Lue keskustelun säännöt.
Kovat on keskiarvorajat
Ressuun tänä keväänä 9,69 ja Norssiin (Ratakadun) 9,5 ja Viikin hieman matalampi. Nousi tuo Ressun raja keväästä-17 (9,42) jolloin omalla lapsellani asia oli ajankohtainen.
Kommentit (1531)
En tiedä onko muualla sama ilmiö mutta Turussa lukiot ovat selvästi tyttöistyneet kun naapurikuntien 7:n lukiot ovat vahvasti poikavoittoisia, poikia jopa 2/3. Haasteita vanhojentansseihin 😀
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko muualla sama ilmiö mutta Turussa lukiot ovat selvästi tyttöistyneet kun naapurikuntien 7:n lukiot ovat vahvasti poikavoittoisia, poikia jopa 2/3. Haasteita vanhojentansseihin 😀
pojat tanssii 2 x , mun poika tanssi vaan kerran (Yli 9 lukiossa Hgissä)
Olisi mielenkiintoista tietää miten paljon etäopetus vaikutti numeroihin. Oman lapsen koulusta ilmoitettiin ettei etäopetus enää vaikuta mitenkään, muualla ehkä toisin?
Hgissä on 8 lukiota yli 8 ka. Etu-Töölö 8,33
Hgin Uusi yk 8,08, Pihlajamäessä
Hgin luonnontiedelukio yleislinja 8,15
Herttoniemen yk 8,92
Lauttasaaren yk 8,5
Maunulan yk 8,08
Munkkiniemen yk 8,58
Ressun lukion IB 8,91
Saksalainen koulu, Englantilainen koulu, ranskalais-Suomalainen koulu ilmeisesti pääsykokeet samaten
SYKin kieliin , ranska, saksaVenäjä oli kai alle 9 ka.
moniin on pääsykokeet, Kuliksessakin tiede ja teknologialinja, yhteiskunta- ja talouslinja, Lauttasaaressa yrittäjyyslinja, Munkkiniemessä yhteiskunta- ja talouslinja. Märskyssä urheilulinja samaten Pohjois-Haagassa, jne
Onhan arvosteasteikossa tapahtunut suuri muutos vuosien varrella. Ennen 8 oli keskivertohyvä numero. Omana kouluaikana luokan parhailla "kilteillä tytöillä" keskiarvo oli jotain 8,5-8,7 tasoa ja sitä pidettiin tosi hyvänä. Yli 9 keskiarvoa ei varmaan ollut kenelläkään, paitsi ehkä jollain opettajien suosikki-super-nörtti-hikarilla, jolla oli paksut pullonpohjasilmälasit.
Sen sijaan arvostelussa käytettiin rohkeasti ja tarpeen vaatiessa numeroita 5 ja 6, ja myös luokalle jääminen oli todellinen vaihtoehto. Nykyään kaikki päästetään ilmeisesti säälistä läpi ja annetaan 7 ettei tule paha mieli.
Jos sama löperö arvostelulinja jatkuu, niin mitä sitten kun kaikilla hakijoilla on keskiarvo 10,0.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko muualla sama ilmiö mutta Turussa lukiot ovat selvästi tyttöistyneet kun naapurikuntien 7:n lukiot ovat vahvasti poikavoittoisia, poikia jopa 2/3. Haasteita vanhojentansseihin 😀
b aikoja sitten lukiot tyttöistyneet
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tytöillä keskimäärin puoli numeroa REIPPAUSLISÄÄ MUKANA.
Ei näkynyt juuri tyttöjä matematiikkakilpailun eikä shakin mestaruuksissa!
T. Äiti jonka pojalla kaikki loogiset, matemaattiset kyvyt 10.
Ei näytä olevan mitään rajaa sillä miten asioita esitetään itselleen parhain päin. Todellisuudessa yläkoulussa opettajien kaikki aika menee poikien kanssa vääntäessä. Ei siinä tytöille mitään reippauslisiä jaeta. Arvosanat noudattelevat kokeiden keskiarvoa, ja vielä niin päin että ka 9,5 on 9 ei 10.
Ole itse pärjännyt aina mainiosti matemaattisissa aineissa, kuten myös tyttäreni nyt tekee. Toisaalta myös kielet ja reaaliaineet sujuvat hyvin.
jos pojalla maafyke 10 tai 9 esim niin kantsii pyrkiä luma, malu linjalle, pääsykokeet, ilmeisesti tänä vuonna koronan takia jäi pois,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista tietää miten paljon etäopetus vaikutti numeroihin. Oman lapsen koulusta ilmoitettiin ettei etäopetus enää vaikuta mitenkään, muualla ehkä toisin?
monien lukioiden alin ka nousi . Tarkoutan että jos kokeita ollut niin tekikö kaikki lapset itsenäisesti. Oliko vielä kokeita toukokuussa kun piti mennä kouluun?
Kansan älykkyysosamäärä ei ole kasvanut - päinvastoin! Pisa-tuloksetkin ovat heikentyneet. Arvosanoja on annettu perusopetuksessa ja lukiossa viimeiset 30 vuotta niin, että käytetään lähinnä numeroita 7 - 10, mikä ei ole osaamisen todellinen tilanne. 80-luvulla kahdeksan keskiarvo oli paljon keskiarvon yläpuolella. Nyt ysin keskiarvoja on pilvin pimein. Yliopiston aloituspaikkoja on paljon enemmän, tutkinnot ovat lyhentyneet ja vaatimukset myös, mutta kaikki muuttuu. 80-luvun taiteen yliopistouudistus (opintoviikot silloin) tekivät tutkinnot liian pitkiksi, ja asia on korjattu. Tuolloin yliopistoon pääsivät oikeasti hyvät ja reilusti alle 10 % ikäluokasta. Nyt kaksoistutkintojakin on enemmän, koska arvosanoja voi käyttää kaksi kertaa eri tutkintoihin. Turha kaivata kuitenkaan vanhaa aikaa, mutta kyllä akatemiisudden tasoa on laskettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään on todella paljon vaativampaa. Esim kielistä sai minun aikanani kympin superhelposti, äikän aineen kun rustasi sai kympin jne.
Nyt tehdään esseitä, päiväkirjoja, videoesitelmiä jne.
T. Kahden teinin äiti, jolla 9,5 ka teetti valtavasti töitä
Olen käynyt yhden Suomen huonoimmista lukioista aikanaan. Opetus oli mitä oli ja osa oppilaista ei selvästi kuulunut lukioon (He halusivat vain tehdä jotain ennekuin menee töihin varastoon tai kaupan kassalle). Ihan omasta motivaatiosta luin ylioppilaskirjoituksiin ja luin ja pääsin myös yliopistoon ja nyt on hyväpalkkainen akateeminen ura.
Väitän, että "eliittilukio" ei tee lapsesta sen parempaa vaan asia on omasta motivaatiosta kiinni. Ylioppilaskirjoitukset kuitenkin arvostellaan valtakunnallisesti ja niitä koealueita saa ihan itse lukea niin paljon kuin ehtii. Sama työelämässä eli omia työtaitoja voi kehittää aktiivisesti ja tasaisesti pyrkiä parempiin tehtäviin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla "huippulukio" oli mahdollisuus päästä eroon yläasteen koulukiusaajista. Valitsemalla koulun, jossa riittävän kova keskiarvoraja varmistin itselleni kivat 3 lukiovuotta ja mahdollisuuden päästä kiusaajista eroon. Huippulukiossa kova opiskelu ja tunnilla osallistuminen olivat, toisin kuin yläasteella, hyviä juttuja.
Matkustin mielelläni melkein tunnin suuntaansa päästäkseni tuohon kouluun.
Top 10 lukioon mahtuu n 7-8 Helsinkiläistä lukiota yo kirjoituksien perusteella. Hgissä on peruskoulussa todella hyviä oppilaita ja myös sitä toista laitaa ja keskivertoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Top 10 lukioon mahtuu n 7-8 Helsinkiläistä lukiota yo kirjoituksien perusteella. Hgissä on peruskoulussa todella hyviä oppilaita ja myös sitä toista laitaa ja keskivertoa.
Helsingin lukioissa on valtavasti oppilaita muualta Suomesta.
"Nykyään on todella paljon vaativampaa. Esim kielistä sai minun aikanani kympin superhelposti, äikän aineen kun rustasi sai kympin jne."
Ei todellakaan ole! Kaikkihan pitää suhteuttaa aikaansa. Apuna on tietokoneet, kääntäjät, lähteitä on helppo etsiä, tutkinnot lyhentyneet, yleisopinnot poistuneet. Esimerkiksi matemaattiset taidot ovat laskeneet Suomessa tosi paljon. Insinöörit, lukion opettajat, matemaatikot, taloustieteilijät jne. tietävät sen. Veilä 80-luvulla oikeasti yliopistoon pääsivät parhaimmat. Muut menivät opistoihin (nyk. ammattikorkeakoulu, joka ei ole akateeminen yliopisto) ja ammattikouluhuin. Yliopistot ottavat sisään todella paljon suhteessa ylioppilasmäärään. Koska tutkinnot olivat ylipitkiä, luennot ja harjoitukset pakollisia (referaatteja ja esseitä kirjoittamalla putkella ei selvinnyt). Englannin kielen taito on monistakin syistä kyllä parantanut. Yliopistosta ja lukioista tulee tietoja, että peruskirjoitustaito on laskenut. Vastauksina kirjoitetaan aluksi jopa allekkain listoja. Gradujen vaatimukset ovat laskeneet. Tottakai näin on, koska koko kansasta halutaan tehdä koulutettuja - jos ei yliopiston käyneitä, niin ainakin ammattikorkeakoulun käyneitä. Hyvät ovat edelleen hyviä, mutta vaatimaton keskitaso ja sitä heikompi aineskin menee nykyisin yliopistoihin. Koska yliopistot saavat rahaa tutkinnoista, näin on valitettavasti käynyt. Kannattaa lukea esimerkiksi Helsingin yliopiston entisen kanslerin ajatuksia. Tiedän tämän itsekin kokemuksesta.
Kokemus kirjoitti:
"Nykyään on todella paljon vaativampaa. Esim kielistä sai minun aikanani kympin superhelposti, äikän aineen kun rustasi sai kympin jne."
Ei todellakaan ole! Kaikkihan pitää suhteuttaa aikaansa. Apuna on tietokoneet, kääntäjät, lähteitä on helppo etsiä, tutkinnot lyhentyneet, yleisopinnot poistuneet. Esimerkiksi matemaattiset taidot ovat laskeneet Suomessa tosi paljon. Insinöörit, lukion opettajat, matemaatikot, taloustieteilijät jne. tietävät sen. Veilä 80-luvulla oikeasti yliopistoon pääsivät parhaimmat. Muut menivät opistoihin (nyk. ammattikorkeakoulu, joka ei ole akateeminen yliopisto) ja ammattikouluhuin. Yliopistot ottavat sisään todella paljon suhteessa ylioppilasmäärään. Koska tutkinnot olivat ylipitkiä, luennot ja harjoitukset pakollisia (referaatteja ja esseitä kirjoittamalla putkella ei selvinnyt). Englannin kielen taito on monistakin syistä kyllä parantanut. Yliopistosta ja lukioista tulee tietoja, että peruskirjoitustaito on laskenut. Vastauksina kirjoitetaan aluksi jopa allekkain listoja. Gradujen vaatimukset ovat laskeneet. Tottakai näin on, koska koko kansasta halutaan tehdä koulutettuja - jos ei yliopiston käyneitä, niin ainakin ammattikorkeakoulun käyneitä. Hyvät ovat edelleen hyviä, mutta vaatimaton keskitaso ja sitä heikompi aineskin menee nykyisin yliopistoihin. Koska yliopistot saavat rahaa tutkinnoista, näin on valitettavasti käynyt. Kannattaa lukea esimerkiksi Helsingin yliopiston entisen kanslerin ajatuksia. Tiedän tämän itsekin kokemuksesta.
Kyllä on. Kielissä pitää osata ääntää, keskustella, kirjoittaa. Itse sain kympit viidestä kielestä iha heittämällä. Nyt yläkoululaiseni ja lukiolaiseni joutuu ponnistelemaan kymmenen kertaa enemmän.
Äikkä on ihan järjettömällä tasolla lukiossa.
Täällä yksi äidinkielen opettaja. Monet kollegat sanovat, etteivät enää osaisi opettaa lukion äidinkieltä, kun sisällöt ja vaatimukset ovat muuttuneet 10-15 vuodessa todella paljon. Itsekin työskentelen muualla kuin lukiossa.
Akateemisuus kirjoitti:
Kansan älykkyysosamäärä ei ole kasvanut - päinvastoin! Pisa-tuloksetkin ovat heikentyneet. Arvosanoja on annettu perusopetuksessa ja lukiossa viimeiset 30 vuotta niin, että käytetään lähinnä numeroita 7 - 10, mikä ei ole osaamisen todellinen tilanne. 80-luvulla kahdeksan keskiarvo oli paljon keskiarvon yläpuolella. Nyt ysin keskiarvoja on pilvin pimein. Yliopiston aloituspaikkoja on paljon enemmän, tutkinnot ovat lyhentyneet ja vaatimukset myös, mutta kaikki muuttuu. 80-luvun taiteen yliopistouudistus (opintoviikot silloin) tekivät tutkinnot liian pitkiksi, ja asia on korjattu. Tuolloin yliopistoon pääsivät oikeasti hyvät ja reilusti alle 10 % ikäluokasta. Nyt kaksoistutkintojakin on enemmän, koska arvosanoja voi käyttää kaksi kertaa eri tutkintoihin. Turha kaivata kuitenkaan vanhaa aikaa, mutta kyllä akatemiisudden tasoa on laskettu.
Luin että Itä-Suomen ja Lapin pojat madaltavat Pisa tuloksia.
Vierailija kirjoitti:
Olen käynyt yhden Suomen huonoimmista lukioista aikanaan. Opetus oli mitä oli ja osa oppilaista ei selvästi kuulunut lukioon (He halusivat vain tehdä jotain ennekuin menee töihin varastoon tai kaupan kassalle). Ihan omasta motivaatiosta luin ylioppilaskirjoituksiin ja luin ja pääsin myös yliopistoon ja nyt on hyväpalkkainen akateeminen ura.
Väitän, että "eliittilukio" ei tee lapsesta sen parempaa vaan asia on omasta motivaatiosta kiinni. Ylioppilaskirjoitukset kuitenkin arvostellaan valtakunnallisesti ja niitä koealueita saa ihan itse lukea niin paljon kuin ehtii. Sama työelämässä eli omia työtaitoja voi kehittää aktiivisesti ja tasaisesti pyrkiä parempiin tehtäviin.
Olen tästä erittäin vahvasti samaa mieltä ja maalta tulleena en voi kuin ihmetellä tästä "hyvää lukioon pääseemiseen" liittyvästä vaahtoamisesta. Kiitos ammattikoulutuksen "uudistusten" lukio-opetus on vuosi vuodelta houkuttelevampi ja opetustoimen virkamiehet ihmeissään, kun pk-seudulla keskiarvorajat nousevat vuosi vuodelta vaikka myös lukioiden oppilaspaikkoja lisätään. Mutta ei lisätä tarpeeksi. On todella ikävää, kun oma urheilullinen ja fiksu, mutta vaikean teini-iän vuoksi osan peruskoulusta huonosti suorittanut lapsi jää ilman kovasti toivomaansa lukiopaikkaa. Jos hän haluaa lukioon, on hänen nyt matkustettava joka päivä vähintään tunnin verran suuntaansa kauas kotoamme.
Valtakunnallisesti ajateltuna nuoret ovat todella eriarvoisessa asemassa. Toki niin ovat monessa muussakin - kuten urheilumahdollisuuksissa - mutta keskiasteen koulutus on hieman eri asia. Pk-seudulle pitäisi ehdottomasti saada lisää lukiopaikkoja tai ammattikoulutuksen laatuun pitäisi panostaa, että siitä saataisiin houkuttelevampi.
tarkoitin kenellä huono todistus ja varsinkin poika niin täytyy kannustaa, tukea, motivoida, antaa kehuja kun on aihetta, jopa palkita että JOS ja kun on varaa parantaa.