Kovat on keskiarvorajat

Tässäkin pidetään Norssia laatulukiona, vaikka sen opettajat vasta opettelevat opettamista, joten opetuksen laatu vaihtelee rajusti.

Vierailija kirjoitti:

Tässäkin pidetään Norssia laatulukiona, vaikka sen opettajat vasta opettelevat opettamista, joten opetuksen laatu vaihtelee rajusti.

Eihän siellä pidä ne opetusharjoittelijat kuin vain aika pienen osan tunneista. Kyllä pääosan opetuksesta hoitavat ihan "oikeat" opettajat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvittaa, miten joillain on pakottava tarve toistella, että lukioissa ei ole eroja ja että on ihan sama, missä koulussa on.

Miten voi niin paljon mennä tunteisiin se, että joihinkin lukioihin on korkea keskiarvoraja? Tai se, että on kouluja, jotka on tunnettuja ja joilla on hyvä maine ja niihin päässeet ovat usein tyytyväisiä siellä?

On niillä eroja, mutta ei se korkeat keskiarvo ole tae opetuksen tasolle.

  lue mitkä lukiot kirjoitti parhaiten, tänä vuonna oli Etis ja toisena Ressun lukio , oli Kulis, SYK jne

Etkö näe mitään yhteyttä siihen, että sisäänpääsy ka lähentelee kymppiä? Sillä ei ole mitään merkitystä, kun sisään otetaan vain motivoituneita ja älykkäitä, niin ihmekkö tuo on, että tulokset puhuvat puolestaan. Yhtälailla se Vuosaareen mennyt 9,7 keskiarvolla tulee kirjoittamaan loistavat arvosanat vaikka ei koulun keskiarvo tule näkymään tilastoissa.

Ympäristöllä ei ole merkitystä? Sosiaalipsykologiset tutkimukset ovat puppua?

ohis

Omelle pojalle ainakin Ressu on ollut oikea ratkaisu. Yläasteella ei oikein löytänyt luokaltaan kavereita vaikka niitä sitten koulun ulkopuolella olikin. Aika lailla jännitti sinne menoa mutta lopulta meno oli siellä paljon rennompaa kuin oli pelännyt ja kavereitakin sai nopeasti. Eikä siellä kaikki pingota mitenkään hulluna vaan osa on aika tavallisia lukiolaisia. Toki siellä kirjoitetaan keskimäärin aika hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Tässäkin pidetään Norssia laatulukiona, vaikka sen opettajat vasta opettelevat opettamista, joten opetuksen laatu vaihtelee rajusti.

Auskujen pitämät tunnit voivat olla laadullisesti oikein hyviä, koska suunnittelun taustalla on aivan uusin pedagoginen tutkimus. Tämä siis verrattuna johonkin 90-luvulla oppinsa saaneeseen.

Vierailija kirjoitti:

Oma lukiolaiseni haki ja pääsi ”eliittikouluun” ja viihtyy loistavasti. Koko peruskouluaika lähikoulussa oli tuskaa, etenkin yläkoulu. Ikävä kyllä, hyvin pärjääjiä edelleen katsotaan vinoon ja liian moni on koulussa vain pelleilemässä. Hyvässä lukiossa löytyy saman henkistä seuraa ja saa opetusta eikä vain kurinpitoa/ päivähoitoa. Meidän lähilukioon olisi päässyt vähän yli 7 keskiarvolla. Sinne nuori ei hakenut edes viimeisenä vaihtoehtonaan vaan halusi ehdottomasti muualle. Pitkä koulumatka on pieni hinta siitä että viihtyy. Opetus on erinomaista, helppo opettaa kun kaikki haluaa ja kykenee oppimaan.

Pk- seudun lukiot ovat voimakkaasti jakautuneet. Pienellä paikkakunnalla kunnan ainoaan lukioon menee sekä hyviä, keskinkertaisia että huonompia oppilaita. Helsingissä huiput hakeutuu tiettyihin kouluihin ja niihin hännän huippuna oleviin luioihin menee ne jotka ei muualle pääse. Näin ollen alhaisen keskiarvon lukiossa suurin osa on alle 8 oppilaita.

Näin teki myös oma tyttäreni. Asumme Vantaalla, lähilukioon (joka on sen yläkoulun yhteydessä jota tytär kävi) keskiarvoraja hieman yli 8. Koko yläkouluajan tyttärelleni oli selvää, ettei halua siihen lukioon. Hän sanoi, että haluaa paikkaan, jossa oppilaat ovat vapaaehtoisesti ja haluavat opiskella. Oli sitä mieltä, että opettajat ovat huonoja (varsinkin kielet ja matematiikka). Asiaan vaikutti myös se, että tyttären harrastuspaikka on lähellä keskustaa, ja matkat sinne taittuvat nopsasti keskustan lukiosta. Lukioissa poissaoloihin suhtaudutaan vähän nihkeämmin kuin yläkoulussa, joten poissaolojen minimoiminen on järkevää. Ja kun sinne keskustaan on kuitenkin mentävä joka päivä. Tytär halusi nimenomaan normaalilinjalle, vaikka harrastukseen liittyvä erikoislukiokin olisi ollut tarjolla. Hän sanoi, ettei tarvitse yhtään lisää lajiaan, jota muutenkin on 20 h viikossa, vaan lukio nimenomaan muuhun opiskeluun. Onneksi ka riitti haluamaansa Norssiin, ja on ollut tyytyväinen valintaansa. Matkoja helpottaa se, että ole itse ydinkeskustassa töissä, ja kuljemme samaa matkaa autolla.

Vierailija kirjoitti:

Tässäkin pidetään Norssia laatulukiona, vaikka sen opettajat vasta opettelevat opettamista, joten opetuksen laatu vaihtelee rajusti.

Harjoitteluahan ei ole kuon pari kuukautta.

Ja iso osa tunneista on laadukkaampia kuin virkaopettajien... esim kielissä paljon paljon muutakin kuin kappaleiden kahlaamista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma lukiolaiseni haki ja pääsi ”eliittikouluun” ja viihtyy loistavasti. Koko peruskouluaika lähikoulussa oli tuskaa, etenkin yläkoulu. Ikävä kyllä, hyvin pärjääjiä edelleen katsotaan vinoon ja liian moni on koulussa vain pelleilemässä. Hyvässä lukiossa löytyy saman henkistä seuraa ja saa opetusta eikä vain kurinpitoa/ päivähoitoa. Meidän lähilukioon olisi päässyt vähän yli 7 keskiarvolla. Sinne nuori ei hakenut edes viimeisenä vaihtoehtonaan vaan halusi ehdottomasti muualle. Pitkä koulumatka on pieni hinta siitä että viihtyy. Opetus on erinomaista, helppo opettaa kun kaikki haluaa ja kykenee oppimaan.

Pk- seudun lukiot ovat voimakkaasti jakautuneet. Pienellä paikkakunnalla kunnan ainoaan lukioon menee sekä hyviä, keskinkertaisia että huonompia oppilaita. Helsingissä huiput hakeutuu tiettyihin kouluihin ja niihin hännän huippuna oleviin luioihin menee ne jotka ei muualle pääse. Näin ollen alhaisen keskiarvon lukiossa suurin osa on alle 8 oppilaita.

Näin teki myös oma tyttäreni. Asumme Vantaalla, lähilukioon (joka on sen yläkoulun yhteydessä jota tytär kävi) keskiarvoraja hieman yli 8. Koko yläkouluajan tyttärelleni oli selvää, ettei halua siihen lukioon. Hän sanoi, että haluaa paikkaan, jossa oppilaat ovat vapaaehtoisesti ja haluavat opiskella. Oli sitä mieltä, että opettajat ovat huonoja (varsinkin kielet ja matematiikka). Asiaan vaikutti myös se, että tyttären harrastuspaikka on lähellä keskustaa, ja matkat sinne taittuvat nopsasti keskustan lukiosta. Lukioissa poissaoloihin suhtaudutaan vähän nihkeämmin kuin yläkoulussa, joten poissaolojen minimoiminen on järkevää. Ja kun sinne keskustaan on kuitenkin mentävä joka päivä. Tytär halusi nimenomaan normaalilinjalle, vaikka harrastukseen liittyvä erikoislukiokin olisi ollut tarjolla. Hän sanoi, ettei tarvitse yhtään lisää lajiaan, jota muutenkin on 20 h viikossa, vaan lukio nimenomaan muuhun opiskeluun. Onneksi ka riitti haluamaansa Norssiin, ja on ollut tyytyväinen valintaansa. Matkoja helpottaa se, että ole itse ydinkeskustassa töissä, ja kuljemme samaa matkaa autolla.

just joo, sinne lähilukioonko ei sitten haluta? Kotoako sinne haetaan ja pakotetaan häiriköt?

Vierailija kirjoitti:

Espoossa on ihan tarpeeksi eliittilukioita jo valmiiksi, kenenkään ei oikeasti tarvitse punkea helsinkiin viemään omilta mahikset. 

Espoolaisiakin on Ressun lukiossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni lukioissa saisi myös olla koulupiiri, ja siihen oman piirin lukioon hakiessa saisi esim 0.5 lisää omaan keskiarvoon tms. Muuallekin voisi toki hakea, mutta oman alueen nuoria suosittaisiin.

Ihan älytöntä vaikka pk-seudulla matkustella ristiin rastiin, kun kaikki lukiot kuitenkin ovat oikein hyviä.

Samaa mieltä. Lukion aloittavat ovat kuitenkin alaikäisiä nuoria, joiden ei kuuluisi joutua käyttämään aamuisin ja iltapäivisin tunti/suunta koulumatkoihin, esim. helsinkiläinen 8-tason oppilas joka saa lukiopaikan vain Vantaalta. Ja vain sen takia, että jonkun kehyskunnassa asuvan 10-tytön pitää pakkomielteisesti päästä Helsingin keskustan lukioon. 

Pääkaupunkiseudulla jo 7-vuotiaat kulkevat kouluun sen tunnin. Ei se nyt mikään taakka ole lukiolaiselle. JA monesti harrastukset ja työpaikat ovat siellä, missä lukiokin.

Kyllä kai suurin osa menee lähikouluun ja yläasteella sitten painotettuun.

Ei mene. Meilläkään naapurustossa kukaan ei ole ns lähikoulussa.

lapseni kävi lähikoulun ja painotettu yläaste mm fysiikkaa ja lukio yli 9 ja silloin oli alin ka millä pääsi9,42

L

Mihin tämäkin liittyy?

liittyy siihen kun jotkut ei käy lähi peruskoulua.

Viherlaakson lukio ka 8 pääsi sisään.

No onneksi pitkä voitelu kesälomakuorineen takasi sen, että arvosanat osuivat kohdilleen tyttären 9. luokan päästötodistukeen.

Lukioissa on kaikissa sama opetussuunnitelma. Samat pakolliset ja samat syventävät. Valinnaisissa on jonkin verran eroja ja niitä voi jo nyt ottaa muista lukioista ja tätä systeemiä pitäisi vielä enemmän joustavoittaa ja mainostaa myös oppilaille. 

Ei ole mitään syytä, että lukioihin pitäisi valikoitua sen mukaan onko onko kympin, ysin vai kasin keskiarvo. Ne ovat kaikki hyviä keskiarvoja. Joku alaraja millä pääsee omaan lähilukioon, sanotaan vaikka 8. Sitä alemmat katsottaisiin tapauskohtaisesti, ja toki aina voisi sitten hakea muualle - sisään otetaan jos mahtuu lähialueen nuorten jälkeen. Eivät kaikki nuoret kuitenkaan edes halua lukioon, ja hyvä niin. Amiksellekin on paikkansa, ja soisin, että amiksen opetuksen parantamiseen panostettaisiin taas isojen leikkausten jälkeen, jotta sen houkuttelevuus nousisi.

Näin lukiot eivät eriydy, eikä synny mitään keinotekoisia "eliitti" vs "rupu"-asenteita. Eikä kellään ole mitään paineita päästä juuri esim Ressuun tai Etelä-Tapiolaan, koska kaikissa lukioissa on kaiken tasoisia nuoria ja kursseja voi ottaa ristiin halutessaan.

Mihinköhän lukioon menee Töölöläisen akateemisesti sivistyneen vanhempien lapsi jonka ka 7,48. Hgin kielilukioon vai Leppävaaran lukioon?

Vierailija kirjoitti:

Lukioissa on kaikissa sama opetussuunnitelma. Samat pakolliset ja samat syventävät. Valinnaisissa on jonkin verran eroja ja niitä voi jo nyt ottaa muista lukioista ja tätä systeemiä pitäisi vielä enemmän joustavoittaa ja mainostaa myös oppilaille. 

Ei ole mitään syytä, että lukioihin pitäisi valikoitua sen mukaan onko onko kympin, ysin vai kasin keskiarvo. Ne ovat kaikki hyviä keskiarvoja. Joku alaraja millä pääsee omaan lähilukioon, sanotaan vaikka 8. Sitä alemmat katsottaisiin tapauskohtaisesti, ja toki aina voisi sitten hakea muualle - sisään otetaan jos mahtuu lähialueen nuorten jälkeen. Eivät kaikki nuoret kuitenkaan edes halua lukioon, ja hyvä niin. Amiksellekin on paikkansa, ja soisin, että amiksen opetuksen parantamiseen panostettaisiin taas isojen leikkausten jälkeen, jotta sen houkuttelevuus nousisi.

Näin lukiot eivät eriydy, eikä synny mitään keinotekoisia "eliitti" vs "rupu"-asenteita. Eikä kellään ole mitään paineita päästä juuri esim Ressuun tai Etelä-Tapiolaan, koska kaikissa lukioissa on kaiken tasoisia nuoria ja kursseja voi ottaa ristiin halutessaan.

Etikseen pääsi jo 2019 ja tänä vuonna alle 9 ka:lla.

Vierailija kirjoitti:

No onneksi pitkä voitelu kesälomakuorineen takasi sen, että arvosanat osuivat kohdilleen tyttären 9. luokan päästötodistukeen.

Sama juttu. Mulla poika ja tuntu lukevan tosi vähän. Heittämällä meni yli 9 lukioon.

Vierailija kirjoitti:

Lukioissa on kaikissa sama opetussuunnitelma. Samat pakolliset ja samat syventävät. Valinnaisissa on jonkin verran eroja ja niitä voi jo nyt ottaa muista lukioista ja tätä systeemiä pitäisi vielä enemmän joustavoittaa ja mainostaa myös oppilaille. 

Ei ole mitään syytä, että lukioihin pitäisi valikoitua sen mukaan onko onko kympin, ysin vai kasin keskiarvo. Ne ovat kaikki hyviä keskiarvoja. Joku alaraja millä pääsee omaan lähilukioon, sanotaan vaikka 8. Sitä alemmat katsottaisiin tapauskohtaisesti, ja toki aina voisi sitten hakea muualle - sisään otetaan jos mahtuu lähialueen nuorten jälkeen. Eivät kaikki nuoret kuitenkaan edes halua lukioon, ja hyvä niin. Amiksellekin on paikkansa, ja soisin, että amiksen opetuksen parantamiseen panostettaisiin taas isojen leikkausten jälkeen, jotta sen houkuttelevuus nousisi.

Näin lukiot eivät eriydy, eikä synny mitään keinotekoisia "eliitti" vs "rupu"-asenteita. Eikä kellään ole mitään paineita päästä juuri esim Ressuun tai Etelä-Tapiolaan, koska kaikissa lukioissa on kaiken tasoisia nuoria ja kursseja voi ottaa ristiin halutessaan.

Valtakunnalliset opetussuunnitelman lisäksi on kaupunkikohtainen ja lukiokohtainen opetussuunnitelma. Eliitti vs rupu -jaottelu ei ole keinotekoinen vaan luonnollinen lopputulema, joka toteutuu kaikessa muussakin ellei sitä erikseen ja aktiivisesti haluta estää. Tuon muutoksen seurauksena yksityislukioiden kysyntä kasvaisi entisestään ja niistä tulisi eliittilukioita. Muihin lukioihin ei riitä opiskelijoita, kun kiitettävillä arvosanoilla mennään yksityislukioihin. Lisäksi Itä-Helsingissä tulisi lisää sosiaalisia ongelmia, kun alle 8 keskiarvolla ei pääsisi itä-helsinkiläisiin päivähoitopaikkoina toimiviin lukioihin.

Sama ilmiö on nähtävissä jo peruskoulutasolla yksityiskoulujen, mm. SYKin, suosiona sekä koulushoppailuna. Lukiotasolla vaikutus olisi luonnollisesti paljon voimakkaampi

Vierailija kirjoitti:

Mihinköhän lukioon menee Töölöläisen akateemisesti sivistyneen vanhempien lapsi jonka ka 7,48. Hgin kielilukioon vai Leppävaaran lukioon?

Vanhempien akateeminen sivistys ei onneksi ratkaise lukiopaikkoja Suomessa. Ne ratkaisee lapsen osaaminen eli keskiarvo peruskoulusta.

Tänä vuonna systeemiä sotki se, että pääsykokeet oli poissa pelistä ja keskiarvolla mentiin sisään myös matematiikkapainotteisille linjoille. Tämä sotki esim. Espoon Otaniemen lukion malu-linjan aivan täysin. Viime vuonna valtava enemmistö poikia, tänä vuonna taas tyttöjä hyvällä keskiarvolla, keskiarvoraja nousi todella korkeaksi.

Toisaalta hyvä, että matemaattisesti lahjakkaat pojat (joita kaikki aineet ei oikein kiinnosta) jakautuvat nyt tasaisemmin eri lukioiden kesken, mutta toisaalta Otaniemestä jäivät nyt puuttumaan ne absoluuttisesti lahjakkaimmat joita ei nyt vaan historia tai terveystieto jaksa hirveästi kiinnostaa ja jotka keskittyvät täysillä vain siihen omaan juttuunsa, olipa se koodaaminen tai joku muu.  Eli malu-aineiden opettajat saivatkin tasaisemman massan ja huiput jäivät isolta osin pois. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihinköhän lukioon menee Töölöläisen akateemisesti sivistyneen vanhempien lapsi jonka ka 7,48. Hgin kielilukioon vai Leppävaaran lukioon?

Vanhempien akateeminen sivistys ei onneksi ratkaise lukiopaikkoja Suomessa. Ne ratkaisee lapsen osaaminen eli keskiarvo peruskoulusta.

Vanhemman koulutusaste vaikuttaa suuresti siihen lapsen päättötodistukseen. Nyt cielä enemmän kuin ennen.