Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kannattaako olla yhdessä jos ei ole rakastunut?
12.06.2020 |
Ollaan oltu yhdessä kolmisen vuotta.
Yhdessäolon aikana olemme kohdanneet paljon kriisejä, osin itsestä johtumattomia (työttömyys, työuupumus) ja osin itsestä johtuvia.
Hän on tosi hyvä mies, ollut sitkeästi rinnalla monenlaisissa haasteissa, kohtelee lastani kuin omaansa ja on kaikin puolin kunnollinen. Kivan näköinen, koulutettu ja älykäs kuin mikä.
Ollaan hyvä tiimi kriiseissä, mutta kriisien helpottaessa on haastavampaa. Tuntuu että keskustelunaiheet on viime aikoina olleet tosi pinnallisia tyyliin korona yms ja yhteys on väliltämme jotenkin kadonnut. Huumoria meidän suhteessa ei ole ikinä oikein edes ollutkaan, ei huumorintajut oikein kohtaa ja harvoin nauramme samoille asioille. Fyysinen läheisyyskin on vähentynyt. En tiedä rakastanko miestä enää romanttisesti, muulla tavalla tuun aina rakastamaan kaiken yhdessä jo koetun jälkeen.
En etsi jännää miestä, vaan haluan juuri tällaisen kunnollisen ja fiksun mutta olisi kiva joskus nauraa yhdessä ja laskea leikkiä, nauttia elämästä yhdessä. Vaadinko liikaa? Enkä osaa rakastaa? Toivon että tämä olisi vain ohimenevä vaihe.
Kommentit (71)
Ei kannata olla yhdessä jos ei rakasta. Rakastuminen on eri asia kuin rakastaminen. Rakastuminen kestää vain lyhyen hetken. Monet lähtevät suhteesta kun rakastumisen tunne menee ohi ajatellen ”tässäkö tää nyt oli”. Siitä se rakkaus vasta alkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata olla yhdessä jos ei rakasta. Rakastuminen on eri asia kuin rakastaminen. Rakastuminen kestää vain lyhyen hetken. Monet lähtevät suhteesta kun rakastumisen tunne menee ohi ajatellen ”tässäkö tää nyt oli”. Siitä se rakkaus vasta alkaa.
En tiedä olenko ikinä ollut rakastunut tähän mieheen, kuvailisin tunteitani enemmän ihailuksi ja syväksi kiintymykseksi.
Toisaalta aina kun olen ollut korviani myöten rakastunut, homma on mennyt pieleen.
Miten te ihmiset oikein muodostatte pitkiä parisuhteita ja pystytte pysymään niissä?? Respect.
Vierailija kirjoitti:
Ei.
Eikö? Haluaisin päästä yli tästä tilanteesta tämän miehen kanssa. Tiedän ettei hyviä miehiä kasva joka oksalla, täälläkin valitetaan jatkuvasti miten kamalaa deittipalstoilla ja tinderissä on.
Ap
Eroa nyt jos tuolta tuntuu. Muuten ero vain pitkittyy. Ihminen ei ole sulle oikea, jos tuommoisia mietit. Arvosta itseäsi enemän.
Tuo epävarmuus valinnasta ei poistu koskaan. Olen itse pähkäillyt tuota kaksikymmentä vuotta. Mitään syytä ei tuntunut että eroon olisi ja jäin sitten, mutta tuo epävarmuus siitä olisiko jonkun toisen kanssa ollut voimakkaampi yhteenkuuluvuuden tunne, se ei poistu koskaan. Valitse itse haluatko elää tuon tunteen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mitäs kyselet jos vastaus EI ,ei ole mieleen. On vain 2 vaihtoehtoa, joka tyydyt tuollaiseen suhteeseen tai lähdet liitään ! Minä en henk.kohtaisesti voisi olla suhteessa jos en olisi rakastunut.
Vierailija kirjoitti:
Tuo epävarmuus valinnasta ei poistu koskaan. Olen itse pähkäillyt tuota kaksikymmentä vuotta. Mitään syytä ei tuntunut että eroon olisi ja jäin sitten, mutta tuo epävarmuus siitä olisiko jonkun toisen kanssa ollut voimakkaampi yhteenkuuluvuuden tunne, se ei poistu koskaan. Valitse itse haluatko elää tuon tunteen kanssa.
Olen tuntenut voimakasta yhteenkuuluvuuden tunnetta ja onnea esim yhden exäni kanssa. Hän kuitenkin dumppasi minut täysin yllättäen vain puolen vuoden seurustelun jälkeen, koska "fiilis ei vaan ollut oikea". Filikset olivat siis tuosta vain kadonneet. En halua itse olla tällainen fiilisten perässä juoksija.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo epävarmuus valinnasta ei poistu koskaan. Olen itse pähkäillyt tuota kaksikymmentä vuotta. Mitään syytä ei tuntunut että eroon olisi ja jäin sitten, mutta tuo epävarmuus siitä olisiko jonkun toisen kanssa ollut voimakkaampi yhteenkuuluvuuden tunne, se ei poistu koskaan. Valitse itse haluatko elää tuon tunteen kanssa.
Olen tuntenut voimakasta yhteenkuuluvuuden tunnetta ja onnea esim yhden exäni kanssa. Hän kuitenkin dumppasi minut täysin yllättäen vain puolen vuoden seurustelun jälkeen, koska "fiilis ei vaan ollut oikea". Filikset olivat siis tuosta vain kadonneet. En halua itse olla tällainen fiilisten perässä juoksija.
Ap
On olemassa myös sellaisia suhteita joissa se fiilis on molemmin puolinen ja pysyy, kuulemma. En tiedä onko niitä kaikille. Vain sinä tiedät pystytkö sietämään tuon epävarmuuden.
Vierailija kirjoitti:
Eroa nyt jos tuolta tuntuu. Muuten ero vain pitkittyy. Ihminen ei ole sulle oikea, jos tuommoisia mietit. Arvosta itseäsi enemän.
Eroa ja odota mitä, niitä oikeita fiiliksiä mitä nyt kaipaan, mutta mitkä on aina ennen johtaneet suhtreseen joka kaatuu.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo epävarmuus valinnasta ei poistu koskaan. Olen itse pähkäillyt tuota kaksikymmentä vuotta. Mitään syytä ei tuntunut että eroon olisi ja jäin sitten, mutta tuo epävarmuus siitä olisiko jonkun toisen kanssa ollut voimakkaampi yhteenkuuluvuuden tunne, se ei poistu koskaan. Valitse itse haluatko elää tuon tunteen kanssa.
Olen tuntenut voimakasta yhteenkuuluvuuden tunnetta ja onnea esim yhden exäni kanssa. Hän kuitenkin dumppasi minut täysin yllättäen vain puolen vuoden seurustelun jälkeen, koska "fiilis ei vaan ollut oikea". Filikset olivat siis tuosta vain kadonneet. En halua itse olla tällainen fiilisten perässä juoksija.
ApOn olemassa myös sellaisia suhteita joissa se fiilis on molemmin puolinen ja pysyy, kuulemma. En tiedä onko niitä kaikille. Vain sinä tiedät pystytkö sietämään tuon epävarmuuden.
Tuleekohan se luonnostaan vai tekevätkö nämä ihmiset töitä sen eteen? Mulla on mennyt aina metsään, kun oon juossut fiiliksen perässä. Nyt mulla on rinnalla kunnollinen mies joka ei lähde kävelemään pikku kupruista.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eroa nyt jos tuolta tuntuu. Muuten ero vain pitkittyy. Ihminen ei ole sulle oikea, jos tuommoisia mietit. Arvosta itseäsi enemän.
Eroa ja odota mitä, niitä oikeita fiiliksiä mitä nyt kaipaan, mutta mitkä on aina ennen johtaneet suhtreseen joka kaatuu.
Ap
Joko niin tai sitten tämä suhde, jossa tuskin koskaan saat mielenrauhaa. Ei ole helppoa, tiedän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo epävarmuus valinnasta ei poistu koskaan. Olen itse pähkäillyt tuota kaksikymmentä vuotta. Mitään syytä ei tuntunut että eroon olisi ja jäin sitten, mutta tuo epävarmuus siitä olisiko jonkun toisen kanssa ollut voimakkaampi yhteenkuuluvuuden tunne, se ei poistu koskaan. Valitse itse haluatko elää tuon tunteen kanssa.
Olen tuntenut voimakasta yhteenkuuluvuuden tunnetta ja onnea esim yhden exäni kanssa. Hän kuitenkin dumppasi minut täysin yllättäen vain puolen vuoden seurustelun jälkeen, koska "fiilis ei vaan ollut oikea". Filikset olivat siis tuosta vain kadonneet. En halua itse olla tällainen fiilisten perässä juoksija.
ApOn olemassa myös sellaisia suhteita joissa se fiilis on molemmin puolinen ja pysyy, kuulemma. En tiedä onko niitä kaikille. Vain sinä tiedät pystytkö sietämään tuon epävarmuuden.
Tuleekohan se luonnostaan vai tekevätkö nämä ihmiset töitä sen eteen? Mulla on mennyt aina metsään, kun oon juossut fiiliksen perässä. Nyt mulla on rinnalla kunnollinen mies joka ei lähde kävelemään pikku kupruista.
Ap
Siitä on ollut täällä paljon keskusteluja. Joillakin tulee luonnostaan, jotkut tekevät enemmän sen eteen. Itselläni tosiaan tuollainen suhde kuin sinullakin, joten en ole mikään asiantuntija sen suhteen.
Ei rakkaus ole kuin elokuvaa. Mielestäni suhteenne kuulostaa hyvältä. Jos kaipaat enemmän romantiikkaa, luo sitä arkeenne pienillä teoilla. Jos haluat seikkailua, keksi sellainen. Pienet valinnat ja teot määrittävät elämän. Hyvä ympärillään pitää nähdä aktiivisesti ja kun ilahduttaa toista, saa itsekin iloa. Jos kaipaat kipinää petipuuhiin, keksi itse jotain uutta ja ota aloite omiin käsiisi. Hyvät miehet ovat harvinaisuus. Jos olet löytänyt sellaisen, tee oma osasi, että elätte sellaista elämää, mistä haaveilet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo epävarmuus valinnasta ei poistu koskaan. Olen itse pähkäillyt tuota kaksikymmentä vuotta. Mitään syytä ei tuntunut että eroon olisi ja jäin sitten, mutta tuo epävarmuus siitä olisiko jonkun toisen kanssa ollut voimakkaampi yhteenkuuluvuuden tunne, se ei poistu koskaan. Valitse itse haluatko elää tuon tunteen kanssa.
Olen tuntenut voimakasta yhteenkuuluvuuden tunnetta ja onnea esim yhden exäni kanssa. Hän kuitenkin dumppasi minut täysin yllättäen vain puolen vuoden seurustelun jälkeen, koska "fiilis ei vaan ollut oikea". Filikset olivat siis tuosta vain kadonneet. En halua itse olla tällainen fiilisten perässä juoksija.
ApOn olemassa myös sellaisia suhteita joissa se fiilis on molemmin puolinen ja pysyy, kuulemma. En tiedä onko niitä kaikille. Vain sinä tiedät pystytkö sietämään tuon epävarmuuden.
Tuleekohan se luonnostaan vai tekevätkö nämä ihmiset töitä sen eteen? Mulla on mennyt aina metsään, kun oon juossut fiiliksen perässä. Nyt mulla on rinnalla kunnollinen mies joka ei lähde kävelemään pikku kupruista.
Ap
Kyllä pitää tehdä töitäkin. Ei se kunnioitus keskinäinen pysy muuten... jos ei välitetä eikä osoiteta sitä.
Joskus voi myös käydä niin, että rakkaus vaan tulee kun sen antaa tullla... sitten, kun voi tarpeeksi luottaa.
Voi olla, että on tuntenut pitkään ja sitten yhtäkkiä tajuaakin jotakin, mikä on ollut piilossa.
Oletko keskustelu miehen kanssa vai onko ollut sinun kriisiesi hoitoa? Mitä mies tuntee eri asioista?
Saattaa olla, että sulla on kultakimpale. En tiedä. Uskallatko katsoa hieman syvemmälle?
Mitä rakkaus voisi olla?
Vierailija kirjoitti:
Ei rakkaus ole kuin elokuvaa. Mielestäni suhteenne kuulostaa hyvältä. Jos kaipaat enemmän romantiikkaa, luo sitä arkeenne pienillä teoilla. Jos haluat seikkailua, keksi sellainen. Pienet valinnat ja teot määrittävät elämän. Hyvä ympärillään pitää nähdä aktiivisesti ja kun ilahduttaa toista, saa itsekin iloa. Jos kaipaat kipinää petipuuhiin, keksi itse jotain uutta ja ota aloite omiin käsiisi. Hyvät miehet ovat harvinaisuus. Jos olet löytänyt sellaisen, tee oma osasi, että elätte sellaista elämää, mistä haaveilet.
Rakkaus ei ehkä ole kuin elokuvaa, mutta kyllä se silti on ihan olemassa oleva tunne, jonka puuttumisen huomaa monessa tilanteessa. Seksikin voi loppujen lopuksi olla vain ällöttävää ihmisen kanssa, josta ei ole kiinnostunut siinä mielessä. Ei se siitä millään piristyksillä muutu, kun pitää melkein pitää silmiä kiinni että pystyy siihen ylipäätään.
Olen ollut puolisoni kanssa nyt kuutisen vuotta, siitä kaksi vuotta avoliitossa. Viimeksi kuluneena yönä näin jostain syystä (stressi? riitoja ei ole) unta, että riitelimme ja hän lähti ja minä poistin jopa hänen numeronsa puhelimestani enkä sitten millään saanut palautettua sitä mieleeni, kun olisin halunnut soittaa hänelle. Kamalan ahdistava uni.
En tiedä kertooko se rakastamisesta, mutta näiden kuuden vuoden aikana en ole kertaakaan paininut tuollaisen kysymyksen kanssa ja se on ensimmäinen kerta elämässäni, kun tällaisessa suhteessa olen. Ex-avioliitossani rakkaus kuoli kun lapsi syntyi ja minä koin jääväni yksin hänen kanssaan. Myöhemmässä 4.5 vuoden seurustelusuhteessa me vain ajauduimme erilleen, kumpikaan ei vain enää edes ehdottanut tapaamista. Muut seurustelut ovat loppuneet viimeistään 1.5 vuoden kohdalla siihen kun rakastumisen tunne on haihtunut.
Esimerkiksi tuohon 4.5 vuoden suhteeseen en olisi voinut jäädä, vaikka mies oli hyvä; raitis, kiltti, sosiaalinen, korkeasti koulutettu, innostunut työstään. Sinuna miettisin, haluanko olla loppuelämäni tuollaisessa suhteessa vai olisiko parempi lopettaa se nyt eikä vasta kun on mennyt vielä pari vuotta lisää.
Ap, pystytkö katsomaan miestä silmiin kun harrastatte seksiä?
Parisuhde ei ole koskaan jatkuvaa huumaa, rakkauden ja euforian tunnetta.
Kun vähän aikuistut, ymmärrät sen joskus.
Vierailija kirjoitti:
Parisuhde ei ole koskaan jatkuvaa huumaa, rakkauden ja euforian tunnetta.
Kun vähän aikuistut, ymmärrät sen joskus.
Kyllä sen pitäisi olla edes joskus myös sitä. Muutenhan se olisi sama kenen kanssa menee yhteen, kunhan on suunnilleen kunnollinen.
Alue: Aihe vapaa
Ei.