Kovat on keskiarvorajat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen käynyt yhden Suomen huonoimmista lukioista aikanaan. Opetus oli mitä oli ja osa oppilaista ei selvästi kuulunut lukioon (He halusivat vain tehdä jotain ennekuin menee töihin varastoon tai kaupan kassalle). Ihan omasta motivaatiosta luin ylioppilaskirjoituksiin ja luin ja pääsin myös yliopistoon ja nyt on hyväpalkkainen akateeminen ura.

Väitän, että "eliittilukio" ei tee lapsesta sen parempaa vaan asia on omasta motivaatiosta kiinni. Ylioppilaskirjoitukset kuitenkin arvostellaan valtakunnallisesti ja niitä koealueita saa ihan itse lukea niin paljon kuin ehtii.  Sama työelämässä eli omia työtaitoja voi kehittää aktiivisesti ja tasaisesti pyrkiä parempiin tehtäviin. 

Olen tästä erittäin vahvasti samaa mieltä ja maalta tulleena en voi kuin ihmetellä tästä "hyvää lukioon pääseemiseen" liittyvästä vaahtoamisesta. Kiitos ammattikoulutuksen "uudistusten" lukio-opetus on vuosi vuodelta houkuttelevampi ja opetustoimen virkamiehet ihmeissään, kun pk-seudulla keskiarvorajat nousevat vuosi vuodelta vaikka myös lukioiden oppilaspaikkoja lisätään. Mutta ei lisätä tarpeeksi. On todella ikävää, kun oma urheilullinen ja fiksu, mutta vaikean teini-iän vuoksi osan peruskoulusta huonosti suorittanut lapsi jää ilman kovasti toivomaansa lukiopaikkaa. Jos hän haluaa lukioon, on hänen nyt matkustettava joka päivä vähintään tunnin verran suuntaansa kauas kotoamme.

Valtakunnallisesti ajateltuna nuoret ovat todella eriarvoisessa asemassa. Toki niin ovat monessa muussakin - kuten urheilumahdollisuuksissa - mutta keskiasteen koulutus on hieman eri asia. Pk-seudulle pitäisi ehdottomasti saada lisää lukiopaikkoja tai ammattikoulutuksen laatuun pitäisi panostaa, että siitä saataisiin houkuttelevampi.

Helsingissä on edelleen lukiota joihin pääsee huonolla päättätodistuksella. Vuosaaren lukio, kielilukio jne

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Top 10 lukioon mahtuu n 7-8 Helsinkiläistä lukiota yo kirjoituksien perusteella. Hgissä on peruskoulussa todella hyviä oppilaita ja myös sitä toista laitaa ja keskivertoa.

Helsingin lukioissa on valtavasti oppilaita muualta Suomesta.

Rehtori muistaakseni kertoi että yli 100 sta koulusta. Mun lapsi Hkiläinen ja pääsi aikoinaan. Silloin oli alin ka 9,42. Ei kai ole tilastoja kuinka monta prosentteja on muualta Suomesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen käynyt yhden Suomen huonoimmista lukioista aikanaan. Opetus oli mitä oli ja osa oppilaista ei selvästi kuulunut lukioon (He halusivat vain tehdä jotain ennekuin menee töihin varastoon tai kaupan kassalle). Ihan omasta motivaatiosta luin ylioppilaskirjoituksiin ja luin ja pääsin myös yliopistoon ja nyt on hyväpalkkainen akateeminen ura.

Väitän, että "eliittilukio" ei tee lapsesta sen parempaa vaan asia on omasta motivaatiosta kiinni. Ylioppilaskirjoitukset kuitenkin arvostellaan valtakunnallisesti ja niitä koealueita saa ihan itse lukea niin paljon kuin ehtii.  Sama työelämässä eli omia työtaitoja voi kehittää aktiivisesti ja tasaisesti pyrkiä parempiin tehtäviin. 

Olen tästä erittäin vahvasti samaa mieltä ja maalta tulleena en voi kuin ihmetellä tästä "hyvää lukioon pääseemiseen" liittyvästä vaahtoamisesta. Kiitos ammattikoulutuksen "uudistusten" lukio-opetus on vuosi vuodelta houkuttelevampi ja opetustoimen virkamiehet ihmeissään, kun pk-seudulla keskiarvorajat nousevat vuosi vuodelta vaikka myös lukioiden oppilaspaikkoja lisätään. Mutta ei lisätä tarpeeksi. On todella ikävää, kun oma urheilullinen ja fiksu, mutta vaikean teini-iän vuoksi osan peruskoulusta huonosti suorittanut lapsi jää ilman kovasti toivomaansa lukiopaikkaa. Jos hän haluaa lukioon, on hänen nyt matkustettava joka päivä vähintään tunnin verran suuntaansa kauas kotoamme.

Valtakunnallisesti ajateltuna nuoret ovat todella eriarvoisessa asemassa. Toki niin ovat monessa muussakin - kuten urheilumahdollisuuksissa - mutta keskiasteen koulutus on hieman eri asia. Pk-seudulle pitäisi ehdottomasti saada lisää lukiopaikkoja tai ammattikoulutuksen laatuun pitäisi panostaa, että siitä saataisiin houkuttelevampi.

Helsingissä on edelleen lukiota joihin pääsee huonolla päättätodistuksella. Vuosaaren lukio, kielilukio jne

Ei pääse, jos ei ymmärrä niihin yhteisvalinnassa hakea. Tänä keväänä ei etukäteen voinut tietää, mihin lukioihin keskiarvoraja nousee yli 8:n.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen käynyt yhden Suomen huonoimmista lukioista aikanaan. Opetus oli mitä oli ja osa oppilaista ei selvästi kuulunut lukioon (He halusivat vain tehdä jotain ennekuin menee töihin varastoon tai kaupan kassalle). Ihan omasta motivaatiosta luin ylioppilaskirjoituksiin ja luin ja pääsin myös yliopistoon ja nyt on hyväpalkkainen akateeminen ura.

Väitän, että "eliittilukio" ei tee lapsesta sen parempaa vaan asia on omasta motivaatiosta kiinni. Ylioppilaskirjoitukset kuitenkin arvostellaan valtakunnallisesti ja niitä koealueita saa ihan itse lukea niin paljon kuin ehtii.  Sama työelämässä eli omia työtaitoja voi kehittää aktiivisesti ja tasaisesti pyrkiä parempiin tehtäviin. 

Olen tästä erittäin vahvasti samaa mieltä ja maalta tulleena en voi kuin ihmetellä tästä "hyvää lukioon pääseemiseen" liittyvästä vaahtoamisesta. Kiitos ammattikoulutuksen "uudistusten" lukio-opetus on vuosi vuodelta houkuttelevampi ja opetustoimen virkamiehet ihmeissään, kun pk-seudulla keskiarvorajat nousevat vuosi vuodelta vaikka myös lukioiden oppilaspaikkoja lisätään. Mutta ei lisätä tarpeeksi. On todella ikävää, kun oma urheilullinen ja fiksu, mutta vaikean teini-iän vuoksi osan peruskoulusta huonosti suorittanut lapsi jää ilman kovasti toivomaansa lukiopaikkaa. Jos hän haluaa lukioon, on hänen nyt matkustettava joka päivä vähintään tunnin verran suuntaansa kauas kotoamme.

Valtakunnallisesti ajateltuna nuoret ovat todella eriarvoisessa asemassa. Toki niin ovat monessa muussakin - kuten urheilumahdollisuuksissa - mutta keskiasteen koulutus on hieman eri asia. Pk-seudulle pitäisi ehdottomasti saada lisää lukiopaikkoja tai ammattikoulutuksen laatuun pitäisi panostaa, että siitä saataisiin houkuttelevampi.

Helsingissä on edelleen lukiota joihin pääsee huonolla päättätodistuksella. Vuosaaren lukio, kielilukio jne

      Vuosaaren lukio 2020 7,58  2019  7,42   2018  7,31   2017   7,25 

Hgin kielilukio (Itis) 2020  7,67 kielilinja 7,31 2019  7,62/7,83   2018  7,54/7,75    2017 pelkkä kielilinja  8,00 

Apollon yhteiskoulu 2020 7,83  2019  7,69  2018  7,33 2018  7,54 

Hgin Medialukio, jossain Tapulikaupungin liepeillä, 2020  7,5 

Helsingin Yhteislyseo  Kontulassa, 7,92  2019  7,50  2018  7,33

Helsingin Uuden yhteiskoulun lukio 2020   8,08, 2019, 7,67 2018 7,67

kuvataidelinja  2019  9,63    2018  7,31 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen käynyt yhden Suomen huonoimmista lukioista aikanaan. Opetus oli mitä oli ja osa oppilaista ei selvästi kuulunut lukioon (He halusivat vain tehdä jotain ennekuin menee töihin varastoon tai kaupan kassalle). Ihan omasta motivaatiosta luin ylioppilaskirjoituksiin ja luin ja pääsin myös yliopistoon ja nyt on hyväpalkkainen akateeminen ura.

Väitän, että "eliittilukio" ei tee lapsesta sen parempaa vaan asia on omasta motivaatiosta kiinni. Ylioppilaskirjoitukset kuitenkin arvostellaan valtakunnallisesti ja niitä koealueita saa ihan itse lukea niin paljon kuin ehtii.  Sama työelämässä eli omia työtaitoja voi kehittää aktiivisesti ja tasaisesti pyrkiä parempiin tehtäviin. 

Olen tästä erittäin vahvasti samaa mieltä ja maalta tulleena en voi kuin ihmetellä tästä "hyvää lukioon pääseemiseen" liittyvästä vaahtoamisesta. Kiitos ammattikoulutuksen "uudistusten" lukio-opetus on vuosi vuodelta houkuttelevampi ja opetustoimen virkamiehet ihmeissään, kun pk-seudulla keskiarvorajat nousevat vuosi vuodelta vaikka myös lukioiden oppilaspaikkoja lisätään. Mutta ei lisätä tarpeeksi. On todella ikävää, kun oma urheilullinen ja fiksu, mutta vaikean teini-iän vuoksi osan peruskoulusta huonosti suorittanut lapsi jää ilman kovasti toivomaansa lukiopaikkaa. Jos hän haluaa lukioon, on hänen nyt matkustettava joka päivä vähintään tunnin verran suuntaansa kauas kotoamme.

Valtakunnallisesti ajateltuna nuoret ovat todella eriarvoisessa asemassa. Toki niin ovat monessa muussakin - kuten urheilumahdollisuuksissa - mutta keskiasteen koulutus on hieman eri asia. Pk-seudulle pitäisi ehdottomasti saada lisää lukiopaikkoja tai ammattikoulutuksen laatuun pitäisi panostaa, että siitä saataisiin houkuttelevampi.

Helsingissä on edelleen lukiota joihin pääsee huonolla päättätodistuksella. Vuosaaren lukio, kielilukio jne

Ei pääse, jos ei ymmärrä niihin yhteisvalinnassa hakea. Tänä keväänä ei etukäteen voinut tietää, mihin lukioihin keskiarvoraja nousee yli 8:n.

Ei koskaan tiedä, 

Vois olla vieläkin korkeampia. Nykyään ihmisiä koulutetaan liikaa. Ainoastaan tosi älykkäillä pitäisi olla mahdollisuus koulutukseen. Itse olen Mensan jäsen.

Keskiarvot eri vuosilta 

Ressun lukio 2020 9,69  2019  9,33   2018  9,31  2017 9,42  2016 en löytänyt 2015  9,42 

Märsky 2020   8,92,  2019  8,92    2018  8,92   2017  9,00 

Hellu 2020 8,15  luonnontiedelinja 9,32    2019 8,75  luonnontiedelinja 9,35  2018  8,50  luonnontiedelinja 9,03  2017 8,54 

Viikki normaali  2020  9,25  2019  9,17  2018  9,58   2017 

Kulis eli Kulosaaren yk 2020  9,27   2019  9,08   2018  9,58   2017  9,50 

Hgin norssi 2020 9,5   2019  9,33   2018   9,33   2017   9,33

Vierailija kirjoitti:

Vois olla vieläkin korkeampia. Nykyään ihmisiä koulutetaan liikaa. Ainoastaan tosi älykkäillä pitäisi olla mahdollisuus koulutukseen. Itse olen Mensan jäsen.

ei sinne yliopistoon olisi tunkua jos niin tiukkaa on että täytyy olla mensan jäsen, Suomi pieni maa, huippuja ei oo paljon

Korkeakouluihin lisättiin koronan vuoksi paikkoja, ehkä muutama paikka olisi voitu lisätä lukioihinkin, koska koronakevät sekoitti monen ysiluokkalaisenkin opinnot.

Lisäksi ikäluokka vielä aiempia suurempi.

2004 näyttää syntyneen 1200 lasta enemmän kuin vuonna 2003 ja 2002 on ollut vielä pienempi ikäluokka. Onkohan opiskelupaikkoja tänä vuonna lisätty vai onko tässä ikäluokassa nyt sitten enemmän nuoria, jotka ei pääse jatko-opintoihin?

Vierailija kirjoitti:

Mua kiinnostaisi tietää mitä merkitystä on hyvällä lukiolla? Jos perähikiän lukiosta kirjoittaa hyvin ja pääsee vaikka lääkikseen niin mitä väliä sillä lukiolla on?

Lääkiksen kohdalla ei ehkä ole väliä. Mutta jos on vaikka nörtti, niin onhan se hyvä käydä joku nörttipainotteinen lukio, jossa mennään matematiikassa vähän lukion oppimäärää syvemmälle ja opitaan myös koodausta. Lukion aikana voi saada sellaisen osaamisen, jolla pääsee ensimmäiseen oman alan työpaikkaan, jos lähtee IT-alaa opiskelemaan. Esim. oma tyttäreni on päässyt suoraan lukiosta oman alan töihin opintojen ohella, ei ole tarvinnut tehdä hanttihommia, jotka eivät edistä sitä oman alan oppimista. Oman alan työt tukevat sitä opiskeluakin, kun taas joku siivous tai hampurilaisen paisto lähinnä kuormittaa. 

Jo lukion aikana se hyvä koulu voi auttaa kesätöiden saamisessa. Kyllähän hyvässä lukiossa opiskeleva antaa itsestään sellaisen tavoitteellisen ja säntillisen vaikutelman. Jatko-opintojen aikana merkkaa varmaan enemmän sitten se yliopiston todistus ja työkokemuksen edetessä työkokemus. Mutta ihan niihin ekoihin paikkoihin voi päästä paremmin, jos CV:ssä on joku hyvä lukio. 

Vierailija kirjoitti:

Täällä yksi äidinkielen opettaja. Monet kollegat sanovat, etteivät enää osaisi opettaa lukion äidinkieltä, kun sisällöt ja vaatimukset ovat muuttuneet 10-15 vuodessa todella paljon. Itsekin työskentelen muualla kuin lukiossa.

On erikoista, jos lukion äidinkieltä viilataan yhä vaativampaan suuntaan, kun samaan aikaan peruskoulunsa päättävillä on vaikeuksia luetun sisällön ymmärtämisen kanssa. Sanavarastot ovat kovin suppeita, kun luetaan yhä vähemmän kirjallisuutta. Onko opetushallitus ihan pihalla nykyarjesta?

Ei luvata sitä mopoa pojalle jos koulu ei maita ja kuitenkin edellytyksiä olisi jos kutosrlla ka ollut esim 8,80 ja seiskalla 7,70. Kannustetaan ja kehutaan onnistumiset ja pidetään koulua tärkeänä ja puhutaan myönteiseen sävyyn .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä yksi äidinkielen opettaja. Monet kollegat sanovat, etteivät enää osaisi opettaa lukion äidinkieltä, kun sisällöt ja vaatimukset ovat muuttuneet 10-15 vuodessa todella paljon. Itsekin työskentelen muualla kuin lukiossa.

On erikoista, jos lukion äidinkieltä viilataan yhä vaativampaan suuntaan, kun samaan aikaan peruskoulunsa päättävillä on vaikeuksia luetun sisällön ymmärtämisen kanssa. Sanavarastot ovat kovin suppeita, kun luetaan yhä vähemmän kirjallisuutta. Onko opetushallitus ihan pihalla nykyarjesta?

Ei tuo koske kuin niitä koulupudokkaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä yksi äidinkielen opettaja. Monet kollegat sanovat, etteivät enää osaisi opettaa lukion äidinkieltä, kun sisällöt ja vaatimukset ovat muuttuneet 10-15 vuodessa todella paljon. Itsekin työskentelen muualla kuin lukiossa.

On erikoista, jos lukion äidinkieltä viilataan yhä vaativampaan suuntaan, kun samaan aikaan peruskoulunsa päättävillä on vaikeuksia luetun sisällön ymmärtämisen kanssa. Sanavarastot ovat kovin suppeita, kun luetaan yhä vähemmän kirjallisuutta. Onko opetushallitus ihan pihalla nykyarjesta?

Aloitetaan jo kotona lukeminen lapselle ensiksi satuja ja paljon. Käydään säännöllisesti kirjadtossa ja tutustutaan kirjojen maailmaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä yksi äidinkielen opettaja. Monet kollegat sanovat, etteivät enää osaisi opettaa lukion äidinkieltä, kun sisällöt ja vaatimukset ovat muuttuneet 10-15 vuodessa todella paljon. Itsekin työskentelen muualla kuin lukiossa.

On erikoista, jos lukion äidinkieltä viilataan yhä vaativampaan suuntaan, kun samaan aikaan peruskoulunsa päättävillä on vaikeuksia luetun sisällön ymmärtämisen kanssa. Sanavarastot ovat kovin suppeita, kun luetaan yhä vähemmän kirjallisuutta. Onko opetushallitus ihan pihalla nykyarjesta?

Aloitetaan jo kotona lukeminen lapselle ensiksi satuja ja paljon. Käydään säännöllisesti kirjadtossa ja tutustutaan kirjojen maailmaan.

Tuo ei vielä pitkälle auta nykylukion äidinkielessä. Nyt pitää osata analysoida mitä erilaisimpia asioita joita ei usein edes opeteta missään etukäteen. Esseessä pitää esim. analysoida tietynlaisten kohtausten käyttöä mainosfilmissä. En todellakaan osaisi paljon lukevana nelikymppisenä siitä paljoakaan kirjoittaa vaikka aikoinaan väänsin L:n aineen ylppäreissä. Mutta silloin sai vain pyöritellä sanoja oman halun mukaan vähän sen aiheen ympärillä. Nyt on täysin eri meininki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua kiinnostaisi tietää mitä merkitystä on hyvällä lukiolla? Jos perähikiän lukiosta kirjoittaa hyvin ja pääsee vaikka lääkikseen niin mitä väliä sillä lukiolla on?

Lääkiksen kohdalla ei ehkä ole väliä. Mutta jos on vaikka nörtti, niin onhan se hyvä käydä joku nörttipainotteinen lukio, jossa mennään matematiikassa vähän lukion oppimäärää syvemmälle ja opitaan myös koodausta. Lukion aikana voi saada sellaisen osaamisen, jolla pääsee ensimmäiseen oman alan työpaikkaan, jos lähtee IT-alaa opiskelemaan. Esim. oma tyttäreni on päässyt suoraan lukiosta oman alan töihin opintojen ohella, ei ole tarvinnut tehdä hanttihommia, jotka eivät edistä sitä oman alan oppimista. Oman alan työt tukevat sitä opiskeluakin, kun taas joku siivous tai hampurilaisen paisto lähinnä kuormittaa. 

Jo lukion aikana se hyvä koulu voi auttaa kesätöiden saamisessa. Kyllähän hyvässä lukiossa opiskeleva antaa itsestään sellaisen tavoitteellisen ja säntillisen vaikutelman. Jatko-opintojen aikana merkkaa varmaan enemmän sitten se yliopiston todistus ja työkokemuksen edetessä työkokemus. Mutta ihan niihin ekoihin paikkoihin voi päästä paremmin, jos CV:ssä on joku hyvä lukio. 

Välttämättä nörtit ei oääse yli 9 lukioihin kun ei kiinnosta muu kun maafy. Lääkikseen pyrkivät monet menee nk parempiin lukioihin tänä vuonna Hgin todistus pisteet 189.3.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen käynyt yhden Suomen huonoimmista lukioista aikanaan. Opetus oli mitä oli ja osa oppilaista ei selvästi kuulunut lukioon (He halusivat vain tehdä jotain ennekuin menee töihin varastoon tai kaupan kassalle). Ihan omasta motivaatiosta luin ylioppilaskirjoituksiin ja luin ja pääsin myös yliopistoon ja nyt on hyväpalkkainen akateeminen ura.

Väitän, että "eliittilukio" ei tee lapsesta sen parempaa vaan asia on omasta motivaatiosta kiinni. Ylioppilaskirjoitukset kuitenkin arvostellaan valtakunnallisesti ja niitä koealueita saa ihan itse lukea niin paljon kuin ehtii.  Sama työelämässä eli omia työtaitoja voi kehittää aktiivisesti ja tasaisesti pyrkiä parempiin tehtäviin. 

Olen tästä erittäin vahvasti samaa mieltä ja maalta tulleena en voi kuin ihmetellä tästä "hyvää lukioon pääseemiseen" liittyvästä vaahtoamisesta. Kiitos ammattikoulutuksen "uudistusten" lukio-opetus on vuosi vuodelta houkuttelevampi ja opetustoimen virkamiehet ihmeissään, kun pk-seudulla keskiarvorajat nousevat vuosi vuodelta vaikka myös lukioiden oppilaspaikkoja lisätään. Mutta ei lisätä tarpeeksi. On todella ikävää, kun oma urheilullinen ja fiksu, mutta vaikean teini-iän vuoksi osan peruskoulusta huonosti suorittanut lapsi jää ilman kovasti toivomaansa lukiopaikkaa. Jos hän haluaa lukioon, on hänen nyt matkustettava joka päivä vähintään tunnin verran suuntaansa kauas kotoamme.

Valtakunnallisesti ajateltuna nuoret ovat todella eriarvoisessa asemassa. Toki niin ovat monessa muussakin - kuten urheilumahdollisuuksissa - mutta keskiasteen koulutus on hieman eri asia. Pk-seudulle pitäisi ehdottomasti saada lisää lukiopaikkoja tai ammattikoulutuksen laatuun pitäisi panostaa, että siitä saataisiin houkuttelevampi.

Helsingissä on edelleen lukiota joihin pääsee huonolla päättätodistuksella. Vuosaaren lukio, kielilukio jne

Siellä saattaa olla myös se hikarikin mutta todennäköisesti mennyt Kulikseen tai Ressuun tai Viikkiin.

Erot ns. hyvien ja huonojen koululaisten ja opiskelijoiden välillä kasvavat koko ajan. Peruskoulu ei enää tue kaikkia kuten 70-80-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä yksi äidinkielen opettaja. Monet kollegat sanovat, etteivät enää osaisi opettaa lukion äidinkieltä, kun sisällöt ja vaatimukset ovat muuttuneet 10-15 vuodessa todella paljon. Itsekin työskentelen muualla kuin lukiossa.

On erikoista, jos lukion äidinkieltä viilataan yhä vaativampaan suuntaan, kun samaan aikaan peruskoulunsa päättävillä on vaikeuksia luetun sisällön ymmärtämisen kanssa. Sanavarastot ovat kovin suppeita, kun luetaan yhä vähemmän kirjallisuutta. Onko opetushallitus ihan pihalla nykyarjesta?

Ei tuo koske kuin niitä koulupudokkaita.

Kyllähän tuo nyt kertoo koko ikäluokan lukemieen vähentymisestä. Jos peruskoulun äidinkielen oppisisältö pysyy ennallaan tai jopa helpotetaan ja samaan aikaan lukion oppisisältö muuttuu vaativammaksi. Rakennetaan iso vaativuushyppy peruskoulun ja lukion välille, joka vain syvenee.