Lue keskustelun säännöt.
Kotirouvien halveksunta palstalla
Kotirouva
13.06.2020 |
Olen huomannut monen palstalla suorastaan halveksuvan kotirouvia. Kun emme tienaa omia rahojamme, vaikka meillä olisi eroturva yms. järjestetty. Minä olen ennen kaikkea feministi, vaimo ja sitten vasta kotirouva. Mieheni on maksanut minulle koulutuksen alalta jolla halusin työskennellä, mutta hänen firmansa pyöritys on niin aikaavievää hommaa, että mikäli halusimme viettää aikaa yhdessä, oli ainoa järkevä ratkaisu se, että minä en tavoittele omaa uraani, harrastelen vaan.
Meillä on tähän taloudellinen mahdollisuus. Ehdotus oli miehen, mutta minä siihen suostuin.
Meillä ei ole avioehtoa muuta kuin miehen firman osalta, eli minun tulevaisuuteni (ja lastenkin) on turvattu taloudellisesti vaikka eroaisimme.
Tällä palstalla ihmetellään kuinka mieheni sallii minun olla kotona tai että olenko kotiorja. Minä en koe velvollisuudekseni siivota sen enempää kuin hänkään, minä koen velvollisuudekseni saada omat aikatauluni pyörimään hänen aikataulujensa mukaisesti, jotta voimme olla yhdessä mahdollisimman paljon.
Meillä on kaksi pientä lasta. Mieheni on ulkomaalainen, mutta tällä hetkellä asumme Suomessa. Hän käy paljon työmatkoilla ja minä matkustan hänen kanssaan kun pystyn. Päätökset meillä tehdään yhdessä. Kotityöt meillä tehdään sulassa sovussa. Lasten esim etäkoulu kaatui vain minun niskaani, mutta lähinnä kielisyistä ja hänen työtaakkansa lisääntymisestä (tekee paljon etänä). Meillä on paljon ihanaa seksiä, mutta kyllä minäkin kieltäydyn jos ei ihan oikeasti huvita. Mies toki saa minut tuntemaan itseni jumalattareksi, joten hän yleensä saa minut sille tuulelle kuin toivoo.
Minä toivon voivani kasvattaa tyttäreni feministeiksi ja ymmärtämään että valintoja on hyvin erilaisia ja kaikki ovat yhtä ok.
Haluasin kuulla ihan sellaisia perusteltuja ajatuksia kotirouvuudesta ihan yleensäkin.
Kommentit (254)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne miehet teitä etunenässä halveksii. Kotikatu abortoidaan monissa maissa jo sikiövaiheessa, koska olette kaikille taloudellinen taakka. Tuottavaa työtä arvostetaan, ei kotona oleilua. Miehet vihaa tyttöjä koska nimi ei jatku, ja koska tyttö ei tule koskaan elämässään tekemään tärkeitä asioita. Tutkitusti miehet pitää naisen roolia turhana ja he halveksivat kotitöiden tekoa. Kotikana on esineellistetty lelu, joka heikentää kaikkien naisten asemaa.
Mene töihin. Ei miehetkään makaa kotona.
Melkoinen maailmakuva sinulla. Huh-huh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne miehet teitä etunenässä halveksii. Kotikatu abortoidaan monissa maissa jo sikiövaiheessa, koska olette kaikille taloudellinen taakka. Tuottavaa työtä arvostetaan, ei kotona oleilua. Miehet vihaa tyttöjä koska nimi ei jatku, ja koska tyttö ei tule koskaan elämässään tekemään tärkeitä asioita. Tutkitusti miehet pitää naisen roolia turhana ja he halveksivat kotitöiden tekoa. Kotikana on esineellistetty lelu, joka heikentää kaikkien naisten asemaa.
Mene töihin. Ei miehetkään makaa kotona.
Ketkä miehet? Oma mieheni ainakin arvostaa minua ja varmaan isäni ja veljenikin. Muista miehistä en tiedä. Minun mieheni ei halveksu kotitöiden tekoa, tekee niitä itsekin, hoidamme kodin aika puoliksi.
Millä ihmeen tavalla heikennän kaikkien naisten asemaa? Minulla on mahdollisuus tehdä vapaaehtoistöitä ja minulla on rahaa lahjoittaa kohteisiin joita kannatan. Olen opiskellut melko vaativan tutkinnon ja olen ollut työelämässäkin ihan duunariammatissa. Omia tyttäriäni kannustan opiskelemaan juuri sellaista aihetta jota haluavat, riippumatta siitä onko siinä millaiset työllisyysnäkymät. Tyttärilläni on erilaisia naisesikuvia lähipiirissämme, on akateemisesti koulutettua naista, on tällainen kotirouva, on yksinhuoltajaa joka hoitaa lapset yksin ja käy töissä, on ihan tavallisia perheenäitejä. Feminismi nimenomaan tukee naisten moninaisuutta ja sitä että on vaihtoehtoja, ei sitä että on vain yksi tie. Se on feminismin vastakohta.
Kun on Suomessa saanut ilmaisen koulutuksen, ilmaisen päivähoidon, melkein ilmaisen terveydenhoidon, käyttää ilmaista infrastruktuuria jne, niin kyllä mä näen että silloin on moraalinen velvollisuus myös maksaa yhteiskunnalle takaisin verojen muodossa. Siksi paheksun kotiäitejä (ja muita huvikseen loisivia). Työttömyys voi toki sattua kenelle vaan, mutta silloin on velvollisuus hakea töitä. Yhteiskunnan tukeminen on meidän kaikkien vastuulla.
Vierailija kirjoitti:
Mikäs siinä, jos on tuollaiseen elämäntapaan tyytyväinen. Itselläni varmaan pää hajoaisi, kun ei pääsisi tarpeeksi aikuiskontakteihin eikä olisi mielekästä, älyllistä tekemistä. Mutta kullekin kykyjensä mukaan.
Viimeinen lause on aika paljastava :) Mistä johtaa ajatus, että kotirouva ei pääsisi tarpeeksi aikuiskontakteihin tai ettei olisi mielekästä, älyllistä tekemistä? Monien työ estää juuri nuo asiat. Itse olisin ainakin ihan tyytyväinen, jos jotkut työelämän aikuiskontaktit olisi jääneet kokonaan kokematta. Kotirouva voi valita seuransa ja tekemisensä itse ja harrastaa ihan mitä itse haluaa. Riittävä varallisuus tarjoaisi esimerkiksi hienot resurssit tehdä tutkijan uraa juuri niistä aiheista, jotka itseä kiinnostaisi miettimättä rahoitusta.
Vierailija kirjoitti:
Kun on Suomessa saanut ilmaisen koulutuksen, ilmaisen päivähoidon, melkein ilmaisen terveydenhoidon, käyttää ilmaista infrastruktuuria jne, niin kyllä mä näen että silloin on moraalinen velvollisuus myös maksaa yhteiskunnalle takaisin verojen muodossa. Siksi paheksun kotiäitejä (ja muita huvikseen loisivia). Työttömyys voi toki sattua kenelle vaan, mutta silloin on velvollisuus hakea töitä. Yhteiskunnan tukeminen on meidän kaikkien vastuulla.
Varakkaathan tämän yhteiskunnan rahoittavat, jos varakkaista, kovatuloisten miesten kotirouvista on kyse. Sellaiset kotitaloudet tuottavat suurimman osan verokertymästä, katso vaikka tutkimustuloksia aiheesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun on Suomessa saanut ilmaisen koulutuksen, ilmaisen päivähoidon, melkein ilmaisen terveydenhoidon, käyttää ilmaista infrastruktuuria jne, niin kyllä mä näen että silloin on moraalinen velvollisuus myös maksaa yhteiskunnalle takaisin verojen muodossa. Siksi paheksun kotiäitejä (ja muita huvikseen loisivia). Työttömyys voi toki sattua kenelle vaan, mutta silloin on velvollisuus hakea töitä. Yhteiskunnan tukeminen on meidän kaikkien vastuulla.
Minä olen opiskellut lukion jälkeen ulkomailla. Se, että minä en tuo tuloverojani Suomeen, ei tarkoita ettenkö minä toisi mitään. Mieheni ei Suomessa asuisi jos ei olisi suomalaisen kanssa naimisissa. Kaikki ne verot jäisivät saamatta.
Puhumattakaan siitä, että kaikille Suomessa ei riitä töitä. Ei vain riitä. Miksi siis ei ole moraalisesti kannattavampaa että minä, joka kotona ollessani en kerää minkäänlaisia tukia, olen kotona sen sijaan että olisin vienyt jonkun sellaisen työpaikan, joka kotonaollessaan tarvitsee yhteiskunnan tukia? Tähän haluaisin vastauksen.
Tuossa on uutinen aiheesta.
https://yle.fi/uutiset/3-8136397
Rikkaita on turha syyllistää kotona loisimisesta, koska he maksavat koko hyvinvointivaltion ja saavat vastineeksi turvallisen yhteiskunnan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuossa on uutinen aiheesta.
https://yle.fi/uutiset/3-8136397
Rikkaita on turha syyllistää kotona loisimisesta, koska he maksavat koko hyvinvointivaltion ja saavat vastineeksi turvallisen yhteiskunnan.
Tai itse oikeastaan katson yli 50 000 ansaitsevien vielä olevan keskituloisia, rikkaaksi kai luetaan yli 100 000 ansaitsevat, joita on kaksi prosenttia, jotka puolestaan maksavat 20 prosenttia verokertymästä muistaakseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sua yhtään hävetä kun et tienaa omia rahojasi vaan elät ihan miehesi siivellä. Varmaan kustantaa sun rasvaimut ja kynsihuollotkin?
No ei hävetä. Mies tienaa niin paljon ettei minun kerran 3kk latvat tasoittamassa kampaajakäyntini vie meitä vararikkoon. En koe eläväni siivellä, ajattelimme mieheni kanssa kumpikin meitä tiiminä ja rahoja yhteisinä. Meille tärkeämmäksi kuin raha itseisarvona paljastui mahdollisuus viettää aikaa yhdessä mahdollisimman paljon. Ja se onnistui ainoastaan jos minä en työskentele. Minusta on feminististä todeta että minulla on mahdollisuus toimia näin. Minulla oli myös mahdollisuus edetä urallani, mutta se olisi todennäköisesti vienyt avioliittoni ja rakastan miestäni liikaa.
Miksi sinun piti luopua kokonaan urasta jotta teillä olisi aikaa olla yhdessä? Miksei mies voinut vain työskennellä vähemmän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka voi väittää, että tulevaisuus on taloudellisesti turvattu, koska miehellä on omaisuutta ja avioehtoa ei ole? Miehellä saattaa olla omaisuutta nyt, mutta entäs jos sitä ei olekaan enää erohetkellä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sua yhtään hävetä kun et tienaa omia rahojasi vaan elät ihan miehesi siivellä. Varmaan kustantaa sun rasvaimut ja kynsihuollotkin?
No ei hävetä. Mies tienaa niin paljon ettei minun kerran 3kk latvat tasoittamassa kampaajakäyntini vie meitä vararikkoon. En koe eläväni siivellä, ajattelimme mieheni kanssa kumpikin meitä tiiminä ja rahoja yhteisinä. Meille tärkeämmäksi kuin raha itseisarvona paljastui mahdollisuus viettää aikaa yhdessä mahdollisimman paljon. Ja se onnistui ainoastaan jos minä en työskentele. Minusta on feminististä todeta että minulla on mahdollisuus toimia näin. Minulla oli myös mahdollisuus edetä urallani, mutta se olisi todennäköisesti vienyt avioliittoni ja rakastan miestäni liikaa.
Miksi sinun piti luopua kokonaan urasta jotta teillä olisi aikaa olla yhdessä? Miksei mies voinut vain työskennellä vähemmän?
En ole tuo jolta kysyit, mutta kysymyksesi on aika naiivi. Tunnen paljon ihmisiä, jotka ansaitsevat hyvin, yrittäjiä ja johtajia. Jokainen heistä on joutunut tekemään todella paljon työtä päästäkseen siihen missä on. Ei kesälomia, vakituisia työaikoja jne. ole kenelläkään heistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun on Suomessa saanut ilmaisen koulutuksen, ilmaisen päivähoidon, melkein ilmaisen terveydenhoidon, käyttää ilmaista infrastruktuuria jne, niin kyllä mä näen että silloin on moraalinen velvollisuus myös maksaa yhteiskunnalle takaisin verojen muodossa. Siksi paheksun kotiäitejä (ja muita huvikseen loisivia). Työttömyys voi toki sattua kenelle vaan, mutta silloin on velvollisuus hakea töitä. Yhteiskunnan tukeminen on meidän kaikkien vastuulla.
Varakkaathan tämän yhteiskunnan rahoittavat, jos varakkaista, kovatuloisten miesten kotirouvista on kyse. Sellaiset kotitaloudet tuottavat suurimman osan verokertymästä, katso vaikka tutkimustuloksia aiheesta.
Eivät ne varakkaiden miesten kotirouvat ole varakkaita, heidän tulonsahan ovat kotona olemisen takia hyvin matalat tai sitten niitä ei edes ole. Kotirouvat eivät siis maksa veroja juuri lainkaan, vaikka heidän suurituloisilla miehillään saattaisikin olla satojentuhansien eurojen vuositulot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sua yhtään hävetä kun et tienaa omia rahojasi vaan elät ihan miehesi siivellä. Varmaan kustantaa sun rasvaimut ja kynsihuollotkin?
No ei hävetä. Mies tienaa niin paljon ettei minun kerran 3kk latvat tasoittamassa kampaajakäyntini vie meitä vararikkoon. En koe eläväni siivellä, ajattelimme mieheni kanssa kumpikin meitä tiiminä ja rahoja yhteisinä. Meille tärkeämmäksi kuin raha itseisarvona paljastui mahdollisuus viettää aikaa yhdessä mahdollisimman paljon. Ja se onnistui ainoastaan jos minä en työskentele. Minusta on feminististä todeta että minulla on mahdollisuus toimia näin. Minulla oli myös mahdollisuus edetä urallani, mutta se olisi todennäköisesti vienyt avioliittoni ja rakastan miestäni liikaa.
Miksi sinun piti luopua kokonaan urasta jotta teillä olisi aikaa olla yhdessä? Miksei mies voinut vain työskennellä vähemmän?
Koska miehellä on useita alaisia joiden leipä riippuu yrityksen tuloksesta. Hän on myös työnarkomaani, sen tiesin jo suhteeseen ryhtyessäni. Jos en olisi sitä sietänyt, en olisi hänen kanssaan mennyt yhteenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun on Suomessa saanut ilmaisen koulutuksen, ilmaisen päivähoidon, melkein ilmaisen terveydenhoidon, käyttää ilmaista infrastruktuuria jne, niin kyllä mä näen että silloin on moraalinen velvollisuus myös maksaa yhteiskunnalle takaisin verojen muodossa. Siksi paheksun kotiäitejä (ja muita huvikseen loisivia). Työttömyys voi toki sattua kenelle vaan, mutta silloin on velvollisuus hakea töitä. Yhteiskunnan tukeminen on meidän kaikkien vastuulla.
Varakkaathan tämän yhteiskunnan rahoittavat, jos varakkaista, kovatuloisten miesten kotirouvista on kyse. Sellaiset kotitaloudet tuottavat suurimman osan verokertymästä, katso vaikka tutkimustuloksia aiheesta.
Eivät ne varakkaiden miesten kotirouvat ole varakkaita, heidän tulonsahan ovat kotona olemisen takia hyvin matalat tai sitten niitä ei edes ole. Kotirouvat eivät siis maksa veroja juuri lainkaan, vaikka heidän suurituloisilla miehillään saattaisikin olla satojentuhansien eurojen vuositulot.
Mutta ilman näiden kotirouvien panostusta mies ei välttämättä menestyisi niin hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sua yhtään hävetä kun et tienaa omia rahojasi vaan elät ihan miehesi siivellä. Varmaan kustantaa sun rasvaimut ja kynsihuollotkin?
No ei hävetä. Mies tienaa niin paljon ettei minun kerran 3kk latvat tasoittamassa kampaajakäyntini vie meitä vararikkoon. En koe eläväni siivellä, ajattelimme mieheni kanssa kumpikin meitä tiiminä ja rahoja yhteisinä. Meille tärkeämmäksi kuin raha itseisarvona paljastui mahdollisuus viettää aikaa yhdessä mahdollisimman paljon. Ja se onnistui ainoastaan jos minä en työskentele. Minusta on feminististä todeta että minulla on mahdollisuus toimia näin. Minulla oli myös mahdollisuus edetä urallani, mutta se olisi todennäköisesti vienyt avioliittoni ja rakastan miestäni liikaa.
Miksi sinun piti luopua kokonaan urasta jotta teillä olisi aikaa olla yhdessä? Miksei mies voinut vain työskennellä vähemmän?
En ole tuo jolta kysyit, mutta kysymyksesi on aika naiivi. Tunnen paljon ihmisiä, jotka ansaitsevat hyvin, yrittäjiä ja johtajia. Jokainen heistä on joutunut tekemään todella paljon työtä päästäkseen siihen missä on. Ei kesälomia, vakituisia työaikoja jne. ole kenelläkään heistä.
Mitä järkeä tuollaisessa on, jos kuitenkin haluaa myös perheen? Silloin pitäisi osata suunnitella asiat niin että perhe tulisi ensin ja ura vasta sitten, eli mihinkään yrittämiseen tai johtotehtäviin pyrkimiseen ei välttämättä jää aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Kun on Suomessa saanut ilmaisen koulutuksen, ilmaisen päivähoidon, melkein ilmaisen terveydenhoidon, käyttää ilmaista infrastruktuuria jne, niin kyllä mä näen että silloin on moraalinen velvollisuus myös maksaa yhteiskunnalle takaisin verojen muodossa. Siksi paheksun kotiäitejä (ja muita huvikseen loisivia). Työttömyys voi toki sattua kenelle vaan, mutta silloin on velvollisuus hakea töitä. Yhteiskunnan tukeminen on meidän kaikkien vastuulla.
Mieheni verotuloilla elää aika moni työtön ja sairas, hänelle täysin tuntematon, joten miksi nyt en minäkin. En tunne syyllisyyttä tuosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sua yhtään hävetä kun et tienaa omia rahojasi vaan elät ihan miehesi siivellä. Varmaan kustantaa sun rasvaimut ja kynsihuollotkin?
No ei hävetä. Mies tienaa niin paljon ettei minun kerran 3kk latvat tasoittamassa kampaajakäyntini vie meitä vararikkoon. En koe eläväni siivellä, ajattelimme mieheni kanssa kumpikin meitä tiiminä ja rahoja yhteisinä. Meille tärkeämmäksi kuin raha itseisarvona paljastui mahdollisuus viettää aikaa yhdessä mahdollisimman paljon. Ja se onnistui ainoastaan jos minä en työskentele. Minusta on feminististä todeta että minulla on mahdollisuus toimia näin. Minulla oli myös mahdollisuus edetä urallani, mutta se olisi todennäköisesti vienyt avioliittoni ja rakastan miestäni liikaa.
Miksi sinun piti luopua kokonaan urasta jotta teillä olisi aikaa olla yhdessä? Miksei mies voinut vain työskennellä vähemmän?
En ole tuo jolta kysyit, mutta kysymyksesi on aika naiivi. Tunnen paljon ihmisiä, jotka ansaitsevat hyvin, yrittäjiä ja johtajia. Jokainen heistä on joutunut tekemään todella paljon työtä päästäkseen siihen missä on. Ei kesälomia, vakituisia työaikoja jne. ole kenelläkään heistä.
Mitä järkeä tuollaisessa on, jos kuitenkin haluaa myös perheen? Silloin pitäisi osata suunnitella asiat niin että perhe tulisi ensin ja ura vasta sitten, eli mihinkään yrittämiseen tai johtotehtäviin pyrkimiseen ei välttämättä jää aikaa.
Ei kai perhettä tarvitse haluta, parisuhteen haluaminen sen sijaan on aika normaali toive. Ja parisuhteessa luulisi yhteisen ajan olevan melko merkityksellistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun on Suomessa saanut ilmaisen koulutuksen, ilmaisen päivähoidon, melkein ilmaisen terveydenhoidon, käyttää ilmaista infrastruktuuria jne, niin kyllä mä näen että silloin on moraalinen velvollisuus myös maksaa yhteiskunnalle takaisin verojen muodossa. Siksi paheksun kotiäitejä (ja muita huvikseen loisivia). Työttömyys voi toki sattua kenelle vaan, mutta silloin on velvollisuus hakea töitä. Yhteiskunnan tukeminen on meidän kaikkien vastuulla.
Varakkaathan tämän yhteiskunnan rahoittavat, jos varakkaista, kovatuloisten miesten kotirouvista on kyse. Sellaiset kotitaloudet tuottavat suurimman osan verokertymästä, katso vaikka tutkimustuloksia aiheesta.
Eivät ne varakkaiden miesten kotirouvat ole varakkaita, heidän tulonsahan ovat kotona olemisen takia hyvin matalat tai sitten niitä ei edes ole. Kotirouvat eivät siis maksa veroja juuri lainkaan, vaikka heidän suurituloisilla miehillään saattaisikin olla satojentuhansien eurojen vuositulot.
Nuo kotirouvat ovat mahdollistaneet miesten urat. Tähänhän meidän lainsäädäntömmekin perustuu, että avioerotilanteessa kotirouva saa korvauksen tuosta työstä (tietääkseni elatusvelvollisuus on edelleen voimassa, mutta sitä ei juuri haeta, koska kotirouvat ovat niin harvinaisia). Monien johtajien ja yrittäjien työ edellyttää esimerkiksi runsasta matkustamista. Toisenkin työssäkäynti olisi silloin mahdotonta tai ainakin hyvin vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Kun on Suomessa saanut ilmaisen koulutuksen, ilmaisen päivähoidon, melkein ilmaisen terveydenhoidon, käyttää ilmaista infrastruktuuria jne, niin kyllä mä näen että silloin on moraalinen velvollisuus myös maksaa yhteiskunnalle takaisin verojen muodossa. Siksi paheksun kotiäitejä (ja muita huvikseen loisivia). Työttömyys voi toki sattua kenelle vaan, mutta silloin on velvollisuus hakea töitä. Yhteiskunnan tukeminen on meidän kaikkien vastuulla.
Aivan posketonta, koska on saanut päivähoitoa on velkaa yhteiskunnalle. Paitsi toki persaukiset, jotka aina ovat herrakansaa ja saavat olla myös kotona.
Aivan, ja perityn omaisuuden suhteen voi käydä niin, että vanhemmat ovat rajanneet puolison perinnön ulkopuolelle avioerotilanteen varalta. Kotirouvan pitäisi osata turvata oma selustansa, jos hänellä itsellään ei ole omaisuutta jaettavaksi.