatteli tai että ethän pistänyt pahaksesi tms.
Vierailija kirjoitti:
Yhdistäisin ketjun parhaat vinkit, eli kirjeen ja tanssin. Ensin esität tanssinumeron ja sitten ojennat kirjeen kouraan.
Ainiiin, ja yksi vinkki vielä: hiipiä naisen taakse ja kuiskata korvaan "Keskustellaanko tunteista?"
Ah, täydellistä, jos sitä odottaa! :D Tilaan tämmöisen täyden paketin yhdeltä mieheltä. Kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdistäisin ketjun parhaat vinkit, eli kirjeen ja tanssin. Ensin esität tanssinumeron ja sitten ojennat kirjeen kouraan.
Ainiiin, ja yksi vinkki vielä: hiipiä naisen taakse ja kuiskata korvaan "Keskustellaanko tunteista?"
Ah, täydellistä, jos sitä odottaa! :D Tilaan tämmöisen täyden paketin yhdeltä mieheltä. Kiitos.
Samma här! Minullekin yksi tällainen setti.
Älä osoita. Nyt mietit mikä on oikein, ja se ei ole toisten suhteen rikkominen.
Yritä olla vitsikäs ja hauska. Jos hän nauraa jutuillesi enemmän kuin muut läsnä olevat, hän on joko ihastunut sinuun tai huumorintajuisempi kuin ne muut.