Kovat on keskiarvorajat

Vantaan lukiot, Lumon lukio  7,58,  Martinlaakson lukio 8,17  luonnontiedelinja 9,33  Sotungin lukio  8,25  Tikkurilan lukio 8,25  Sotungissa on urheilulinja ja Tikkurilan lukiossa IB. Vaskivuoren lukio 8,25, siellä on musiikkilinja, medialinja, tanssilinja, pääsykokeet, Martinlaakson lukiossa on vielä draamalinja 7,43 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni lukioissa saisi myös olla koulupiiri, ja siihen oman piirin lukioon hakiessa saisi esim 0.5 lisää omaan keskiarvoon tms. Muuallekin voisi toki hakea, mutta oman alueen nuoria suosittaisiin.

Ihan älytöntä vaikka pk-seudulla matkustella ristiin rastiin, kun kaikki lukiot kuitenkin ovat oikein hyviä.

Samaa mieltä. Lukion aloittavat ovat kuitenkin alaikäisiä nuoria, joiden ei kuuluisi joutua käyttämään aamuisin ja iltapäivisin tunti/suunta koulumatkoihin, esim. helsinkiläinen 8-tason oppilas joka saa lukiopaikan vain Vantaalta. Ja vain sen takia, että jonkun kehyskunnassa asuvan 10-tytön pitää pakkomielteisesti päästä Helsingin keskustan lukioon. 

Pääkaupunkiseudulla jo 7-vuotiaat kulkevat kouluun sen tunnin. Ei se nyt mikään taakka ole lukiolaiselle. JA monesti harrastukset ja työpaikat ovat siellä, missä lukiokin.

Opettajat antavat edelleen numeroita pitkälti Gaussin käyrän, eli normaalijakauman mukaan. Eli, heikommin menestyvien oppilaiden keskeltä saa parempia numeroita, joka voi johtaa siihen, että heikommilta yläasteilta pääsee helpommin parempiin lukioihin. (Mihin tämä aiemmin linjattu tutkimuskin voi viitata.)

Lasten vanhempien keskuudessa on jopa ollut puhetta, että koulua kannattaa vaihtaa ns heikompaan ennen yläastetta, jotta varmasti hyvät oppilaat saavat hyviä numeroita ja pääsevät parempaan lukioon.

Ja vaikuttaahan se epäreilulta, jos aiemmin mainittu ”keravalainen lapsi” pääsee löysästi arvostellulla keskiarvolla ”Helsingin kouluun”, ja ”helsinkiläinen” päätyy ylitiukasti arvostellulla keskiarvolla ”Keravalle”.

Vierailija kirjoitti:

Opettajat antavat edelleen numeroita pitkälti Gaussin käyrän, eli normaalijakauman mukaan. Eli, heikommin menestyvien oppilaiden keskeltä saa parempia numeroita, joka voi johtaa siihen, että heikommilta yläasteilta pääsee helpommin parempiin lukioihin. (Mihin tämä aiemmin linjattu tutkimuskin voi viitata.)

Lasten vanhempien keskuudessa on jopa ollut puhetta, että koulua kannattaa vaihtaa ns heikompaan ennen yläastetta, jotta varmasti hyvät oppilaat saavat hyviä numeroita ja pääsevät parempaan lukioon.

Ja vaikuttaahan se epäreilulta, jos aiemmin mainittu ”keravalainen lapsi” pääsee löysästi arvostellulla keskiarvolla ”Helsingin kouluun”, ja ”helsinkiläinen” päätyy ylitiukasti arvostellulla keskiarvolla ”Keravalle”.

Mukavan kuuloinen selitys sille, jos uraihmisten lepsusti kasvatetut lapset eivät menestykään koulussa. Ns. "hyvissä kouluissa" tarjotaan mm. uusintamahdollisuutta kokeille, jotka eivät ole menneet oppilaan oman tason mukaan, jottei jatko-opiskelutavoitteet vaarantuisi. "Heikommissa kouluissa" tällaisia on turha pyytää, ja opettajien aika menee muutenkin heikompien oppilaiden kanssa.

Oma kouluhistoriani Itä-Helsingissä ei ainakaan tue väitettä helpoista numeroista "heikommissa kouluissa". Menin kahdeksan ja puoli keskiarvolla lukioon, lukion päättötodistuksessa ka. 8,8, mutta ylioppilastutkinnosta tulikin viisi vahvaa laudaturia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni lukioissa saisi myös olla koulupiiri, ja siihen oman piirin lukioon hakiessa saisi esim 0.5 lisää omaan keskiarvoon tms. Muuallekin voisi toki hakea, mutta oman alueen nuoria suosittaisiin.

Ihan älytöntä vaikka pk-seudulla matkustella ristiin rastiin, kun kaikki lukiot kuitenkin ovat oikein hyviä.

Samaa mieltä. Lukion aloittavat ovat kuitenkin alaikäisiä nuoria, joiden ei kuuluisi joutua käyttämään aamuisin ja iltapäivisin tunti/suunta koulumatkoihin, esim. helsinkiläinen 8-tason oppilas joka saa lukiopaikan vain Vantaalta. Ja vain sen takia, että jonkun kehyskunnassa asuvan 10-tytön pitää pakkomielteisesti päästä Helsingin keskustan lukioon. 

Pääkaupunkiseudulla jo 7-vuotiaat kulkevat kouluun sen tunnin. Ei se nyt mikään taakka ole lukiolaiselle. JA monesti harrastukset ja työpaikat ovat siellä, missä lukiokin.

No hyvin harva 7v kulkee pk-seudulla pidempää matkaa. Suurimmassa osassa lähiöitä on alakoulu tai useampi. Yläkouluun voi joutua kulkemaan jo bussilla naapurilähiöön, mutta ei ne silloinkaan pitkiä matkoja ole. 

Ja varmasti keksit jonkun perukan, mistä on ajallisesti pitkä matka (tai jonkun joka kulkee johonkin erikoiskouluun), mutta valtaosalla ei siis todellakaan ole. Silloin se on jo taas oma valinta asua sellaisessa paikassa.

Tunnin koulu- tai työmatka on kyllä taakka ihan kenelle vaan. 

Vierailija kirjoitti:

Opettajat antavat edelleen numeroita pitkälti Gaussin käyrän, eli normaalijakauman mukaan. Eli, heikommin menestyvien oppilaiden keskeltä saa parempia numeroita, joka voi johtaa siihen, että heikommilta yläasteilta pääsee helpommin parempiin lukioihin. (Mihin tämä aiemmin linjattu tutkimuskin voi viitata.)

Lasten vanhempien keskuudessa on jopa ollut puhetta, että koulua kannattaa vaihtaa ns heikompaan ennen yläastetta, jotta varmasti hyvät oppilaat saavat hyviä numeroita ja pääsevät parempaan lukioon.

Ja vaikuttaahan se epäreilulta, jos aiemmin mainittu ”keravalainen lapsi” pääsee löysästi arvostellulla keskiarvolla ”Helsingin kouluun”, ja ”helsinkiläinen” päätyy ylitiukasti arvostellulla keskiarvolla ”Keravalle”.

Muuten hyvä, mutta ns parempien lukioiden lähellä yläkoulun opettajillakin on painetta arvostella yläkanttiin, jotta nuori saisi jatkaa ns "omassa" lukiossa. Kyllähän siinä kohdassa, kun nuori kertoo arviointikeskustelussa haluavansa xx lukioon ja tarvitsisi esim 9 tai 10 omasta aineesta, helposti tulee neuvottelua oikeaan suuntaan ja se jää myös tiedostamattomana opettajan mieleen pyörimään ja arvostelussa on sitten helppo oikeuttaa, että kahden vaiheilla oleva numero keikahtaa hieman ylöspäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni lukioissa saisi myös olla koulupiiri, ja siihen oman piirin lukioon hakiessa saisi esim 0.5 lisää omaan keskiarvoon tms. Muuallekin voisi toki hakea, mutta oman alueen nuoria suosittaisiin.

Ihan älytöntä vaikka pk-seudulla matkustella ristiin rastiin, kun kaikki lukiot kuitenkin ovat oikein hyviä.

Samaa mieltä. Lukion aloittavat ovat kuitenkin alaikäisiä nuoria, joiden ei kuuluisi joutua käyttämään aamuisin ja iltapäivisin tunti/suunta koulumatkoihin, esim. helsinkiläinen 8-tason oppilas joka saa lukiopaikan vain Vantaalta. Ja vain sen takia, että jonkun kehyskunnassa asuvan 10-tytön pitää pakkomielteisesti päästä Helsingin keskustan lukioon. 

Pääkaupunkiseudulla jo 7-vuotiaat kulkevat kouluun sen tunnin. Ei se nyt mikään taakka ole lukiolaiselle. JA monesti harrastukset ja työpaikat ovat siellä, missä lukiokin.

Kyllä kai suurin osa menee lähikouluun ja yläasteella sitten painotettuun.

Vierailija kirjoitti:

Vastustan lähilukioideaa, se tekisi lukioista peruskouluja. Oma teinini vihasi lähiyläkouluaan ja monena aamuna lähti sinne itku silmässä. Päivät kuluivat muiden p*rseilyn seuraamiseen ja opetuksesta leijonan osan vei kurinpito. Ystäviä löytyi vain muutama. Haki ja pääsi ”eliittilukioon” ja rakastaa kouluaan, jossa saa opetusta eikä kurinpito-ongelmia ole. On saanut kymmenittäin kavereita.

Lukiosta yleensä ne pahimmat häiriköt tipahtavat pois, oli sitten kyseessä kasin tai ysin lukio ja vaikka joku lukioon pääsisikin, se kaverijengi ei ole enää siellä. Ja lisäksi tuossa kohdassa teinit aikuistuvat jo ison harppauksen. Siksi lukiossa työrauha ihan automaattisesti paranee, oli kyseessä mikä tahansa periaate, millä paikat jaetaan.

No oikeastihan tämä vaan kertoo siitä, että keskiarvot ovat huimasti parantuneet. Luultavasti siksi, että arvostellaan löysemmin.

Se normaali "osaa vaaditut asiat hyvin" numero on 8. 

9 ja 10 ovat numeroita, joilla tavoitteet ylittyvät selkeästi tai erittäin selkeästi, eikä esim se, että nakuttaa joka kokeesta kympin vielä pitäisi oikeuttaa kymppiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni lukioissa saisi myös olla koulupiiri, ja siihen oman piirin lukioon hakiessa saisi esim 0.5 lisää omaan keskiarvoon tms. Muuallekin voisi toki hakea, mutta oman alueen nuoria suosittaisiin.

Ihan älytöntä vaikka pk-seudulla matkustella ristiin rastiin, kun kaikki lukiot kuitenkin ovat oikein hyviä.

Samaa mieltä. Lukion aloittavat ovat kuitenkin alaikäisiä nuoria, joiden ei kuuluisi joutua käyttämään aamuisin ja iltapäivisin tunti/suunta koulumatkoihin, esim. helsinkiläinen 8-tason oppilas joka saa lukiopaikan vain Vantaalta. Ja vain sen takia, että jonkun kehyskunnassa asuvan 10-tytön pitää pakkomielteisesti päästä Helsingin keskustan lukioon. 

Helsinkiläisen 8-tason oppilaan olisi kannattanut laittaa hakupaperiin Vuosaaren lukio, kun sinne pääsi 7.58 keskiarvolla.

13

Vuosaareen valmistuu uusi lukio 2021 kesällä metron ja uimahallin väliin.

Itiksessä on Hgin kielilukio ja kontulassa HYL.

Vierailija kirjoitti:

No oikeastihan tämä vaan kertoo siitä, että keskiarvot ovat huimasti parantuneet. Luultavasti siksi, että arvostellaan löysemmin.

Se normaali "osaa vaaditut asiat hyvin" numero on 8. 

9 ja 10 ovat numeroita, joilla tavoitteet ylittyvät selkeästi tai erittäin selkeästi, eikä esim se, että nakuttaa joka kokeesta kympin vielä pitäisi oikeuttaa kymppiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajat antavat edelleen numeroita pitkälti Gaussin käyrän, eli normaalijakauman mukaan. Eli, heikommin menestyvien oppilaiden keskeltä saa parempia numeroita, joka voi johtaa siihen, että heikommilta yläasteilta pääsee helpommin parempiin lukioihin. (Mihin tämä aiemmin linjattu tutkimuskin voi viitata.)

Lasten vanhempien keskuudessa on jopa ollut puhetta, että koulua kannattaa vaihtaa ns heikompaan ennen yläastetta, jotta varmasti hyvät oppilaat saavat hyviä numeroita ja pääsevät parempaan lukioon.

Ja vaikuttaahan se epäreilulta, jos aiemmin mainittu ”keravalainen lapsi” pääsee löysästi arvostellulla keskiarvolla ”Helsingin kouluun”, ja ”helsinkiläinen” päätyy ylitiukasti arvostellulla keskiarvolla ”Keravalle”.

Muuten hyvä, mutta ns parempien lukioiden lähellä yläkoulun opettajillakin on painetta arvostella yläkanttiin, jotta nuori saisi jatkaa ns "omassa" lukiossa. Kyllähän siinä kohdassa, kun nuori kertoo arviointikeskustelussa haluavansa xx lukioon ja tarvitsisi esim 9 tai 10 omasta aineesta, helposti tulee neuvottelua oikeaan suuntaan ja se jää myös tiedostamattomana opettajan mieleen pyörimään ja arvostelussa on sitten helppo oikeuttaa, että kahden vaiheilla oleva numero keikahtaa hieman ylöspäin.

No onhan tänä älytöntä. Mutta itse olen todistanut saman ilmiön. Kirjoitin 8,5 keskiarvolla paremmin kuin ystäväni 9,8 keskuarvolla eliittikoulusta. Silloin tuon keskiarvon numeroissa on pahasti ilmaa tai minun numeroni oli annettu alakanttiin. Meidän koulussa ei kymppejä juuri annettu.

Käyttäjä34612 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä34612 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvittaa, miten joillain on pakottava tarve toistella, että lukioissa ei ole eroja ja että on ihan sama, missä koulussa on.

Miten voi niin paljon mennä tunteisiin se, että joihinkin lukioihin on korkea keskiarvoraja? Tai se, että on kouluja, jotka on tunnettuja ja joilla on hyvä maine ja niihin päässeet ovat usein tyytyväisiä siellä?

Mistä rautalangasta tämä pitää vääntää, että menee jakeluun. Eivät helsinkiläiset halua noihin keskustan lukioihin elvistelläkseen koulun "maineella" tai kuvittele saavansa niistä jotain lisäpisteitä elämäänsä. Monet vaan sattuvat asumaan lähellä noita kouluja ja haluaisivat käydä lukion kotinsa lähellä, joutumatta matkustamaan tuntikausia päivässä. He ovat hyviä oppilaita, mutta eivät kympin oppilaita ihan kaikissa aineissa. Jos tämä on niin vaikea sisäistää, niin ei kai sille mitään voi.

Toivon, että joku helsinkiläinen poliitikko tarttuisi tähän ja ryhtyisi ajamaan asiaa, esimerkiksi vaatimaan kiintiöitä helsinkiläisille omissa kouluissaan. Olisi myös hyvä tietää, tuleeko siitä laskua helsinkiläisille, että muiden kuntien opiskelijat käyttävät noita kouluja? 

Mukavaa metromatkaa lapsillesi, kun menevät Itikseen tai Kontulaan lukioon. Se on sama matka, minkä me lähiöläiset olemme kulkeneet vuosikaudet töihin keskustaan ja jatkossa minun lapseni matkustaa täältä idästä Ressuun. Siinä 25 minuutissa ehtii kertaamaan läksyjä, jos on oivaltanut työn teon merkityksen elämässä etenemiseen. Perille pääsyn myötä maailmankuva avautuu mukavasti, molemmissa päissä.

Helsingin keskustassa asuminen on isolla rahalla ostettu oikotie moneen asiaan. Onneksi se ei ole oikotie opiskelupaikkaan, vaan edelleen Suomi palkitsee fiksut ja ahkerat paikoilla parhaissa kouluissa. 

No ei kukaan kyllä valitse Itistä tai Kontulaa, mieluummin vaikka Espooseen. Toivottavasti lapsesi nyt vihdoin pääsee "piireihin", pois lähiöstä, parempaan elämään  =D

Kiitos, vaikka tuskin hän "parempaa elämää" tarvitsee tai kaipaa ;) Menin itse 8,6 peruskoulun keskiarvolla Itä-Helsinkiläiseen lähiölukioon, kirjotin 5 laudaturia ja suoritin korkeakoulututkinnon. Lukiossa oli mukavaa ja olen sen jälkeen päässyt kaikkiin piireihin, joihin olen halunnut. Lapsenikin pärjäisi varmasti osaamisellaan ja opiskelutaidoillaan missä vain lukiossa, mutta tietenkin olen onnellinen hänen puolestaan, kun hän nyt pääsee sinne, minne itse halusi. Uskon että hän tulee viihtymään oppimismyönteisessä joukossa, jossa ei tarvitse miettiä hikarin leimaa ja saa jatkaa rauhassa opiskeluun keskittymistä. Eniten hän itse odottaa uusia samanhenkisiä kavereita ja sitä että pääsee mukaan myös opiskelun ympärillä tapahtuvaan aktiiviseen kansainväliseen ym. toimintaan. Mielestäni hän on sen pitkäjänteisellä koulutyöllään ansainnut. Urheilupiireissäkin "kaikki pelaa", mutta kokonaisvaltaisin valmennuspaketti järjestetään parhaille ja ennenkaikkea niille, jotka ovat oikeasti kiinnostuneita saamaan lisäoppia. 

😂, apua onko tälläisiä vanhempia vielä. Kaiken tämän hehkutuksen jälkeen minun on kuitenkin vaikea uskoa sinun olevan tyytyväinen elämääsi.

Näin korkeakouluopettajana täytyy sanoa, että oppilasaines ja oppilaiden osaaminenhan eivät ole ainakaan nousseet vuosien mittaan. Päinvastoin, esimerkiksi perusmatematiikan kursseja myös meillä on jouduttu helpottamaan, koska opiskelijat eivät pääse niistä läpi.

Syyllisiä tai mistä tämä johtuu voi arvailla, yksiselitteistä vastausta ei ole - hyviä teorioita kyllä, ja totuus on varmastikin monen tekijän summa. 

Tämä kuitenkin taustoittamaan sitä, että oppilaiden taso ei suinkaan ole noususuunnassa, mikä tekee hieman erikoiseksi sen, että lukioiden keskiarvot niin kovasti nousevat, vaikka aloituspaikkojakin on lisätty. Juuri parina viime vuonna lukio on kovasti kasvattanut suosiota suhteessa ammattikouluun, mutta kuvaamani trendi on ollut nähtävissä jo ainakin kymmenisen vuotta.

Anteeksi, minua hieman naurattaa tämä opiskelusta innostuneiden hehkuttaminen korkean keskiarvon kouluissa. Itsekin Ressun käyneenä noin 10 vuotta sitten. Kyllä 16-vuotiaat ovat ihan samanlaisia riippumatta keskiarvosta. Joo, osa motivoituneempia kuin toiset, mutta tuossa iässä kyllä on ja pitääkin olla muut asiat kiinnostavampia kuin koulu - koulu vähän sitten sellaisena pakollisena pahana yritetään kunnialla suorittaa tulevaisuutta ajatellen. Tottakai jokainen jostain aineesta voi pitää aidostikin, mutta väitän että 99% 16-vuotiaista ajattelee lukion olevan pakollinen ja ärsyttävä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajat antavat edelleen numeroita pitkälti Gaussin käyrän, eli normaalijakauman mukaan. Eli, heikommin menestyvien oppilaiden keskeltä saa parempia numeroita, joka voi johtaa siihen, että heikommilta yläasteilta pääsee helpommin parempiin lukioihin. (Mihin tämä aiemmin linjattu tutkimuskin voi viitata.)

Lasten vanhempien keskuudessa on jopa ollut puhetta, että koulua kannattaa vaihtaa ns heikompaan ennen yläastetta, jotta varmasti hyvät oppilaat saavat hyviä numeroita ja pääsevät parempaan lukioon.

Ja vaikuttaahan se epäreilulta, jos aiemmin mainittu ”keravalainen lapsi” pääsee löysästi arvostellulla keskiarvolla ”Helsingin kouluun”, ja ”helsinkiläinen” päätyy ylitiukasti arvostellulla keskiarvolla ”Keravalle”.

Muuten hyvä, mutta ns parempien lukioiden lähellä yläkoulun opettajillakin on painetta arvostella yläkanttiin, jotta nuori saisi jatkaa ns "omassa" lukiossa. Kyllähän siinä kohdassa, kun nuori kertoo arviointikeskustelussa haluavansa xx lukioon ja tarvitsisi esim 9 tai 10 omasta aineesta, helposti tulee neuvottelua oikeaan suuntaan ja se jää myös tiedostamattomana opettajan mieleen pyörimään ja arvostelussa on sitten helppo oikeuttaa, että kahden vaiheilla oleva numero keikahtaa hieman ylöspäin.

No onhan tänä älytöntä. Mutta itse olen todistanut saman ilmiön. Kirjoitin 8,5 keskiarvolla paremmin kuin ystäväni 9,8 keskuarvolla eliittikoulusta. Silloin tuon keskiarvon numeroissa on pahasti ilmaa tai minun numeroni oli annettu alakanttiin. Meidän koulussa ei kymppejä juuri annettu.

Kympin saa kun kokeitten ka on 10 tai lähes 10. Tuntiaktiivisuus ja ylimääräiset tehtävät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni lukioissa saisi myös olla koulupiiri, ja siihen oman piirin lukioon hakiessa saisi esim 0.5 lisää omaan keskiarvoon tms. Muuallekin voisi toki hakea, mutta oman alueen nuoria suosittaisiin.

Ihan älytöntä vaikka pk-seudulla matkustella ristiin rastiin, kun kaikki lukiot kuitenkin ovat oikein hyviä.

Samaa mieltä. Lukion aloittavat ovat kuitenkin alaikäisiä nuoria, joiden ei kuuluisi joutua käyttämään aamuisin ja iltapäivisin tunti/suunta koulumatkoihin, esim. helsinkiläinen 8-tason oppilas joka saa lukiopaikan vain Vantaalta. Ja vain sen takia, että jonkun kehyskunnassa asuvan 10-tytön pitää pakkomielteisesti päästä Helsingin keskustan lukioon. 

Pääkaupunkiseudulla jo 7-vuotiaat kulkevat kouluun sen tunnin. Ei se nyt mikään taakka ole lukiolaiselle. JA monesti harrastukset ja työpaikat ovat siellä, missä lukiokin.

Kyllä kai suurin osa menee lähikouluun ja yläasteella sitten painotettuun.

Ei mene. Meilläkään naapurustossa kukaan ei ole ns lähikoulussa.

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä34612 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvittaa, miten joillain on pakottava tarve toistella, että lukioissa ei ole eroja ja että on ihan sama, missä koulussa on.

Miten voi niin paljon mennä tunteisiin se, että joihinkin lukioihin on korkea keskiarvoraja? Tai se, että on kouluja, jotka on tunnettuja ja joilla on hyvä maine ja niihin päässeet ovat usein tyytyväisiä siellä?

Mistä rautalangasta tämä pitää vääntää, että menee jakeluun. Eivät helsinkiläiset halua noihin keskustan lukioihin elvistelläkseen koulun "maineella" tai kuvittele saavansa niistä jotain lisäpisteitä elämäänsä. Monet vaan sattuvat asumaan lähellä noita kouluja ja haluaisivat käydä lukion kotinsa lähellä, joutumatta matkustamaan tuntikausia päivässä. He ovat hyviä oppilaita, mutta eivät kympin oppilaita ihan kaikissa aineissa. Jos tämä on niin vaikea sisäistää, niin ei kai sille mitään voi.

Toivon, että joku helsinkiläinen poliitikko tarttuisi tähän ja ryhtyisi ajamaan asiaa, esimerkiksi vaatimaan kiintiöitä helsinkiläisille omissa kouluissaan. Olisi myös hyvä tietää, tuleeko siitä laskua helsinkiläisille, että muiden kuntien opiskelijat käyttävät noita kouluja? 

Mukavaa metromatkaa lapsillesi, kun menevät Itikseen tai Kontulaan lukioon. Se on sama matka, minkä me lähiöläiset olemme kulkeneet vuosikaudet töihin keskustaan ja jatkossa minun lapseni matkustaa täältä idästä Ressuun. Siinä 25 minuutissa ehtii kertaamaan läksyjä, jos on oivaltanut työn teon merkityksen elämässä etenemiseen. Perille pääsyn myötä maailmankuva avautuu mukavasti, molemmissa päissä.

Helsingin keskustassa asuminen on isolla rahalla ostettu oikotie moneen asiaan. Onneksi se ei ole oikotie opiskelupaikkaan, vaan edelleen Suomi palkitsee fiksut ja ahkerat paikoilla parhaissa kouluissa. 

No ei kukaan kyllä valitse Itistä tai Kontulaa, mieluummin vaikka Espooseen. Toivottavasti lapsesi nyt vihdoin pääsee "piireihin", pois lähiöstä, parempaan elämään  =D

Ei Espoossa taida olla alle 8 lukiota kun Kaitaalla ja Lepuskissa. Oliko Espoon yhteislyseo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni lukioissa saisi myös olla koulupiiri, ja siihen oman piirin lukioon hakiessa saisi esim 0.5 lisää omaan keskiarvoon tms. Muuallekin voisi toki hakea, mutta oman alueen nuoria suosittaisiin.

Ihan älytöntä vaikka pk-seudulla matkustella ristiin rastiin, kun kaikki lukiot kuitenkin ovat oikein hyviä.

Samaa mieltä. Lukion aloittavat ovat kuitenkin alaikäisiä nuoria, joiden ei kuuluisi joutua käyttämään aamuisin ja iltapäivisin tunti/suunta koulumatkoihin, esim. helsinkiläinen 8-tason oppilas joka saa lukiopaikan vain Vantaalta. Ja vain sen takia, että jonkun kehyskunnassa asuvan 10-tytön pitää pakkomielteisesti päästä Helsingin keskustan lukioon. 

Pääkaupunkiseudulla jo 7-vuotiaat kulkevat kouluun sen tunnin. Ei se nyt mikään taakka ole lukiolaiselle. JA monesti harrastukset ja työpaikat ovat siellä, missä lukiokin.

Kyllä kai suurin osa menee lähikouluun ja yläasteella sitten painotettuun.

Ei mene. Meilläkään naapurustossa kukaan ei ole ns lähikoulussa.

lapseni kävi lähikoulun ja painotettu yläaste mm fysiikkaa ja lukio yli 9 ja silloin oli alin ka millä pääsi9,42

Vierailija kirjoitti:

Näin korkeakouluopettajana täytyy sanoa, että oppilasaines ja oppilaiden osaaminenhan eivät ole ainakaan nousseet vuosien mittaan. Päinvastoin, esimerkiksi perusmatematiikan kursseja myös meillä on jouduttu helpottamaan, koska opiskelijat eivät pääse niistä läpi.

Syyllisiä tai mistä tämä johtuu voi arvailla, yksiselitteistä vastausta ei ole - hyviä teorioita kyllä, ja totuus on varmastikin monen tekijän summa. 

Tämä kuitenkin taustoittamaan sitä, että oppilaiden taso ei suinkaan ole noususuunnassa, mikä tekee hieman erikoiseksi sen, että lukioiden keskiarvot niin kovasti nousevat, vaikka aloituspaikkojakin on lisätty. Juuri parina viime vuonna lukio on kovasti kasvattanut suosiota suhteessa ammattikouluun, mutta kuvaamani trendi on ollut nähtävissä jo ainakin kymmenisen vuotta.

pojasta polvi paranee. Katso ranking lista. Kuinka monta Helsinkiläistä top 10. Suurin osa. Espoo etiksellä komeilee ykkösenä.