Pahin toisen moka ikäääsi koskien miten sinua on loukattu??! Minä aloitan istuin parturin tuolissa ja yhtäkkiä..

Vierailija kirjoitti:

Nuori hammaslääkärimies tokaisi hampaaseeni paikkaa vaihtaessaan, että "tekee paikkauksen hyvin, kun teillä on kuitenkin elinikää about hiukan yli 20 vuotta vielä jäljellä". Olen 35-vuotias nainen.

Minä olisin tuohon sanonut seuraavaa: "En tiennyt, että hammaslääkärin koulutuksella näkee, milloin minä kuolen, kun sitä eivät ole pystyneet oikeatkaan minulle lääkärit sanomaan".

Toinen vaihtoehto kohtaan 283:

"Ai niin, tehän olettekin eläinlääkäri. Nehän katsovat suuhun, kun ennustavat hevosen iän". 

Kolmas vaihtoehto kohtaan 283: "Jumalaako leikit, poika?"

Vierailija kirjoitti:

Hammaslääkärissä kassatyöntekijä tytötteli mua "no niin, kukas tyttö sieltä nyt tulee?", olin 42v. En tiedä, yrittikö olla vitsikäs vai luuliko mua oikeasti niin nuoreksi.

Osa kutsuu kaikkia naisia tytöiksi.

Äidin mielestä eläkeikäisetkin olivat tyttöjä, joten perheessämme oli sanonta "tyttö alle yhdeksänkymmenen". Tarkoitimme vuosia, emme kiloja. 

Glitter liikkeessä kysyttiin olethan jo 16-vuotias ja mainostettiin jotain.. myyjä meni hiljaiseksi, kun vastasin et juu olin 16-vuotias 9 vuotta sitten..

Minä olen 44-vuotias mutta minua luultiin eilen 34-vuotiaaksi tuntemattoman ihmisen toimesta :)

Sitten tajusin kun näin itseni tuossa tilanteessa sivulta peilistä, että kasvoihini kaksi viikkoa aiemmin pistetyt kollageenin edistäjä hyaloronihapot (profhilo:t) olivat tosiaan silottaneet ihoani nuoremman näköiseksi ja poistaneet jopa riippuvat hamsterin poskeni jotka vanhensivat minua eniten! 420 euroa köyhempi mutta 10 vuotta nuorempi, kyllä kannatti ja kun hoito kesti alle puoli tuntia. Vaikutus pysyy kuulemma 1-2 vuotta. Olin pelännyt että joudun pian veitsen alle kohotukseen kun naama rupsahtaa, mutta pääsin siis vähän helpommalla.

Aiemmin minua on luultu vähintään 5 vuotta vanhemmaksi, siksi ajattelin jakaa välillä tämmöisen positiivisen ikäluulon :))

Vierailija kirjoitti:

Multa otettiin ensiavussa ekg ja piti riisua sukkahousut. Nuori hoitaja sanoi, ettei olekaan nähnyt pitkään aikaan sukkahousuja, mummotkin pitää legginssejä. Olen 46. Ilmeisesti tipahtanut muodin rattailta aikoja sitten.

Siihen olisin voinut sanoa: "Joo, hyvät sukkahousut ovat niin kalliita Stockmannilla, että en minäkään osta niitä kuin Hullujen Päivän tarjouksesta, jolloin saan Wolfordeja jopa 25 eurolla kappale. Niihin ei ole kaikilla varaa. Pakko onkin monen tyytyä mauttomiin leggingseihin. Voi, kun lukisivat muotilehtiä edes". 

Vierailija kirjoitti:

Olin baarissa 19-vuotiaana, niin yksi keski-ikäinen nainen tuli raivoamaan mulle, että alaikäiset ovat baarissa ja mut pitäis heittää pihalle.

Matkustin 21-vuotiaana yksin lentokoneella ulkomaille. Silloin koneessa tarjottiin vielä alkoholia ilmaiseksi. No, minulta lentoemo kysyi lässyttäen haluanko LIMPPARIA.

Myös kun menin parikymppisenä hakemaan Visa Electron -korttia, niin pankkihenkilö huudahti, että niissä on kyllä ikäraja. Joo, 15 taisi olla se ikäraja...

Nää joissa just ja just täysikänen flippaa kun luullaan lapseks, on mun mielestä parhaita, tätä naiviutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siskoa on luulitu 5v serkun äidiksi kun oli itse 17v. Hän oli silloin ylipainoinen ja pukeutui peittävästi. Ollaan kaksosia ja minä olen ”vanhempi” (vain kaksi minuuttia. Sisko syntyi keskosena, minä täysipainoisena ja olin aina isompi kunnes hän aloitti masennuslääkkeet), olen vähän pidempi myös, mutta siskoa luullaan aina aikuiseksi ja minua lapseksi kun puhuu niin paljon, minä taas en ikinä ota kontaktia vieraisiin ihmisiin. Ujouteni tulkitaan nuoruutena.

Tuntuu oudolta ajatella että vaikka ulkopuoliset eivät tiedä että olemme kaksosia, he silti vertaavat meitä keskenämme jos liikumme yhdessä. Ilmeisesti tämä on ihan normaalia, oli kyseessä sitten sisarukset tai vain kaverukset.

Kaksoissiskosi keskonen ja sinä muka et? Nyt tais mennä termit sekaisin =) Keskonen on se joka syntyy liian aikaisin, paino on sitten eri juttu.

Wikipedia: "Keskosuudesta on kyse, jos lapsi syntyy raskausviikkojen 22 ja 37 välillä". Minulla on siis kolme yli nelikiloista keskosta, diabeetikkona lapset oli isoja vaikka viikot 36-37 ;)

Syntyessään alle 2500 g painanutta vauvaa kutsutaan myös keskoseksi, vaikka olisi syntynyt täysiaikaisena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuori hammaslääkärimies tokaisi hampaaseeni paikkaa vaihtaessaan, että "tekee paikkauksen hyvin, kun teillä on kuitenkin elinikää about hiukan yli 20 vuotta vielä jäljellä". Olen 35-vuotias nainen.

Apua. Tämä on kyllä ehkä hirvein.

Tämä ei sattunut itselleni vaan ystävättärelleni, parinkympin puolivälissä ollessaan (näytti vielä ikäistään nuoremmalta) eräs asiakaspalvelija puhutteli keskustelun aikana tätä rouvaksi. Oli niin hämmästynyt ettei edes kehdannut korjata olevansa nuori ja naimaton, siinä olisi varmaan molempia nolottanut.

Tämä ei ole mikään epäkohteliaisuus eikä moka. Jos on aikuinen nainen, niin ihan suotavaa mieluummin rouvitella kuin neiditellä. Ei se liity siihen, että aspan pitäisi tietää onko henkilö naimisissa vai ei. Suomessa tämä on hiukan vieras tapa, kun täällä ei olla totuttu kohteliaisuuksiin vaan enemmän sellaiseen "hei sinä täti siellä" tyyppiseen puhutteluun.

Outoa ettei ole mitään sukupuolineutraalia puhuttelusanaa, itselleni neiti ja rouva kuulostavat molemmat omituiselta ja hieman epäkohteliailta nykypäivänä. Toki "hei asiakas" tai "hei sinä" olisi sitten puolestaan vielä kiusallisempaa. Voisiko joku kielilautakunta keksiä uuden sanan kuvaamaan asiakasta sukupuolesta huolimatta?

10 vuotta nuorempi pikkuveljeni ei oikein ilostunut kun häissäni eräs vieras totesi minulle (morsiamelle), että sinulla on kaksi isoveljeä, ei muita sisaruksia? Totesin, että minulla on kaksi veljeä, mutta tuo pitkä on minua 10 vuotta nuorempi.

Ei ole kyllä sattunut itselle vaan ystäväni isosiskolle, mutta menkööt.. Puistossa joku mummo oli tuhissut hänen kohdallaan äänekkäästi ja paheksuvasti, miten ei lasten pitäisi tehdä lapsia. Muuten ihan hyvä, mutta ystäväni sisko on 34-vuotias naimisissa oleva kolmen lapsen äiti (erittäin nuorekas kylläkin..) :'D

Itseltäni kysyttiin kerran leikkipuistossa, että montako lasta sulla oikein on, kun olin neljän alle kouluikäisen hoitolapsen kanssa liikenteessä. (Olin 19-v.)

Mutta eihän tuollaiset mokat ole loukkaamista. Ne ovat inhimillisyyttä. Minulle ainakin tulee hirveä myötätunto "mokailijaa" kohtaan. Itse saatan puhua ihan hassuja jos jännitän jotain tilannetta. Aivot eivät silloin toimi ihanteellisesti.

Toisaalta, jos joku luulee minua vanhemmaksi kuin olen, se on vain hieno asia. Ikääntyminen on arvokas asia, ja kaikki eivät saa edes kokea sitä.

Vierailija kirjoitti:

Nämä kummatkin kun tuli mieleen liittyy baareiluun.

Olin äitini kanssa keikkaa odottamassa eräällä klubilla, oltiin tiskillä ja tilattiin oluet sekä alettiin hörppimään.

No jostain pelmahti äidin tuttu juttelemaan ja kuuntelin vieressä, tämä tuttava kysyi innoissaan äidiltä "Oletko ottanut Ilonankin mukaan?" viitaten Ilonalla (nimi muutettu) tuolloin 15-vuotiaaseen pikkusiskooni...

Muuten hyvä, mutta olin itse 25 ja kalja kädessä plus periaatteessa itse otin äidin mukaan. :D

Toinen tapahtui nuorempana, olin parikymppinen ja ystäväni 17.v, hän rämäpäänä halusi testata pääseekö baariin jotta voidaan istua iltaa sitten.

Epäilin hiukan suunnitelmaa, mutta lähdettiin koittamaan.

Perätysten mentiin sisään ja ajattelin ettei tule mitään, loppujenlopuksi portsari kysyi paperit minulta muttei lainkaan kaveriltani.

Taisit jännittää kaverisi puolesta niin, että poke luuli sun jännittävän omaa sisäänpääsyäsi?

En muista sanasta sanaan, mutta olen 24-vuotias ja asiakaspalvelija oletti minun asuvan vielä vanhemmillani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siskoa on luulitu 5v serkun äidiksi kun oli itse 17v. Hän oli silloin ylipainoinen ja pukeutui peittävästi. Ollaan kaksosia ja minä olen ”vanhempi” (vain kaksi minuuttia. Sisko syntyi keskosena, minä täysipainoisena ja olin aina isompi kunnes hän aloitti masennuslääkkeet), olen vähän pidempi myös, mutta siskoa luullaan aina aikuiseksi ja minua lapseksi kun puhuu niin paljon, minä taas en ikinä ota kontaktia vieraisiin ihmisiin. Ujouteni tulkitaan nuoruutena.

Tuntuu oudolta ajatella että vaikka ulkopuoliset eivät tiedä että olemme kaksosia, he silti vertaavat meitä keskenämme jos liikumme yhdessä. Ilmeisesti tämä on ihan normaalia, oli kyseessä sitten sisarukset tai vain kaverukset.

Kaksoissiskosi keskonen ja sinä muka et? Nyt tais mennä termit sekaisin =) Keskonen on se joka syntyy liian aikaisin, paino on sitten eri juttu.

Wikipedia: "Keskosuudesta on kyse, jos lapsi syntyy raskausviikkojen 22 ja 37 välillä". Minulla on siis kolme yli nelikiloista keskosta, diabeetikkona lapset oli isoja vaikka viikot 36-37 ;)

Syntyessään alle 2500 g painanutta vauvaa kutsutaan myös keskoseksi, vaikka olisi syntynyt täysiaikaisena.

Ei todellakaan sanota keskoseksi täysaikaista vauvaa.

Vierailija kirjoitti:

Olin 17 -vuotiaana kesätöissä vanhainkodissa (niitä kahden viikon kaupungin tarjoamia kesätöitä nuorille). Eräs vanha rouva kysyi minulta, kuinka vanha olen. Erehdyin sitten vastaamaan: "Arvaa". 

-"Kolmekymmentäviisi", oli rouvan ehdotus.

Pistän iän piikkiin, mutta ei se teinitytöstä kivalta tuntunut :(

Pistä huonon näön piikkiin, monet vanhukset on lähes sokeita.

43v Alkossa kysyttiin paperit. No eihän se ole loukkaavaa vaan huvittavaa. Eikä tullut mieleeni imarrella itseäni tapahtuneella. Kevyellä meikillä saan vuosia pois mutta silti näytän vanhalta. Lapsuuskuvissa jo rakenteelliset silmäpussit ja pyöreys ei ole kadonnut kuin teinivuosiksi.

Ehkä vaan muistutin jotakin jonka nimeä myyjä ei saanut päähänsä. Tai mun ulkonäkökuvaus sopi täydellisesti myyjän tuttavan uuteen naisystävään jota ei vielä tunneta ja nyt oli oiva tilaisuus nimen selvittämiseen.

Nyt olen jo kunnolla vanha, mutta mieleen on jäänyt, kun minä 50v olin ystäväni 45v kanssa eräässä tapahtumassa, ja pintapuolisen tutun kanssa keskustellessa ja viittasi minuun ystäväni äitinä.

Toki ystäväni on oikein nätti nainen, mutta silti...

:)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Multa otettiin ensiavussa ekg ja piti riisua sukkahousut. Nuori hoitaja sanoi, ettei olekaan nähnyt pitkään aikaan sukkahousuja, mummotkin pitää legginssejä. Olen 46. Ilmeisesti tipahtanut muodin rattailta aikoja sitten.

Laboratoriohoitajalta oli jäänyt väliin muutaman kurssia??

Törkeää arvostella tuollaista asiaa, riisuuntuminen on muutenkin vaikeaa. Ainakin itselleni, rintani poistettiin 26 vuotiaana, ja ekg:ssä käyminen on tuskallista.

Saanko udella miksi sun rinnat poistettiin ja paljon niiden poisto maksoi? Olen itse isorintainen nainen ja haluaisin eroon rinnoistani. (En ole transseksuaali vaan haluan tehdä sen estetiikan vuoksi ja jotta vihdoin saisin miehen.)

N20

Yksikään vastuullinen kirurgi ei poista rintoja tuolla perusteella, mutta ihan aiheellisen passituksen lanttumaakarille voi kirjoittaa.

Miksi me suomalaiset olemme näin törkeitä suustamme? Täällä mainitaan törkeitä töksäytyksiä joita on saanut kuulla ja tämä on yksi niistä! Olen myötäloukkaantunut kyselijän puolesta. Elä ja anna toisten elää.

Itselläni on usein käynyt niin että terveydenhoitajat ja sairaanhoitajat alkavat huutaa mulle tai jotenkin ylimielisesti pomottaa. Kerran gastroskopiassa hoitaja alkoi huutaa mulle niin että näitä lääkäri joutui ojentamaan hoitajaa, enhän itse voinut suu tukittuna sanoa mitään. Ensiapukurssilla opettaja/ hoitaja otti silmätikukseen ja alkoi huutaa, tk:lla samoin näitä äänensäkorottajia löytyy joka nurkasta.

Niin olen ajatellut että sairaanhoitokoulutuksessa ei opeteta käytöstapoja eikä ihmisen kunnioitusta, vaan hoitajat huutaa niin kuin heille on huudettu (koulutuksessa/työnohjauksessa)?

Jostain syystä minun naaman nähdessään niillä alkaa huutohinku ja tylytys.

Minä olen myös sellainen potilas jolle aina joku haluaa tiuskia ja pilkata. Itse käyttäydyn aina kohteliaasti, joten kaipa se on ulkonäössä jokin iso vika joka saa hoitoalan ihmiset hermostumaan. Toisaalta uskon kyllä enemmän siihen että ovat liian kauan olleet työssään, eivätkä jaksa enää välittää ja toisaalta eipä heidän tarvitsekaan välittää koska jos on vakituinen virka, ei potilaan huono kohtelu ole virkavirhe eikä potkujen syy.

No minäpä kenkkään itseni samaan kerhoon teidän kanssa. Olen muuten hoitaja ja itsekin kokenut samaa. Potilaana, harjoittelussa ja jopa valmistuneena työpaikalla. Se työ on melko haastavaa; kiire, vuorot, stressi...mutta ei ne silti saa olla mitään selityksiä. Onhan se ihan tavallista että potilaan hoitokokemus sairaalassa on sitä, että hoitajalta ei oikein uskalla kysyä tai puhua mitään mutta siivooja oli mukava. Kyllä silloin jossain on vikaa. En osaa itsekään sanoa missä. Hoitajalta myös odotetaan empaattisuutta ja jos se puuttuu, näyttää tilanne entistä räikeämmältä. Toki valtaosa omakohtaisista kokemuksista on hyviä ehdottomasti mutta eipä ne pahat kokemukset sydäntä lämmitä Ensin odotetaan kuukausikaupalla aikaa johonkin tutkimukseen ja kerätään jännitystä. Sitten jos vielä kohdalle osuu tiuskea hoitaja, on tilanteessa hoivavaikutus kaukana.