Lue keskustelun säännöt.
Kovat on keskiarvorajat
Ressuun tänä keväänä 9,69 ja Norssiin (Ratakadun) 9,5 ja Viikin hieman matalampi. Nousi tuo Ressun raja keväästä-17 (9,42) jolloin omalla lapsellani asia oli ajankohtainen.
Kommentit (1531)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
esikouluikäisen isipappa kirjoitti:
Tuossa on jo se riski että yksikin veemäinen maikka voi lopputokarin arvostelullaan vesittää lapsen loppuelämän. Melkoinen vastuu annettu opettajille, jotka kaikesta huolimatta ovat monet luonnehäiriöisiä, juonittelevia narsisteja.
Hohhoijaa. Ja sitten vielä ihmetellään, miksi opettajien pitää kohdata paljon törkeää käytöstä. Kotoa se lähtee. Varmasti olet jo aloittanut lapsesi aivopesemisen, että opettajat ovat syvältä eikä heitä tarvitse arvostaa.
Aineenopettajat antavat päättötodistuksen tiukkojen päättöarviointien kriteerien mukaan. Ei niitä kukaan hatusta voi vedellä. Ne pitää pystyä perustelemaan. Eikä hyviä arvosanoja voi antaa sen perusteella, että oppilas on kiva ja yritteliäs. Päättöarvosana annetaan OSAAMISEN perusteella. Opetussuunnitelma on kaikkien tarkistettavissa.
OPSISSA on määritelty vain 8 ja 5 arvosanojen kriteerit tarkasti. Kaikki muu on opettajan tulkintaa enemmän tai vähemmän, juurikin esim onko ysin vai kympin arvoinen.
Meinaatko, ettei opettaja ole kykenevä arvioimaan, onko oppilaan osaaminen kasin kriteerien pohjalta ysin vai kympin tasoa? Tai kenties kutosen tai seiskan? Sitä osaamisen näyttöä kerätään pitkin lukuvuotta eri tavoin. Jännä juttu, miten muut ovat pätevämpiä antamaan arvosanoja kuin opettajat itse. Niitä arvosanoja ei myöskään anneta sen mukaan, millaisia arvosanoja kukin oppilas haluaisi päästäkseen toiveidensa jatko-opiskelupaikkaan. Osaaminen ratkaisee.
No älä nyt höpötä! Ihan tutkimustenkin mukaan osaaminen on vain osa arvostelua. Sitten on vielä se pärstäkerroin joka vaikuttaa alas- tai ylöspäin samalla osaamistasolla. Eli osaamistaso voi olla 7 ja jos olet "kiva" oppilas saat helposti hilattua numeron 8:ksi. Ei-kivalla 7 istuukin sitkeästi vaikka kuinka tsemppaisi.
4
Sitä vain ihmettelen kuinka numerot ovat kokeneet kauhean inflaation. Jo 80-luvulla oli puhetta osaamistason laskusta kun entinen 7 oppilas saikin numeroksi 8. Nykyään varmaan 9 tulee samalla osaamisella kuin se entinen 7. Numerot ei riitä enää erottelemaan parhaita oppilaita toisistaan kun kaikki saa kymppejä.
T. Ressun lukiosta valmistunut, jonka luokkakaveri pääsi sisään 6,5 keskiarvolla 😅se oli vanhaa aikaa, tiettyihin lukioihin tulee muitakin kun Hkiläisiä. Rehtori sanoi että yli 100 eri peruskoulusta.
Tämä ilmiö on voimissaan kaikissa lukioissa, joihin pääsee helposti naapurikunnasta. Espoonlahden lukio on täynnä Masalasta Kirkkonummelta tulevia. Ne pikkaisen paremmat espoolaiset lähtevät pois alta Lauttasaareen, jos eivät Ressuun asti pääse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävin itse Helsingissä lukion, jossa oli korkeahko keskiarvoraja. Oppilailla oli hyvä opiskelumotivaatio, tunneilla ei häiriköity, ja muutenkin oli kiva meininki. Tuttavani oli pienen maalaislukion opettaja. Siihen kouluun otettiin kaikki halukkaat. Opettaja kertoi, kuinka koulu oli välillä kuin lastentarha. Oppilaat lintsailivat, eivätkä läheskään kaikki suoriutuneet opinnoistaan. Monet oppilaat lähtivät huonon lukiotodistuksensa kanssa seuraavaksi esim. lähihoitajakouluun, johon olisi voinut mennä suoraan peruskoulustakin. Ei kaikkien kannata sinne lukioon mennä, amiskin on joskus ihan hyvä vaihtoehto. Ehkä joku keskiarvoraja lukioon olisi syytä olla. Mikä se olisi, en osaa sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Kävin itse Helsingissä lukion, jossa oli korkeahko keskiarvoraja. Oppilailla oli hyvä opiskelumotivaatio, tunneilla ei häiriköity, ja muutenkin oli kiva meininki. Tuttavani oli pienen maalaislukion opettaja. Siihen kouluun otettiin kaikki halukkaat. Opettaja kertoi, kuinka koulu oli välillä kuin lastentarha. Oppilaat lintsailivat, eivätkä läheskään kaikki suoriutuneet opinnoistaan. Monet oppilaat lähtivät huonon lukiotodistuksensa kanssa seuraavaksi esim. lähihoitajakouluun, johon olisi voinut mennä suoraan peruskoulustakin. Ei kaikkien kannata sinne lukioon mennä, amiskin on joskus ihan hyvä vaihtoehto. Ehkä joku keskiarvoraja lukioon olisi syytä olla. Mikä se olisi, en osaa sanoa.
Moni vanhempi ei kestä sitä, että lapsi ei lähtisikään lukioon. Sen näkee tälläkin palstalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
esikouluikäisen isipappa kirjoitti:
Tuossa on jo se riski että yksikin veemäinen maikka voi lopputokarin arvostelullaan vesittää lapsen loppuelämän. Melkoinen vastuu annettu opettajille, jotka kaikesta huolimatta ovat monet luonnehäiriöisiä, juonittelevia narsisteja.
Hohhoijaa. Ja sitten vielä ihmetellään, miksi opettajien pitää kohdata paljon törkeää käytöstä. Kotoa se lähtee. Varmasti olet jo aloittanut lapsesi aivopesemisen, että opettajat ovat syvältä eikä heitä tarvitse arvostaa.
Aineenopettajat antavat päättötodistuksen tiukkojen päättöarviointien kriteerien mukaan. Ei niitä kukaan hatusta voi vedellä. Ne pitää pystyä perustelemaan. Eikä hyviä arvosanoja voi antaa sen perusteella, että oppilas on kiva ja yritteliäs. Päättöarvosana annetaan OSAAMISEN perusteella. Opetussuunnitelma on kaikkien tarkistettavissa.
OPSISSA on määritelty vain 8 ja 5 arvosanojen kriteerit tarkasti. Kaikki muu on opettajan tulkintaa enemmän tai vähemmän, juurikin esim onko ysin vai kympin arvoinen.
Meinaatko, ettei opettaja ole kykenevä arvioimaan, onko oppilaan osaaminen kasin kriteerien pohjalta ysin vai kympin tasoa? Tai kenties kutosen tai seiskan? Sitä osaamisen näyttöä kerätään pitkin lukuvuotta eri tavoin. Jännä juttu, miten muut ovat pätevämpiä antamaan arvosanoja kuin opettajat itse. Niitä arvosanoja ei myöskään anneta sen mukaan, millaisia arvosanoja kukin oppilas haluaisi päästäkseen toiveidensa jatko-opiskelupaikkaan. Osaaminen ratkaisee.
No älä nyt höpötä! Ihan tutkimustenkin mukaan osaaminen on vain osa arvostelua. Sitten on vielä se pärstäkerroin joka vaikuttaa alas- tai ylöspäin samalla osaamistasolla. Eli osaamistaso voi olla 7 ja jos olet "kiva" oppilas saat helposti hilattua numeron 8:ksi. Ei-kivalla 7 istuukin sitkeästi vaikka kuinka tsemppaisi.
4
Sitä vain ihmettelen kuinka numerot ovat kokeneet kauhean inflaation. Jo 80-luvulla oli puhetta osaamistason laskusta kun entinen 7 oppilas saikin numeroksi 8. Nykyään varmaan 9 tulee samalla osaamisella kuin se entinen 7. Numerot ei riitä enää erottelemaan parhaita oppilaita toisistaan kun kaikki saa kymppejä.
T. Ressun lukiosta valmistunut, jonka luokkakaveri pääsi sisään 6,5 keskiarvolla 😅se oli vanhaa aikaa, tiettyihin lukioihin tulee muitakin kun Hkiläisiä. Rehtori sanoi että yli 100 eri peruskoulusta.
Tämä ilmiö on voimissaan kaikissa lukioissa, joihin pääsee helposti naapurikunnasta. Espoonlahden lukio on täynnä Masalasta Kirkkonummelta tulevia. Ne pikkaisen paremmat espoolaiset lähtevät pois alta Lauttasaareen, jos eivät Ressuun asti pääse.
Espoossa on hyviä lukioita , Etis , Tapiolan lukio, Otaniemen lukio, Haukilahden lukio ja Kuninkaantien lukiosta kirjoitettiin parhaiten Espoon lukioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin se menee, kun keravalaiset kympin tytöt vievät helsinkiläisten nuorten lukiopaikat.
Helsinkiläinen lukio, jonka oppilaskunta koostuu huippulahjakkaista helsinkiläisistä on siis myytti?
Hyviksi nousevat lukiot tuppaavat sijaitsemaan hyvien kulkuyhteyksien päässä, jolloin ne alkavat kerätä sisäänsä huippuja myös vähän kauempaa.
Viikin norssi lienee helsinkiläisin huippulukio, se kun sijaitsee vähän syrjemmässä. Maan top 10 lukioita on sekin.
Kyllä kai sinne tulee muitakin kun Hkiläisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tällainen nuorten jakaminen eliittiin ja rupuihin se lukion perusteella, jonka hän käy, on jokseenkin vastenmielistä ja kuvaa hyvin aikamme arvoja; kovuus ja narsismi. Mitä tulee myös mieleen on eläinlauma, joka taistelee selviytyäkseen. Hyvin kaukana minkäänlaisesta sivistyksestä, jota yliopistot ovat kautta historian edistäneet.
Kysynkin teiltä itseltänne, mistä kumpuaa kova tarve määritellä tietyt lukiot ja niistä valmistuvat eliittiin ja voittajiin, toisista lukioista valmistuneet heikompitasoiseen ainekseen? Olette kuitenkin aikuisia ihmisiä, teiltä luulisi löytyvän hyvät ja perustellut selvitykset syistä.
Selasin tätä ketjua viisi sivua. Yhdessä viestissä mainittiin sana rupulukio, mutta ei sinänsä kuvaamaan oppilaita vaan sitä, millaisella keskiarvolla sinne pääsee sisään. Missään viestissä ei määritelty yhtään ketään eliittiin ja voittajiin tai toisaalta heikompitasoiseen ainekseen.
Aina välillä tuntuu, että joku laittaa muiden suuhun sanoja, joita siellä ei ole missään vaiheessa ollut tai kuvittelee muiden ajatuksiksi sellaisia ajatuksia, mitä muut eivät ole missään vaiheessa ajatelleet.
Oma lapseni menee lukioon, jossa on korkeahko keskiarvoraja. Ainoa syy on oma kokemukseni lukiosta. Luokallani oli häiriköitä ja ihan jatkuvaa häiriötä haittaamassa opiskelua. En halua lapseni olevan päivästä toiseen toisten performanssien yleisönä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin se menee, kun keravalaiset kympin tytöt vievät helsinkiläisten nuorten lukiopaikat.
Helsinkiläinen lukio, jonka oppilaskunta koostuu huippulahjakkaista helsinkiläisistä on siis myytti?
Hyviksi nousevat lukiot tuppaavat sijaitsemaan hyvien kulkuyhteyksien päässä, jolloin ne alkavat kerätä sisäänsä huippuja myös vähän kauempaa.
Viikin norssi lienee helsinkiläisin huippulukio, se kun sijaitsee vähän syrjemmässä. Maan top 10 lukioita on sekin.
Kyllä kai sinne tulee muitakin kun Hkiläisiä.
Viime vuonna aloittaneesta 80:sta 66 oli helsinkiläisestä koulusta. Lopuista valtaosa on Vantaalta, tietystä suunnasta Vantaata pääsee sinne bussilla.
Muista suunnista se ei ole oikein kätevästi saavutettavissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menin yli ysin keskiarvolla "rupu"lukioon. Pääsin kahteen yliopistoon suoraan lukiosta. Lukiokavereissa oli monia myöhemmin työelämässä menestyneitä tyyppejä, jotka valitsivat kyseisen lukion sen takia, että asuivat sen lähellä. Kertoo minusta älykkyydestä jotain tämäkin, ettei ole pakko todistella mitään kenellekään ja mennä siihen "eliitti"lukioon, jotta vanhemmat pääsisivät asialla pätemään. Vaan valitsee lyhyet koulumatkat ja tutut kaverit. "Huippua" sekin, pitkät yöunet ja ystävät. Arvostuskysymyksiä.
Miten voi olla että.on nykyään vielä tällaiset rasistiset keskiarvorajat jonnekin lukioon? Tämä asia täytyy korjata heti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällainen nuorten jakaminen eliittiin ja rupuihin se lukion perusteella, jonka hän käy, on jokseenkin vastenmielistä ja kuvaa hyvin aikamme arvoja; kovuus ja narsismi. Mitä tulee myös mieleen on eläinlauma, joka taistelee selviytyäkseen. Hyvin kaukana minkäänlaisesta sivistyksestä, jota yliopistot ovat kautta historian edistäneet.
Kysynkin teiltä itseltänne, mistä kumpuaa kova tarve määritellä tietyt lukiot ja niistä valmistuvat eliittiin ja voittajiin, toisista lukioista valmistuneet heikompitasoiseen ainekseen? Olette kuitenkin aikuisia ihmisiä, teiltä luulisi löytyvän hyvät ja perustellut selvitykset syistä.
Selasin tätä ketjua viisi sivua. Yhdessä viestissä mainittiin sana rupulukio, mutta ei sinänsä kuvaamaan oppilaita vaan sitä, millaisella keskiarvolla sinne pääsee sisään. Missään viestissä ei määritelty yhtään ketään eliittiin ja voittajiin tai toisaalta heikompitasoiseen ainekseen.
Aina välillä tuntuu, että joku laittaa muiden suuhun sanoja, joita siellä ei ole missään vaiheessa ollut tai kuvittelee muiden ajatuksiksi sellaisia ajatuksia, mitä muut eivät ole missään vaiheessa ajatelleet.
Oma lapseni menee lukioon, jossa on korkeahko keskiarvoraja. Ainoa syy on oma kokemukseni lukiosta. Luokallani oli häiriköitä ja ihan jatkuvaa häiriötä haittaamassa opiskelua. En halua lapseni olevan päivästä toiseen toisten performanssien yleisönä.
Kyllähän eliitti ja rupu on mainittu lukuisia kertoja tässä keskustelussa, löytyy myös eufemismi "oppilasaines" tai suorasukaisempi ilmaisu ja tarkennus "heikompi oppilasaines". Haluaisin tietää, että mitä näillä määreillä sitten oikein ilmaistaan jos ei oppilaita? Koulun seiniä, mielikuvaa koulusta, "ihan vaan numeroita"? Kyllä niillä tarkoitetaan, että rupulukiossa on rupuoppilaita, joilla oli heikommat arvosanat kuin eliitillä, jotka sopivat paremmin samaan kouluun toistensa kanssa. On myös todettu, tässä keskustelussa, että "rupulukioissa" on huonot opettajat, eli paremmin ilmaistuna heikompi "opettaja-aines" eli "rupuopettajat".
Vierailija kirjoitti:
Onhan tämä valtakunnallisesti aika epätasa-arvoista, kun maakunnissa pääsee lukioon, jos jaksaa hakea ja pääkaupunkiseudulla pitää olla kasin keskiarvo jotta pääsee mihinkään.
Mikä siinä on epätasa-arvoista?
Maakunnissa lähin lukio on kymmenien kilometrien päässä. Bussi- tai taksivuorot kulkee kerran aamulla ja kerran iltapäivällä. Hyppytunteja tulee runsaasti, kun kaikilla ei ole samanlaiset päivänpituudet. Miksei pk-seudulla voisi kulkea samaa matkaa päästäkseen lukioon/ ammattikouluun? Siellä sentään bussit kulkee useamman kerran tunnissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten voi olla että.on nykyään vielä tällaiset rasistiset keskiarvorajat jonnekin lukioon? Tämä asia täytyy korjata heti
Rasistinen?
Miten korjaisit?
Kaikki halukkaat sisään?
Mistä tilat?
Mistä opettajat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useat reissuun päässeet kertoneet että ovat neuvotelleet opettajien kanssa tulisesti jos eivät numeroonsa tyytyväisiä päästäkseen ressuun. Jokainen sinne päätynyt opiskelija jonka tiedän on päätynyt viihdekäyttää kannabista, norssissa sama juttu eli turha väheksyä muita lukioita
opettaja antaa sen numeron mitä oppilas ansaitsee, koulujen numerot ei oo yhtenäisiä, jossain koulussa jonku 9 jonku koulun 8 jne kuulemma
Pärstäkerroin merkkaa. Mölyapinat saa parempia arvosanoja.
Yksikään opettaja ei päätä ylioppilasarvosanaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä valiteta turhasta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tämä valtakunnallisesti aika epätasa-arvoista, kun maakunnissa pääsee lukioon, jos jaksaa hakea ja pääkaupunkiseudulla pitää olla kasin keskiarvo jotta pääsee mihinkään.
Mikä siinä on epätasa-arvoista?
Maakunnissa lähin lukio on kymmenien kilometrien päässä. Bussi- tai taksivuorot kulkee kerran aamulla ja kerran iltapäivällä. Hyppytunteja tulee runsaasti, kun kaikilla ei ole samanlaiset päivänpituudet. Miksei pk-seudulla voisi kulkea samaa matkaa päästäkseen lukioon/ ammattikouluun? Siellä sentään bussit kulkee useamman kerran tunnissa.
Pk-seudulla on hidasta liikkua. Tunnin koulu- tai työmatka ei ole mitään erikoista. Se on totta, että seuraava bussi tulee jopa 5 min kuluttua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kalliiksi valtiolle tulee kuljettaa koululaisia 100 kilometrejä sinne sun tänne. Loppus pitkät päivät kun oman kunnan alueen lukioon pitäisi mennä. Ei tulisi näitä ressuja ym jotka vääristää tasapuolisen opetuksen (oppimisrauhan)
Joillekin kullanmuruille ostetaan kämppä ettei tarvi reissata tuntikausia.
Olen samaa mieltä siitä, että koulumatkaa ei pitäisi kustantaa mihin tahansa lukioon. Tiedän oppilaan, joka kulkee lukioon 700 km päähän, koska halusi tiettyyn erikoislukioon.
Kulkeeko päivittäin Onnibussilla tuon matkan? :DD
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
esikouluikäisen isipappa kirjoitti:
Tuossa on jo se riski että yksikin veemäinen maikka voi lopputokarin arvostelullaan vesittää lapsen loppuelämän. Melkoinen vastuu annettu opettajille, jotka kaikesta huolimatta ovat monet luonnehäiriöisiä, juonittelevia narsisteja.
Hohhoijaa. Ja sitten vielä ihmetellään, miksi opettajien pitää kohdata paljon törkeää käytöstä. Kotoa se lähtee. Varmasti olet jo aloittanut lapsesi aivopesemisen, että opettajat ovat syvältä eikä heitä tarvitse arvostaa.
Aineenopettajat antavat päättötodistuksen tiukkojen päättöarviointien kriteerien mukaan. Ei niitä kukaan hatusta voi vedellä. Ne pitää pystyä perustelemaan. Eikä hyviä arvosanoja voi antaa sen perusteella, että oppilas on kiva ja yritteliäs. Päättöarvosana annetaan OSAAMISEN perusteella. Opetussuunnitelma on kaikkien tarkistettavissa.
OPSISSA on määritelty vain 8 ja 5 arvosanojen kriteerit tarkasti. Kaikki muu on opettajan tulkintaa enemmän tai vähemmän, juurikin esim onko ysin vai kympin arvoinen.
Meinaatko, ettei opettaja ole kykenevä arvioimaan, onko oppilaan osaaminen kasin kriteerien pohjalta ysin vai kympin tasoa? Tai kenties kutosen tai seiskan? Sitä osaamisen näyttöä kerätään pitkin lukuvuotta eri tavoin. Jännä juttu, miten muut ovat pätevämpiä antamaan arvosanoja kuin opettajat itse. Niitä arvosanoja ei myöskään anneta sen mukaan, millaisia arvosanoja kukin oppilas haluaisi päästäkseen toiveidensa jatko-opiskelupaikkaan. Osaaminen ratkaisee.
No älä nyt höpötä! Ihan tutkimustenkin mukaan osaaminen on vain osa arvostelua. Sitten on vielä se pärstäkerroin joka vaikuttaa alas- tai ylöspäin samalla osaamistasolla. Eli osaamistaso voi olla 7 ja jos olet "kiva" oppilas saat helposti hilattua numeron 8:ksi. Ei-kivalla 7 istuukin sitkeästi vaikka kuinka tsemppaisi.
4
Sitä vain ihmettelen kuinka numerot ovat kokeneet kauhean inflaation. Jo 80-luvulla oli puhetta osaamistason laskusta kun entinen 7 oppilas saikin numeroksi 8. Nykyään varmaan 9 tulee samalla osaamisella kuin se entinen 7. Numerot ei riitä enää erottelemaan parhaita oppilaita toisistaan kun kaikki saa kymppejä.
T. Ressun lukiosta valmistunut, jonka luokkakaveri pääsi sisään 6,5 keskiarvolla 😅se oli vanhaa aikaa, tiettyihin lukioihin tulee muitakin kun Hkiläisiä. Rehtori sanoi että yli 100 eri peruskoulusta.
Tämä ilmiö on voimissaan kaikissa lukioissa, joihin pääsee helposti naapurikunnasta. Espoonlahden lukio on täynnä Masalasta Kirkkonummelta tulevia. Ne pikkaisen paremmat espoolaiset lähtevät pois alta Lauttasaareen, jos eivät Ressuun asti pääse.
Niinkö😂 Vilkaiseppa viime kevään Otaniemen ja Etiksen ka-rajat. Ja vertaa vaikka siihen Laruun. Eikä ne kauas jää Ressustakaan.
Vierailija kirjoitti:
Menin yli ysin keskiarvolla "rupu"lukioon. Pääsin kahteen yliopistoon suoraan lukiosta. Lukiokavereissa oli monia myöhemmin työelämässä menestyneitä tyyppejä, jotka valitsivat kyseisen lukion sen takia, että asuivat sen lähellä. Kertoo minusta älykkyydestä jotain tämäkin, ettei ole pakko todistella mitään kenellekään ja mennä siihen "eliitti"lukioon, jotta vanhemmat pääsisivät asialla pätemään. Vaan valitsee lyhyet koulumatkat ja tutut kaverit. "Huippua" sekin, pitkät yöunet ja ystävät. Arvostuskysymyksiä.
Niiin tämä! Eliittilukio ei takaa yhtään mitään jatkosta. Ihan samalla linjalla on kaikki kolmannelle asteelle. T: ex-ressu
Vierailija kirjoitti:
Miten voi olla että.on nykyään vielä tällaiset rasistiset keskiarvorajat jonnekin lukioon? Tämä asia täytyy korjata heti
syystä tai toisesta tiettyihin lukioihin Hgissä menee korkean ka:n omaavia muualtakin kunnista. Onhan pääkaupunkiseudulla lukioita. Metro reitillä jos kuinka paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi olla että.on nykyään vielä tällaiset rasistiset keskiarvorajat jonnekin lukioon? Tämä asia täytyy korjata heti
syystä tai toisesta tiettyihin lukioihin Hgissä menee korkean ka:n omaavia muualtakin kunnista. Onhan pääkaupunkiseudulla lukioita. Metro reitillä jos kuinka paljon.
Koulut tosin eivät ole suoraan metron vieressä kuin Vuosaaressa ja Otaniemessä. Muihin metron varrella oleviin on metrolta matkaa 10-15 min.
Siitä ne pitkät matkat tulevatkin, kun ensin kotoa 10-15 min metrolle/junalle, 20-30 min matka ja taas 10-15 min kävelyä.
se oli vanhaa aikaa, tiettyihin lukioihin tulee muitakin kun Hkiläisiä. Rehtori sanoi että yli 100 eri peruskoulusta.