Lue keskustelun säännöt.
Kovat on keskiarvorajat
Ressuun tänä keväänä 9,69 ja Norssiin (Ratakadun) 9,5 ja Viikin hieman matalampi. Nousi tuo Ressun raja keväästä-17 (9,42) jolloin omalla lapsellani asia oli ajankohtainen.
Kommentit (1531)
961/1531
|
06.06.2022 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tämä valtakunnallisesti aika epätasa-arvoista, kun maakunnissa pääsee lukioon, jos jaksaa hakea ja pääkaupunkiseudulla pitää olla kasin keskiarvo jotta pääsee mihinkään.
Alle kasin keskiarvolla se oikea paikka ei ole lukio. Meillä oli lukioluokalla kaksi, jotka ei päässeet oman kuntansa lukioon, heillä keskiarvo 7 ja jotain. Ei heillä ollut toivoakaan pärjätä lukiossa.
Pojalla oli lukioon mennessä hiukan alle 8 ka. Eka vuosi olikin vähän takkuinen, mutta vikana vuonna homma lähti sujumaan ja nyt kirjoittanut jo kaksi magnaa ja yhden C:n eli ihan kivasti. Syksyllä sitten loput, odotetaan kahta C:tä lisää.
Ja sitten suuntana amk.
Kyllä lukioon mahtuu monenlaisia, joskus se opiskeludraivin löytyminen kestää vähän pidempään.
Anteeksi negatiivinen kommentti, mutta miksi ihmeessä lukioon, jos kuitenkin seuraava on AMK?
Jos olisi mennyt amikseen, olisi valmistunut samassa 3 vuodessa, ja sitten päässyt AMK, ja amis opinnot olisi vielä hyväksiluettu. Kunhan kerran pääsee AMK sisään, sen pääsee kyllä läpi (tentit saa uusia 3 kertaa, täysin sama tentti samoilla kysymyksillä - jokainen pääsee läpi).
Lukio ei ole nykyään oikein järkevä valinta mihinkään, kun kaikkialle pääsee amispohjaisesti. Jos haluaa diplomi-insinööriksi, niin siihenkin on nykyään amis-amk-korkeakoulu linja, joka on ajallisestikin jopa lyhyempi, koska korkeakoulun kaikki vaikeat perusopinnot jäävät pois (2 vuodessa DI:ksi amk jälkeen).
Olen kyllä vähän eri mieltä. Amiksesta tullessa saa kyllä varsinkin teknisillä aloilla tehdä aika paljon lisätyötä matikan ja fysiikan ja kieltenkin eteen AMK:ssa. Kyllä se amiksen "yleisaineiden" vaatimustaso on jotain ihan muuta kuin lukiossa ja AMK:ssa kuitenkin oletetaan olevan se lukiotaso hallussa.
Ei toki mahdoton tehtävä kiriä näitä mutta en suosittele jos lukio kuitenkin sujuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tämä valtakunnallisesti aika epätasa-arvoista, kun maakunnissa pääsee lukioon, jos jaksaa hakea ja pääkaupunkiseudulla pitää olla kasin keskiarvo jotta pääsee mihinkään.
Alle kasin keskiarvolla se oikea paikka ei ole lukio. Meillä oli lukioluokalla kaksi, jotka ei päässeet oman kuntansa lukioon, heillä keskiarvo 7 ja jotain. Ei heillä ollut toivoakaan pärjätä lukiossa.
Pojalla oli lukioon mennessä hiukan alle 8 ka. Eka vuosi olikin vähän takkuinen, mutta vikana vuonna homma lähti sujumaan ja nyt kirjoittanut jo kaksi magnaa ja yhden C:n eli ihan kivasti. Syksyllä sitten loput, odotetaan kahta C:tä lisää.
Ja sitten suuntana amk.
Kyllä lukioon mahtuu monenlaisia, joskus se opiskeludraivin löytyminen kestää vähän pidempään.
Anteeksi negatiivinen kommentti, mutta miksi ihmeessä lukioon, jos kuitenkin seuraava on AMK?
Jos olisi mennyt amikseen, olisi valmistunut samassa 3 vuodessa, ja sitten päässyt AMK, ja amis opinnot olisi vielä hyväksiluettu. Kunhan kerran pääsee AMK sisään, sen pääsee kyllä läpi (tentit saa uusia 3 kertaa, täysin sama tentti samoilla kysymyksillä - jokainen pääsee läpi).
Lukio ei ole nykyään oikein järkevä valinta mihinkään, kun kaikkialle pääsee amispohjaisesti. Jos haluaa diplomi-insinööriksi, niin siihenkin on nykyään amis-amk-korkeakoulu linja, joka on ajallisestikin jopa lyhyempi, koska korkeakoulun kaikki vaikeat perusopinnot jäävät pois (2 vuodessa DI:ksi amk jälkeen).
Olen kyllä vähän eri mieltä. Amiksesta tullessa saa kyllä varsinkin teknisillä aloilla tehdä aika paljon lisätyötä matikan ja fysiikan ja kieltenkin eteen AMK:ssa. Kyllä se amiksen "yleisaineiden" vaatimustaso on jotain ihan muuta kuin lukiossa ja AMK:ssa kuitenkin oletetaan olevan se lukiotaso hallussa.
Ei toki mahdoton tehtävä kiriä näitä mutta en suosittele jos lukio kuitenkin sujuu.
Siis pointti on se, että nykyään noita on helpotettu valtavasti, jotta amis pääsee ne läpi. Prosenttilasku on vaikeinta, mitä AMK vaaditaan. Toki siellä on integrointia yms. mutta se ei ole läpipääsyn kannalta välttämätöntä. Ei siellä yksikään amis osaa integroida.
Sitten AMK jälkeen on noita DI polkuja amk-insseille, missä tosiaan perusopinnot kuitataan amk opinnoilla, eli sielläkään ei tarvi osata integroida valitsemalla sopiva linja - esimerkiksi tietotekniikka, missä varsinaisissa opinnoissa ei ole pahemmin matikkaa. Noin pystyy valmistumaan dippainssiksi osaamatta integroida.
Lukion kautta tuo sama polku on äärettömästi vaikeampi - tiedän kyllä, kun itse kuljin sen, ja aikaa meni 10 vuotta (3v lukio + 7 vuotta TKK). TKK perusmatikat olivat todella haastavat.
Nyt töissä tuota samaa suoritetaan tuota amis->amk->korkeakoulu polkua..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kalliiksi valtiolle tulee kuljettaa koululaisia 100 kilometrejä sinne sun tänne. Loppus pitkät päivät kun oman kunnan alueen lukioon pitäisi mennä. Ei tulisi näitä ressuja ym jotka vääristää tasapuolisen opetuksen (oppimisrauhan)
Joillekin kullanmuruille ostetaan kämppä ettei tarvi reissata tuntikausia.
Olen samaa mieltä siitä, että koulumatkaa ei pitäisi kustantaa mihin tahansa lukioon. Tiedän oppilaan, joka kulkee lukioon 700 km päähän, koska halusi tiettyyn erikoislukioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tämä valtakunnallisesti aika epätasa-arvoista, kun maakunnissa pääsee lukioon, jos jaksaa hakea ja pääkaupunkiseudulla pitää olla kasin keskiarvo jotta pääsee mihinkään.
Alle kasin keskiarvolla se oikea paikka ei ole lukio. Meillä oli lukioluokalla kaksi, jotka ei päässeet oman kuntansa lukioon, heillä keskiarvo 7 ja jotain. Ei heillä ollut toivoakaan pärjätä lukiossa.
Pojalla oli lukioon mennessä hiukan alle 8 ka. Eka vuosi olikin vähän takkuinen, mutta vikana vuonna homma lähti sujumaan ja nyt kirjoittanut jo kaksi magnaa ja yhden C:n eli ihan kivasti. Syksyllä sitten loput, odotetaan kahta C:tä lisää.
Ja sitten suuntana amk.
Kyllä lukioon mahtuu monenlaisia, joskus se opiskeludraivin löytyminen kestää vähän pidempään.
Anteeksi negatiivinen kommentti, mutta miksi ihmeessä lukioon, jos kuitenkin seuraava on AMK?
Jos olisi mennyt amikseen, olisi valmistunut samassa 3 vuodessa, ja sitten päässyt AMK, ja amis opinnot olisi vielä hyväksiluettu. Kunhan kerran pääsee AMK sisään, sen pääsee kyllä läpi (tentit saa uusia 3 kertaa, täysin sama tentti samoilla kysymyksillä - jokainen pääsee läpi).
Lukio ei ole nykyään oikein järkevä valinta mihinkään, kun kaikkialle pääsee amispohjaisesti. Jos haluaa diplomi-insinööriksi, niin siihenkin on nykyään amis-amk-korkeakoulu linja, joka on ajallisestikin jopa lyhyempi, koska korkeakoulun kaikki vaikeat perusopinnot jäävät pois (2 vuodessa DI:ksi amk jälkeen).
Tämä reitti (amis --> AMK) sopii kahdenlaisille ihmisille.
1. Lukio on liian haastava läpäistä (=vaikeuksia sekä matikassa että kielissä), näillä tosin ei ole realistisia mahdollisuuksia pärjätä yliopistossakaan, mutta AMK voi sujua oikein hienosti.
2. AMK:ssa on luontainen jatkumotutkinto amiksessa opetettuun, esim. lähihoitaja-->sairaanhoitaja JA myös yliopistossa on siihen tarjolla maisteropinnot, eli ei tämä hoitaja ollutkaan hyvä esimerkki.
Sairaanhoitajan tutkinnolla ei tee lääkikseen hakiessa tai sinne päästessä yhtään mitään. Sosionomi ei pääse suoraan sosiaalityöntekijän oppiin. Oikikseen tai valtsikkaan ei ole mitään apua AMK:sta. Luonnontieteitä lukemaan amiksen ja AMK:n pohja ei riitä millään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko katsoneet, millä arvosanoilla "huippulukioista" valmustutaan yo-kirjoituksissa?! Jossain lehdessä oli taulukot. Oma lapseni meni lukioon, johon pääsi yli 9 todistuksella. Sama vuosikerta valmistui C:n keskiarvoilla. Raju pudotus tasossa, eikä voi selittyä motivaatiolla tms. Ns. "huonoissa" lukioissa voi olla parempi opetus. Gaussin käyrän toteuttaminen ei ole koulukohtaista. Valitkaa lukio valmistuneiden tason mukaan, ei sisään oton keskiarvojen mukaan.
Olen katsonut ja kyllä yleensä kirjoitusten arvosanat korreloivat aika hyvin sisäänpääsykeskiarvojen kanssa. Poikkeuksia on mutta jos katsotaan ihan kaikkein parhaita lukioita kirjoituksissa niin kyllä ne ovat samoja joihin on korkein keskiarvoraja. Vuosi toisensa jälkeen ykkösenä on joku Ressu, SYKki, Etelä-Tapoila tms.
Kulosaari yk, Hgin Norssi, Viikin normaali ja sitä rataa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut tekee kaksoistutkinnon anmattikoulu ja yo tutkinto ja jotkut menee vielä teknilliseen DI
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kalliiksi valtiolle tulee kuljettaa koululaisia 100 kilometrejä sinne sun tänne. Loppus pitkät päivät kun oman kunnan alueen lukioon pitäisi mennä. Ei tulisi näitä ressuja ym jotka vääristää tasapuolisen opetuksen (oppimisrauhan)
Joillekin kullanmuruille ostetaan kämppä ettei tarvi reissata tuntikausia.
Olen samaa mieltä siitä, että koulumatkaa ei pitäisi kustantaa mihin tahansa lukioon. Tiedän oppilaan, joka kulkee lukioon 700 km päähän, koska halusi tiettyyn erikoislukioon.
1400 kilsaa päivässä. Respect.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletteko katsoneet, millä arvosanoilla "huippulukioista" valmustutaan yo-kirjoituksissa?! Jossain lehdessä oli taulukot. Oma lapseni meni lukioon, johon pääsi yli 9 todistuksella. Sama vuosikerta valmistui C:n keskiarvoilla. Raju pudotus tasossa, eikä voi selittyä motivaatiolla tms. Ns. "huonoissa" lukioissa voi olla parempi opetus. Gaussin käyrän toteuttaminen ei ole koulukohtaista. Valitkaa lukio valmistuneiden tason mukaan, ei sisään oton keskiarvojen mukaan.
Yotilastot.fi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uutisissahan oli vuosi sitten juttua siitä, kun yläasteiden arvostelukäytännöt eivät ole yhdenmukaisia, kun ei ole kansallisia loppukokeita. Huomasin tämän lukiossa: parhaan kaverini keskiarvo yläasteelta oli 9.7, ja hän kirjoitti M:n paperit, kun itselläni tiukista opettajista johtuen 8:n paperit ja kirjoitin kaksi laudaturia ja loput eximiaa. Älä siis sure, jos tytär ei pääse Ressuun. Kirjoituksista tulevaisuus nykyisin kiinni.
Niin, kaverisi ilmeisesti löysäsi opiskelujaan lukiossa, sinä taas petrasit. Tossa on kuitenkin n. 3 vuotta väliä, en siis tekis hirveitä johtopäätöksiä. Nuorten ihmisten elämä voi muuttua aika paljonkin 3:ssa vuodessa.
Tästä ei ollut kyse. Pienellä yläasteellani ei jaettu kymppejä. Ysejä sai vain muutaman opettajan suosikit. Lukiossa sain löysäillä.
Kyllä tossa iso riski on että Helsingin yläasteiden opettajat antaa helpommin niitä kymppejä jotta omat oppilaat pääsis sinne hyviin lukioihin.
Toista sen pikkukaupungissa. Historianopettaja sanoi että 9 kuuluu erinomaiselle oppilaalle ja 19 jumalalle. Ekat kympit todistukseen sainkin vasta saman kaupungin lukiossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu, minunkin poikani pääsi ylioppilaaksi alhaisen keskiarvon lukiosta. Sittemmin luin, että se on koko pääkaupunkiseudun huonoin lukio. Ei minun pojallakaan olleet mitkään hyvät arvosanat lukiosta päästessään, eikä yhtään laudaturiakaan. Onneksi sentään pitkä matematiikka. Lukion jälkeen hän meni suoraan armeijaan. Sen jälkeen hän haki ammattikorkeakoulun jäännöshakuun ja hyväksyttiin erään pikkukaupungin ammattikorkeakouluun. Tsemppasin häntä niin paljon kuin pystyin. Hän sai koulunsa käytyä.
Suhteiden avulla hän pääsi erääseen suurehkoon teknologian alan työpaikkaan tekemään lopputyötään. Onneksi poikani innostui hommista niin, että hän sai jäädä kyseiseen firmaan vakituiseksi työntekijäksi ja on ollut siellä jo 15 v. ja aikoo ollakin vaikka koko työelämänsä ajan. Työhön kuuluu paljon sekä kotimaan- että ulkomaan työmatkoja ja hyvin paljon englannin puhumista. Palkka huitelee 5.000-6.000 eurossa. Niin, että kyllä lukion eri tarvitse olla mikään huippulukio, ja silti voi saada hyvän elämän.
Hgin idässä joka asuu niin hyvä valikoima lukioita, Kulosaaren yk, Herttoniemen yk, Kontulan lähellä joku lukio, Hgin kielilukio ha Vsaaren lukio uusi rakennus ja kolmessa ainakin kansainvälinen tunnelma. Hienoa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tämä valtakunnallisesti aika epätasa-arvoista, kun maakunnissa pääsee lukioon, jos jaksaa hakea ja pääkaupunkiseudulla pitää olla kasin keskiarvo jotta pääsee mihinkään.
Alle kasin keskiarvolla se oikea paikka ei ole lukio. Meillä oli lukioluokalla kaksi, jotka ei päässeet oman kuntansa lukioon, heillä keskiarvo 7 ja jotain. Ei heillä ollut toivoakaan pärjätä lukiossa.
Pojalla oli lukioon mennessä hiukan alle 8 ka. Eka vuosi olikin vähän takkuinen, mutta vikana vuonna homma lähti sujumaan ja nyt kirjoittanut jo kaksi magnaa ja yhden C:n eli ihan kivasti. Syksyllä sitten loput, odotetaan kahta C:tä lisää.
Ja sitten suuntana amk.
Kyllä lukioon mahtuu monenlaisia, joskus se opiskeludraivin löytyminen kestää vähän pidempään.
Anteeksi negatiivinen kommentti, mutta miksi ihmeessä lukioon, jos kuitenkin seuraava on AMK?
Jos olisi mennyt amikseen, olisi valmistunut samassa 3 vuodessa, ja sitten päässyt AMK, ja amis opinnot olisi vielä hyväksiluettu. Kunhan kerran pääsee AMK sisään, sen pääsee kyllä läpi (tentit saa uusia 3 kertaa, täysin sama tentti samoilla kysymyksillä - jokainen pääsee läpi).
Lukio ei ole nykyään oikein järkevä valinta mihinkään, kun kaikkialle pääsee amispohjaisesti. Jos haluaa diplomi-insinööriksi, niin siihenkin on nykyään amis-amk-korkeakoulu linja, joka on ajallisestikin jopa lyhyempi, koska korkeakoulun kaikki vaikeat perusopinnot jäävät pois (2 vuodessa DI:ksi amk jälkeen).
Olen kyllä vähän eri mieltä. Amiksesta tullessa saa kyllä varsinkin teknisillä aloilla tehdä aika paljon lisätyötä matikan ja fysiikan ja kieltenkin eteen AMK:ssa. Kyllä se amiksen "yleisaineiden" vaatimustaso on jotain ihan muuta kuin lukiossa ja AMK:ssa kuitenkin oletetaan olevan se lukiotaso hallussa.
Ei toki mahdoton tehtävä kiriä näitä mutta en suosittele jos lukio kuitenkin sujuu.
Siis pointti on se, että nykyään noita on helpotettu valtavasti, jotta amis pääsee ne läpi. Prosenttilasku on vaikeinta, mitä AMK vaaditaan. Toki siellä on integrointia yms. mutta se ei ole läpipääsyn kannalta välttämätöntä. Ei siellä yksikään amis osaa integroida.
Sitten AMK jälkeen on noita DI polkuja amk-insseille, missä tosiaan perusopinnot kuitataan amk opinnoilla, eli sielläkään ei tarvi osata integroida valitsemalla sopiva linja - esimerkiksi tietotekniikka, missä varsinaisissa opinnoissa ei ole pahemmin matikkaa. Noin pystyy valmistumaan dippainssiksi osaamatta integroida.
Lukion kautta tuo sama polku on äärettömästi vaikeampi - tiedän kyllä, kun itse kuljin sen, ja aikaa meni 10 vuotta (3v lukio + 7 vuotta TKK). TKK perusmatikat olivat todella haastavat.
Nyt töissä tuota samaa suoritetaan tuota amis->amk->korkeakoulu polkua..
N 6 v teknillisessä yliopistossa mutta voi suoriutua neljässäkin vuodessa ja jo aik moni 5 vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tämä valtakunnallisesti aika epätasa-arvoista, kun maakunnissa pääsee lukioon, jos jaksaa hakea ja pääkaupunkiseudulla pitää olla kasin keskiarvo jotta pääsee mihinkään.
Alle kasin keskiarvolla se oikea paikka ei ole lukio. Meillä oli lukioluokalla kaksi, jotka ei päässeet oman kuntansa lukioon, heillä keskiarvo 7 ja jotain. Ei heillä ollut toivoakaan pärjätä lukiossa.
Pojalla oli lukioon mennessä hiukan alle 8 ka. Eka vuosi olikin vähän takkuinen, mutta vikana vuonna homma lähti sujumaan ja nyt kirjoittanut jo kaksi magnaa ja yhden C:n eli ihan kivasti. Syksyllä sitten loput, odotetaan kahta C:tä lisää.
Ja sitten suuntana amk.
Kyllä lukioon mahtuu monenlaisia, joskus se opiskeludraivin löytyminen kestää vähän pidempään.
Anteeksi negatiivinen kommentti, mutta miksi ihmeessä lukioon, jos kuitenkin seuraava on AMK?
Jos olisi mennyt amikseen, olisi valmistunut samassa 3 vuodessa, ja sitten päässyt AMK, ja amis opinnot olisi vielä hyväksiluettu. Kunhan kerran pääsee AMK sisään, sen pääsee kyllä läpi (tentit saa uusia 3 kertaa, täysin sama tentti samoilla kysymyksillä - jokainen pääsee läpi).
Lukio ei ole nykyään oikein järkevä valinta mihinkään, kun kaikkialle pääsee amispohjaisesti. Jos haluaa diplomi-insinööriksi, niin siihenkin on nykyään amis-amk-korkeakoulu linja, joka on ajallisestikin jopa lyhyempi, koska korkeakoulun kaikki vaikeat perusopinnot jäävät pois (2 vuodessa DI:ksi amk jälkeen).
Olen kyllä vähän eri mieltä. Amiksesta tullessa saa kyllä varsinkin teknisillä aloilla tehdä aika paljon lisätyötä matikan ja fysiikan ja kieltenkin eteen AMK:ssa. Kyllä se amiksen "yleisaineiden" vaatimustaso on jotain ihan muuta kuin lukiossa ja AMK:ssa kuitenkin oletetaan olevan se lukiotaso hallussa.
Ei toki mahdoton tehtävä kiriä näitä mutta en suosittele jos lukio kuitenkin sujuu.
Kyllä lähihoitajaksi ensin opiskelleella on sairaanhoitajan koulutus helpompi kuin lukiosta tulleella. Lähärillä on niin paljon jo sitä perusjuttua repussaaan, kun taas lukiolainen ei välttämättä tiedä mikä on stetoskooppi, ja mitä tarkoittaa crp.
Lähärit ovat kyllä tehneet alaansa liittyvän matematiikan ja muut aineet, joten eivät he ole sen osaamattomampia terveysalan laskuista(esim. lääkelaskut) kuin lukiosta pärähtänytkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko muuten vielä nykyisinkin isoja eroja siinä, että joissain kouluissa ylä-asteen 9 luokan päästötodistuksissa ollaan kovin "anteliaita"? Eli 10 jaellaan vähän löyhemmin? Itse kun aikoinani menin lukioon, niin paikkakunnalla oli useampia yläasteita ja yksi yläaste oli kuuluisa siitä, että sieltä tulevilla oli todella hyvät keskiarvot ysi-luokan päästötodistuksessa. Muista sitten lukion ekan jälkeen kun katsottiin kuinka paljon keskiarvo laski lukion ekan luokan jälkeen, niin kaikilla näillä yli siitä tietystä koulusta tulleilla oli ihan normia, että keskiarvo laski jopa yhden numeron, eli oli ensin vaikkapa 9,4 ja sitten 8,4. Itse menin lukioon 8,7 keskiarvolla ja lukion ekan jälkeen se oli 8,5.
Vierailija kirjoitti:
Näin se menee, kun keravalaiset kympin tytöt vievät helsinkiläisten nuorten lukiopaikat.
Niin se on aina mennyt että lahjakkaat tulee maaseudulta yliopistoihin. Keskiajalla ne joutui taivaltamaan Pariisiin. Pariisissa oli fiksuja ja tyhmiä. Osa pariisilaisia oli yliopistossa ja osa laittoi ruokaa ylioppilaiĺle.
Vierailija kirjoitti:
Juu, minunkin poikani pääsi ylioppilaaksi alhaisen keskiarvon lukiosta. Sittemmin luin, että se on koko pääkaupunkiseudun huonoin lukio. Ei minun pojallakaan olleet mitkään hyvät arvosanat lukiosta päästessään, eikä yhtään laudaturiakaan. Onneksi sentään pitkä matematiikka. Lukion jälkeen hän meni suoraan armeijaan. Sen jälkeen hän haki ammattikorkeakoulun jäännöshakuun ja hyväksyttiin erään pikkukaupungin ammattikorkeakouluun. Tsemppasin häntä niin paljon kuin pystyin. Hän sai koulunsa käytyä.
Suhteiden avulla hän pääsi erääseen suurehkoon teknologian alan työpaikkaan tekemään lopputyötään. Onneksi poikani innostui hommista niin, että hän sai jäädä kyseiseen firmaan vakituiseksi työntekijäksi ja on ollut siellä jo 15 v. ja aikoo ollakin vaikka koko työelämänsä ajan. Työhön kuuluu paljon sekä kotimaan- että ulkomaan työmatkoja ja hyvin paljon englannin puhumista. Palkka huitelee 5.000-6.000 eurossa. Niin, että kyllä lukion eri tarvitse olla mikään huippulukio, ja silti voi saada hyvän elämän.
Itselläni on aika samantyyppinen elämäntarina. Peruslukio, keskitason arvosanat, AMK, teknologia-ala ja tuota samaa tasoa oleva palkka. Itse aloin kunnolla motivoitumaan opiskelusta vasta AMK:n loppupuolella ja työt minua vasta kunnolla motivoikin ja jatkuvaa uuden opettelua koko ura on ollutkin.
Silloin, kun on koulussa, opiskelee, arvosanat tuntuvat tärkeiltä. Ei niitä kysellä, kuin kouluun haettaessa.
En edes tiedä missä mun 4 todistusta eri tutkinnoista on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kalliiksi valtiolle tulee kuljettaa koululaisia 100 kilometrejä sinne sun tänne. Loppus pitkät päivät kun oman kunnan alueen lukioon pitäisi mennä. Ei tulisi näitä ressuja ym jotka vääristää tasapuolisen opetuksen (oppimisrauhan)
Joillekin kullanmuruille ostetaan kämppä ettei tarvi reissata tuntikausia.
Olen samaa mieltä siitä, että koulumatkaa ei pitäisi kustantaa mihin tahansa lukioon. Tiedän oppilaan, joka kulkee lukioon 700 km päähän, koska halusi tiettyyn erikoislukioon.
Ei joka pvä vaan vl esim. ???? Onko näin???
Vierailija kirjoitti:
Näin se menee, kun keravalaiset kympin tytöt vievät helsinkiläisten nuorten lukiopaikat.
Helsinkiläinen lukio, jonka oppilaskunta koostuu huippulahjakkaista helsinkiläisistä on siis myytti?