Lue keskustelun säännöt.
Kovat on keskiarvorajat
Ressuun tänä keväänä 9,69 ja Norssiin (Ratakadun) 9,5 ja Viikin hieman matalampi. Nousi tuo Ressun raja keväästä-17 (9,42) jolloin omalla lapsellani asia oli ajankohtainen.
Kommentit (1531)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällainen nuorten jakaminen eliittiin ja rupuihin se lukion perusteella, jonka hän käy, on jokseenkin vastenmielistä ja kuvaa hyvin aikamme arvoja; kovuus ja narsismi. Mitä tulee myös mieleen on eläinlauma, joka taistelee selviytyäkseen. Hyvin kaukana minkäänlaisesta sivistyksestä, jota yliopistot ovat kautta historian edistäneet.
Kysynkin teiltä itseltänne, mistä kumpuaa kova tarve määritellä tietyt lukiot ja niistä valmistuvat eliittiin ja voittajiin, toisista lukioista valmistuneet heikompitasoiseen ainekseen? Olette kuitenkin aikuisia ihmisiä, teiltä luulisi löytyvän hyvät ja perustellut selvitykset syistä.
Nuorten kasvu ja kehitys on kuitenkin kesken ja tuossa iässä esim. poikien ja tyttöjen edistyminen itseohjautuvuudessa ja opinnoissa vaihtelee suuresti. Lisäksi vertaillaan nuoria, joilla saattaa olla jopa vuoden ikäero toisiinsa nähden. Tältä pohjalta kun asiaa tutkii ja ymmärtää tutkimaansa, huomaa, että peruskoulunsa päättävien niputtaminen elittiin ja rupuun ei ole osoitus pelkästään puutteesta empatiakyvyssä, mutta myös jonkinlaisesta kyvyttömyydestä tarkastella tilastoja laaja-alaisesti sekä tietämättömyydestä ihmisen kehityspsykologiasta.
Ei nuoren lukiovalinta tee nuorta rupuksi vaan rupunuoret tekevät lukion rupulukioiksi. Vähän kuten köyhyys ei aiheuta slummeja vaan slummit johtuvat slummiuttavista ihmisistä, joiden elämisen yhtenä seurauksena on köyhyys. Eriytyminen on täysin luonnollinen tila ja systeemi hakeutuu siihen ellei sitä ulkoa päin estetä. Fiksut nuoret haluavat olla toisten fiksujen nuorten kanssa ja suurissa kaupungeissa (etenkin pks) suurin osa valitsee lopulta lukion, jonka keskiarvoraja on lähellä omaa keskiarvoa.
Itse sanoisin, että fiksu nuori ei halua olla pelkkien hikareiden joukossa. Tyypillisesti asiat menee elämässä niin, että keskiluokkaiset ja keskimääräiset ihmiset ovat onnellisimpia. Siinä ei ole mitään pahaa, jos keskiarvo on 9,9 ja lahjakkuutta riittää, mutta on se elämä vaan monipuolisempaa ja hauskempaa, kun se ei perustu pelkälle "fiksuudelle".
Olin fiksu nuori enkä nähnyt silloin enkä näe nyt aikuisena, että fiksuus olisi ihmisen ylin arvo. En itse ajatellut, että minun on ehdottomasti päästävä muiden hikareiden kanssa samaan kouluun. Halusin nimenomaan tavalliseen kouluun, olen kai siitä harvinainen, että kahdesta koulusta valitsin sen ns. huonon. Toinen oli eliittilukio.
Onneksi sain hyvän kasvatuksen, jossa korostettiin empatiaa, kiltteyttä ja hyvyyttä yli älykkyyden. Koska niiden hikareidenkin tulee jossakin vaiheessa kohdata ihan tavalliset talliaisetkin, jos ei muuten niin siinä eliittityössään eliittijohtajana rupualaisiaan ohjaten.
Koko tämä keskustelu kielii minusta tietynlaisesta kylmästä ajatusmaailmasta. Sekä vanhempien äärettömästä epävarmuudesta, koska en usko nuorien itse näitä julmia mielipiteitä allekirjoittavan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni lukioissa saisi myös olla koulupiiri, ja siihen oman piirin lukioon hakiessa saisi esim 0.5 lisää omaan keskiarvoon tms. Muuallekin voisi toki hakea, mutta oman alueen nuoria suosittaisiin.
Ihan älytöntä vaikka pk-seudulla matkustella ristiin rastiin, kun kaikki lukiot kuitenkin ovat oikein hyviä.
Samaa mieltä. Lukion aloittavat ovat kuitenkin alaikäisiä nuoria, joiden ei kuuluisi joutua käyttämään aamuisin ja iltapäivisin tunti/suunta koulumatkoihin, esim. helsinkiläinen 8-tason oppilas joka saa lukiopaikan vain Vantaalta. Ja vain sen takia, että jonkun kehyskunnassa asuvan 10-tytön pitää pakkomielteisesti päästä Helsingin keskustan lukioon.
Miten se kehyskunnissa kotoisin oleva alaikäinen kympin tyttö on riittävän kypsä asumaan omillaan, mutta sinun pentusi ei ole tarpeeksi kypsä matkustamaan bussilla? Rikasta helsinkiläistä lellitty liikaa? Rikkailta ei saa odottaa minkäänlaista itsenäisyyttä?
Kysymys ei ole kypsyydestä tai itsenäisyydestä vaan kestävyydestä. Mikä himskatin järki on lähteä keskiverto (n. 8,0 keskiarvo) oppilaalla seikkailemaan 1h per suunta jonnekin mörön takapuoleen, jos lähilukio olisi kulman takana? Sekä koska "rikkaus" on mainittu kahdesti niin kuka tämän älyttömyyden maksaa? Todennäköisesti KELA (todennäköisesti se maksaa myös kympin tytön itsenäisen asumisen)..
Kustannuskysymys on yksi oleellinen osa, mutta enempi se kohtuutonta ja epäinhimillistä vaatia sellasita matkustelua oppivelvollisuuden piirissä olevalta koululaiselta. Eli jos ulkopaikkakuntalaisille jää paikkoja paikallisten jälkeen niin silloin, mutta ei toisinpäin.
Kelasta saa asumistukea saa samoilla kriteereillä kuin muutkin. Vanhempien tulot vaikuttavat opintotukeen, joten sen määrä jää usein aika pieneksi.
Keskiarvo-ongelmalla ei myöskään ole mitään tekemistä muista maista tulleiden kanssa. Sama ongelma on ruotsinkielisillä, karjaalaiset junailevat Helsinkiin ruotsinkieliseen norssiin ja sinne pääsemättömät hesalaiset lähtevät vastaavasti Karjaalle, kun siellä on Helsinkiä matalammat rajat. Suomenkielisellä puolella Järvenpään lukio on jo monen järvenpääläisen ulottumattomissa, joten he lähtevät Keravalle tai Vantaalle.
Nytkö mamút vie naiset, työpaikat ja eliittilukioiden opiskelupaikatkin? 😂
Kukaan ei pääse yli ysin lukioon, ellei oikeasti ansaitse sitä paikkaa lahjakkuudellaan ja ahkeruudellaan. Heitäkin niiden muiden joukossa on.
Lapseni pääsi juuri Kulosaaren Yhteiskoulun (suomi-englanti -luokka) yläkoulusta pois. Keskiarvo riittänee siihen, että pääsee jatkamaan saman koulun lukiossa. Olen toki iloinen hänen puolestaan. Ja kiitokset koko henkilökunnalle viihtyisän oppimisympäristön luomisesta yläkoulussa. Mutta ihan keskivertolukiokin olisi riittävä. Tärkeää on tehdä töitä riittävästi lukiossa saavuttaakseen sen mihin oma potentiaali riittää.
Itse olen käynyt maalaiskunnan ainoan, sinänsä ihan hyvän lukion hyvillä arvosanoilla. Lukiossa oli hyviä opettajia ja reiluja opiskelijatovereita. Tämä on riittänyt korkeakoulupaikkaan, tutkintoon ja asiallisiin töihin. Elämä on hyvää ja tavallista. Ei tarvitse kilpailla muiden kanssa. Ei tarvitse näyttää muille. Perusasiat ovat kunnossa, mitään ns. luksusta en tarvitse. Minun luksukseni on tasapainoista tavallista elämää. Hyvin nukuttu yö, harmoninen parisuhde, vapaus juoda aamukahvi rauhassa jne.
Ihmisten ongelmat johtuvat mm. siitä, että verrataan itseä turhaan muihin ja halutaan tietoisesti tai tiedostamatta näyttää muille jotain. Kannattaa elää rehellisesti ns. omaa elämää ja omista lähtökohdista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nytkö mamút vie naiset, työpaikat ja eliittilukioiden opiskelupaikatkin? 😂
Kukaan ei pääse yli ysin lukioon, ellei oikeasti ansaitse sitä paikkaa lahjakkuudellaan ja ahkeruudellaan. Heitäkin niiden muiden joukossa on.
Mä pääsin yli ysin lukioon tekemättä mitään erityistä. En koe itseäni mitenkään lahjakkaaksi. Koko touhu ärsytti "eliittilukiossa", yllättävän isolla osalla porukasta oli varakkaat tai julkkisvanhemmat. Itsellä ei kumpaakaan lajia. Vaihdoin ns. tavallisen keskiarvon lukioon kesken kaiken, koska en jaksanut sitä jatkuvaa täydellisyyden tavoittelua. Kirjoitin hyvät paperit, enkä kadu hetkeäkään sitä, että vaihdoin tavislukioon. Nykyäänhän tavislukioissakin on korkeat keskiarvot, joten en tiedä mitä nykyään tapahtuisi samassa tilanteessa. Omana aikanani jollain 7,5:llä pääsi "huonoimpaan" lukioon ja siihen mihin vaihdoin, oli jotain 8,3.
Lapseni kävivät akateemiselle uralle valmentavan ns. eliittikoulun. Kertovat koulunkäynnin olleen yhtä kilpailua paremmuudesta ja sellainen asenne huokui myös vanhemmista, kun kuunteli heitä vanhempain illoissa. Sellaisessa ei ole mitään tavoittelemisen arvoista, jos nuoren mielen tasapaino on tärkeää.
Toisaalta on niin, että innostavimmat ja parhaat opettajat ovat juuri noissa kouluissa ja heikompi opettaja-aines valikoituu periferiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapseni kävivät akateemiselle uralle valmentavan ns. eliittikoulun. Kertovat koulunkäynnin olleen yhtä kilpailua paremmuudesta ja sellainen asenne huokui myös vanhemmista, kun kuunteli heitä vanhempain illoissa. Sellaisessa ei ole mitään tavoittelemisen arvoista, jos nuoren mielen tasapaino on tärkeää.
Toisaalta on niin, että innostavimmat ja parhaat opettajat ovat juuri noissa kouluissa ja heikompi opettaja-aines valikoituu periferiaan.
No sellaistahan se on, jos yhtään olet opiskelijavalintoja seurannut. Halutuimmat opiskelupaikat ovat vain parhaimmille ja heikompi opiskelija-aines valikoituu periferiaan sanojasi mukaillen.
Nuo halutut koulut myös vaihtuvat.
Tapiolan lukio oli joskus tosi tavoiteltu. Nykyään se on keskikastia.
Mäkelänrinteeseen oli kova keskiarvo, nykyään alle 8.
Espoonlahti on noussut tavallisesta lähiölukiosta sellaiseksi, ettei sinne enää kaikki nurkan takana asuvat pääse.
Esimerkkejä molempiin suuntiin on muitakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni kävivät akateemiselle uralle valmentavan ns. eliittikoulun. Kertovat koulunkäynnin olleen yhtä kilpailua paremmuudesta ja sellainen asenne huokui myös vanhemmista, kun kuunteli heitä vanhempain illoissa. Sellaisessa ei ole mitään tavoittelemisen arvoista, jos nuoren mielen tasapaino on tärkeää.
Toisaalta on niin, että innostavimmat ja parhaat opettajat ovat juuri noissa kouluissa ja heikompi opettaja-aines valikoituu periferiaan.
No sellaistahan se on, jos yhtään olet opiskelijavalintoja seurannut. Halutuimmat opiskelupaikat ovat vain parhaimmille ja heikompi opiskelija-aines valikoituu periferiaan sanojasi mukaillen.
Yliopistossa tämä vasta näkyykin, idän ja pohjoisen yliopistoissa on erittäin merkittävästi matalammat sisäänpääsyrajat kuin etelässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
esikouluikäisen isipappa kirjoitti:
Tuossa on jo se riski että yksikin veemäinen maikka voi lopputokarin arvostelullaan vesittää lapsen loppuelämän. Melkoinen vastuu annettu opettajille, jotka kaikesta huolimatta ovat monet luonnehäiriöisiä, juonittelevia narsisteja.
Hohhoijaa. Ja sitten vielä ihmetellään, miksi opettajien pitää kohdata paljon törkeää käytöstä. Kotoa se lähtee. Varmasti olet jo aloittanut lapsesi aivopesemisen, että opettajat ovat syvältä eikä heitä tarvitse arvostaa.
Aineenopettajat antavat päättötodistuksen tiukkojen päättöarviointien kriteerien mukaan. Ei niitä kukaan hatusta voi vedellä. Ne pitää pystyä perustelemaan. Eikä hyviä arvosanoja voi antaa sen perusteella, että oppilas on kiva ja yritteliäs. Päättöarvosana annetaan OSAAMISEN perusteella. Opetussuunnitelma on kaikkien tarkistettavissa.
OPSISSA on määritelty vain 8 ja 5 arvosanojen kriteerit tarkasti. Kaikki muu on opettajan tulkintaa enemmän tai vähemmän, juurikin esim onko ysin vai kympin arvoinen.
Meinaatko, ettei opettaja ole kykenevä arvioimaan, onko oppilaan osaaminen kasin kriteerien pohjalta ysin vai kympin tasoa? Tai kenties kutosen tai seiskan? Sitä osaamisen näyttöä kerätään pitkin lukuvuotta eri tavoin. Jännä juttu, miten muut ovat pätevämpiä antamaan arvosanoja kuin opettajat itse. Niitä arvosanoja ei myöskään anneta sen mukaan, millaisia arvosanoja kukin oppilas haluaisi päästäkseen toiveidensa jatko-opiskelupaikkaan. Osaaminen ratkaisee.
Pointti meni aika lahjakkaasti ohitse, näköjään. Jos vain arvosanojen 8 ja 5 kriteerit on tarkasti määritetty, niin silloin muiden arvosanojen osalta jää opettajille enemmän tulkinnan varaa. Kritisoimatta opettajia - jos arvosanojen perusteissa on tulkinnan varaa, niin silloin tulkintoja tulee olemaan yhtä monta kuin on opettajia, eikä voida enää puhua "yhdenmukaisesta arvosteluasteikosta".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tämä valtakunnallisesti aika epätasa-arvoista, kun maakunnissa pääsee lukioon, jos jaksaa hakea ja pääkaupunkiseudulla pitää olla kasin keskiarvo jotta pääsee mihinkään.
Kuinkas tasa-arvoista on, että erikoislukioon haluavan lahjakkaan pitäisi muuttaa monta sataa kilometriä pääkaupunkiin.
Tasa-arvon nimissä ei tarvitse kaikille taata tismalleen samaa matkaa eliittilukioon.
Vierailija kirjoitti:
Kelasta saa asumistukea saa samoilla kriteereillä kuin muutkin. Vanhempien tulot vaikuttavat opintotukeen, joten sen määrä jää usein aika pieneksi.
Keskiarvo-ongelmalla ei myöskään ole mitään tekemistä muista maista tulleiden kanssa. Sama ongelma on ruotsinkielisillä, karjaalaiset junailevat Helsinkiin ruotsinkieliseen norssiin ja sinne pääsemättömät hesalaiset lähtevät vastaavasti Karjaalle, kun siellä on Helsinkiä matalammat rajat. Suomenkielisellä puolella Järvenpään lukio on jo monen järvenpääläisen ulottumattomissa, joten he lähtevät Keravalle tai Vantaalle.
Perheitä on muuttanut Järvenpäähän koska edullisempaa ost kämppä sieltä. Varman hyvät palvelut j nopesti pääsee sähköjunalla .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nuo halutut koulut myös vaihtuvat.
Tapiolan lukio oli joskus tosi tavoiteltu. Nykyään se on keskikastia.
Mäkelänrinteeseen oli kova keskiarvo, nykyään alle 8.
Espoonlahti on noussut tavallisesta lähiölukiosta sellaiseksi, ettei sinne enää kaikki nurkan takana asuvat pääse.
Esimerkkejä molempiin suuntiin on muitakin.
Ainakin täällä Espoossa syynä keskiarvorajojen nousulle on se, että lukiopaikkoja on yksinkertaisesti liian vähän alueilla, joilla on paljon lukioikäisiä nuoria.
Espoonlahti on alueen ainoa lukio ja sinne tullaan myös Kirkkonummelta. Nyt tilanne on se, että yli ysin keskiarvon oppilaat tulevat Kirkkonummelta Espooseen lukioon kun taas kasin keskiarvolla pitää lähteä Espoosta Kirkkonummelle. Ihan älytöntä.
Oma siskoni menee nyt yhdeksännelle, ja yritän saada hänet nostamaan muutamat seiskat todistuksestaan pois että pääsisi haluamaansa lukioon. Kilpailu tulee kasvamaan entisestään, varsinkin kun yo-todistuksella on nykyään niin suuri merkitys korkeakouluun pääsemisessä. Sääliksi käy nykynuoria, onneksi itse kävin koulut ennen näitä uudistuksia.
Mutkanperän lukio lopetti toiminta kauan sitten. Käytiin aina marketista ostamassa limsaa hyppytunneilla.
Minun oma poika pääsi amiksen kautta yliopistoon valintakokeen perusteella. Hakijoita oli yli 800, joista pääsi sisään 10%. Poikani oli 5% joukossa eli meni heittämällä sisään vaikka ei saanut yhtäkään aloituspistettä, koska lukio puuttuu. Amiksen opinnoista ei saanut pistettäkään, mutta kun pääsykoe meni hyvin, niin se riitti. Valmistui juuri maisteriksi.
Vierailija kirjoitti:
Oma siskoni menee nyt yhdeksännelle, ja yritän saada hänet nostamaan muutamat seiskat todistuksestaan pois että pääsisi haluamaansa lukioon. Kilpailu tulee kasvamaan entisestään, varsinkin kun yo-todistuksella on nykyään niin suuri merkitys korkeakouluun pääsemisessä. Sääliksi käy nykynuoria, onneksi itse kävin koulut ennen näitä uudistuksia.
Hyvä lukio ei tarkoita hyviä yo-papereita eikä huono lukio huonoja.
Hyvistä lukioista tulee hyvät paperit siksi, että niihin hakeutuu keskivertoa paljonkin lahjakkammat opiskelijat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nytkö mamút vie naiset, työpaikat ja eliittilukioiden opiskelupaikatkin? 😂
Kukaan ei pääse yli ysin lukioon, ellei oikeasti ansaitse sitä paikkaa lahjakkuudellaan ja ahkeruudellaan. Heitäkin niiden muiden joukossa on.
Mä pääsin yli ysin lukioon tekemättä mitään erityistä. En koe itseäni mitenkään lahjakkaaksi. Koko touhu ärsytti "eliittilukiossa", yllättävän isolla osalla porukasta oli varakkaat tai julkkisvanhemmat. Itsellä ei kumpaakaan lajia. Vaihdoin ns. tavallisen keskiarvon lukioon kesken kaiken, koska en jaksanut sitä jatkuvaa täydellisyyden tavoittelua. Kirjoitin hyvät paperit, enkä kadu hetkeäkään sitä, että vaihdoin tavislukioon. Nykyäänhän tavislukioissakin on korkeat keskiarvot, joten en tiedä mitä nykyään tapahtuisi samassa tilanteessa. Omana aikanani jollain 7,5:llä pääsi "huonoimpaan" lukioon ja siihen mihin vaihdoin, oli jotain 8,3.
Tietenkin kirjoitit pitkästä matematiikasta kuten fykestä laudaturit äikästä puhumattakaan.
Noin 2 % yliopistolaisista on pelkästään amistaustaisia, että se siitä.
Tarina ei myöskään pidä paikkansa. Tietojenkäsittelytieteessä on ollut jo yli 20 vuotta yhteisvalintakoe, jossa ei ole laskettavia laskuja. Laskukoneen patterit eivät näin olleen liity valintakokeeseen.
Sisään nyt onkin helppo päästä. Ulospääseminen on huomattavasti hankalampaa ja opinnot jäävät monilta kesken, kun matikka ei taivu riittävästi. Amiksen matikka ei ole siihen riittävä pohja, mutta jos jaksaa opiskella lukiomatikat omatoimisesti niin, että pärjää yliopistomatikassa, miksipäs ei.
Paljon fiksumpaa on mennä lukioon, jos aikoo yliopistoon. Jos opinnoissa ei ole matikkaa, niissä on esseen kirjoittamista, eikä siihenkään ainakaan nykyamis valmista mitenkään.