Kovat on keskiarvorajat

Noin korkeat rajat saavat aikaan vain enemmän eriarvoisuutta, kun kaikki heikommat pakkaantuvat samaan kouluun. Ja siellä ns. eliittikoulussa monilla hirveä stressi☹️

Jännä kyllä oli jo omana aikana huomata erot kun itse olin lähiölukiossa lähinnä keskinkertainen oppilas, ja kaveri maalaislukiossa kympin tyttö. Luettiin molemmat samaa vierasta kieltä ja kaveri kirjoitti siitä L:n. Voi hyvänen aika kun ekan kerran kuulin hänen puhuvan 😯 Oikeasta ääntämyksestä ei mitään tietoa. Joo, se ei ole kaikki kaikessa, mutta natiivi puhuja ei häntä ymmärtänyt.

Vierailija kirjoitti:

Nykymenolla tavalliset 7,5-8 pojat eivät enää pääse lukioon.

Ehkäpä 7.5-8 keskiarvolla ei edes kannata mennä nykyään lukioon. 

Tutkitusti päättöarvioinnit eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Toisen koulun ysi on toisen seiska. Ysit ja kympit annetaan koulunsa parhaille riippumatta koulun tasosta.

Nyt arvosanat tuntuvat polarisoituvan, yli ysin keskiarvoja on huimasti enemmän kuin aiemmin. Ja osa näistä on varmasti perusteettomia opsin kasin kriteereihin verrattuna.

Sinänsä on hyvä, että lukioihin saa hakeutua vapaasti, ”kaltaisten” seurassa opiskelu on monille antoisa kokemus. Toisaalta ahkera ja lahjakas oppilas saavuttaa hyviä tuloksia koulussa kuin koulussa.

Nuo luma-linjat ovat pk-seudulla nyt muoti-ilmiö ja keräävät lahjakkaita opiskelijoita.

Ja jatko-opiskelu näyttää vaikuttavan niin, ettei lyhyen matikan kursseilla juuri porukkaa näy. Jokainen yrittää taapertaa laajan läpi.

Näin lukion matikanopettajana täytyy sanoa, että kyllä sen vuosien saatossa on aika hyvin oppinut, että yläkoulun päättöarvosana Ei korreloi lähtötason kanssa kovinkaan hyvin. Sen sijaan tietyistä kouluista tulee parempaa porukkaa kuin toisista, ihan arvosanoista riippumatta.

Vierailija kirjoitti:

Näin lukion matikanopettajana täytyy sanoa, että kyllä sen vuosien saatossa on aika hyvin oppinut, että yläkoulun päättöarvosana Ei korreloi lähtötason kanssa kovinkaan hyvin. Sen sijaan tietyistä kouluista tulee parempaa porukkaa kuin toisista, ihan arvosanoista riippumatta.

Samaa sanoo mieheni, joka on kielten opettaja lukiossa. Tietyistä kouluista tulee kympin oppilaita, joiden taidot ovat heikommat kuin toisen koulun 7-8 oppilaat. Usein vielä niinpäin, että ns paremmaksi mielletyiltä alueilta saa helpommin kymppejä.

Yläkouluille taitaa olla kunnia-asia, että oppilaita pääsee huippukouluihin, ja tätä tuetaan arvioinnilla, tiedostaen tai tiedostamatta.

Muutamalla tutulla teinillä, joiden opiskelua olen läheltä seurannut, on keskiarvo 9,3-9,5. Kumpikaan ei minusta ole erityisen lahjakas, ahkeria toki ovat. Mitähän sama koulu antaa niille oikeasti lahjakkaille? 15?

Miten tukea hyvän keskiarvon kouluun päässyttä teiniä, kun arvosanat vääjäämättä tulevat laskemaan? (paljon)

Yläkoulun arviointi todella hövelisti yläkanttiin.

Jos valtakunnallisista saa 6,5, ei taidot todella ole kympin tasoa vaikka päästötodistus muuta väittää.

Oma teinini on ollut noin 8-8.5 oppilas läpi yläkoulun. Nyt ysillä keskiarvo 9.3 :O

Ei minua haittaa, mutta vähän mietityttää kyllä. Samoin häntä itseään. On tavallinen tasainen puurtaja, ja saanut kokeista pääosin 8-9 arvosanoja.

Tulee hieman sellainen olo, että koska keskiarvorajat ovat jo vuosia olleet varsin korkeita, opettajat arvostelevat vähän kiltimmin, ja taas arvosanarajat nousevat, loputon kierre on valmis.

Minusta ajatus lähilukiosta on ihan hyvä. Muualle esim painotettuun opetukseen voisi hakea, mutta ensisijassa mentäisiin siihen lähimpään lukioon. 

Ihmettelin kun eräs puolituttu hurrasi että hänen lapsensa pääsi lukioon. Täkäläisen lukion keskiarvoraja on 7.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan tämä valtakunnallisesti aika epätasa-arvoista, kun maakunnissa pääsee lukioon, jos jaksaa hakea ja pääkaupunkiseudulla pitää olla kasin keskiarvo jotta pääsee mihinkään.

Niinpä, ja vaikken kannata pikkulukioiden lopettamista, kyllä pk-seudulla pitäisi olla aloituspaikkoja suhteessa enemmän kuin mitä on. Ei lukion pidä olla mikään paikka, minne keskiarvon pitää mieluiten olla lähellä ysiä, vaan koko ikäluokan (pois lukien ne, joilla ei yhtään lukupäätä ole) yleissivistävä koulutus.

Samaa mieltä. Jos ammattiin haluaa suoraan, tottakai silloin ammattikouluun, tai jos lukeminen ei yhtään nappaa. Mutta muutoin lukio on todellakin lähinnä yläasteen jatke, eikä sen pitäisi olla mikään vain huippujen leikkikenttä.

Tosin epäilen, että arvostelut ovat höllentyneet kovasti tässä samaa tahtia, kun lukioiden keskiarvot ovat nousseet. Aloituspaikkoja suhteessa ikäluokkaan on kuitenkin jopa enemmän kuin esim 20 vuotta sitten, kun itse menin lukioon ja silloin lukioon pääsi pk-seudulla jopa alle 7 keskiarvolla helposti. Siihen aikaan kyllä amis oli ihan yhtä arvostettu ja joillain aloilla jopa arvostetumpi valinta kuin lukio. Nythän tilanne on taas kääntänyt vahvasti lukion suuntaan, kun amikset on valtiovallan toimesta pilattu :(

Meidän lapsen koulussa arvosanat taas annettiin tosi tiukasti. Koko yläasteen ollut päälle ysin keskiarvo. Nyt kymppejä ei saanut päästötodistukseen, vaikka kokeiden keskiarvo oli kymppi ja tuntiaktiivisuus hyvää Wilman perusteella. Esim. Kielessä kymppi jäi siitä kiinni, että suullisessa kokeessa, työhaastattelussa, olisi pitänyt olla innokkaampi. Kolme opettajaa sanoi lapselle, että olet kyllä ihan kympin oppilas, mutta annan sinulle ysin. Harmillista, kun lukioihin kuitenkin haetaan sillä keskiarvolla.

Onko näillä eliittilukioilla jotain lisäarvoa tai sellaista antia, että niihin kannattaa pyrkiä. Tyttäreni olisi päässyt eliittilukioihin, mutta hakeutui lukioon, jossa ka 8,3. Koulumatkoilla ei tässä yhteydessä merkitystä, etäisyydet lukioihin kuta kuinkin samat. Moni on kyseenlaistanut tytön valintaa eli miksi ei hakenut kovimman ka:n lukioihin. Hän ei ole kiinnostunut eliittilukion statuksesta (joillekin tällä kai merkitystä?), mutta onko näissä kouluissa esim parempi opetus tai jotain muuta oikeasti parempaa tarjottavaa? Kiinnostaisi esim opettajien kommentit.

Pitääkö joku oikeasti kasin keskiarvoa "ihan hyvänä"? Senhän saa tyyliin sillä että on paikalla tunneilla ja vastaa oikein tyyliin puoleen kokeen kysymyksistä. Eli todella helposti. Täällä näköjään katkerat mammat kiusaa ahkeria ja päämäärätietoisia nuoria, jotka panostavat koulutukseensa.

Itse olin eliittilukiossa. Hain sinne kavereiden takia, halusin tutustua muihin nuoriin, joille koulu on tärkeää, mielenkiintoista ja kivaa. Löysin samanhenkisiä kavereita.

Raskasta oli se, että tulin tosi huonosta koulusta, jossa numerot oli saanut helposti ja osaamisessani oli isoja aukkoja.

Sain kyllä kirittyä muut, kirjoitukset sujui sitten kuitenkin ihan hyvin ja jatko-opinnoissa olen pärjännyt loistavasti.

Minä kävin aikoinani Ressun ja rakastin sitä koulua. Koulumatkat oli tunnin suuntaansa joka päivä, mutta oli ihanaa olla koulussa keskellä Helsinkiä ja tutustua uusiin naamoihin ja eri paikoista tuleviin ihmisiin.

En muista, mikä oli peruskoulun päättötodistukseni keskiarvo, mutta alle ysin se käsittääkseni jäi. Pääsin Reissuun erikoisen A-kiele ansiosta (eikä kyseessä edes ollut mandariinikiina tv., vaan joku muu kuin englanti). Solahdin alhaisesta keskiarvostani huolimatta joukkoon aivan vaivatta, joskin ehkä kuuluin vähemmän kunnianhimoisiin ressulaisiin. Yleisesti ottaen olen sitä mieltä, että me erikoisten kielten lukijat ja alemmalla keskiarvolla sisään päässeet töille oman pikantin ja värikkään lisäämme kouluun.

Eliittilukio sinänsä ei ole tae onnistumisesta aikuiselämässä, ja lähikoulu tarjoaa varmasti yhtä hyvät lähtökohdat elämään. Suomen koululaitos on erittäin tasokas, ja sitä kannattaa vaalia ja arvostaa.

Oma lukiolaiseni haki ja pääsi ”eliittikouluun” ja viihtyy loistavasti. Koko peruskouluaika lähikoulussa oli tuskaa, etenkin yläkoulu. Ikävä kyllä, hyvin pärjääjiä edelleen katsotaan vinoon ja liian moni on koulussa vain pelleilemässä. Hyvässä lukiossa löytyy saman henkistä seuraa ja saa opetusta eikä vain kurinpitoa/ päivähoitoa. Meidän lähilukioon olisi päässyt vähän yli 7 keskiarvolla. Sinne nuori ei hakenut edes viimeisenä vaihtoehtonaan vaan halusi ehdottomasti muualle. Pitkä koulumatka on pieni hinta siitä että viihtyy. Opetus on erinomaista, helppo opettaa kun kaikki haluaa ja kykenee oppimaan.

Pk- seudun lukiot ovat voimakkaasti jakautuneet. Pienellä paikkakunnalla kunnan ainoaan lukioon menee sekä hyviä, keskinkertaisia että huonompia oppilaita. Helsingissä huiput hakeutuu tiettyihin kouluihin ja niihin hännän huippuna oleviin luioihin menee ne jotka ei muualle pääse. Näin ollen alhaisen keskiarvon lukiossa suurin osa on alle 8 oppilaita.

Twitterissä eräs suomenruotsalaisen perheen uraäiti paheksuu Ressun korkeaa keskiarvorajaa. ” Voiko olla nuorille hyväksi luoda profiililtaan tällaisia hikari-kouluja? Itse haluan lasteni saavan oppia monipuolisesti erilaisista ihmisistä”

No, toivottavasti ei ole omia lapsiaan ainakaan ruotsinkielisiin kouluihin laittanut. Näiden ulkokultaisten paheksujien lapset pitäisi sijoittaa itä- tai koillis-Helsingin lähiökouluihin. Saisivat sitä kaipaamaansa monipuolisuutta, jota ylemmän keskiluokan omakotialueen kouluista puuttuu. Sen jälkeen ei tarvitsisi muiden lukiovalintoja itkeä.

Vierailija kirjoitti:

Nuo luvuthan kertovat siitä, että kymppejä pitäisi olla useampia, mikä on ihan mahdotonta joissain kouluissa. Onneksi asuin maaseudulla ja lähimmän lukion pääsyraja oli vain 7,4. Keskiarvoni 9,0 ei olisi riittänyt moneen lukioon. Eikä kyse ollut siitä, että olisin ollut huono koululainen. Kuuluin väärään sukuun, eikä muutenkaan koulussamme ollut tapana antaa kymppejä. Esimerkiksi sain yhdestä matikan kokeesta 10- niin en saanut kymppiä todistukseen. (Ja olin todellakin hikkeillyt extratehtäviä, ollut taululla näyttämässä, mitä osaan, viitannut ja käyttäytynyt tunneilla hyvin.) Vain täydellisestä suorituksesta sai 10.

Lukion päättötodistukseni ka oli 9,7 ja kirjoitin useamman L.

Eli yhdestä kokeesta vuoden aikana sait 10-, muista vähemmän? Kokeiden keskiarvosi on siis jotain ysin luokkaa, tai ehkä jopa vähemmän. Silloin 9 ei ole kohtuuton numero. Olisit lukiossa helposti pulassa, jos saisit käsityksen, että matematiikassa saa huippunumeron tuntiaktiivisuudella.

Vierailija kirjoitti:

Onko näillä eliittilukioilla jotain lisäarvoa tai sellaista antia, että niihin kannattaa pyrkiä. Tyttäreni olisi päässyt eliittilukioihin, mutta hakeutui lukioon, jossa ka 8,3. Koulumatkoilla ei tässä yhteydessä merkitystä, etäisyydet lukioihin kuta kuinkin samat. Moni on kyseenlaistanut tytön valintaa eli miksi ei hakenut kovimman ka:n lukioihin. Hän ei ole kiinnostunut eliittilukion statuksesta (joillekin tällä kai merkitystä?), mutta onko näissä kouluissa esim parempi opetus tai jotain muuta oikeasti parempaa tarjottavaa? Kiinnostaisi esim opettajien kommentit.

Minulla on kokemusta hyvän yhteiskoulun yläasteesta ja huonon yhteiskoulun lukiosta. Tuossa hyvässä koulussa oli muutama uskomattoman huono opettaja. Ihmetyttää vieläkin, miten ylipäätänsä olivat tuon työnsä saaneet. En tiedä noiden opettajien koulutuksesta, mutta vaikutti siltä kun eivät olisi päivääkään opettamansa ainetta opiskelleet ja olisi oikeastaan ollut ihan sama kun kuka tahansa ummikko olisi opettanut. Erityisen huonona on jäänyt mieleen yläasteen fysiikan opettaja. En vieläkään osaa yhtään fysiikkaa ja olisi tehnyt mieli huutaa tuolle opettajalle päin naamaa kun oli niin surkea. Tuolla opettajalla oli lisäksi aivan jäävä nikotiiniriippuvuus.

Toisaalta sitten huonossa lukiossa oli muutama aivan erinomainen opettaja. Noilla opettajilla oli hyvä yleissivistys ja tiesivät paljon muustakin kuin omassa aineesta. En myöskään kokenut, että olisivat pitäneet omaa ainettaan muita parempina. Erinomainen uskonnonopettaja ei tuputtanut uskontoa kenellekään, eikä olettanut uskonnon mitenkään suojelevan. Kertoi avoimesti keuhkosyöpäepäilyistään, mutta myönsi suoraan sen olevan omaa syytän kun oli polttanut tupakkaa niin paljon, eikä ollut päässyt siitä irti, vaikka olisi halunnutkin. Äidinkielenopettaja taas oli koulun pidetyin opettaja, joka toimi myös eräänlaisena terapeuttina. Kaikki olivat tämän opettajan seurassa hyvin rentoja ja opettaja järjesti suosittua iltapäivisin pidettyä valinnaista kurssia,jossa puhuttiin kirjallisuudesta ja kirjallisuuden kautta keskustelut ajautuivat kaikkeen mahdolliseen. Tämä opettaja oli erittäin sivistynyt ja ehkä paras opettaja, joka minulla on koskaan ollut.