Kovat on keskiarvorajat

Vierailija kirjoitti:

Erot ns. hyvien ja huonojen koululaisten ja opiskelijoiden välillä kasvavat koko ajan. Peruskoulu ei enää tue kaikkia kuten 70-80-luvulla.

Toisaalta se on jopa liian helppo helposti oppiville, jotka eivät opi tekemään töitä oppimisen eteen. Lapsella oli todella harvoin kotitehtäviä peruskoulussa, koska ehti tehdä ison osan jo koulussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä yksi äidinkielen opettaja. Monet kollegat sanovat, etteivät enää osaisi opettaa lukion äidinkieltä, kun sisällöt ja vaatimukset ovat muuttuneet 10-15 vuodessa todella paljon. Itsekin työskentelen muualla kuin lukiossa.

On erikoista, jos lukion äidinkieltä viilataan yhä vaativampaan suuntaan, kun samaan aikaan peruskoulunsa päättävillä on vaikeuksia luetun sisällön ymmärtämisen kanssa. Sanavarastot ovat kovin suppeita, kun luetaan yhä vähemmän kirjallisuutta. Onko opetushallitus ihan pihalla nykyarjesta?

Ei tuo koske kuin niitä koulupudokkaita.

Kyllähän tuo nyt kertoo koko ikäluokan lukemieen vähentymisestä. Jos peruskoulun äidinkielen oppisisältö pysyy ennallaan tai jopa helpotetaan ja samaan aikaan lukion oppisisältö muuttuu vaativammaksi. Rakennetaan iso vaativuushyppy peruskoulun ja lukion välille, joka vain syvenee.

Ei kerro vaan kertoo juurikin siitä mistä mini muukin seikka.

Peruskoulu ei enää tasa oppilaiden välisiä eroja vaan kodin merkitys korostuu koko ajan lisää.

Peruskoulun oppisisältö on vaikeutunut huomattavasti.

T äiti ja ope jolla kaksi teiniä, yksi yläkoulussa ja yksi lukiossa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä yksi äidinkielen opettaja. Monet kollegat sanovat, etteivät enää osaisi opettaa lukion äidinkieltä, kun sisällöt ja vaatimukset ovat muuttuneet 10-15 vuodessa todella paljon. Itsekin työskentelen muualla kuin lukiossa.

On erikoista, jos lukion äidinkieltä viilataan yhä vaativampaan suuntaan, kun samaan aikaan peruskoulunsa päättävillä on vaikeuksia luetun sisällön ymmärtämisen kanssa. Sanavarastot ovat kovin suppeita, kun luetaan yhä vähemmän kirjallisuutta. Onko opetushallitus ihan pihalla nykyarjesta?

Ei tuo koske kuin niitä koulupudokkaita.

Kyllähän tuo nyt kertoo koko ikäluokan lukemieen vähentymisestä. Jos peruskoulun äidinkielen oppisisältö pysyy ennallaan tai jopa helpotetaan ja samaan aikaan lukion oppisisältö muuttuu vaativammaksi. Rakennetaan iso vaativuushyppy peruskoulun ja lukion välille, joka vain syvenee.

Ei kerro vaan kertoo juurikin siitä mistä mini muukin seikka.

Peruskoulu ei enää tasa oppilaiden välisiä eroja vaan kodin merkitys korostuu koko ajan lisää.

Peruskoulun oppisisältö on vaikeutunut huomattavasti.

T äiti ja ope jolla kaksi teiniä, yksi yläkoulussa ja yksi lukiossa

Itse luin 80-luvulla peruskoulussa nk.laajat kurssit matematiikasta ja englannista. Tasokurssien poiston jälkeen kurssien sisällöt suppenivat niin, että saavutettiin taso jonka myös suppean matematiikan ja englannin lukija läpäisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä yksi äidinkielen opettaja. Monet kollegat sanovat, etteivät enää osaisi opettaa lukion äidinkieltä, kun sisällöt ja vaatimukset ovat muuttuneet 10-15 vuodessa todella paljon. Itsekin työskentelen muualla kuin lukiossa.

On erikoista, jos lukion äidinkieltä viilataan yhä vaativampaan suuntaan, kun samaan aikaan peruskoulunsa päättävillä on vaikeuksia luetun sisällön ymmärtämisen kanssa. Sanavarastot ovat kovin suppeita, kun luetaan yhä vähemmän kirjallisuutta. Onko opetushallitus ihan pihalla nykyarjesta?

Ei tuo koske kuin niitä koulupudokkaita.

Kyllähän tuo nyt kertoo koko ikäluokan lukemieen vähentymisestä. Jos peruskoulun äidinkielen oppisisältö pysyy ennallaan tai jopa helpotetaan ja samaan aikaan lukion oppisisältö muuttuu vaativammaksi. Rakennetaan iso vaativuushyppy peruskoulun ja lukion välille, joka vain syvenee.

Ei kerro vaan kertoo juurikin siitä mistä mini muukin seikka.

Peruskoulu ei enää tasa oppilaiden välisiä eroja vaan kodin merkitys korostuu koko ajan lisää.

Peruskoulun oppisisältö on vaikeutunut huomattavasti.

T äiti ja ope jolla kaksi teiniä, yksi yläkoulussa ja yksi lukiossa

Itse luin 80-luvulla peruskoulussa nk.laajat kurssit matematiikasta ja englannista. Tasokurssien poiston jälkeen kurssien sisällöt suppenivat niin, että saavutettiin taso jonka myös suppean matematiikan ja englannin lukija läpäisi.

Ja? Keskustelemme äidinkielestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen käynyt yhden Suomen huonoimmista lukioista aikanaan. Opetus oli mitä oli ja osa oppilaista ei selvästi kuulunut lukioon (He halusivat vain tehdä jotain ennekuin menee töihin varastoon tai kaupan kassalle). Ihan omasta motivaatiosta luin ylioppilaskirjoituksiin ja luin ja pääsin myös yliopistoon ja nyt on hyväpalkkainen akateeminen ura.

Väitän, että "eliittilukio" ei tee lapsesta sen parempaa vaan asia on omasta motivaatiosta kiinni. Ylioppilaskirjoitukset kuitenkin arvostellaan valtakunnallisesti ja niitä koealueita saa ihan itse lukea niin paljon kuin ehtii.  Sama työelämässä eli omia työtaitoja voi kehittää aktiivisesti ja tasaisesti pyrkiä parempiin tehtäviin. 

Olen tästä erittäin vahvasti samaa mieltä ja maalta tulleena en voi kuin ihmetellä tästä "hyvää lukioon pääseemiseen" liittyvästä vaahtoamisesta. Kiitos ammattikoulutuksen "uudistusten" lukio-opetus on vuosi vuodelta houkuttelevampi ja opetustoimen virkamiehet ihmeissään, kun pk-seudulla keskiarvorajat nousevat vuosi vuodelta vaikka myös lukioiden oppilaspaikkoja lisätään. Mutta ei lisätä tarpeeksi. On todella ikävää, kun oma urheilullinen ja fiksu, mutta vaikean teini-iän vuoksi osan peruskoulusta huonosti suorittanut lapsi jää ilman kovasti toivomaansa lukiopaikkaa. Jos hän haluaa lukioon, on hänen nyt matkustettava joka päivä vähintään tunnin verran suuntaansa kauas kotoamme.

Valtakunnallisesti ajateltuna nuoret ovat todella eriarvoisessa asemassa. Toki niin ovat monessa muussakin - kuten urheilumahdollisuuksissa - mutta keskiasteen koulutus on hieman eri asia. Pk-seudulle pitäisi ehdottomasti saada lisää lukiopaikkoja tai ammattikoulutuksen laatuun pitäisi panostaa, että siitä saataisiin houkuttelevampi.

Helsingissä on edelleen lukiota joihin pääsee huonolla päättätodistuksella. Vuosaaren lukio, kielilukio jne

Ei pääse, jos ei ymmärrä niihin yhteisvalinnassa hakea. Tänä keväänä ei etukäteen voinut tietää, mihin lukioihin keskiarvoraja nousee yli 8:n.

Vuosaaren alin ka jää aina alle 8. Hgin Uuden lukion ka nousi yli 8. HGIn kielilinja alle 7. Sanaten Hgin medialukio jne934

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen käynyt yhden Suomen huonoimmista lukioista aikanaan. Opetus oli mitä oli ja osa oppilaista ei selvästi kuulunut lukioon (He halusivat vain tehdä jotain ennekuin menee töihin varastoon tai kaupan kassalle). Ihan omasta motivaatiosta luin ylioppilaskirjoituksiin ja luin ja pääsin myös yliopistoon ja nyt on hyväpalkkainen akateeminen ura.

Väitän, että "eliittilukio" ei tee lapsesta sen parempaa vaan asia on omasta motivaatiosta kiinni. Ylioppilaskirjoitukset kuitenkin arvostellaan valtakunnallisesti ja niitä koealueita saa ihan itse lukea niin paljon kuin ehtii.  Sama työelämässä eli omia työtaitoja voi kehittää aktiivisesti ja tasaisesti pyrkiä parempiin tehtäviin. 

Olen tästä erittäin vahvasti samaa mieltä ja maalta tulleena en voi kuin ihmetellä tästä "hyvää lukioon pääseemiseen" liittyvästä vaahtoamisesta. Kiitos ammattikoulutuksen "uudistusten" lukio-opetus on vuosi vuodelta houkuttelevampi ja opetustoimen virkamiehet ihmeissään, kun pk-seudulla keskiarvorajat nousevat vuosi vuodelta vaikka myös lukioiden oppilaspaikkoja lisätään. Mutta ei lisätä tarpeeksi. On todella ikävää, kun oma urheilullinen ja fiksu, mutta vaikean teini-iän vuoksi osan peruskoulusta huonosti suorittanut lapsi jää ilman kovasti toivomaansa lukiopaikkaa. Jos hän haluaa lukioon, on hänen nyt matkustettava joka päivä vähintään tunnin verran suuntaansa kauas kotoamme.

Valtakunnallisesti ajateltuna nuoret ovat todella eriarvoisessa asemassa. Toki niin ovat monessa muussakin - kuten urheilumahdollisuuksissa - mutta keskiasteen koulutus on hieman eri asia. Pk-seudulle pitäisi ehdottomasti saada lisää lukiopaikkoja tai ammattikoulutuksen laatuun pitäisi panostaa, että siitä saataisiin houkuttelevampi.

Helsingissä on edelleen lukiota joihin pääsee huonolla päättätodistuksella. Vuosaaren lukio, kielilukio jne

Ei pääse, jos ei ymmärrä niihin yhteisvalinnassa hakea. Tänä keväänä ei etukäteen voinut tietää, mihin lukioihin keskiarvoraja nousee yli 8:n.

Vuosaaren alin ka jää aina alle 8. Hgin Uuden lukion ka nousi yli 8. HGIn kielilinja alle 7. Sanaten Hgin medialukio jne934

Alle 8

Ilmeisesti Kirkkonummelaiset menee Kuninkaantien lukioon osa. Porkkalan lukiossa alle 8 alin ka millä pääsee.

Olisin halunnut opiskella kunnon lukiossa silloin vuosia sitten, mutta ei ollut mitään mahdollisuutta hakea mihinkään muualle kuin siihen yhteen ja ainoaan. Meillä osa opettajista oli todella surkeita, sen huomasi viimeistään jatko-opinnoissa, kun muissa kouluissa opiskelleet olivat lukeneet esim. englannissa yhden kirjan enemmän. Ja lukioon pyrittäessä pikkukaupungin rehtori torppasi pitkän matematiikan ja kolmannen vieraan kielen yhdistelmän, vaikka muualla se oli ihan tavallinen. Oli kuulema liian rankka yhdistelmä opiskelijalle, mutta totuus oli, että rehtori ei viitsinyt nähdä vaivaa lukujärjestyksen teossa.

Hienoa, että nykyään on mahdollisuus valita. Mutta kovat keskiarvorajat nuo ovat.

Lukio ei olekaan tarkoitettu idiooteille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä yksi äidinkielen opettaja. Monet kollegat sanovat, etteivät enää osaisi opettaa lukion äidinkieltä, kun sisällöt ja vaatimukset ovat muuttuneet 10-15 vuodessa todella paljon. Itsekin työskentelen muualla kuin lukiossa.

On erikoista, jos lukion äidinkieltä viilataan yhä vaativampaan suuntaan, kun samaan aikaan peruskoulunsa päättävillä on vaikeuksia luetun sisällön ymmärtämisen kanssa. Sanavarastot ovat kovin suppeita, kun luetaan yhä vähemmän kirjallisuutta. Onko opetushallitus ihan pihalla nykyarjesta?

Ei tuo koske kuin niitä koulupudokkaita.

Kyllähän tuo nyt kertoo koko ikäluokan lukemieen vähentymisestä. Jos peruskoulun äidinkielen oppisisältö pysyy ennallaan tai jopa helpotetaan ja samaan aikaan lukion oppisisältö muuttuu vaativammaksi. Rakennetaan iso vaativuushyppy peruskoulun ja lukion välille, joka vain syvenee.

Ei kerro vaan kertoo juurikin siitä mistä mini muukin seikka.

Peruskoulu ei enää tasa oppilaiden välisiä eroja vaan kodin merkitys korostuu koko ajan lisää.

Peruskoulun oppisisältö on vaikeutunut huomattavasti.

T äiti ja ope jolla kaksi teiniä, yksi yläkoulussa ja yksi lukiossa

Osassa peruskouluja vaaditaan varmasti jo paljon. On esseitä ja esim. juuri äidinkielessä hyvinkin vaikeita kokeita. Pyysin lapselleni äikässä tukiopetusta, mutta ei annettu, koska syyksi epäiltiin laiskuutta. Suvussa paljon lukivaikeutta, mutta silti ei testattu. Koululle riitti, että seiskan oppilas taapertaa eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä yksi äidinkielen opettaja. Monet kollegat sanovat, etteivät enää osaisi opettaa lukion äidinkieltä, kun sisällöt ja vaatimukset ovat muuttuneet 10-15 vuodessa todella paljon. Itsekin työskentelen muualla kuin lukiossa.

On erikoista, jos lukion äidinkieltä viilataan yhä vaativampaan suuntaan, kun samaan aikaan peruskoulunsa päättävillä on vaikeuksia luetun sisällön ymmärtämisen kanssa. Sanavarastot ovat kovin suppeita, kun luetaan yhä vähemmän kirjallisuutta. Onko opetushallitus ihan pihalla nykyarjesta?

Ei tuo koske kuin niitä koulupudokkaita.

Kyllähän tuo nyt kertoo koko ikäluokan lukemieen vähentymisestä. Jos peruskoulun äidinkielen oppisisältö pysyy ennallaan tai jopa helpotetaan ja samaan aikaan lukion oppisisältö muuttuu vaativammaksi. Rakennetaan iso vaativuushyppy peruskoulun ja lukion välille, joka vain syvenee.

Ei kerro vaan kertoo juurikin siitä mistä mini muukin seikka.

Peruskoulu ei enää tasa oppilaiden välisiä eroja vaan kodin merkitys korostuu koko ajan lisää.

Peruskoulun oppisisältö on vaikeutunut huomattavasti.

T äiti ja ope jolla kaksi teiniä, yksi yläkoulussa ja yksi lukiossa

Osassa peruskouluja vaaditaan varmasti jo paljon. On esseitä ja esim. juuri äidinkielessä hyvinkin vaikeita kokeita. Pyysin lapselleni äikässä tukiopetusta, mutta ei annettu, koska syyksi epäiltiin laiskuutta. Suvussa paljon lukivaikeutta, mutta silti ei testattu. Koululle riitti, että seiskan oppilas taapertaa eteenpäin.

Ja mitä sinä sitten teit? Annoitko/hankitko tukiopetusta? Tutkitutko lapsesi?

Vierailija kirjoitti:

Erot ns. hyvien ja huonojen koululaisten ja opiskelijoiden välillä kasvavat koko ajan. Peruskoulu ei enää tue kaikkia kuten 70-80-luvulla.

Sanoisin että vanhemmat, jotka ulkoistavat kasvatuksen "varhaiskasvattajille" ja koululle eivät tue lapsiaan. Koulu tekee tekee minkä pystyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erot ns. hyvien ja huonojen koululaisten ja opiskelijoiden välillä kasvavat koko ajan. Peruskoulu ei enää tue kaikkia kuten 70-80-luvulla.

Toisaalta se on jopa liian helppo helposti oppiville, jotka eivät opi tekemään töitä oppimisen eteen. Lapsella oli todella harvoin kotitehtäviä peruskoulussa, koska ehti tehdä ison osan jo koulussa.

Poika sai lisätehtäviä. Meni yläasteelle nk painotettuun mm fysiikka ja tietotekniikka

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erot ns. hyvien ja huonojen koululaisten ja opiskelijoiden välillä kasvavat koko ajan. Peruskoulu ei enää tue kaikkia kuten 70-80-luvulla.

Toisaalta se on jopa liian helppo helposti oppiville, jotka eivät opi tekemään töitä oppimisen eteen. Lapsella oli todella harvoin kotitehtäviä peruskoulussa, koska ehti tehdä ison osan jo koulussa.

Poika sai lisätehtäviä. Meni yläasteelle nk painotettuun mm fysiikka ja tietotekniikka

Meillä tyyli oli tämä, sai lisätehtäviä, mutta sisältö ihan sama kuin mitä oli jo laskenut valmiiksi. Sai lisätehtäviä aiheesta, jota ei oltu opetettu, opettaja ei ehtinyt vastata kysymyksiin. Aika meni niiden oppilaiden kanssa, jotka eivät pysyneet perusopetuksessa mukana. Ylöspäin eriyttämistä ei oikeasti ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko näillä eliittilukioilla jotain lisäarvoa tai sellaista antia, että niihin kannattaa pyrkiä. Tyttäreni olisi päässyt eliittilukioihin, mutta hakeutui lukioon, jossa ka 8,3. Koulumatkoilla ei tässä yhteydessä merkitystä, etäisyydet lukioihin kuta kuinkin samat. Moni on kyseenlaistanut tytön valintaa eli miksi ei hakenut kovimman ka:n lukioihin. Hän ei ole kiinnostunut eliittilukion statuksesta (joillekin tällä kai merkitystä?), mutta onko näissä kouluissa esim parempi opetus tai jotain muuta oikeasti parempaa tarjottavaa? Kiinnostaisi esim opettajien kommentit.

Minulla on kokemusta hyvän yhteiskoulun yläasteesta ja huonon yhteiskoulun lukiosta. Tuossa hyvässä koulussa oli muutama uskomattoman huono opettaja. Ihmetyttää vieläkin, miten ylipäätänsä olivat tuon työnsä saaneet. En tiedä noiden opettajien koulutuksesta, mutta vaikutti siltä kun eivät olisi päivääkään opettamansa ainetta opiskelleet ja olisi oikeastaan ollut ihan sama kun kuka tahansa ummikko olisi opettanut. Erityisen huonona on jäänyt mieleen yläasteen fysiikan opettaja. En vieläkään osaa yhtään fysiikkaa ja olisi tehnyt mieli huutaa tuolle opettajalle päin naamaa kun oli niin surkea. Tuolla opettajalla oli lisäksi aivan jäävä nikotiiniriippuvuus.

Toisaalta sitten huonossa lukiossa oli muutama aivan erinomainen opettaja. Noilla opettajilla oli hyvä yleissivistys ja tiesivät paljon muustakin kuin omassa aineesta. En myöskään kokenut, että olisivat pitäneet omaa ainettaan muita parempina. Erinomainen uskonnonopettaja ei tuputtanut uskontoa kenellekään, eikä olettanut uskonnon mitenkään suojelevan. Kertoi avoimesti keuhkosyöpäepäilyistään, mutta myönsi suoraan sen olevan omaa syytän kun oli polttanut tupakkaa niin paljon, eikä ollut päässyt siitä irti, vaikka olisi halunnutkin. Äidinkielenopettaja taas oli koulun pidetyin opettaja, joka toimi myös eräänlaisena terapeuttina. Kaikki olivat tämän opettajan seurassa hyvin rentoja ja opettaja järjesti suosittua iltapäivisin pidettyä valinnaista kurssia,jossa puhuttiin kirjallisuudesta ja kirjallisuuden kautta keskustelut ajautuivat kaikkeen mahdolliseen. Tämä opettaja oli erittäin sivistynyt ja ehkä paras opettaja, joka minulla on koskaan ollut.

Niin, ja tämän lukion oppilaista suurin osa oli niitä, jotka eivät päässeet tämän yhteiskoulun lukioon, jossa kävin yläasteen. Nämä kaksi koulua sijaitsevat aika lähellä toisiaan, ovat siis toisilleen lähimmät vastaavat koulut ja lähelle niitä pääsee samoilla bussseilla, vain muutama pysäkki väliä. Helsingissä siis on näin. Itsekin olisin halunnut lukioon samaan yhteiskouluun, jossa kävin yläasteen.

Lopuksi vielä fysiikanopettaja H.T, en tiedä, missä olet nyt, mutta jos et ole vaihtanut alaa, toivottavasti osaamistasosta ja opetustaitosi ovat parantuneet ja muukin kiinnostaa kuin se, milloin voit taas polttaa tupakkaa.

Tämä yläkoulun opettajien heikompi aineenhallinta tulee lisääntymään yhtenäistyvien peruskoulujen myötä, kun luokanopettajat saavat, varsinkin luokanopettajataustaisten rehtoreiden ansiosta enemmän tunteja yläasteella. Toisaalta yliopistossa moni hakeutuu aineenopettajan suuntautumisvaihtoehtoon vähäisten, mutta kateutta herättävien etujen vuoksi ja kun ei ole suhteita, ei voi muullekaan alalle hakeutua.

Joillakin paikkakunnilla samat epäpätevät opettavat vuodesta toiseen yläkouluissa, kun ovat rehtorin mielestä hyviä tyyppejä. Aineyhdistelmät ja palkkaamiskausi sorvataan sellaiseksi, ettei päteviä hakijoita joko ole tai sitten he eivät näihin tehtäviin hakeudu.

Luokanopettajien invaasio on tosiasia myös lukioissa. He saavat melko heppoisella muunto- tai lisäkoulutuksella itselleen kelpoisuuden opettaa lukiossa, mutta aineenhallinta on heikkoa. Pedagogiset taidot sinänsä ihan kohdillaan, ainakin pienille lapsille. Miksei lukiolaisetkin voi tarvita tuollaista auringonpaistetta ja positiivisuutta ja selkeää yksinkertaista artikulaatiota ja hauskoja pelejä ja leikkejä, hymyjä ja lässytystä. Hirvityksellä olen vain sivusta seurannut, miten köykäisin eväin mennään kirjoituksiin, kun on leikkilaulettu aineen asioita ja retkeilty ja tehty kivoja värikkäitä ryhmätöitä.

Mielestäni elämän kannalta oli antoisampaa olla lukiossa, jossa pääsyraja oli noin 8, kuin lukiossa, jossa raja oli 9.

Ysin lukiossa oli hieman ennemmän rikkaiden lapsia kuin kasin lukiossa, mutta ei ero ollut niin suuri, kun olisi voinut kuvitella. Tosin ei tästä mitään tutkimustietoa ollua. Vain omia havaintoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajat antavat edelleen numeroita pitkälti Gaussin käyrän, eli normaalijakauman mukaan. Eli, heikommin menestyvien oppilaiden keskeltä saa parempia numeroita, joka voi johtaa siihen, että heikommilta yläasteilta pääsee helpommin parempiin lukioihin. (Mihin tämä aiemmin linjattu tutkimuskin voi viitata.)

Lasten vanhempien keskuudessa on jopa ollut puhetta, että koulua kannattaa vaihtaa ns heikompaan ennen yläastetta, jotta varmasti hyvät oppilaat saavat hyviä numeroita ja pääsevät parempaan lukioon.

Ja vaikuttaahan se epäreilulta, jos aiemmin mainittu ”keravalainen lapsi” pääsee löysästi arvostellulla keskiarvolla ”Helsingin kouluun”, ja ”helsinkiläinen” päätyy ylitiukasti arvostellulla keskiarvolla ”Keravalle”.

Muuten hyvä, mutta ns parempien lukioiden lähellä yläkoulun opettajillakin on painetta arvostella yläkanttiin, jotta nuori saisi jatkaa ns "omassa" lukiossa. Kyllähän siinä kohdassa, kun nuori kertoo arviointikeskustelussa haluavansa xx lukioon ja tarvitsisi esim 9 tai 10 omasta aineesta, helposti tulee neuvottelua oikeaan suuntaan ja se jää myös tiedostamattomana opettajan mieleen pyörimään ja arvostelussa on sitten helppo oikeuttaa, että kahden vaiheilla oleva numero keikahtaa hieman ylöspäin.

No onhan tänä älytöntä. Mutta itse olen todistanut saman ilmiön. Kirjoitin 8,5 keskiarvolla paremmin kuin ystäväni 9,8 keskuarvolla eliittikoulusta. Silloin tuon keskiarvon numeroissa on pahasti ilmaa tai minun numeroni oli annettu alakanttiin. Meidän koulussa ei kymppejä juuri annettu.

Tämä on hyvä pointti, joka kannattaa ottaa huomioon. Opettajilla on paljon mielivaltaista valtaa arvosanoihin. Omasta elämästä esimerkkejä on siinä, että tietyssä aineessa pärjäsin täydellisesti ja opettajan oli annettava kympit mutta ei olisi halunnut koska hänen sanojensa mukaan ei halua antaa täysiä pisteitä kenellekään "ihan periaatteesta", kun taas toisessa aineessa en välttämättä ollut ihan kympin oppilas, ehkä ysin, mutta koska opettaja-oppilas-keskustelussa kuitenkin totesin ansaitsevani hyvän arvosanan, toikkarissa sitten olikin 10 (!). Eli älkää hyvät ihmiset sitoko omaa arvoanne liian orjallisesti arvosanoihin. Ja jos ei jonkun eliittikoulun ovet aukea, elämä ei lopu siihen. On mielenkiintoinen ja laaja ilmiö, että seiskan oppilaista kuitenkin usein tulee kympin oppilaiden pomoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen käynyt yhden Suomen huonoimmista lukioista aikanaan. Opetus oli mitä oli ja osa oppilaista ei selvästi kuulunut lukioon (He halusivat vain tehdä jotain ennekuin menee töihin varastoon tai kaupan kassalle). Ihan omasta motivaatiosta luin ylioppilaskirjoituksiin ja luin ja pääsin myös yliopistoon ja nyt on hyväpalkkainen akateeminen ura.

Väitän, että "eliittilukio" ei tee lapsesta sen parempaa vaan asia on omasta motivaatiosta kiinni. Ylioppilaskirjoitukset kuitenkin arvostellaan valtakunnallisesti ja niitä koealueita saa ihan itse lukea niin paljon kuin ehtii.  Sama työelämässä eli omia työtaitoja voi kehittää aktiivisesti ja tasaisesti pyrkiä parempiin tehtäviin. 

Olen tästä erittäin vahvasti samaa mieltä ja maalta tulleena en voi kuin ihmetellä tästä "hyvää lukioon pääseemiseen" liittyvästä vaahtoamisesta. Kiitos ammattikoulutuksen "uudistusten" lukio-opetus on vuosi vuodelta houkuttelevampi ja opetustoimen virkamiehet ihmeissään, kun pk-seudulla keskiarvorajat nousevat vuosi vuodelta vaikka myös lukioiden oppilaspaikkoja lisätään. Mutta ei lisätä tarpeeksi. On todella ikävää, kun oma urheilullinen ja fiksu, mutta vaikean teini-iän vuoksi osan peruskoulusta huonosti suorittanut lapsi jää ilman kovasti toivomaansa lukiopaikkaa. Jos hän haluaa lukioon, on hänen nyt matkustettava joka päivä vähintään tunnin verran suuntaansa kauas kotoamme.

Valtakunnallisesti ajateltuna nuoret ovat todella eriarvoisessa asemassa. Toki niin ovat monessa muussakin - kuten urheilumahdollisuuksissa - mutta keskiasteen koulutus on hieman eri asia. Pk-seudulle pitäisi ehdottomasti saada lisää lukiopaikkoja tai ammattikoulutuksen laatuun pitäisi panostaa, että siitä saataisiin houkuttelevampi.

Helsingissä on edelleen lukiota joihin pääsee huonolla päättätodistuksella. Vuosaaren lukio, kielilukio jne

Ei pääse, jos ei ymmärrä niihin yhteisvalinnassa hakea. Tänä keväänä ei etukäteen voinut tietää, mihin lukioihin keskiarvoraja nousee yli 8:n.

Esim Ressun alin ka 9,69 ja moni joutui pettymään koska mon illa todella hyvä ka 9,5, sitten ne on laittaneet ehkä Norssin, Kulosaaren ja ne myös hyviä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä yksi äidinkielen opettaja. Monet kollegat sanovat, etteivät enää osaisi opettaa lukion äidinkieltä, kun sisällöt ja vaatimukset ovat muuttuneet 10-15 vuodessa todella paljon. Itsekin työskentelen muualla kuin lukiossa.

On erikoista, jos lukion äidinkieltä viilataan yhä vaativampaan suuntaan, kun samaan aikaan peruskoulunsa päättävillä on vaikeuksia luetun sisällön ymmärtämisen kanssa. Sanavarastot ovat kovin suppeita, kun luetaan yhä vähemmän kirjallisuutta. Onko opetushallitus ihan pihalla nykyarjesta?

Ei tuo koske kuin niitä koulupudokkaita.

Kyllähän tuo nyt kertoo koko ikäluokan lukemieen vähentymisestä. Jos peruskoulun äidinkielen oppisisältö pysyy ennallaan tai jopa helpotetaan ja samaan aikaan lukion oppisisältö muuttuu vaativammaksi. Rakennetaan iso vaativuushyppy peruskoulun ja lukion välille, joka vain syvenee.

Päiväkodissa on tietyille ryhmille Suomi opetusta. Miten lie peruskoulussa?siis ylimääräistä.

Lukioihin muutenkaan ei ole hirveästi asiaa alle 7,5 keskiarvoilla. Ja alle 8lla ei pääse kuin jämälukioihin.

Mutta noin se menee kun ei ammattilinjoja kunnolla markkinoida. Moni ois paljon onnellisempi siirtyessä suoraan putki tai sähkömieslinjalle. Eikä haaskaisi 6+ vuotta turhaan lukiossa ja kokeillessa mitä lie opintoja.