Kovat on keskiarvorajat

Vierailija kirjoitti:

Tänä vuonna systeemiä sotki se, että pääsykokeet oli poissa pelistä ja keskiarvolla mentiin sisään myös matematiikkapainotteisille linjoille. Tämä sotki esim. Espoon Otaniemen lukion malu-linjan aivan täysin. Viime vuonna valtava enemmistö poikia, tänä vuonna taas tyttöjä hyvällä keskiarvolla, keskiarvoraja nousi todella korkeaksi.

Toisaalta hyvä, että matemaattisesti lahjakkaat pojat (joita kaikki aineet ei oikein kiinnosta) jakautuvat nyt tasaisemmin eri lukioiden kesken, mutta toisaalta Otaniemestä jäivät nyt puuttumaan ne absoluuttisesti lahjakkaimmat joita ei nyt vaan historia tai terveystieto jaksa hirveästi kiinnostaa ja jotka keskittyvät täysillä vain siihen omaan juttuunsa, olipa se koodaaminen tai joku muu.  Eli malu-aineiden opettajat saivatkin tasaisemman massan ja huiput jäivät isolta osin pois. 

Viime vuonna Otaniemen lukio aloitti ja 10 stipendiä pitkästä matematiikasta tänä vuonna 1000euroa Teknologiasäätiöltä. 9 poikaa ja 1 tyttö.

Minä menin aikoinaan 3. luokalla musiikkiluokalle... koulu jos alkoi kahdeksalta, bussipysäkille piti viimeistään lähteä 7:05. Tunti meni heittämällä yhteen suuntaan matkoissa. En oikein käsitä miten 16-18 vuotias ei olisi kykenevä tunnin mittaiseen koulumatkaan kun toisilla se on aina ollut arkea...

Vierailija kirjoitti:

Lukioissa on kaikissa sama opetussuunnitelma. Samat pakolliset ja samat syventävät. Valinnaisissa on jonkin verran eroja ja niitä voi jo nyt ottaa muista lukioista ja tätä systeemiä pitäisi vielä enemmän joustavoittaa ja mainostaa myös oppilaille. 

Ei ole mitään syytä, että lukioihin pitäisi valikoitua sen mukaan onko onko kympin, ysin vai kasin keskiarvo. Ne ovat kaikki hyviä keskiarvoja. Joku alaraja millä pääsee omaan lähilukioon, sanotaan vaikka 8. Sitä alemmat katsottaisiin tapauskohtaisesti, ja toki aina voisi sitten hakea muualle - sisään otetaan jos mahtuu lähialueen nuorten jälkeen. Eivät kaikki nuoret kuitenkaan edes halua lukioon, ja hyvä niin. Amiksellekin on paikkansa, ja soisin, että amiksen opetuksen parantamiseen panostettaisiin taas isojen leikkausten jälkeen, jotta sen houkuttelevuus nousisi.

Näin lukiot eivät eriydy, eikä synny mitään keinotekoisia "eliitti" vs "rupu"-asenteita. Eikä kellään ole mitään paineita päästä juuri esim Ressuun tai Etelä-Tapiolaan, koska kaikissa lukioissa on kaiken tasoisia nuoria ja kursseja voi ottaa ristiin halutessaan.

Täysin eri mieltä. Kyllä opetuksen tasossa on eroja, selkeitäkin sellaisia. Jos olen kiinnostunut yhteiskuntatieteistä, en halua lukioon, jossa niitä opettaa henkilö, jonka opetusmenetelmät ovat kivikautiset ja joka loukkaantuu verisesti pienimmästäkin kyseenalaistamisesta ja soveltavia kursseja ei ole. Sitten käytännössä pitäisi opiskella itse. Pienemmällä paikkakunnalla voi hyvin olla näin. Samoin vaikka kielitarjonta eri lukioissa vaihtelee. Tietysti voi jälleen opiskella netissä tai matkustaa vain kielten tunneille toiseen lukioon, mutta useimmat mieluummin käyvät näitä kursseja "omassa" lukiossa.

Pienemmillä paikkakunnilla nykyäänkin kaikki pääsevät lukioon ja taso voi olla huono ja koulu levoton. Ja vaikka kävin eliittilukion, opiskelija-aines oli kuitenkin melko monimuotoista. Jossain Krunikassa tai Etu-Töölössä ei nyt kauhean suurta hajontaa ole ja mielestäni siinä jää yksi olennainen osa oppimista ja kanssakäymistä ole. Ja jos ollaan ihan parin lukion välissä keskustassa, kumpi on lähilukio? Saako valita? Vai piirretään kartat ja tietysti silloin ne, joilla on varaa, muuttavat niille aluieille, joiden lukioissa on lasta kiinnostavat soveltavat kurssit tai vaikka retkiä ulkomaille yms. Osa lukioista järjestää tällaista, osa ei. Käytännössä rahalla saisi siis ostettua mieluisimman koulupaikan.

Itse sain parhaat ystäväni lukiossa ja olemme edelleen 15 vuotta myöhemmin yhteyksissä päivittäin. Löysin sieltä myös nykyisen aviomieheni. Lähilukiossani oli lähinnä kiusaajia ja vihasin kotipaikkakuntaani. Olisin varmasti kehittynyt itsetuhoiseksi siinä ympäristössä, jossa yläasteella napsahti masennusdiagnoosi ja suurin syy toipumiseeni ja hyvään vointiini oli se, että pääsin muualle minua kiinnostavaan lukioon saamaan laadukasta opetusta aineissa, joihin halusin panostaa.

Vierailija kirjoitti:

Mihinköhän lukioon menee Töölöläisen akateemisesti sivistyneen vanhempien lapsi jonka ka 7,48. Hgin kielilukioon vai Leppävaaran lukioon?

Ehkä Töölöläisten akateemisesti sivistyneiden vanhempien pitää hyväksyä että ka 7,48 viittaa taipumuksiin, jotka sopivat paremmin muualle kuin akateemiselle uralle? Lähiöistä ja kehyskunnista onneksi löytyy ka 9,5 ylittävää talenttia paikkaamaan kantakaupungin akateemisesti koulutettujen vaje.

Helsingissähän on monta seiskan lukiota, esim. Turussa piti olla vähintään 7,92 että pääsi lukioon ja Tampereella samaa luokkaa.

Vierailija kirjoitti:

Helsingissähän on monta seiskan lukiota, esim. Turussa piti olla vähintään 7,92 että pääsi lukioon ja Tampereella samaa luokkaa.

Helsinki on paljon isompi kaupunkikin...

Taisi olla peräti kolme alle kasin lukiota.

Espoossa 2 lukiota jossa ei oo urheilulinjaa  tai muuta painotusta

Kuninkaantienlukio  9,08 /  2019  9,15   ja Espoon yhteislyseon lukio   7,83/    2019   7,77 

Etelä-Tapiolan lukiossa myös IB  8,83  /  2019    7    IB 2020  8,42   ilmeisesti valittu todistuksella, noihin on yleensä pääsykokeet 

Haukilahden lukio joka on nykyään Otaniemessä  yleislinja   8,92   /   8,58 

Urheilulinja  15,94  /    16,17   2019 

Kaitaan lukio, Iivisniemen perukoilla    8,08/   7,75   2019 

Kuvataidelinja   hmmmm 9,83  /   9     2019 

Leppävaaran lukio    8/7,75 v  2019 

urheilulinja 12,88/ 12,24   2019 

Otaniemen lukio, suuri ja komea   yleislinja 9,31  2019   883  silloin oli pääsykokeet 

malu todistuksella 9,58  2019  15,52    teatteri ja media 17,86 /  16,92   2019

Tapiolan lukio  yleislinja   8,17/ 2019  8,92 

musiikkilinja  16,67/    2019   16,83 

Viherlaakson lukio  8/8   taidelinja   13,04 /  15,12

Sitten täällä lukee huom!   vain osa niistä hakijoista, joilla on taulukossa mainittu alin ka, on päässyt kyseiseen lukioon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihinköhän lukioon menee Töölöläisen akateemisesti sivistyneen vanhempien lapsi jonka ka 7,48. Hgin kielilukioon vai Leppävaaran lukioon?

Ehkä Töölöläisten akateemisesti sivistyneiden vanhempien pitää hyväksyä että ka 7,48 viittaa taipumuksiin, jotka sopivat paremmin muualle kuin akateemiselle uralle? Lähiöistä ja kehyskunnista onneksi löytyy ka 9,5 ylittävää talenttia paikkaamaan kantakaupungin akateemisesti koulutettujen vaje.

Jos kyseessä on poika, niin ei todellakaan välttämättä 9 luokan keskiarvo sano akateemisista valmiuksista mitään. Murrosikä heittää monen pojan numerot alas yläkouluiässä ja monella on alisuoriutumista tuossa iässä. Tämä systeemihän ei tue poikia yhtään, vaan on tytöille keskimääräisempi sopivampi järjestelmä. Tytöillä myös usein tasaisempi suoriutuminen, joten keskiarvot parempia kuin esim pojalla, joka matemaattisesti tms todella lahjakas, mutta muut aineet tai käytös laskee keskiarvoja alas. 

Lässytilää. Pojilla on helpompaa koko koulutaival ja samalla osaamisella saa paremmat nunerot. Koko yhteiskunta hyysää heitä.

Jos siltikään ei pärjää, katsoo peiliin.

Käytösnumero ei ole lukuaine.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihinköhän lukioon menee Töölöläisen akateemisesti sivistyneen vanhempien lapsi jonka ka 7,48. Hgin kielilukioon vai Leppävaaran lukioon?

Vanhempien akateeminen sivistys ei onneksi ratkaise lukiopaikkoja Suomessa. Ne ratkaisee lapsen osaaminen eli keskiarvo peruskoulusta.

Varakkailla vanhemmilla on mahdollisuus laittaa lapsensa vaikka valmennuskurssille, että numerot saadaan nostettua sopivaa opiskelupaikkaa varten. Vajaat 200 euroa / kk maksamalla homma hoituu ja paikka eliittilukiosta aukeaa: 

https://www.tutorhouse.fi/keskiarvo-ylos-lukiohaku?hsCtaTracking=6274d4…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihinköhän lukioon menee Töölöläisen akateemisesti sivistyneen vanhempien lapsi jonka ka 7,48. Hgin kielilukioon vai Leppävaaran lukioon?

Ehkä Töölöläisten akateemisesti sivistyneiden vanhempien pitää hyväksyä että ka 7,48 viittaa taipumuksiin, jotka sopivat paremmin muualle kuin akateemiselle uralle? Lähiöistä ja kehyskunnista onneksi löytyy ka 9,5 ylittävää talenttia paikkaamaan kantakaupungin akateemisesti koulutettujen vaje.

Jos kyseessä on poika, niin ei todellakaan välttämättä 9 luokan keskiarvo sano akateemisista valmiuksista mitään. Murrosikä heittää monen pojan numerot alas yläkouluiässä ja monella on alisuoriutumista tuossa iässä. Tämä systeemihän ei tue poikia yhtään, vaan on tytöille keskimääräisempi sopivampi järjestelmä. Tytöillä myös usein tasaisempi suoriutuminen, joten keskiarvot parempia kuin esim pojalla, joka matemaattisesti tms todella lahjakas, mutta muut aineet tai käytös laskee keskiarvoja alas. 

Ka ei oteta käytöstä vaan lukuaineet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihinköhän lukioon menee Töölöläisen akateemisesti sivistyneen vanhempien lapsi jonka ka 7,48. Hgin kielilukioon vai Leppävaaran lukioon?

Vanhempien akateeminen sivistys ei onneksi ratkaise lukiopaikkoja Suomessa. Ne ratkaisee lapsen osaaminen eli keskiarvo peruskoulusta.

Varakkailla vanhemmilla on mahdollisuus laittaa lapsensa vaikka valmennuskurssille, että numerot saadaan nostettua sopivaa opiskelupaikkaa varten. Vajaat 200 euroa / kk maksamalla homma hoituu ja paikka eliittilukiosta aukeaa: 

https://www.tutorhouse.fi/keskiarvo-ylos-lukiohaku?hsCtaTracking=6274d4…

Vanhemmat myös sparraa ja ovat mukana koulunkäynnissä ja tosiaan ulkopuolista opetusta jo peruskoulussa. Hurjaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihinköhän lukioon menee Töölöläisen akateemisesti sivistyneen vanhempien lapsi jonka ka 7,48. Hgin kielilukioon vai Leppävaaran lukioon?

Ehkä Töölöläisten akateemisesti sivistyneiden vanhempien pitää hyväksyä että ka 7,48 viittaa taipumuksiin, jotka sopivat paremmin muualle kuin akateemiselle uralle? Lähiöistä ja kehyskunnista onneksi löytyy ka 9,5 ylittävää talenttia paikkaamaan kantakaupungin akateemisesti koulutettujen vaje.

Jos kyseessä on poika, niin ei todellakaan välttämättä 9 luokan keskiarvo sano akateemisista valmiuksista mitään. Murrosikä heittää monen pojan numerot alas yläkouluiässä ja monella on alisuoriutumista tuossa iässä. Tämä systeemihän ei tue poikia yhtään, vaan on tytöille keskimääräisempi sopivampi järjestelmä. Tytöillä myös usein tasaisempi suoriutuminen, joten keskiarvot parempia kuin esim pojalla, joka matemaattisesti tms todella lahjakas, mutta muut aineet tai käytös laskee keskiarvoja alas. 

Eli seiskan poika on väärinymmärretty nero, joka kuuluu lukioon, mutta seiskan tyttö on tyhmä eikä sovi lukioon? Vaikka tyttöjen suoriutuminen onkin ehkä tasaisempaa kuin poikien, ei siitä voi silti vetää johtopäätöksiä yksittäisistä tytöistä. Murrosikä voi heittää myös tyttöjen arvosanat alas. Itse olin juuri seiskan tyttö, mutta menin lukioon. Kirjoitin M:n ja E:n paperit ja pääsin ensiyrittämällä yliopistoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingissähän on monta seiskan lukiota, esim. Turussa piti olla vähintään 7,92 että pääsi lukioon ja Tampereella samaa luokkaa.

Helsinki on paljon isompi kaupunkikin...

Taisi olla peräti kolme alle kasin lukiota.

Kyllä mutta ketjussa kuvitellaan, että ongelma koskettaa vain pk-seutua. Kuitenkin esim. Turussa joudut muihin kuntiin jo alle 7,92:n keskiarvolla kun Helsingissä pääsee lukioon jopa 7,3:n ka:lla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihinköhän lukioon menee Töölöläisen akateemisesti sivistyneen vanhempien lapsi jonka ka 7,48. Hgin kielilukioon vai Leppävaaran lukioon?

Ehkä Töölöläisten akateemisesti sivistyneiden vanhempien pitää hyväksyä että ka 7,48 viittaa taipumuksiin, jotka sopivat paremmin muualle kuin akateemiselle uralle? Lähiöistä ja kehyskunnista onneksi löytyy ka 9,5 ylittävää talenttia paikkaamaan kantakaupungin akateemisesti koulutettujen vaje.

Jos kyseessä on poika, niin ei todellakaan välttämättä 9 luokan keskiarvo sano akateemisista valmiuksista mitään. Murrosikä heittää monen pojan numerot alas yläkouluiässä ja monella on alisuoriutumista tuossa iässä. Tämä systeemihän ei tue poikia yhtään, vaan on tytöille keskimääräisempi sopivampi järjestelmä. Tytöillä myös usein tasaisempi suoriutuminen, joten keskiarvot parempia kuin esim pojalla, joka matemaattisesti tms todella lahjakas, mutta muut aineet tai käytös laskee keskiarvoja alas. 

akateemiset valmiudet, matematiikka ja äikkä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihinköhän lukioon menee Töölöläisen akateemisesti sivistyneen vanhempien lapsi jonka ka 7,48. Hgin kielilukioon vai Leppävaaran lukioon?

Vanhempien akateeminen sivistys ei onneksi ratkaise lukiopaikkoja Suomessa. Ne ratkaisee lapsen osaaminen eli keskiarvo peruskoulusta.

Varakkailla vanhemmilla on mahdollisuus laittaa lapsensa vaikka valmennuskurssille, että numerot saadaan nostettua sopivaa opiskelupaikkaa varten. Vajaat 200 euroa / kk maksamalla homma hoituu ja paikka eliittilukiosta aukeaa: 

https://www.tutorhouse.fi/keskiarvo-ylos-lukiohaku?hsCtaTracking=6274d4…

Vanhemmat myös sparraa ja ovat mukana koulunkäynnissä ja tosiaan ulkopuolista opetusta jo peruskoulussa. Hurjaa.

Niinpä, mutta miksi tällainen hullu kilpailutilanne on luotu. En yhtään ihmettele, että joku on keksinyt tehdä rahaa tuollaisilla kursseilla, tai että joku haluaa maksaa niistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingissähän on monta seiskan lukiota, esim. Turussa piti olla vähintään 7,92 että pääsi lukioon ja Tampereella samaa luokkaa.

Helsinki on paljon isompi kaupunkikin...

Taisi olla peräti kolme alle kasin lukiota.

Kyllä mutta ketjussa kuvitellaan, että ongelma koskettaa vain pk-seutua. Kuitenkin esim. Turussa joudut muihin kuntiin jo alle 7,92:n keskiarvolla kun Helsingissä pääsee lukioon jopa 7,3:n ka:lla.

Juu, ja Turussa on karsittu lukioverkkoa yhdistämällä kouluja. Kaupungilla on vain 5 lukiota!

Helsingissä näyttäisi olevan suhteessa sama määrä kaupungin kouluja (15 koulua/600000 asukasta). Mutta yli 20 yksityistä tai valtion koulua. Tampereellakin lukioiden määrä tuplaantuu yksityiskouluista. Turussa niitä on 2: Norssi ja Steiner. Lisäksi naapurissa on Raisio, Naantali ja Kaarina, joissa kussakin vain 1 lukio, joten sieltäkin on hakijoita.

Vrt. Pk-seudulla Vantaan ja Espoon koulut, jotka täällä jo listattu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihinköhän lukioon menee Töölöläisen akateemisesti sivistyneen vanhempien lapsi jonka ka 7,48. Hgin kielilukioon vai Leppävaaran lukioon?

Vanhempien akateeminen sivistys ei onneksi ratkaise lukiopaikkoja Suomessa. Ne ratkaisee lapsen osaaminen eli keskiarvo peruskoulusta.

Varakkailla vanhemmilla on mahdollisuus laittaa lapsensa vaikka valmennuskurssille, että numerot saadaan nostettua sopivaa opiskelupaikkaa varten. Vajaat 200 euroa / kk maksamalla homma hoituu ja paikka eliittilukiosta aukeaa: 

https://www.tutorhouse.fi/keskiarvo-ylos-lukiohaku?hsCtaTracking=6274d4…

Vanhemmat myös sparraa ja ovat mukana koulunkäynnissä ja tosiaan ulkopuolista opetusta jo peruskoulussa. Hurjaa.

Niinpä, mutta miksi tällainen hullu kilpailutilanne on luotu. En yhtään ihmettele, että joku on keksinyt tehdä rahaa tuollaisilla kursseilla, tai että joku haluaa maksaa niistä. 

Ei sitä ole kukaan keinotekoisesti luonut. Vapaasti liikkuvat systeemit hakeutuvat tuollaiseen tilanteeseen

ohis

Tytöillä keskimäärin puoli numeroa REIPPAUSLISÄÄ MUKANA.

Ei näkynyt juuri tyttöjä matematiikkakilpailun eikä shakin mestaruuksissa!

T. Äiti jonka pojalla kaikki loogiset, matemaattiset kyvyt 10.