Sinä joka flirttailet vain huvin vuoksi ja piristääksesi päivää, etkä tarkoita että se johtaisi mihinkään
Mitä teet, jos olet flirttaillut jatkuvasti jollekin henkilölle, ja sitten hän eräänä päivänä alkaa yhtäkkiä lähentelemään?
Kommentit (107)
Normaalit ihmiset ei lähentele ketään.
Jos tuollaista tapahtuisi esim. työpaikalla, kertoisin tapahtuneesta heti kaikille.
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua
Idea on siinä, että kellekään ei flirttailla jatkuvasti.
No sanoisin sille ihmiselle että nyt ylittyi raja, ja että en tahdo olla enempää tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
En flirttaile. Puhun harvoin miehille, mutta yhden kanssa "heitin läppää" siis olin omasta mielestäni vain hassunhauska ja huumori sisälsi elementtejä jotka eivät todellakaan ole seksikkäitä. Lisäksi olin sanonut, etten ole kiinnostunut seksistä jne. Silti hänen mielestään se oli flirttiä. Ihmiset kokevat asiat eri tavoin. Minä ehdin jo tuntea itseni kerrankin vapautuneeksi kun koin, että toinen hyväksyy minut kaverina jonka kanssa jauhetaan potaskaa.
Nyt on mielenkiintoista. Eli olit normaali kaveri ja sitten ilmoitit ettet ole kiinnostunut seksistä.
Joillekin pelkkä hymy on jo flirttailua. Parempi kulkea naama nurinpäin eikä vahingossakaan katsoa edes silmiin.
Olen ratkaissut asian kohdallani niin että heitän tietyn tyylistä läppää vain kavereideni kanssa, jolloin ei jää epäselvyyksiä.
Ymmärrämme ilmeisesti flirttailun eri tavoin. Minulle se on satunnaista hyvän mielen tuottamista jollekin ihmiselle, ei vikittelyä tai kiusaamista.
Vierailija kirjoitti:
Miten flirttaillette?
Vaikea selittää. Yleensä jotain tiettyyn tilanteeseen liittyvää huumoria, hymy ja katse.
On mua lähenneltykin. Oon toki sitten tehnyt selväksi, ettei sillä tavoin kiinnosta, että voit lopettaa. Ja ovat lopettaneet, olleet myös noloina. Ei siinä sen kummempaa. Väärinkäsityksiä. Olen luonteeltani avoin, hauska, iloinen ja otan kaikki huomioon. Välillä se antaa varsinkin ujoimmille miehille väärän ajatuksen. Ehkä kukaan ei ole koskaan huomioinut heitä ja kun sen kerran joku tekee, luulevat sen olevan rakkautta. Mutta ei siitä tarvitse haloota tehdä, kunhan selvittää asian.
Kakkahattutäti kirjoitti:
Normaalit ihmiset ei lähentele ketään.
Jos tuollaista tapahtuisi esim. työpaikalla, kertoisin tapahtuneesta heti kaikille.
Onko mahdollista että lukisit joskus viestin mihin vastaat ajatuksella? Koko palsta täynnä sinun moraalipaniikkia ja yleistä örvellystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En flirttaile. Puhun harvoin miehille, mutta yhden kanssa "heitin läppää" siis olin omasta mielestäni vain hassunhauska ja huumori sisälsi elementtejä jotka eivät todellakaan ole seksikkäitä. Lisäksi olin sanonut, etten ole kiinnostunut seksistä jne. Silti hänen mielestään se oli flirttiä. Ihmiset kokevat asiat eri tavoin. Minä ehdin jo tuntea itseni kerrankin vapautuneeksi kun koin, että toinen hyväksyy minut kaverina jonka kanssa jauhetaan potaskaa.
Nyt on mielenkiintoista. Eli olit normaali kaveri ja sitten ilmoitit ettet ole kiinnostunut seksistä.
Minusta on normaalia vastata rehellisesti kun kysytään miksi minä en seurustele tai olenko lesbo.
Sen lisäksi maailma käsittelee nykyään seksuaalisia ja seksuaalisuuteen liittyviä asioita ihan avoimesti päivämediassa ja seksiin liittyvistä asioista puhutaan yleisellä tasolla työpaikan kahvitunnilla esim. johonkin uutiseen liittyen. Myös ihmiset jotka eivät halua seksiä voivat puhua näistä päivän polttavista aiheista. Oletko vanha ihminen ja kuulut ikäluokkaan, joka on tottunut häpeämään ja olemaan hiljaa?
Minulle kävi vähän aika sitten niin, että olin kuvitellut olevani ihan normaali, kohtelias naapuri. Sitten muutaman kerran juttelin naapurin miehen (naimisissa ja lapsia, kuten minäkin) kanssa vähän pidempään leikkipuiston laidalla. Näillä juttelukerroilla olin jo enemmän oma itseni, eli tavallinen, iloinen, huumorintajuinen. Sitten yhtäkkiä ihan puskista mies sanoo, että hän ei ole kiinnostunut minusta millään tavalla, ja että "tossa iässä ei kannata enää kuvitella itsestään liikoja".
Täytyy sanoa, että kyllä loukkasi! Jo se, että olin oma itseni niin siitä sitten piti päätellä, että flirttailen, ja tuo tylyys. Miksi?
En kyllä enää koskaan ole ystävällinen yhdellekään miehelle omaa miestäni lukuunottamatta.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrämme ilmeisesti flirttailun eri tavoin. Minulle se on satunnaista hyvän mielen tuottamista jollekin ihmiselle, ei vikittelyä tai kiusaamista.
Naisillehan se on "hyvän mielen tuottamista". Koska naiset saavat mielihyvää miesten huomiosta ja pienellä flirtillä voi kerätä huomiota. Sitten voi vielä uskotella itselleen, että oikeastaan tuottaa hyvää mieltä toisille, ettei tarvitse itselle myöntää, että takana on oman huomiontarpeen tyydyttäminen.
Miehille se on vikittelyä ja kiusaamista, että ensin annetaan ymmärtää ja sitten ei ymmärretä antaa. Mies ei saa tyydytystä siitä, että saa suuren kunnian antaa juuri sinulle huomiota.
Veljeni kaveri oli kova heittämään alapääläppää ja mä joskus sitten heittelin takaisin. Siis todellakin vitsiä, ei mitään flirttiä. Hänestä ne on sama asia. Joten hän kävi käsiksi ja sai turpiinsa.
Sama juttu erään naapurin herran kanssa. Hän oli joskus ihastunut muhun ja ymmärsi kaikki kohteliaisuudet flirttinä "se haluu mua!" juttuina. Lopetti vasta, kun uusi naapuri muutti. Nätimpi ja hoikempi kuin mä. ;)
Tyyppi alkoi jallittamaan sitä uutta. Ihan vaan tervehti hymyillen ja vaikka kyseli kuulumisia, niin tää jätkä taas hyrisi onnessaan "se on kiinnostunut musta, kun flirttailee. Se haluu mua!" < olin tässä vaiheessa ystävystynyt tuon tyypin rouvan kanssa. Taas muija kyllästyneenä katseli, kun jätkä kiillottaa itseään naapuria varten. Ystävystyttiin uuden naapurin kanssa jne.
On tuosta hepusta hauskaa riittänyt. Kaupassakin se käy yhdellä ja samalla kassalla, kun "mä olen flirttaillut sen kaa, se haluu mua!" Rouva siihen lakonisesti, joo se kassa sano päivää hymyillen ja sä sanoit takas ja juttelit typeriä alennuksista. Tyttöparka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En flirttaile. Puhun harvoin miehille, mutta yhden kanssa "heitin läppää" siis olin omasta mielestäni vain hassunhauska ja huumori sisälsi elementtejä jotka eivät todellakaan ole seksikkäitä. Lisäksi olin sanonut, etten ole kiinnostunut seksistä jne. Silti hänen mielestään se oli flirttiä. Ihmiset kokevat asiat eri tavoin. Minä ehdin jo tuntea itseni kerrankin vapautuneeksi kun koin, että toinen hyväksyy minut kaverina jonka kanssa jauhetaan potaskaa.
Nyt on mielenkiintoista. Eli olit normaali kaveri ja sitten ilmoitit ettet ole kiinnostunut seksistä.
Minusta on normaalia vastata rehellisesti kun kysytään miksi minä en seurustele tai olenko lesbo.
Sen lisäksi maailma käsittelee nykyään seksuaalisia ja seksuaalisuuteen liittyviä asioita ihan avoimesti päivämediassa ja seksiin liittyvistä asioista puhutaan yleisellä tasolla työpaikan kahvitunnilla esim. johonkin uutiseen liittyen. Myös ihmiset jotka eivät halua seksiä voivat puhua näistä päivän polttavista aiheista. Oletko vanha ihminen ja kuulut ikäluokkaan, joka on tottunut häpeämään ja olemaan hiljaa?
Toi on muuten just niin "hauskaa", jos et ole seksuaalisesti kiinnostunut kaikista maailman miehistä tai etenkään just siitä edessä olevasta, sun on oltava VÄHINTÄÄN lesbo. ;)
ohis
Vierailija kirjoitti:
Minulle kävi vähän aika sitten niin, että olin kuvitellut olevani ihan normaali, kohtelias naapuri. Sitten muutaman kerran juttelin naapurin miehen (naimisissa ja lapsia, kuten minäkin) kanssa vähän pidempään leikkipuiston laidalla. Näillä juttelukerroilla olin jo enemmän oma itseni, eli tavallinen, iloinen, huumorintajuinen. Sitten yhtäkkiä ihan puskista mies sanoo, että hän ei ole kiinnostunut minusta millään tavalla, ja että "tossa iässä ei kannata enää kuvitella itsestään liikoja".
Täytyy sanoa, että kyllä loukkasi! Jo se, että olin oma itseni niin siitä sitten piti päätellä, että flirttailen, ja tuo tylyys. Miksi?
En kyllä enää koskaan ole ystävällinen yhdellekään miehelle omaa miestäni lukuunottamatta.
Haha! Mä oisin sanonut, että herra kuvittelee itsestään nyt vähän liikoja ja kertonut että epäkiinnostuvuus on molemminpuolista. Ja sitten ollut taas ihan normaali. Jos joku on idiootti, ei se tarkoita, että sun tarvii muuttaa itseäsi, ongelmahan et ollut sinä.
Vierailija kirjoitti:
Minulle kävi vähän aika sitten niin, että olin kuvitellut olevani ihan normaali, kohtelias naapuri. Sitten muutaman kerran juttelin naapurin miehen (naimisissa ja lapsia, kuten minäkin) kanssa vähän pidempään leikkipuiston laidalla. Näillä juttelukerroilla olin jo enemmän oma itseni, eli tavallinen, iloinen, huumorintajuinen. Sitten yhtäkkiä ihan puskista mies sanoo, että hän ei ole kiinnostunut minusta millään tavalla, ja että "tossa iässä ei kannata enää kuvitella itsestään liikoja".
Täytyy sanoa, että kyllä loukkasi! Jo se, että olin oma itseni niin siitä sitten piti päätellä, että flirttailen, ja tuo tylyys. Miksi?
En kyllä enää koskaan ole ystävällinen yhdellekään miehelle omaa miestäni lukuunottamatta.
Höpö höpö, ei sanonut.
En flirttaile. Puhun harvoin miehille, mutta yhden kanssa "heitin läppää" siis olin omasta mielestäni vain hassunhauska ja huumori sisälsi elementtejä jotka eivät todellakaan ole seksikkäitä. Lisäksi olin sanonut, etten ole kiinnostunut seksistä jne. Silti hänen mielestään se oli flirttiä. Ihmiset kokevat asiat eri tavoin. Minä ehdin jo tuntea itseni kerrankin vapautuneeksi kun koin, että toinen hyväksyy minut kaverina jonka kanssa jauhetaan potaskaa.