Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsi pääsi ns. eliittilukioon, kun nähtiin tulevien oppilaiden nimilista, siinä oli silmiinpistävä piirre
14.06.2020 |
Nimet olivat hyvin perinteisiä, jopa konservatiivisia.
Emma, Anna, Sofia, Eero, Topias, Oskari... Puuttuivat yläkouluista tutut J-alkuiset ja "laita k:n tilalle c" -nimet.
Sattumaako?
Kommentit (388)
C- kirjaimella olevia tyttöjen nimiä, Camilla Merkitys alttari
Christa voidellut, Celina Jumalallinen, Carita, Rakas, Charlotta , että vapaa mies, Cecilia, sokea, Carla, tarkoittaa samaa kuin kaveri, Claudia , ontuva, Carina, puhtaana tai puhtaiden, Clara, kirkas, kiiltävä Cher, hyve, Catrine, puhdas, Carmen, laulu jne
Caius, onnellinen, Carlos, vapaa, jne
Sehän riippuu sukunimestäkin minkälainen nimi,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukioihin eivät mene lapset vaan nuoret.
15-16-vuotiaat on lapsia, 18 vuotta täyttäneet aikuisia. Toisaalta oma lapsi on lapseni aina.
Ei vaan 18-vuotiaat ovat täysi-ikäisiä. Ihmiset aikuistuvat eri tahtiin ja jotkut eivät aikuistu välttämättä koskaan.
Ei ollut kun tavallinen lukio Halosen aikaan. Kallio on nykyään tietynlainen. nk erikoislukio
Nimilistoista paljastuu mielenkiintoisia eroja. Kaikkein selkeimmin sen huomaa vertaamalla "eliittilukion" esim SYK tai Ressu ja "rupulukion" esim Vuolu tai Melu nimilistoja. Jälkimmäisissä iso osa on nimen perustella ei-syntyperäisiä ei-länsimaisia, kun taas ensimmäisessä valtaosa vaikuttaa kanta-asukkailta (+ IB-linjalla paljon länsimaiselta vaikuttavia ulkomaisia nimiä).
Vierailija kirjoitti:
Nimilistoista paljastuu mielenkiintoisia eroja. Kaikkein selkeimmin sen huomaa vertaamalla "eliittilukion" esim SYK tai Ressu ja "rupulukion" esim Vuolu tai Melu nimilistoja. Jälkimmäisissä iso osa on nimen perustella ei-syntyperäisiä ei-länsimaisia, kun taas ensimmäisessä valtaosa vaikuttaa kanta-asukkailta (+ IB-linjalla paljon länsimaiselta vaikuttavia ulkomaisia nimiä).
katso Hgin kielilinjaa, ei ne kaikki oo paikallisia oppilaita huom suomalaiset, tullaan sieltä mihin ei oo päästy omalla asuinympäristössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kuule kun ihan jokaisen lukion nimilistat on netissä"
En oikein kuule, minulla on kuulovamma
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä7437 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä7437 kirjoitti:
Mitä pidätte, kun suomalainen yhäiti antoi pojalleen viikko sitten nimeksi Noelle ?
Tytön nimi
Niinhän muuten onkin ! Hyvää, kun huomasit. Kyseessä on just sen tapainen hienostelussaan naurettavuuksiin menevä akka, että tuollaisenkin mokan teki.
Hienoa, että täällä joku osasi noin hyvin ranskaa. Minä en, vaikka olen sitä joskus koulussa lukenut.
Ajattelin vain, että sanotaan nyt vaikka sukunimeksi Räsänen, niin Noelle Räsänen kuulostaa aika huvittavalta.
Mutta sinä hoksasit, että se vielä tytön nimi pojalle !!!!! 😂Pääsikö valhe? Suomessa ei ole yhtään Noelle-nimistä poikaa.
Noelle, Joulupukin tytär, 2019 komedia/Fantasiaelokuva 1h 40 min Noelle on Suomessa naisen useimmiten toinen tai kolmas nimi.
Noella on Suomessa naisen useimmiten ensimmäinen etunimi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä7437 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä7437 kirjoitti:
Mitä pidätte, kun suomalainen yhäiti antoi pojalleen viikko sitten nimeksi Noelle ?
Tytön nimi
Niinhän muuten onkin ! Hyvää, kun huomasit. Kyseessä on just sen tapainen hienostelussaan naurettavuuksiin menevä akka, että tuollaisenkin mokan teki.
Hienoa, että täällä joku osasi noin hyvin ranskaa. Minä en, vaikka olen sitä joskus koulussa lukenut.
Ajattelin vain, että sanotaan nyt vaikka sukunimeksi Räsänen, niin Noelle Räsänen kuulostaa aika huvittavalta.
Mutta sinä hoksasit, että se vielä tytön nimi pojalle !!!!! 😂Pääsikö valhe? Suomessa ei ole yhtään Noelle-nimistä poikaa.
Noelle, Joulupukin tytär, 2019 komedia/Fantasiaelokuva 1h 40 min Noelle on Suomessa naisen useimmiten toinen tai kolmas nimi.
Noella on Suomessa naisen useimmiten ensimmäinen etunimi
Yksikään poika ei ole Suomessa saanut nimekseen Noelle ainakaan vuoden 1960 jälkeen. Siksi ei kuulosta uskottavalta tuo Noelle-poika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missään tutkimuksessa tuskin on todettu, että k-kirjain c:nä on tekemisissä yhteiskuntaluokan kanssa, kun Britanniassa ja Yhdysvalloissa kyse on normaalista kirjoitusasusta. Myös Ruotsissa on yleisempää kirjoittaa nämä nimet c-kirjaimella.
Eri kielissä erikoisuutta tavoitellaan eri kirjaimilla. Suomessa C:llä - vaikka toki ei ehkä enää, koska nuo c-muunnokset ovat jo jopa korostuneen kansanomaisia. Eli inflaatio iski.
Palstalta olen lukenut kyllä perusteluja c-kirjaimelle ja yhtenä on ollut kansainvälisyys.
Tässä ketjussakin on kaksi linjaa: toisten mielestä nimen pitää olla tunnettu ulkomaillakin jos lapsi haluaa tehdä kansainvälistä uraa ja toisten mielestä Aino ja muut kotimaiset nimet on niitä, joita koulutetut antaa lapsilleen.
Riippuu aikakaudesta, nykymaailmassa alkaa olla vähän hyötyä ja merkitystäkin, että nimi on helppo kansainvälisessäkin kanssakäymisessä muun kielisille, lähinnä englanninkieltä ajatellen. Mutta esimerkiksi omassa suvussani on fennomanian eli suomalaisuuden aikana 1800-luvun lopulla ruotsalainen sukunimi mattson muutettu vaarini isän isän toimesta suomalaiseksi nimeksi keksimällä suomalainen sukunimi tilalle 1800-luvun loppupuolella. Jonkin verran skandinaavista / ruotsalaista perua on suku, mutta toki pääosin suomalainen, itse olen geenitestin perusteella 93,5% suomalainen ja 6,5% skandinaavi. Mutta tuo sukunimen suomalaiseksi vaihtanut vaarini isän isä antoi lapsilleen myös Kalevalasta peräisin olevia nimiä, poika oli nimeltään Ilmari esimerkiksi. Aino on Ilmarin ohella myös kalevalainen supisuomalainen nimi kuten vaikka myös Annikki, Antero, Kalervo, Sampsa, Marjatta, Tellervo ja Untamo. Unto lienee Untamosta väännetty muunnos eli sekin on kalevalaista perää nähdäkseni.
No, nykyisin nationalismi on katoavaa ja globalisaatio valtaa alaa niin hyvässä kuin pahassa. Raamatusta peräisin olevia nimiä suomalaisinakin väännöksinä yleensä ulkomailla helpommin ymmärretään, kun ne nimet ovat globaaleja kriatinuskon leviämisen myötä. Esim. suomalainen nimi Simo käsitetään nimenä ”Simon” vaikka ranskassa tai USA:ssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nimilistoista paljastuu mielenkiintoisia eroja. Kaikkein selkeimmin sen huomaa vertaamalla "eliittilukion" esim SYK tai Ressu ja "rupulukion" esim Vuolu tai Melu nimilistoja. Jälkimmäisissä iso osa on nimen perustella ei-syntyperäisiä ei-länsimaisia, kun taas ensimmäisessä valtaosa vaikuttaa kanta-asukkailta (+ IB-linjalla paljon länsimaiselta vaikuttavia ulkomaisia nimiä).
Meidän lapsi on menossa taidelukioon. Yllättävän paljon "taiteellisia" tai erikoisia nimiä (tyyliä Tulikukka, ei tuota kuitenkaan). Ovatko vanhemmatkin taideihmisiä, vai nuoret jo vaihtaneet nimeä?
Vierailija kirjoitti:
Tämä aloitus kertoo aloittajan putkiajattelusta. Mielikuvissani hänen oma nimensä heijastaa niitä mainitsemaan yläkoulun nimiä. Voisi olla vaikka Bassika. Se kuvaa mielikuvaani aapeestä hyvin. Tuskin löytyy listoilta noin ainutkertaista ajattelijaa.
Miten muuten joku jaksaa edes miettiä tätä asiaa?
Tutkia jostain listoilta nimiä - ja elitistisesti jakaa ihmiset huonoihin ja hyviin. Outoa.
Katso mitkä nimet oli suosittuja 18 v sitten ja tee johtopäätös vasta sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
V. 2001
Poikien parissa Eetu on selvä nimiykkönen, mutta tyttöjen puolella Veera, Laura ja Anni kilpailevat hyvin tasaisesti. Yliopiston listalla Veera pitää kärkipaikkaa (398 vauvaa), Anni on toisena (397) ja Laura kolmantena (392).
Pari vuotta kärjessä ollut Jenna putosi viisi sijaa ja sai päästää vielä Roosan ja Emmankin edelleen.
Poikien puolella kahtena edellisenä vuonna poikkeuksellisen suosittu Aleksi löytyy nyt neljänneltä sijalta. Selvään johtoon nousi uusvanha nimi Eetu (561 vauvaa), toiseksi kipusi Juho ja entinen kakkonen Ville putosi kolmanneksi.
Kyllä tuo tosiaan on ilmiö. Sosioekonomisen ylälokeron ihmiset antavat lapsilleen konservatiivisen oloisia, perinteisen suomalaisia nimiä. Vähän vähemmän korkeasijoitteisen lokeron vanhemmat suosivat niitä paljon puhuttuja "c-nimiä" ja "eksoottisia", muista nimikulttuureista lainattuja nimiä ilman, että vanhemmilla olisi ko. kulttuuriin mitään yhteyttä. Ja eliittilukioihin totta tosiaan menee sosioekonomista ylälokeroa, vaikka miten koulutusjärjestelmämme olisi muuten tasapainoinen.
Saman tyyppistä on muuten ulkomaillakin. Esim. Saksassahan Kevin on tästä syystä erittäin suosittu pojan nimi, yläluokkapiireillä taas on perinteikkäitä Hans- ja Martin-tyyppisiä nimiä. Sielläkin on tyypillistä, että Kevin-nimen kantasaksalaisella kuullessaan ihmiset tekevät tiettyjä ennakko-olettamia ko. henkilöstä välittömästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missään tutkimuksessa tuskin on todettu, että k-kirjain c:nä on tekemisissä yhteiskuntaluokan kanssa, kun Britanniassa ja Yhdysvalloissa kyse on normaalista kirjoitusasusta. Myös Ruotsissa on yleisempää kirjoittaa nämä nimet c-kirjaimella.
Eri kielissä erikoisuutta tavoitellaan eri kirjaimilla. Suomessa C:llä - vaikka toki ei ehkä enää, koska nuo c-muunnokset ovat jo jopa korostuneen kansanomaisia. Eli inflaatio iski.
Palstalta olen lukenut kyllä perusteluja c-kirjaimelle ja yhtenä on ollut kansainvälisyys.
Tässä ketjussakin on kaksi linjaa: toisten mielestä nimen pitää olla tunnettu ulkomaillakin jos lapsi haluaa tehdä kansainvälistä uraa ja toisten mielestä Aino ja muut kotimaiset nimet on niitä, joita koulutetut antaa lapsilleen.
Riippuu aikakaudesta, nykymaailmassa alkaa olla vähän hyötyä ja merkitystäkin, että nimi on helppo kansainvälisessäkin kanssakäymisessä muun kielisille, lähinnä englanninkieltä ajatellen. Mutta esimerkiksi omassa suvussani on fennomanian eli suomalaisuuden aikana 1800-luvun lopulla ruotsalainen sukunimi mattson muutettu vaarini isän isän toimesta suomalaiseksi nimeksi keksimällä suomalainen sukunimi tilalle 1800-luvun loppupuolella. Jonkin verran skandinaavista / ruotsalaista perua on suku, mutta toki pääosin suomalainen, itse olen geenitestin perusteella 93,5% suomalainen ja 6,5% skandinaavi. Mutta tuo sukunimen suomalaiseksi vaihtanut vaarini isän isä antoi lapsilleen myös Kalevalasta peräisin olevia nimiä, poika oli nimeltään Ilmari esimerkiksi. Aino on Ilmarin ohella myös kalevalainen supisuomalainen nimi kuten vaikka myös Annikki, Antero, Kalervo, Sampsa, Marjatta, Tellervo ja Untamo. Unto lienee Untamosta väännetty muunnos eli sekin on kalevalaista perää nähdäkseni.
No, nykyisin nationalismi on katoavaa ja globalisaatio valtaa alaa niin hyvässä kuin pahassa. Raamatusta peräisin olevia nimiä suomalaisinakin väännöksinä yleensä ulkomailla helpommin ymmärretään, kun ne nimet ovat globaaleja kriatinuskon leviämisen myötä. Esim. suomalainen nimi Simo käsitetään nimenä ”Simon” vaikka ranskassa tai USA:ssa.
Tuntemani diplomaatit ovat antaneet lapsille ihan suomalaisia nimiä, joista monia ei taatusti tunneta muualla. Yleensäkin moni arvostaa omaa kulttuuria ja perinteitä. Emme mekään oleta, että tapaamallamme kiinalaisella olisi meille tuttu nimi.
Ns. kansainväliset nimet ei ole myöskään mitään uutta. Ennen sotia muodissa oli esim. Frans, Maria, Ida, Rudolf jne. ja ihan rahvaankin keskuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuo tosiaan on ilmiö. Sosioekonomisen ylälokeron ihmiset antavat lapsilleen konservatiivisen oloisia, perinteisen suomalaisia nimiä. Vähän vähemmän korkeasijoitteisen lokeron vanhemmat suosivat niitä paljon puhuttuja "c-nimiä" ja "eksoottisia", muista nimikulttuureista lainattuja nimiä ilman, että vanhemmilla olisi ko. kulttuuriin mitään yhteyttä. Ja eliittilukioihin totta tosiaan menee sosioekonomista ylälokeroa, vaikka miten koulutusjärjestelmämme olisi muuten tasapainoinen.
Saman tyyppistä on muuten ulkomaillakin. Esim. Saksassahan Kevin on tästä syystä erittäin suosittu pojan nimi, yläluokkapiireillä taas on perinteikkäitä Hans- ja Martin-tyyppisiä nimiä. Sielläkin on tyypillistä, että Kevin-nimen kantasaksalaisella kuullessaan ihmiset tekevät tiettyjä ennakko-olettamia ko. henkilöstä välittömästi.
Ihan ILMIÖ! Määrittele ilmiö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuo tosiaan on ilmiö. Sosioekonomisen ylälokeron ihmiset antavat lapsilleen konservatiivisen oloisia, perinteisen suomalaisia nimiä. Vähän vähemmän korkeasijoitteisen lokeron vanhemmat suosivat niitä paljon puhuttuja "c-nimiä" ja "eksoottisia", muista nimikulttuureista lainattuja nimiä ilman, että vanhemmilla olisi ko. kulttuuriin mitään yhteyttä. Ja eliittilukioihin totta tosiaan menee sosioekonomista ylälokeroa, vaikka miten koulutusjärjestelmämme olisi muuten tasapainoinen.
Saman tyyppistä on muuten ulkomaillakin. Esim. Saksassahan Kevin on tästä syystä erittäin suosittu pojan nimi, yläluokkapiireillä taas on perinteikkäitä Hans- ja Martin-tyyppisiä nimiä. Sielläkin on tyypillistä, että Kevin-nimen kantasaksalaisella kuullessaan ihmiset tekevät tiettyjä ennakko-olettamia ko. henkilöstä välittömästi.
Ihan ILMIÖ! Määrittele ilmiö.
?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa "eliittilukio"? Mikä onkaan se asia jolla siellä pyritään pätemään: vanhempien varallisuus, asema, koulutus, sukutausta? Vai sinne pyrkivien arvosanat? Ja viimekädessä lapsille annetut nimet sitten kertovat siitä että kuuluvat kyseiseen "eliittiin"? Kuulostaa paikalta jota ei pinnallisen ja kovan arvomaailmansa puolesta pitäisi edes olla olemassa.
Keskiluokasta, työläistaustasta? yritetään nousta akateemiseksi, siitä tuossa aloituksessa on kyse.
Akateemisen suvun tulevan akateemisen lapsen kohdalla voi ottaa chillisti. Akateemisen vanhemman ei tartte rehennellä lukiopaikalla, kuten aloittaja. On itsestään selvyys, että voi opiskella missä haluaa ja pääsee mihin haluaa, kun money talks.
Muuten ihan kiva, mutta akateeminen ei ole välttämättä ole rikas tai takana rikasta rahasukua. Toisekseen, lukioon ei mennä rahalla vaan keskiarvolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa "eliittilukio"? Mikä onkaan se asia jolla siellä pyritään pätemään: vanhempien varallisuus, asema, koulutus, sukutausta? Vai sinne pyrkivien arvosanat? Ja viimekädessä lapsille annetut nimet sitten kertovat siitä että kuuluvat kyseiseen "eliittiin"? Kuulostaa paikalta jota ei pinnallisen ja kovan arvomaailmansa puolesta pitäisi edes olla olemassa.
Keskiluokasta, työläistaustasta? yritetään nousta akateemiseksi, siitä tuossa aloituksessa on kyse.
Akateemisen suvun tulevan akateemisen lapsen kohdalla voi ottaa chillisti. Akateemisen vanhemman ei tartte rehennellä lukiopaikalla, kuten aloittaja. On itsestään selvyys, että voi opiskella missä haluaa ja pääsee mihin haluaa, kun money talks.
Muuten ihan kiva, mutta akateeminen ei ole välttämättä ole rikas tai takana rikasta rahasukua. Toisekseen, lukioon ei mennä rahalla vaan keskiarvolla.
Ei Suomessa kyllä ole "money talks" kun opiskelupaikoista on kyse.
Se mikä kylläkin "talks" on perhetausta siinä mielessä, että akateemisesti koulutettujen lapsia on todennäköisesti kannustettu paljon opiskeluun ja muutenkin ko. kulttuuriin. Paljon helpompi sinne on sen takia näiden perheiden jälkikasvun sujahtaa kuin vaikka hitsari-siivooja -perheestä tulevan. Joille tietysti kaikki kunnia, koska ovat saavuttaneet jotakin vaikeammista lähtökohdista.
Opiskelin itse yliopistossa 2000-luvun jälkipuoliskolla ja eipä siellä kyllä duunaritaustaista porukkaa ollut paljon yhtään. Sanotaan että 98% oli meitä keskiluokkaisesta opiskelleesta perhetaustasta tulevia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa "eliittilukio"? Mikä onkaan se asia jolla siellä pyritään pätemään: vanhempien varallisuus, asema, koulutus, sukutausta? Vai sinne pyrkivien arvosanat? Ja viimekädessä lapsille annetut nimet sitten kertovat siitä että kuuluvat kyseiseen "eliittiin"? Kuulostaa paikalta jota ei pinnallisen ja kovan arvomaailmansa puolesta pitäisi edes olla olemassa.
Keskiluokasta, työläistaustasta? yritetään nousta akateemiseksi, siitä tuossa aloituksessa on kyse.
Akateemisen suvun tulevan akateemisen lapsen kohdalla voi ottaa chillisti. Akateemisen vanhemman ei tartte rehennellä lukiopaikalla, kuten aloittaja. On itsestään selvyys, että voi opiskella missä haluaa ja pääsee mihin haluaa, kun money talks.
Muuten ihan kiva, mutta akateeminen ei ole välttämättä ole rikas tai takana rikasta rahasukua. Toisekseen, lukioon ei mennä rahalla vaan keskiarvolla.
Ap. Kuulostat aivan äidiltäni. On itse kouluttamaton, mutta lapset akateemisia. Todella noloa kun hän alkaa puhua jostain marginaalisista asioista.
Alue: Aihe vapaa
Eipä tainnut Kallion lukio olla vielä Halosen aikaan ilmaisupainotteinen. Sellaisia painotuksia ei siihen aikaan ollut vielä keksittykään. Ihan tavallinen lukio oli silloin.