Kovat on keskiarvorajat
Ressuun tänä keväänä 9,69 ja Norssiin (Ratakadun) 9,5 ja Viikin hieman matalampi. Nousi tuo Ressun raja keväästä-17 (9,42) jolloin omalla lapsellani asia oli ajankohtainen.
Kommentit (1531)
Vierailija kirjoitti:
Kun katsoo listaa Suomen parhaista lukioista, niin huomaa että Ressu on kuitenkin vasta kymmenes. Kymmenen parhaan lukion luettelossa on ruotsinkielisiä kokonaista kuusi! Se pistää miettimään.
Ottaako joku sen pellevertailun tosissaan?
Eikö siinä oltu vertailtu niitä kouluja, joiden oppilaat olivat parantaneet lukiossa kaikkein eniten verrattuna aiempaan ka. Mikä "paras lukio"-vertailu se sellainen on. Paras on se, jossa on tehty parhaat tulokset. Ihme kommunistivertailu.
Niinpä niin. Olen kyllä jo vanhus ja vedin aikoinaan kolmen ällän taktiikalla lukion läpi. Eli lukio lukematta läpi tms... No ei nyt ihan noin, mutta enpä kyllä mitään mainittavia opiskelutaitoja siellä oppinut. Tietty ilman lukion PITKÄÄ matematiikkaa olisi pitänyt tehdä töitä DI-opinnoissa vielä enemmän, mutta en kyllä näe, että siellä ei voisi skarppi tyyppi amispohjalla pärjätä. Isompi ongelma taitaa monen kohdalla olla se, että pääsykoekiintiöt ovat nykyään aika pienet? Pääsykokeilla minäkin pääsin aikoinaan sisään. Ei niillä C-E lapuilla ollut juuri mihinkään asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi hakea lukioon? Amispapereilla pääsee myös jatkokoulutukseen + saa ammatin millä voi jopa rahoittaa jatkokoulutuksen osa-aikatöillä tai kesätöillä ilman, että nostaa opintolainaa. Amiksessa voi opiskella myös lukion kursseja tai tehdä kaksoistutkinnon. Sen lisäksi ammattiopiskelija saa paljon aikaisemmin arvokasta cv täytettä verrattuna lukiolaisiin pakollisten harjoittelujaksojen myötä ja hyvät opiskelijat saavat kesätöitä ja suosittelijoita ammattiopiskelun aikana. Aivan eri lähtökohta verrattuna lukiolaisiin työnantajan näkökulmasta.
Harva nuori tietää, mitä haluaa aikuisena tehdä ja mieli voi muuttua useampaan kertaan. Ammattikoulutus antaa suojaa taloudellisesti aikuisuuden varalle ja antaa vaihtoehtoja jos ei pääsekään korkeakouluun ensimmäisellä yrityksellä. Lukion voi suorittaa myös myöhemmin iltaopintoina, jos lukeminen ei nuorempana innostanut.
Ulostus otso virazto tappaa Zinukin. er yssät zappaa huonommin
Vierailija kirjoitti:
Eikö siinä oltu vertailtu niitä kouluja, joiden oppilaat olivat parantaneet lukiossa kaikkein eniten verrattuna aiempaan ka. Mikä "paras lukio"-vertailu se sellainen on. Paras on se, jossa on tehty parhaat tulokset. Ihme kommunistivertailu.
Jos rupulukioon mennään 6.0 keskiarvoilla, niin jo magnan papereiden kirjoittaminen on huima parannus.
Vierailija kirjoitti:
Kun katsoo listaa Suomen parhaista lukioista, niin huomaa että Ressu on kuitenkin vasta kymmenes. Kymmenen parhaan lukion luettelossa on ruotsinkielisiä kokonaista kuusi! Se pistää miettimään.
No kun niihin pääsee vitosen tokarilla ja kun parannat siitä, koulu on listoilla.
Tuo listahan on se luuseriversio ettei kellekään tule paha mieli.
Vierailija kirjoitti:
Kun katsoo listaa Suomen parhaista lukioista, niin huomaa että Ressu on kuitenkin vasta kymmenes. Kymmenen parhaan lukion luettelossa on ruotsinkielisiä kokonaista kuusi! Se pistää miettimään.
Et ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SYK on maan paras koulu. Ei siis 1noin vain kävellä sisään.
Ei lukiovertailuissa.
2023 9.85, eli vaikein päästä sisään
18 oppilasta enkunlinja sitten siellä on muita kieli ja alin ka jolla pääsee alle 9.
Otaniemen lukio , teknologiasäätiön 1000 euron stipendejä 21 kpl
Syk neljäs 7 Tampereen klassillinen lukio 9 ja kolmas Ressun lukio 8
Vierailija kirjoitti:
Kun katsoo listaa Suomen parhaista lukioista, niin huomaa että Ressu on kuitenkin vasta kymmenes. Kymmenen parhaan lukion luettelossa on ruotsinkielisiä kokonaista kuusi! Se pistää miettimään.
Voi hyvä ihminen, kun tuo lukiovertailu tutkii sitä, paljonko tulos on parempi kuin se sisäänpääsyrajan keskiarvo. Mtiä huonommilla papereilla on lukioon päässyt, sitä todennnäköisemmin sitten tulee sitä parannusta.
Se että huippulukio Ressu on ylipäätään listalla, kertoo että se on todella kova lukio, kun reilusti yli ysin tokaristakin on parannettu roimasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni lukioissa saisi myös olla koulupiiri, ja siihen oman piirin lukioon hakiessa saisi esim 0.5 lisää omaan keskiarvoon tms. Muuallekin voisi toki hakea, mutta oman alueen nuoria suosittaisiin.
Ihan älytöntä vaikka pk-seudulla matkustella ristiin rastiin, kun kaikki lukiot kuitenkin ovat oikein hyviä.
Samaa mieltä. Lukion aloittavat ovat kuitenkin alaikäisiä nuoria, joiden ei kuuluisi joutua käyttämään aamuisin ja iltapäivisin tunti/suunta koulumatkoihin, esim. helsinkiläinen 8-tason oppilas joka saa lukiopaikan vain Vantaalta. Ja vain sen takia, että jonkun kehyskunnassa asuvan 10-tytön pitää pakkomielteisesti päästä Helsingin keskustan lukioon.
Itse kun olin lukiossa piti kotoa lähteä 6:20 jos halusi kahdeksaksi koululle. Toki ei Helsingissä
Niinpä. Pitkät koulumatkat ja aikaiset aamut ovat normi monellekin opiskelijalle/koululaiselle pienemmillä paikkakunnilla. Koulumatkat on kasvaneet kun pienempiä kouluja on lopetettu. Helsingissä sentään joukkoliikenne on loistava, pienissä kaupungeissa mennään niillä mitä on tarjolla. En näe kovin pahana jos vähän joutuu liikkumaan lähikoulua kauemmas tuon ikäinen.
Minulle teki Ratakadulla hyvää se, että en ollut enää aina luokkani paras. Suurin osa pärjäsi melko samalla tasolla, eli todella hyvin. Peruskoulu antoi kummallisen kuvan siitä, että kukaan ei osaa tai tee mitään (paitsi vedä röökiä kulman takana naama harmaana). Olin siis silloin lapsi ja lapsellisia olivat ajatuksenikin. Nyt en enää tietenkään hahmota maailmaan noin.
Viime vuoden tietoja. Tämän vuoden hakutulokset selviävät 13.6.
Ressun lukiossa keskiarvoraja 9,75, Espoossa Otaniemen suurlukiossa peräti 9,42. Hyviin lukioihin keskiarvorajat siis yhä nousee, samaan aikaan toiset lukiot ei saa edes aloituspaikkoja täyteen. Erot kasvaa siis lukioiden välillä. Näkyy myös muissa Suomen keskisuurissa kaupungeissa.
Ei kyllä Espoossa jää missään lukiossa paikkoja käyttämättä. Huonoimpaankin keskiarvon oltava 7,8.
Tänä vuonna Norssi ykkösenä. Olisipa kiintoisaa tietää, kuinka moni Norssin peruskoulun oppilaista on päässyt sisään.
Keskustan Norssissa suppeampi kielivalikoima, Viikissä laajempi, vaikka samankokoiset koulut.
Vanha ketju. Tänä vuonna Norssi 9,69, Ressu 9, 62 ja Ksyk 9,58. Muihin alle 9,5 ja 12 lukiota, johon pääsee noin kahdeksan tai alle keskiarvolla.
Kyllä jokaiselle löytyy joku lukio, jos opinhalua löytyy. Ja tuva on aina vaihtoehto. Tunnen nuoria, jotka korottivat siellä arvosanoja ja pääsivät tuva-vuoden jälkeen jopa huippulukioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun katsoo listaa Suomen parhaista lukioista, niin huomaa että Ressu on kuitenkin vasta kymmenes. Kymmenen parhaan lukion luettelossa on ruotsinkielisiä kokonaista kuusi! Se pistää miettimään.
No kun niihin pääsee vitosen tokarilla ja kun parannat siitä, koulu on listoilla.
Tuo listahan on se luuseriversio ettei kellekään tule paha mieli.
Se vertailu ei edes ole mitenkään hedelmällinen, kun se kertoo sen viimeisen sisääntulleen keskiarvon. Ruotsinkielisistä kouluista kertoo lähinnä, että paikkoja on tarvetta enemmän. Se seiskan tai alle oppilas heilauttaa sitten ysin oppilaiden kirjoittamilla E:n papereilla lukion kaksi tasoa nostavaksi kouluksi.
Vierailija kirjoitti:
Tänä vuonna Norssi ykkösenä. Olisipa kiintoisaa tietää, kuinka moni Norssin peruskoulun oppilaista on päässyt sisään.
Keskustan Norssissa suppeampi kielivalikoima, Viikissä laajempi, vaikka samankokoiset koulut.
Noin 12 keskustan Norssista pääsi keskustan Norssiin lukioon. Ensisijaisia hakijoita sinne oli noin 30, eli noin 18 joutui tyytymään johonkin toiseen kouluun.
Kun katsoo listaa Suomen parhaista lukioista, niin huomaa että Ressu on kuitenkin vasta kymmenes. Kymmenen parhaan lukion luettelossa on ruotsinkielisiä kokonaista kuusi! Se pistää miettimään.