Lapsi pääsi ns. eliittilukioon, kun nähtiin tulevien oppilaiden nimilista, siinä oli silmiinpistävä piirre

Vierailija kirjoitti:

Mä en ymmärrä Ap:n kaltaisia ihmisiä. Mitä ihmeen väliä sillä, minkä nimisiä ihmisiä on päässyt jonnekin tiettyyn lukioon ja miksi siitä pitää edes tehdä aloitus tänne. Nostaako tämä jonkun köyhän itsetuntoa, kun on onnistunut antamaan lapselleen jonkun sellaisen nimen, minkä joku varakas lääkärikin on antanut.

t. Jannican äiti

Käyttäjä7437 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä7437 kirjoitti:

Mitä pidätte, kun suomalainen yhäiti antoi pojalleen viikko sitten nimeksi Noelle ?

Tytön nimi

Niinhän muuten onkin ! Hyvää, kun huomasit. Kyseessä on just sen tapainen hienostelussaan naurettavuuksiin menevä akka, että tuollaisenkin mokan teki.

Hienoa, että täällä joku osasi noin hyvin ranskaa. Minä en, vaikka olen sitä joskus koulussa lukenut.

Ajattelin vain, että sanotaan nyt vaikka sukunimeksi Räsänen, niin Noelle Räsänen kuulostaa aika huvittavalta.

Mutta sinä hoksasit, että se vielä tytön nimi pojalle !!!!! 😂

Pääsikö valhe? Suomessa ei ole yhtään Noelle-nimistä poikaa.

Vierailija kirjoitti:

Taasko tätä samaa jankutusta? Räikköset lienee aika varakkaita ja heidän lapsensa on Rianna ja Robin

He ovatkin WeeTee-väkeä

Vierailija kirjoitti:

Kallion lukioon valitut 2020. 

Onni Magor Anselmi, Onni Eemeli, Pekka Henrikki, Milla Emilia, Kara Savannah, Ukko Armas-Olavi,  Nora Emilia, Hertta Aralia, Luka Matti Mikael, Ulla Henriikka, Aura Alma Aliisa, Saima Sofia, Rihaam, Jella Tutta Sofia, Toivo Aapo Olavi, Marla Mirjam, Annarosa Elisa, Niilo Viljami, Emil Kiureli, Soja Natalia, Aron Aleksi, Lilia Sanelma, Rauha Iiris, Grethel, Viljo Tapani, erikoisia kivoja nimi yhdistelmiä 

Kuvataidelukioon valitut 2020 

Mirella Lumi Maria, Veeti Eemeli, Widad Jesica, Ninni Tuulia, Maisa Desiree, Sofia Taika Sointu, Pihla Jasmiina, Veeti Aleksi, Iina Amalia, Kirsikka Kastehelmi, Unna Linnea, Papu, Ha Eun, Hilla Maria, Uni Augusta, Kaj Alvar, Danid, Myrsky Vanja, Samuel Aleksi, Mia Raili, Pouta Tuuli Pihlaja, Ines Odelia, Maija Kukka Tuulia, Matias Johannes, Julia Anastasia, Isabel, Diana, Nikita, Otso Olavi, Unna Ilona, Hilda Johanna. Lumi Sade Pauliina, Elias Viljami, Cilla Rauha Aallotar, Tytti Alina, Tilla Tuttu Vanamo, Leena Ilona, Tuure Alvar, Pinja Violet, Ruiya Jenni, Eero Henrikki Ilmari, todella erikoisia, ei standardia kaikki, 

kumpikaan noista lukioista ei ole eliittilukio. Eliittilukioita on ressu, etelä-tapiola, syk ja pari muuta.

Briteissä laskettiin joku vuosi sitten todennäköisyys, että millä todennäköisyydellä minkäkin (etu)niminen oppija pääsi ns. huippukouluun (millä tarkoitetaan oppimispaikkaa, jonne päästäkseen pitää olla todella hyvät arvosanat ja oppimenestys). Tässä huomattiin, että juuri perinteiset ja vähän vanhoilliset nimet loistivat ja ns. alaluokan nimet olivat aliedustettuja. Tähän en nyt nopeasti löydä linkkiä, mutta englanniksi googlailemalla löytynee. Tähän perään linkki vain vanhaan Ylen juttuun aihetta liipaten. Jenkeissä taas on havaittu, että ns. oudoilla ja erikoisilla etunimillä nimetyillä on enemmän mt-ongelmia kuin perinteisen nimen omaavilla.  Selitys ilmiöihin on sinällään yksinkertainen - tietynlaiset ihmiset suosivat tiettyjä nimiä. Esim. teiniäidit ja alhaisen koulutuksen omaavat vanhemmat suosivat romaniprinsessan nimiä ja juuri näitä k muunnettu c:ksi poikien nimiä. Ja koulutustason tiedetään periytyvän. Ja toisaalta yliampuva erikoisuuden tavoittelu voi kertoa vanhemman omista ongelmista, mikä helposti sekä sosiaalisesti että geneettisesti periytyy.

Toki pitää muistaa, että yleisyydet kertovat massoista, ei yksittäisestä ihmisestä. Se että Eleanor pääsee Oxfordiin 100x Jadea todennäköisemmin, ei tarkoita etteikö Oxfordissa olisi myös Jadeja. Yksittäinen pääseminen tai pääsemättä jättäminen ei kerro massojen todennäköisyyksistä. Eli ei nyt auta nimetä lasta Eleanoriksi siinä toivossa, että Oxfordin portit aukeaisivat. (PS. Tiedän suomalaisen j-etunimisen pojan, joka pääsi Oxfordiin, mutta valitsi itse toisen opinahjon, mutta tiedän myös, että j-etunimet ja k c:ksi nimimuunnelmat sekä 'nimellä hienoksi' nimet ovat todella hyvin edustettuja psykiatrian puolella lapsissa/nuorissa). 

https://yle.fi/uutiset/3-10520058

Vierailija kirjoitti:

Lukioihin eivät mene lapset vaan nuoret.

Suomen lainsäädännössä ei tietääkseni tunneta käsitettä ”nuori”, eikä sen käsitteen tarkkaa määritelmää ole lainsäädännössä eikä muutenkaan kuin tapauskohtaisesti, esimerkiksi nuorisopsykiatria on yksi psykiatrian ala, käsittää 13-17 -vuotiaat alaikäiset henkilöt. Tosin esimerkiksi päivystys psykiatrialla tapahtuu vain aikuispsykiatrialla ja lastenpsykiatrialla ja 13-17 -vuotiaat henkilöt päivystyksessä tutkii, arvioi ja hoitaa aikuispsykiatrian päivystäjä, myös yliopistollisissa sairaaloissa, erillistä nuorisopsykiatrian päivystystä ei ole, silti kukaan tuskin sanoo tällä perusteella 13-17 -vuotiaita aikuisiksi kun niitä hoitaa aikuispsykiatrian päivystävä aikuispsykiatri. Sitten taas lastentaudeilla somaattisia sairauksia hoidettaessa taitaa olla niin että vielä 17-vuotias sairaalaan osastolle otettaessa laitetaan lastentautien osastolle, ei toki varmaan kaikilla erikoisaloilla, mutta eipä alaikäisiä pahemmin näy jossain sisätautiosastolla vaikka epäselvän kuumeen ja huonon voinnin tms. takia.

Laki lähtee siitä että on täysi-ikäisiä aikuisia ja alaikäisiä lapsia. Esimerkiksi itse toki käytän hyvää, mutta määritelmällisesti hyvin tarkkaa suomenkieltä potilaskertomuksia laatiessa ja jos ikää on 18v. tai yli niin käytän sanaa nainen tai mies, eli esimerkiksi 18-vuotias nainen ja 17-vuotias tyttö. Ei suomenkielessä ole mitään välimuotoa 13-17 -vuotiaille nuorille tytön ja naisen välillä eikä pojan ja miehen välillä. Potilaskertomuksen tai lausunnon lukijaa helpottaa se, että aloittaa kertomuksen ”Kyseessä on 18-vuotias nainen, jolla on...” vaikka voihan nuo tietenkin kertomusta lukeva kollega päätellä sosiaaliturvatunnuksesta sekä iän että sukupuolen. Tytöt ovat lapsia ja naiset aikuisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kallion lukioon valitut 2020. 

Onni Magor Anselmi, Onni Eemeli, Pekka Henrikki, Milla Emilia, Kara Savannah, Ukko Armas-Olavi,  Nora Emilia, Hertta Aralia, Luka Matti Mikael, Ulla Henriikka, Aura Alma Aliisa, Saima Sofia, Rihaam, Jella Tutta Sofia, Toivo Aapo Olavi, Marla Mirjam, Annarosa Elisa, Niilo Viljami, Emil Kiureli, Soja Natalia, Aron Aleksi, Lilia Sanelma, Rauha Iiris, Grethel, Viljo Tapani, erikoisia kivoja nimi yhdistelmiä 

Kuvataidelukioon valitut 2020 

Mirella Lumi Maria, Veeti Eemeli, Widad Jesica, Ninni Tuulia, Maisa Desiree, Sofia Taika Sointu, Pihla Jasmiina, Veeti Aleksi, Iina Amalia, Kirsikka Kastehelmi, Unna Linnea, Papu, Ha Eun, Hilla Maria, Uni Augusta, Kaj Alvar, Danid, Myrsky Vanja, Samuel Aleksi, Mia Raili, Pouta Tuuli Pihlaja, Ines Odelia, Maija Kukka Tuulia, Matias Johannes, Julia Anastasia, Isabel, Diana, Nikita, Otso Olavi, Unna Ilona, Hilda Johanna. Lumi Sade Pauliina, Elias Viljami, Cilla Rauha Aallotar, Tytti Alina, Tilla Tuttu Vanamo, Leena Ilona, Tuure Alvar, Pinja Violet, Ruiya Jenni, Eero Henrikki Ilmari, todella erikoisia, ei standardia kaikki, 

kumpikaan noista lukioista ei ole eliittilukio. Eliittilukioita on ressu, etelä-tapiola, syk ja pari muuta.

tiedän kyllä mutta Kuvataide lukio on erittäin suosittu ja vaikeapääsyinen ja erikoisia nimiä. Kuten Kallion lukiokin jota kävi aikoinaan Tarja Halonen.

Vierailija kirjoitti:

Briteissä laskettiin joku vuosi sitten todennäköisyys, että millä todennäköisyydellä minkäkin (etu)niminen oppija pääsi ns. huippukouluun (millä tarkoitetaan oppimispaikkaa, jonne päästäkseen pitää olla todella hyvät arvosanat ja oppimenestys). Tässä huomattiin, että juuri perinteiset ja vähän vanhoilliset nimet loistivat ja ns. alaluokan nimet olivat aliedustettuja. Tähän en nyt nopeasti löydä linkkiä, mutta englanniksi googlailemalla löytynee. Tähän perään linkki vain vanhaan Ylen juttuun aihetta liipaten. Jenkeissä taas on havaittu, että ns. oudoilla ja erikoisilla etunimillä nimetyillä on enemmän mt-ongelmia kuin perinteisen nimen omaavilla.  Selitys ilmiöihin on sinällään yksinkertainen - tietynlaiset ihmiset suosivat tiettyjä nimiä. Esim. teiniäidit ja alhaisen koulutuksen omaavat vanhemmat suosivat romaniprinsessan nimiä ja juuri näitä k muunnettu c:ksi poikien nimiä. Ja koulutustason tiedetään periytyvän. Ja toisaalta yliampuva erikoisuuden tavoittelu voi kertoa vanhemman omista ongelmista, mikä helposti sekä sosiaalisesti että geneettisesti periytyy.

Toki pitää muistaa, että yleisyydet kertovat massoista, ei yksittäisestä ihmisestä. Se että Eleanor pääsee Oxfordiin 100x Jadea todennäköisemmin, ei tarkoita etteikö Oxfordissa olisi myös Jadeja. Yksittäinen pääseminen tai pääsemättä jättäminen ei kerro massojen todennäköisyyksistä. Eli ei nyt auta nimetä lasta Eleanoriksi siinä toivossa, että Oxfordin portit aukeaisivat. (PS. Tiedän suomalaisen j-etunimisen pojan, joka pääsi Oxfordiin, mutta valitsi itse toisen opinahjon, mutta tiedän myös, että j-etunimet ja k c:ksi nimimuunnelmat sekä 'nimellä hienoksi' nimet ovat todella hyvin edustettuja psykiatrian puolella lapsissa/nuorissa). 

https://yle.fi/uutiset/3-10520058

Tässä vuodatuksessa ei ollut ainoatakaan suomalaista tutkimusta aiheesta. Britannia on toisenlainen yhteiskunta kuin Suomi.

Vierailija kirjoitti:

Olikohan suurissa ikäluokissa myös ylä tai alaluokkaisilta vivahtavat nimet vai onko nimien eriytyminen uudempaa kehitystä?

Ei siihen aikaan nimillä elämöity. Oli Riittaa Ritvaa Penttiä Saimia Leenaa Pirkkoa Jaakkoa Mattia Pekkaa Kallea Jussia jne

Missään tutkimuksessa tuskin on todettu, että k-kirjain c:nä on tekemisissä yhteiskuntaluokan kanssa, kun Britanniassa ja Yhdysvalloissa kyse on normaalista kirjoitusasusta. Myös Ruotsissa on yleisempää kirjoittaa nämä nimet c-kirjaimella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kallion lukioon valitut 2020. 

Onni Magor Anselmi, Onni Eemeli, Pekka Henrikki, Milla Emilia, Kara Savannah, Ukko Armas-Olavi,  Nora Emilia, Hertta Aralia, Luka Matti Mikael, Ulla Henriikka, Aura Alma Aliisa, Saima Sofia, Rihaam, Jella Tutta Sofia, Toivo Aapo Olavi, Marla Mirjam, Annarosa Elisa, Niilo Viljami, Emil Kiureli, Soja Natalia, Aron Aleksi, Lilia Sanelma, Rauha Iiris, Grethel, Viljo Tapani, erikoisia kivoja nimi yhdistelmiä 

Kuvataidelukioon valitut 2020 

Mirella Lumi Maria, Veeti Eemeli, Widad Jesica, Ninni Tuulia, Maisa Desiree, Sofia Taika Sointu, Pihla Jasmiina, Veeti Aleksi, Iina Amalia, Kirsikka Kastehelmi, Unna Linnea, Papu, Ha Eun, Hilla Maria, Uni Augusta, Kaj Alvar, Danid, Myrsky Vanja, Samuel Aleksi, Mia Raili, Pouta Tuuli Pihlaja, Ines Odelia, Maija Kukka Tuulia, Matias Johannes, Julia Anastasia, Isabel, Diana, Nikita, Otso Olavi, Unna Ilona, Hilda Johanna. Lumi Sade Pauliina, Elias Viljami, Cilla Rauha Aallotar, Tytti Alina, Tilla Tuttu Vanamo, Leena Ilona, Tuure Alvar, Pinja Violet, Ruiya Jenni, Eero Henrikki Ilmari, todella erikoisia, ei standardia kaikki, 

kumpikaan noista lukioista ei ole eliittilukio. Eliittilukioita on ressu, etelä-tapiola, syk ja pari muuta.

tiedän kyllä mutta Kuvataide lukio on erittäin suosittu ja vaikeapääsyinen ja erikoisia nimiä. Kuten Kallion lukiokin jota kävi aikoinaan Tarja Halonen.

Onko se joku suurikin meriitti että Halonen käynyt jonkun lukion?😄

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Briteissä laskettiin joku vuosi sitten todennäköisyys, että millä todennäköisyydellä minkäkin (etu)niminen oppija pääsi ns. huippukouluun (millä tarkoitetaan oppimispaikkaa, jonne päästäkseen pitää olla todella hyvät arvosanat ja oppimenestys). Tässä huomattiin, että juuri perinteiset ja vähän vanhoilliset nimet loistivat ja ns. alaluokan nimet olivat aliedustettuja. Tähän en nyt nopeasti löydä linkkiä, mutta englanniksi googlailemalla löytynee. Tähän perään linkki vain vanhaan Ylen juttuun aihetta liipaten. Jenkeissä taas on havaittu, että ns. oudoilla ja erikoisilla etunimillä nimetyillä on enemmän mt-ongelmia kuin perinteisen nimen omaavilla.  Selitys ilmiöihin on sinällään yksinkertainen - tietynlaiset ihmiset suosivat tiettyjä nimiä. Esim. teiniäidit ja alhaisen koulutuksen omaavat vanhemmat suosivat romaniprinsessan nimiä ja juuri näitä k muunnettu c:ksi poikien nimiä. Ja koulutustason tiedetään periytyvän. Ja toisaalta yliampuva erikoisuuden tavoittelu voi kertoa vanhemman omista ongelmista, mikä helposti sekä sosiaalisesti että geneettisesti periytyy.

Toki pitää muistaa, että yleisyydet kertovat massoista, ei yksittäisestä ihmisestä. Se että Eleanor pääsee Oxfordiin 100x Jadea todennäköisemmin, ei tarkoita etteikö Oxfordissa olisi myös Jadeja. Yksittäinen pääseminen tai pääsemättä jättäminen ei kerro massojen todennäköisyyksistä. Eli ei nyt auta nimetä lasta Eleanoriksi siinä toivossa, että Oxfordin portit aukeaisivat. (PS. Tiedän suomalaisen j-etunimisen pojan, joka pääsi Oxfordiin, mutta valitsi itse toisen opinahjon, mutta tiedän myös, että j-etunimet ja k c:ksi nimimuunnelmat sekä 'nimellä hienoksi' nimet ovat todella hyvin edustettuja psykiatrian puolella lapsissa/nuorissa). 

https://yle.fi/uutiset/3-10520058

Tässä vuodatuksessa ei ollut ainoatakaan suomalaista tutkimusta aiheesta. Britannia on toisenlainen yhteiskunta kuin Suomi.

Kyllä Suomikin omanlainen luokkayhteiskuntansa on, vaikka ei luokkayhteiskunta sanan alkuperäisessä merkityksessä. Monet ilmiöt ovat jollain lailla kenties yleistettävissä, vaikka ei suoraan. Asiat eivät ole on/off ja ilmiöiden yleistettävyydestä voi aina keskustella. Toki toivon, ettei ainakaan julkisista varoista Suomessa rahoitettaisi näitä tutkimuksia. Kuten mummo sanoi: Ei nimi miestä tee vaan miehen pitää tehdä nimensä. Kyllä Jannica ja Nicokin voivat huippukouluun päästä.

Nuo typerät nimet joilla on haettu jotain hienoa erikoisuutta muka ovat todellista ”white trash” -ilmiötä. Ei se nimi miestä pahenna, mutta Suomessa kuka vain voi antaa kenelle vain minkä vian nimen haluaa, kunhan väestörekisterikeskus sen hyväksyy, mitään loukkaavaa, herjaavaa, rivoa tai häpeällistä nimeä ei hyväksytä, ei myöskään todella erikoista ehdotuata kuten nyt vaikka ”jadearoulette” tai ehkä tuokin voisi nykyään mennä läpi, mene, tiedä.

Myös parempiosaisilla koulutetuilla valkoisilla suomalaisilla on alkanut silti tässä 2010-luvun aikana esiintyä erikoisempia nimiä kuten nyt vaikka Minea tai Elea. Nykyään sellainen nimi on hyvä joka on perinteinen suomalainen nimi mutta myös englannin kielessä käytetty nimi, jos lapsi joskus vaikka lähtee amerikkalaiseen yliopistoon vaihtoon Suomessa yliopistossa ylioppilaana ollessaan tai käy töissä ulkomailla tai peräti muuttaa sinne (toivottavasti ei kuitenkaan muuttaisi oma lapseni kokonaan ulkomaille koskaan). Itse olen aina pitänyt nimeä Emma kauniina ja kivana nimenä tytöillä ja samoin sattumalta vaimonikin oli tätä nimeä lapselle jos tyttö saadaan miettinyt jo kauan ennen kuin tiesi minun pitävän nimestä. Sitten kun lapsen hankinta tuli ajankohtaiseksi oltuamme molemmat vielä kohtalaisen nuoria (26v. ja 32v.) ja valmistuneet ammattiin yliopistosta molemmat ja oltuamme vakinaisesti töissä molemmat yli 2 vuotta ja oli omakotitalokin hankittu niin jätettiin ehkäisy pois ja 2kk kuluttua vaimo oli raskaana, päätettiin antaa lapselle nimeksi sitten Emma jos tyttö saadaan ja lapsivesi meni myöhään illalla kotona 18.5., lähdettiin aamuyöstä supistusten ollessa säännöllisiä ja voimakkaita sitten ajamaan keskussairaalaan ja 19.5. syntyi tyttö, joka sai nimen Emma. Päätti sitten syntyä Emman nimipäivänä ja nyt tyttö saa synttärilahjojen ohella myös nimipäivälahjat samana päivänä. 7-vuotiaana alkoi tyttö serkun nimipäiväjuhlille lähdettäessä harmitella sitä että hänellä on samana päivänä nimipäivät ja synttärit. No, koska toinen nimi tytöllä on Ellen niin on juhlittu nimipäivää sitten 10.2. kun on Ellenin nimipäivä.

Emma on kyllä siitä kätevä nimi että se on sama englanniksi ja suomeksi, vaikkakaan ei toki nimeä sen perusteella valittu. Mutta jos mielessä vaihtoehtoja on niin kannattaa tuo asia ehkä tulevaisuutta ajatellen huomioida myös tässä kansainvälistyvässä maailmassa, jossa etenkin englantia tarvitsee varsin paljon, etenkin akateemisissa ammateissa ja samoin jo yliopistossa opiskellessa.

Vierailija kirjoitti:

Missään tutkimuksessa tuskin on todettu, että k-kirjain c:nä on tekemisissä yhteiskuntaluokan kanssa, kun Britanniassa ja Yhdysvalloissa kyse on normaalista kirjoitusasusta. Myös Ruotsissa on yleisempää kirjoittaa nämä nimet c-kirjaimella.

Eri kielissä erikoisuutta tavoitellaan eri kirjaimilla. Suomessa C:llä - vaikka toki ei ehkä enää, koska nuo c-muunnokset ovat jo jopa korostuneen kansanomaisia. Eli inflaatio iski.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missään tutkimuksessa tuskin on todettu, että k-kirjain c:nä on tekemisissä yhteiskuntaluokan kanssa, kun Britanniassa ja Yhdysvalloissa kyse on normaalista kirjoitusasusta. Myös Ruotsissa on yleisempää kirjoittaa nämä nimet c-kirjaimella.

Eri kielissä erikoisuutta tavoitellaan eri kirjaimilla. Suomessa C:llä - vaikka toki ei ehkä enää, koska nuo c-muunnokset ovat jo jopa korostuneen kansanomaisia. Eli inflaatio iski.

Palstalta olen lukenut kyllä perusteluja c-kirjaimelle ja yhtenä on ollut kansainvälisyys.

Tässä ketjussakin on kaksi linjaa: toisten mielestä nimen pitää olla tunnettu ulkomaillakin jos lapsi haluaa tehdä kansainvälistä uraa ja toisten mielestä Aino ja muut kotimaiset nimet on niitä, joita koulutetut antaa lapsilleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kallion lukioon valitut 2020. 

Onni Magor Anselmi, Onni Eemeli, Pekka Henrikki, Milla Emilia, Kara Savannah, Ukko Armas-Olavi,  Nora Emilia, Hertta Aralia, Luka Matti Mikael, Ulla Henriikka, Aura Alma Aliisa, Saima Sofia, Rihaam, Jella Tutta Sofia, Toivo Aapo Olavi, Marla Mirjam, Annarosa Elisa, Niilo Viljami, Emil Kiureli, Soja Natalia, Aron Aleksi, Lilia Sanelma, Rauha Iiris, Grethel, Viljo Tapani, erikoisia kivoja nimi yhdistelmiä 

Kuvataidelukioon valitut 2020 

Mirella Lumi Maria, Veeti Eemeli, Widad Jesica, Ninni Tuulia, Maisa Desiree, Sofia Taika Sointu, Pihla Jasmiina, Veeti Aleksi, Iina Amalia, Kirsikka Kastehelmi, Unna Linnea, Papu, Ha Eun, Hilla Maria, Uni Augusta, Kaj Alvar, Danid, Myrsky Vanja, Samuel Aleksi, Mia Raili, Pouta Tuuli Pihlaja, Ines Odelia, Maija Kukka Tuulia, Matias Johannes, Julia Anastasia, Isabel, Diana, Nikita, Otso Olavi, Unna Ilona, Hilda Johanna. Lumi Sade Pauliina, Elias Viljami, Cilla Rauha Aallotar, Tytti Alina, Tilla Tuttu Vanamo, Leena Ilona, Tuure Alvar, Pinja Violet, Ruiya Jenni, Eero Henrikki Ilmari, todella erikoisia, ei standardia kaikki, 

kumpikaan noista lukioista ei ole eliittilukio. Eliittilukioita on ressu, etelä-tapiola, syk ja pari muuta.

tiedän kyllä mutta Kuvataide lukio on erittäin suosittu ja vaikeapääsyinen ja erikoisia nimiä. Kuten Kallion lukiokin jota kävi aikoinaan Tarja Halonen.

Onko se joku suurikin meriitti että Halonen käynyt jonkun lukion?😄

tarkoitan että kyllä sieltäkin pääsee opiskelemaan oikeustiedettä jos päätä riittää.

Kallion lukio on ilmaisutaitoa painostava

Kävin itse ns. eliittilukion (inhoan tuota nimitystä, mutta viittaan aloitukseen) ja kyllä vaan omalla vuosikurssilla oli jos jonkinlaista nimeä. On varmasti totta, että hyvin toimeentulevissa, korkeakoulutetuissa ja myös koulutukseen kannustavissa perheissä lapsia on nimetty perinteisemmin esimerkiksi luontonimillä, mutta ihan yhtä lailla luokasta löytyi niitä palstalla paljon parjattuja Nicoja ja Jessicoita. Ihan kuin se olisi jokin poikkeus. Nykyään opiskelen oikeustiedettä yliopistossa ja meiltäkin löytyy nimiä joka lähtöön. ☺️

Täällä sitä imetään kateutta jo äidinmaidosta, kaikki tulevat sannamarinit ja lianderssonit. Varmaan kielletään lailla jossain vaiheessa komukoitten mielestä liian rahakkaalta haisevat nimet. Tulevaisuudessa suvaitaan vaan lähi-itään viittaavat nimet. Tosin anderssonin ruotsalainen nimikin pitää silloin vaihtaa, koska Li viittaa Suomessa varakkaisiin suomenruotsalaisiin, eikä sitäkään silloin enää hyväksyä. Liin nimi pitää vaihtaa Ljudmilaksi.

Olisi mielenkiintoista nähdä tilastoa lastensuojelun asiakkuudesta ja etunimistä. Veikkaanpa, että korrelaatioita löytyisi. Vikahan ei tietenkään ole siinä lapsessa, jolla on ghettonimi, vaan siinä että tietynlainen sosiaalinen tausta ja etunimet korreloivat. Watermelondria ja Spongebobisha:)

Räikkösten lasten nimillä ei voi oikeastaan perustella mitään. Sivistys ja rahan määrä kun eivät korreloi.