En oikein ymmärrä asunnon "ostajia"
Meillä on nyt ollut talo muutaman viikon myynnissä. Omasta mielestäni hinta on ihan ok, mutta talo toki on suurehko, joten eihän se halpa ole. Ikää talolla on jo liki 20 vuotta ja onhan siinä elämisen jälkiä näkyvissä, mutta taloa on myös rempattu, joten sistukseltaan se on aika tavalla tämänpäivän väreissä jne. Nämä kulumiset ja vanhentuneet ratkaisut on kyllä huomioitu hintaa mietettäessä ja talo on toistasataa tonnia halvempi kuin alueelle valmistuvat uudet talot.
Sitä en ymmärrä että tullaan katsomaan vanhaa taloa ja sitten voivotellaan naarmuja parketissa tai sitä että seinissä ei ole omia lempivärejä.Tällaisen ostajan pitää siten kaivaa kuvetta ja hankkia uusi. Tai jos vanhaan taloon pistää kymppitonnin tai kaksikymmentä tonnia, niin siellä on sen jälkeen just semmoset lattiat kuin haluaa ja seinissä omat värit.
Ehkä se johtuu koronasta ja siitä että kuvitellaan koronan vuoksi olevan ostajan markkinat ja luullaan että sillä omalla budjetilla saisi nyt milettömän paljon paremman asunnoin kuin vuosi sitten. Ei saa.
Kommentit (512)
Just siitä syystä vanhat talot jäävät myymättä että niitä ei ole huollettu. Tietysti tekniikka sun muu pitää olla päivitetty vanhassakin kohteessa. Ennen myyntiä kannattaa maalata seinät (tai tapetoida) ja korjata nuhjuiset epäkohdat, pistää lattiat kuntoon niin että talo on valmis uuden asukkaan asua. Siisti omakotitaloasuja on tehnyt tarvittavat puhteet ajan kuluessa niin ei tarvitse myyntiä ennen tehdä niin paljon. Moni ei tätä tajua. Ei siitä talon hinnasta voi miinustaa remonttihintaa pois alkujaankaan. Paitsi silloin kun se myydään remonttikuntoisena ja se hinta on silloin hyvin halpa. Ei silloin hintaa pyydetä talon kokoon vedoten vaan huonoon kuntoon perustuen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saman huomion olen tehnyt. Myin vanhempieni asuntoa pois tuossa juuri ennen koronaa ja hintaa laitettiin alakanttiin, jotta se menisi nopeasti. Kumpikaan, minä tai veljeni ei halunnut käyttää siihen aikaa. Sitten ihmiset tulee taivastelemaan jotain vanhaa tapettia, repsottavaa listaa tai pinttynyttä rasvaa liesituulettimen päällä. Niin kun että mitähän nyt hittoa taas... jos hintaa on jo tiputettu ihan siksi, että me myyjät emme ala paikkoja fiksailemaan, niin minkä takia tulla ihmettelemään sitä kun vanhassa asunnossa eläminen näkyy pinnoilla. Etenkin nuoremmat ostajat eivät osanneet nähdä sitä mielessään, että mitä jos käyttää sen 15 000e ja laittaa nuo häiritsevät asiat kuntoon.
Voin näin ostajan näkökulmasta kertoa, minkälaisen vaikutelman se tekee kun edes kuvia ja näyttöä varten niitä likatahroja ei olla vaivauduttu pyyhkimään pois eikä sitä repsottavaa listaa naulaamaan paikalleen, vaikka hommaan menisi muutama minuutti vasaran kanssa. Oli totuus mikä tahansa, se antaa vaikutelman, että talosta ei olla pidetty hyvää huolta ja kunnossapitoa on laiminlyöty. Se ostaja ajattelee, että mitähän tästä vielä paljastuu ja miten täällä on oikein eletty.
Tuollainen vanha kohde on ihan täynnä niitä likatahroja ja repsottavia kohtia. Jos yhden kohdan puunaa kuntoon, niin viereinen näyttää kahta kauheammalta. Ei se oikeasti maksa vaivaa, jos ei ole tarkoituskaan saada ihan maksimihintaa mitä siitä voisi saada. Talon läpikotainen kunnon siivoaminen ja pikkujuttujen korjailuun menee helposti viikkoja aikaa, eikä perintöasunnon myyjillä ole sellaiseen kiinostusta.
Eli se viikkokausia kestävä siivous- raivaus- ja korjausprojekti, jotta talo olisi edes perussiisti napsahtaa sopivasti ostajille? Usko vaan pois, kukaan ei vapaaehtoisesti osta sikolättiä. Aika pitkään on lika ja sotkut muhia, että talon siivoamiseen ja repsottavien kohtien korjaamiseen menee viikkoja. Itse en ainakaan ostaisi, en edes remontoitavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Ihan järkyttävää lukea, miten ihmiset loukkaantuu siitä, että joku haluaa uutta ja siistiä eikä halua remontoida. Huonekorkeus ja isot ikkunatkin on täällä haukuttu lyttyyn. Jep, jep, 60-70 -luvun matalaa, tasakattoista, valesokkeli hometaloa sen olla pitää!
Uskon, että tässä on taustalla se, että te tiedätte kyllä kuinka iso homma se on remontoida niitä vanhoja taloja ja mitä riskejä sekä kuluja siihen liittyy, mutta sille ostajalle se ei saisi olla mikään ongelma? Surullinen totuus nyt vaan on se, että hyvin hoidettu, hyväkuntoinen ja siisti menee aina vanhan, nuhjuisen, naarmuisen ja epämääräisen edelle. Paitsi jos ostajana sattuu olemaan remonttitaitoinen, projektia kaipaava ja rakennusteknisistä asioista tietävä henkilö.
Turhaan te niitä ostajia täällä haukutte. Ihan jo tuo lause "En oikein ymmärrä ostajia" kertoo, että myynnin kanssa tulee olemaan merkittäviä haasteita. Asiakkaan ja sen tarpeiden ymmärtäminen kun on kaiken kaupankäynnin ensimmäinen askel.
Mikäs sun ongelma on? Ei kai kukaan ole loukkaantunut jos joku ei halua remontoida. Parempi vaan jos ei remppaa jos ei osaa.
Sellaiset todella korkeat olohuoneet ja niissä korkeat ikkunat on kyllä karmeita Etsitään just omakotitaloa ja tuollaiset ratkaisut pohjassa jää auttamatta pois laskuista. Ei vaan pysty ostamaan tuollaista asuntoa. Jaiks. Kyllä niitä muitakin on tarjolla kuin 70-luvun asuntoja.
Ja toinen on, että mainostetaan että laadukas remontti on tehty. Sitten kun katsoo kuvat niin kaikki, siis ihan kaikki on vitivalkoista. Siistiä varmaan (toistaiseksi), mutta ihan karmean näköisiä pääsääntöisesti. Ja sitten lyödään tonneja hintaan lisää tämän kaiken valkoisuuden takia.
Vierailija kirjoitti:
Täällä yllättävän moni ei näytä ymmärtävän kysynnän ja tarjonnan periaatteita.
Ihan sama onko myyjä laskenut rempat mukaan hintaan, jos ei ole ostajia niin kaupat jää tekemättä. Ei siinä auta jalkaa polkea ja huutaa muttaku mun mielestä hinta on hyvä.
Samalla tavalla on ihan sama millä hinnalla ostaja haluaa kohteen ostaa, sillä myyjän ei ole pakko myydä. Ei auta ostajankaan itkeä että muttaku hinta on liian kallis koska en tykkää väreistä tms.
Tosiasia on se, että vain ja ainoastaan kun kysyntä ja tarjonta kohtaa, saadaan aikaiseksi kaupat.
Ihan sama se on toisin päin. Ihan sama kuinka vähän sulla on pistää rahaa ostokseen ja sen remontointiin, niin ei se sitä myyjää kiinnosta pätkääkään. Myyjä odottelee että löytyy sopiva maksukykyinen ja maksuhalukas ostaja. Suurin osa kohteista on kuitenkin hinnoiteltu täysin asiallisesti ja niihin löytyy ostaja jossain vaiheessa. Naapuritontilla oli talo minun mielestä ihan ylihintaisella pyynnillä, mutta niin siihenkin vaan löytyi ostaja kolmen vuoden myynnin jälkeen. Eikä tuo ollut naapureille mikään ongelma, vaikka halusivat vähän pienemmän asunnon tilalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saman huomion olen tehnyt. Myin vanhempieni asuntoa pois tuossa juuri ennen koronaa ja hintaa laitettiin alakanttiin, jotta se menisi nopeasti. Kumpikaan, minä tai veljeni ei halunnut käyttää siihen aikaa. Sitten ihmiset tulee taivastelemaan jotain vanhaa tapettia, repsottavaa listaa tai pinttynyttä rasvaa liesituulettimen päällä. Niin kun että mitähän nyt hittoa taas... jos hintaa on jo tiputettu ihan siksi, että me myyjät emme ala paikkoja fiksailemaan, niin minkä takia tulla ihmettelemään sitä kun vanhassa asunnossa eläminen näkyy pinnoilla. Etenkin nuoremmat ostajat eivät osanneet nähdä sitä mielessään, että mitä jos käyttää sen 15 000e ja laittaa nuo häiritsevät asiat kuntoon.
Voin näin ostajan näkökulmasta kertoa, minkälaisen vaikutelman se tekee kun edes kuvia ja näyttöä varten niitä likatahroja ei olla vaivauduttu pyyhkimään pois eikä sitä repsottavaa listaa naulaamaan paikalleen, vaikka hommaan menisi muutama minuutti vasaran kanssa. Oli totuus mikä tahansa, se antaa vaikutelman, että talosta ei olla pidetty hyvää huolta ja kunnossapitoa on laiminlyöty. Se ostaja ajattelee, että mitähän tästä vielä paljastuu ja miten täällä on oikein eletty.
Tuollainen vanha kohde on ihan täynnä niitä likatahroja ja repsottavia kohtia. Jos yhden kohdan puunaa kuntoon, niin viereinen näyttää kahta kauheammalta. Ei se oikeasti maksa vaivaa, jos ei ole tarkoituskaan saada ihan maksimihintaa mitä siitä voisi saada. Talon läpikotainen kunnon siivoaminen ja pikkujuttujen korjailuun menee helposti viikkoja aikaa, eikä perintöasunnon myyjillä ole sellaiseen kiinostusta.
Eli se viikkokausia kestävä siivous- raivaus- ja korjausprojekti, jotta talo olisi edes perussiisti napsahtaa sopivasti ostajille? Usko vaan pois, kukaan ei vapaaehtoisesti osta sikolättiä. Aika pitkään on lika ja sotkut muhia, että talon siivoamiseen ja repsottavien kohtien korjaamiseen menee viikkoja. Itse en ainakaan ostaisi, en edes remontoitavaksi.
Aika harva kohde kuitenkaa jää myymättä. Kyllä se ostaja aina yleensä lopulta löytyy. Jos kohde on remontoivassa kunnossa, niin sitä on täysin turha alkaa hinkkaammaan kiiltäväksi, koska siitä paskasta ei tule kultaa vaikka siihen levittäisi klitteriä pinnalle. Sitten kun se ostaja löytyy, niin se joka tapauksessa repii ne listat rostkalavalle ja pistää kaikki pinnat uusiksi, se on osto- ja myyntihinnassa näin mietitty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä yllättävän moni ei näytä ymmärtävän kysynnän ja tarjonnan periaatteita.
Ihan sama onko myyjä laskenut rempat mukaan hintaan, jos ei ole ostajia niin kaupat jää tekemättä. Ei siinä auta jalkaa polkea ja huutaa muttaku mun mielestä hinta on hyvä.
Samalla tavalla on ihan sama millä hinnalla ostaja haluaa kohteen ostaa, sillä myyjän ei ole pakko myydä. Ei auta ostajankaan itkeä että muttaku hinta on liian kallis koska en tykkää väreistä tms.
Tosiasia on se, että vain ja ainoastaan kun kysyntä ja tarjonta kohtaa, saadaan aikaiseksi kaupat.
Ihan sama se on toisin päin. Ihan sama kuinka vähän sulla on pistää rahaa ostokseen ja sen remontointiin, niin ei se sitä myyjää kiinnosta pätkääkään. Myyjä odottelee että löytyy sopiva maksukykyinen ja maksuhalukas ostaja. Suurin osa kohteista on kuitenkin hinnoiteltu täysin asiallisesti ja niihin löytyy ostaja jossain vaiheessa. Naapuritontilla oli talo minun mielestä ihan ylihintaisella pyynnillä, mutta niin siihenkin vaan löytyi ostaja kolmen vuoden myynnin jälkeen. Eikä tuo ollut naapureille mikään ongelma, vaikka halusivat vähän pienemmän asunnon tilalle.
Et vissiin lukenut alkuperäistä kommenttia loppuun asti. Siinähän selkeästi lukee, että ei myyjän tarvitse myydä eli ostajan on turha itkeä jos hinta ei kelpaa. Tämä menee molempiin suuntiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turhaan te niitä ostajia täällä haukutte. Ihan jo tuo lause "En oikein ymmärrä ostajia" kertoo, että myynnin kanssa tulee olemaan merkittäviä haasteita. Asiakkaan ja sen tarpeiden ymmärtäminen kun on kaiken kaupankäynnin ensimmäinen askel.
Se oli "ostajia". Eli nämä on niitä renkaanpotkijoita, jotka eivät oikeasti ole ainakaan ihan heti vielä ostamassa mitään, vaan heillä on tarve, mutta ei vielä rohkeutta ostaa, jolloin keksitään epäolennaisia vikoja, jota voi sitten pitää "järkisyinä" miksi juuri ainakaan tätä kohdetta ei voi ostaa.
Taloissa myyjällä nyt yleensä on joku kohde, eikä se siitä ostajaa ymmärtämällä miksikään muutu. Kuten täällä on jo kerrottu, niin myyjän ei kannata alkaa hirveästi panostamaan myyntiremontiin, koska ostajat eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan jokainen arvostaa vähän eri asioita.
Jos et ymmärrä yhtään asiakkaan tarpeita tai näkökulmaa, et tee kauppaa. Se on just niin yksinkertaista. Kyllä se tilanne vaan muuttuu, kun ymmärtää minkälaiselle joukolle markkinoi ja miten, koska se määrittää kannattaako pintaremonttia tehdä myyntiä varten ja minkälaista remonttia.
Myöskään et tiedä etukäteen kuka on ostaja ja kuka "ostaja". Täysin epäoleellisia kysellyt, nihkeän oloinen tyyppi saattaakin lyödä rahat tiskiin. Meillä myyjillä kun ei ole kykyä lukea ajatuksia tai kristallipalloa. Siksi on tapana suhtautua kaikkiin potentiaalisiin ostajiin ammattimaisesti ja vastata niihin ns.tyhmiinkin kysymyksiin.
Vierailija kirjoitti:
Käytiin kattelemassa asuntoja mutta myyjä on niin rahapulassa ettei suostu tinkimään juuri mitään. On varmaan kauhea määrä velkaa jota pankki karhuaa eikä saa omiaan pois. Tuollaisien köyhien kanssa turhaa asioida kun roikkuvat siinä omassa hintapyynnissään niinkuin pelastusrenkaassa.
Vai oliko se sittenkin niin että sinä olit se rahapulassa oleva, kun ei ollut varaa maksaa kuin puolet pyyntihinnasta. Vetäisit sitten herneen nenään kun et asuntoa naurettavalla tarjouksellasi saanutkaan...
Vierailija kirjoitti:
Vanhoihin taloihin/asuntoihin en koske pitkällä tikullakaan! Kaiken pitää olla uutta, käyttämätöntä ja kiiltävää ja siksi kelpuutankin vain uudiskohteen. Vanhasta ei koskaan tiedä mitä siellä on tehty tai jätetty tekemättä ja mitä muhii missäkin. Uudesta on rakennuttaja vastuussa useamman vuoden ja siitä pidän kiinni. Olenkin alkusyksystä muuttamassa uuteen paritaloon.
Kyllä ne uudetkin on nykyään täynnä rakennusvirheitä. Ensimmäiset 3 vuotta menee vaan niiden löytymiseen. Onnea uuteen kämppään. Pidä silmät auki, niin ehdit saada takuukorjaukset vielä rakennuttajan piikkiin.
Vierailija kirjoitti:
Täällä meillä päin asuntokaupankynti on helppoa, eikä siinä missään vaiheessa panna myyjää ja ostajaa vastakkain. Välittäjät, ostajan tarkastaja, mahdollinen huoneiden siistiminen ja uudelleen tavaroiden järjesteleminen ym., kuuluu asiaan, eikä myyjä ja ostaja missään vaiheessa joudu näkemään toisiaan. Mahdolliset taloon tehdyt kunnostustustyöt otetaan huomioon aina. Ukopuoliset hoitavat koko kaupankäynnin.
Myyjän välittäjä kertoo mahdollisesta ostajaehdokkaasta/ostajaehdokkaista ja ostajaehdokas voi tarkastajan raportin perusteella vaatia jonkin asian korjattavaksi. Yleensä on kysymys jostakin pienestä asiasta, ei ostajan mielestä rumista keittiön kaapinovista tai väärän värisestä maalista seinissä. Mihinkään suuriin korjauksiin ei tarvitse ryhtyä, mutta ostaja voi pyytää hinnanalennusta jostakin osasta. Myyjä voi siihen suostua tai olla suostuamatta. Talot on yleensä siten hinnoiteltu, ettei niissä ole paljon neuvotteuvaraa. Ostaja löytyy yleensä nopeasti tietyillä alueilla. Kun ostimme talon, niin välittäjä kysyi, että haluammeko, että myyjä jättää seinälle telineen missä oli televisio, vai poistetaanko telinen ja reikä paikataan. Pyynnöstämme teline poistettiin ja reikä paikattiin. Ostaja ei voi mitenkään puuttua sisustuksellisiin asioihin, sillä nehän eivät kuulu kauppaan, mutta kauniisti sisustettu talo edistää myyntiä ja tuo useampia ostajaehdokkaita ja helposti syntyy tarjouskilpailu.
No näinhän tämä asiallisesti ottaen on jokapaikassa.
Vuoden päästä ajatus myydä itse asunto. En odota suuria ongelmia myynnin suhteen. Talo on nähtävästi haluttu, koska asunnot jotka myyty ovat menneet nopeasti ylihintaan. Ostajat maksaneet enemmän kuin pyydetty, jotta varmasti saavat asunnon. Kyse Helsingistä ja vanhan Puu-Vallilan alueesta, kerrostalo kyseessä puistomaisin näkymin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saman huomion olen tehnyt. Myin vanhempieni asuntoa pois tuossa juuri ennen koronaa ja hintaa laitettiin alakanttiin, jotta se menisi nopeasti. Kumpikaan, minä tai veljeni ei halunnut käyttää siihen aikaa. Sitten ihmiset tulee taivastelemaan jotain vanhaa tapettia, repsottavaa listaa tai pinttynyttä rasvaa liesituulettimen päällä. Niin kun että mitähän nyt hittoa taas... jos hintaa on jo tiputettu ihan siksi, että me myyjät emme ala paikkoja fiksailemaan, niin minkä takia tulla ihmettelemään sitä kun vanhassa asunnossa eläminen näkyy pinnoilla. Etenkin nuoremmat ostajat eivät osanneet nähdä sitä mielessään, että mitä jos käyttää sen 15 000e ja laittaa nuo häiritsevät asiat kuntoon.
Voin näin ostajan näkökulmasta kertoa, minkälaisen vaikutelman se tekee kun edes kuvia ja näyttöä varten niitä likatahroja ei olla vaivauduttu pyyhkimään pois eikä sitä repsottavaa listaa naulaamaan paikalleen, vaikka hommaan menisi muutama minuutti vasaran kanssa. Oli totuus mikä tahansa, se antaa vaikutelman, että talosta ei olla pidetty hyvää huolta ja kunnossapitoa on laiminlyöty. Se ostaja ajattelee, että mitähän tästä vielä paljastuu ja miten täällä on oikein eletty.
Tuollainen vanha kohde on ihan täynnä niitä likatahroja ja repsottavia kohtia. Jos yhden kohdan puunaa kuntoon, niin viereinen näyttää kahta kauheammalta. Ei se oikeasti maksa vaivaa, jos ei ole tarkoituskaan saada ihan maksimihintaa mitä siitä voisi saada. Talon läpikotainen kunnon siivoaminen ja pikkujuttujen korjailuun menee helposti viikkoja aikaa, eikä perintöasunnon myyjillä ole sellaiseen kiinostusta.
Eli se viikkokausia kestävä siivous- raivaus- ja korjausprojekti, jotta talo olisi edes perussiisti napsahtaa sopivasti ostajille? Usko vaan pois, kukaan ei vapaaehtoisesti osta sikolättiä. Aika pitkään on lika ja sotkut muhia, että talon siivoamiseen ja repsottavien kohtien korjaamiseen menee viikkoja. Itse en ainakaan ostaisi, en edes remontoitavaksi.
Aika harva kohde kuitenkaa jää myymättä. Kyllä se ostaja aina yleensä lopulta löytyy. Jos kohde on remontoivassa kunnossa, niin sitä on täysin turha alkaa hinkkaammaan kiiltäväksi, koska siitä paskasta ei tule kultaa vaikka siihen levittäisi klitteriä pinnalle. Sitten kun se ostaja löytyy, niin se joka tapauksessa repii ne listat rostkalavalle ja pistää kaikki pinnat uusiksi, se on osto- ja myyntihinnassa näin mietitty.
Juupajuu. Tämä maa on täynnä pystyyn lahoavia taloja, joita kukaan ei halua ostaa. Osa on hylätty ränsistymään.
Joka tönölle ei ole ostajaa ja mitä huonommin talosta on pidetty huolta, sitä epätodennäköisempää on, että kukaan sitä vaivoikseen huolii. Remontointi maksaa rahaa, siihen menee paljon aikaa ja on muutenkin todella hermoja raastavaa puuhaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turhaan te niitä ostajia täällä haukutte. Ihan jo tuo lause "En oikein ymmärrä ostajia" kertoo, että myynnin kanssa tulee olemaan merkittäviä haasteita. Asiakkaan ja sen tarpeiden ymmärtäminen kun on kaiken kaupankäynnin ensimmäinen askel.
Se oli "ostajia". Eli nämä on niitä renkaanpotkijoita, jotka eivät oikeasti ole ainakaan ihan heti vielä ostamassa mitään, vaan heillä on tarve, mutta ei vielä rohkeutta ostaa, jolloin keksitään epäolennaisia vikoja, jota voi sitten pitää "järkisyinä" miksi juuri ainakaan tätä kohdetta ei voi ostaa.
Taloissa myyjällä nyt yleensä on joku kohde, eikä se siitä ostajaa ymmärtämällä miksikään muutu. Kuten täällä on jo kerrottu, niin myyjän ei kannata alkaa hirveästi panostamaan myyntiremontiin, koska ostajat eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan jokainen arvostaa vähän eri asioita.
Jos et ymmärrä yhtään asiakkaan tarpeita tai näkökulmaa, et tee kauppaa. Se on just niin yksinkertaista. Kyllä se tilanne vaan muuttuu, kun ymmärtää minkälaiselle joukolle markkinoi ja miten, koska se määrittää kannattaako pintaremonttia tehdä myyntiä varten ja minkälaista remonttia.
Myöskään et tiedä etukäteen kuka on ostaja ja kuka "ostaja". Täysin epäoleellisia kysellyt, nihkeän oloinen tyyppi saattaakin lyödä rahat tiskiin. Meillä myyjillä kun ei ole kykyä lukea ajatuksia tai kristallipalloa. Siksi on tapana suhtautua kaikkiin potentiaalisiin ostajiin ammattimaisesti ja vastata niihin ns.tyhmiinkin kysymyksiin.
Mitä ihmettä jankutat tuosta ymmärtämisestä? Eihän myyjä asuntoa esittele, vaan välittäjä ja välittäjä on ammattilainen, jolla toivottasti ei ole tapana arvioda ostajaehdokkaita etukäteen, vaan esittelee asunota kaikille kuten se olisi potentiaalinen ostaja. Välittäjä on huono, jos hän antaa sen näkyä että ei usko ostajan olevan vielä valmis ostamaan kyseistä kohdetta. Suurin osa asunnon katsojistahan ei tule tekemään tarjousta kyseistä kohteesta, vaan ovat vain katselemassa. Kyllähän sen aika äkkiä aistii että kuinka tosissaan näytöllä oleva ostajakanditaatti on.
Kiinnostaisi nähdä tämä palsta parinkymmenen vuoden kuluttua ja mitä iloisia rakennusvirheitä niistä "karseista 2010 taloista" löytyy, ja kuinka olivatkin salaa homeessa kaikki ja lyttyyn pitäis vetää ne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä meillä päin asuntokaupankynti on helppoa, eikä siinä missään vaiheessa panna myyjää ja ostajaa vastakkain. Välittäjät, ostajan tarkastaja, mahdollinen huoneiden siistiminen ja uudelleen tavaroiden järjesteleminen ym., kuuluu asiaan, eikä myyjä ja ostaja missään vaiheessa joudu näkemään toisiaan. Mahdolliset taloon tehdyt kunnostustustyöt otetaan huomioon aina. Ukopuoliset hoitavat koko kaupankäynnin.
Myyjän välittäjä kertoo mahdollisesta ostajaehdokkaasta/ostajaehdokkaista ja ostajaehdokas voi tarkastajan raportin perusteella vaatia jonkin asian korjattavaksi. Yleensä on kysymys jostakin pienestä asiasta, ei ostajan mielestä rumista keittiön kaapinovista tai väärän värisestä maalista seinissä. Mihinkään suuriin korjauksiin ei tarvitse ryhtyä, mutta ostaja voi pyytää hinnanalennusta jostakin osasta. Myyjä voi siihen suostua tai olla suostuamatta. Talot on yleensä siten hinnoiteltu, ettei niissä ole paljon neuvotteuvaraa. Ostaja löytyy yleensä nopeasti tietyillä alueilla. Kun ostimme talon, niin välittäjä kysyi, että haluammeko, että myyjä jättää seinälle telineen missä oli televisio, vai poistetaanko telinen ja reikä paikataan. Pyynnöstämme teline poistettiin ja reikä paikattiin. Ostaja ei voi mitenkään puuttua sisustuksellisiin asioihin, sillä nehän eivät kuulu kauppaan, mutta kauniisti sisustettu talo edistää myyntiä ja tuo useampia ostajaehdokkaita ja helposti syntyy tarjouskilpailu.
No näinhän tämä asiallisesti ottaen on jokapaikassa.
Näiden kirjoitusten perusteella ei ole ainakaan Suomessa.
[
Eli juuri kuten sanoin, jos osakas itse vaihtaa pytyn ja tulee sen takia ongelmia, niin osakas maksaa.
Suurin osa vakuutusyhtiöistä ei esim. korvaa minkäänlaista vesivahinkoa jos esim. asukas itse on asentanut hanan tai jopa pesukoneen. Kyllähän nyt kuka tahansa osaa pesukoneen asentaa, mutta kannattaa tarkistaa oman kotivakuutuksensa ehdot. Vaikka virhe ei johtuisi väärästä asennuksesta niin vakuutus ei silti kata jos ei ole ammattilainen firman kautta asentanut.
Täysin paskapuhetta. Jos vahinko on sakkaan syytä, niin vakuutuksen korvausta voidaan alentaa. Mutta ei se todellakaan niin mene että jos osakas on vaihtnut vessanpöntön ja sen jälkeen astianpesukone vuotaa, niin siitä voisi mitenkään alentaa korvauta. Jos vessan putki irtoaa, niin sitten voisi lähteä vaika 30% korvauksesta pois.
Mitenköhän sulla on toi oikoluku? Jos asukas on itse vaihtanut pöntön ja pönttö aiheuttaa vesivahingon => asukas korvaa, jos asukas on itse asentanut pyykkikoneen ja syntyy vesivahinko => asukas korvaa, jos asukas on itse asentanut tiskikoneen ja tulee vahinko => asukas korvaa. Jos asukas on itse asennellut vesihanoja ja tulee vahinko => asukas korvaa. Jos luvatta on remontoitu jotain mikä on koskettanut vesieristeitä => asukas korvaa. Turha kuvitella, että tee-se-itse nikkaroimalla pääsisit vaan alennuksilla. Kyllä se as.oy laki nykyään aika hyvin kertoo, kuka mistäkin vastaa.
Vierailija kirjoitti:
Vanhoihin taloihin/asuntoihin en koske pitkällä tikullakaan! Kaiken pitää olla uutta, käyttämätöntä ja kiiltävää ja siksi kelpuutankin vain uudiskohteen. Vanhasta ei koskaan tiedä mitä siellä on tehty tai jätetty tekemättä ja mitä muhii missäkin. Uudesta on rakennuttaja vastuussa useamman vuoden ja siitä pidän kiinni. Olenkin alkusyksystä muuttamassa uuteen paritaloon.
Muista muuttaa sitten viimeistään parin vuojen päästä uudempaa, ku ei hän kukkaa asu niin vanhasa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saman huomion olen tehnyt. Myin vanhempieni asuntoa pois tuossa juuri ennen koronaa ja hintaa laitettiin alakanttiin, jotta se menisi nopeasti. Kumpikaan, minä tai veljeni ei halunnut käyttää siihen aikaa. Sitten ihmiset tulee taivastelemaan jotain vanhaa tapettia, repsottavaa listaa tai pinttynyttä rasvaa liesituulettimen päällä. Niin kun että mitähän nyt hittoa taas... jos hintaa on jo tiputettu ihan siksi, että me myyjät emme ala paikkoja fiksailemaan, niin minkä takia tulla ihmettelemään sitä kun vanhassa asunnossa eläminen näkyy pinnoilla. Etenkin nuoremmat ostajat eivät osanneet nähdä sitä mielessään, että mitä jos käyttää sen 15 000e ja laittaa nuo häiritsevät asiat kuntoon.
Voin näin ostajan näkökulmasta kertoa, minkälaisen vaikutelman se tekee kun edes kuvia ja näyttöä varten niitä likatahroja ei olla vaivauduttu pyyhkimään pois eikä sitä repsottavaa listaa naulaamaan paikalleen, vaikka hommaan menisi muutama minuutti vasaran kanssa. Oli totuus mikä tahansa, se antaa vaikutelman, että talosta ei olla pidetty hyvää huolta ja kunnossapitoa on laiminlyöty. Se ostaja ajattelee, että mitähän tästä vielä paljastuu ja miten täällä on oikein eletty.
Tuollainen vanha kohde on ihan täynnä niitä likatahroja ja repsottavia kohtia. Jos yhden kohdan puunaa kuntoon, niin viereinen näyttää kahta kauheammalta. Ei se oikeasti maksa vaivaa, jos ei ole tarkoituskaan saada ihan maksimihintaa mitä siitä voisi saada. Talon läpikotainen kunnon siivoaminen ja pikkujuttujen korjailuun menee helposti viikkoja aikaa, eikä perintöasunnon myyjillä ole sellaiseen kiinostusta.
Eli se viikkokausia kestävä siivous- raivaus- ja korjausprojekti, jotta talo olisi edes perussiisti napsahtaa sopivasti ostajille? Usko vaan pois, kukaan ei vapaaehtoisesti osta sikolättiä. Aika pitkään on lika ja sotkut muhia, että talon siivoamiseen ja repsottavien kohtien korjaamiseen menee viikkoja. Itse en ainakaan ostaisi, en edes remontoitavaksi.
Aika harva kohde kuitenkaa jää myymättä. Kyllä se ostaja aina yleensä lopulta löytyy. Jos kohde on remontoivassa kunnossa, niin sitä on täysin turha alkaa hinkkaammaan kiiltäväksi, koska siitä paskasta ei tule kultaa vaikka siihen levittäisi klitteriä pinnalle. Sitten kun se ostaja löytyy, niin se joka tapauksessa repii ne listat rostkalavalle ja pistää kaikki pinnat uusiksi, se on osto- ja myyntihinnassa näin mietitty.
Juupajuu. Tämä maa on täynnä pystyyn lahoavia taloja, joita kukaan ei halua ostaa. Osa on hylätty ränsistymään.
Joka tönölle ei ole ostajaa ja mitä huonommin talosta on pidetty huolta, sitä epätodennäköisempää on, että kukaan sitä vaivoikseen huolii. Remontointi maksaa rahaa, siihen menee paljon aikaa ja on muutenkin todella hermoja raastavaa puuhaa.
On toki tosivanhoja paskoja, joista ei enää kohtuukuluilla saa taloa, mutta rahan arvoinen tontti niissäkin on allam, jolle löytyy ostaja. Sitten on ihan eri asia, jos puhutaan jostain asutustilasta Posion takametsissä, joissa tontillakaan ei ole mitään arvoa ja sen homeisen rintsikan arvo on negatiivinen, eli onglemajätettä, josta joutuu maksamaan kun sen hävittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä yllättävän moni ei näytä ymmärtävän kysynnän ja tarjonnan periaatteita.
Ihan sama onko myyjä laskenut rempat mukaan hintaan, jos ei ole ostajia niin kaupat jää tekemättä. Ei siinä auta jalkaa polkea ja huutaa muttaku mun mielestä hinta on hyvä.
Samalla tavalla on ihan sama millä hinnalla ostaja haluaa kohteen ostaa, sillä myyjän ei ole pakko myydä. Ei auta ostajankaan itkeä että muttaku hinta on liian kallis koska en tykkää väreistä tms.
Tosiasia on se, että vain ja ainoastaan kun kysyntä ja tarjonta kohtaa, saadaan aikaiseksi kaupat.
Ihan sama se on toisin päin. Ihan sama kuinka vähän sulla on pistää rahaa ostokseen ja sen remontointiin, niin ei se sitä myyjää kiinnosta pätkääkään. Myyjä odottelee että löytyy sopiva maksukykyinen ja maksuhalukas ostaja. Suurin osa kohteista on kuitenkin hinnoiteltu täysin asiallisesti ja niihin löytyy ostaja jossain vaiheessa. Naapuritontilla oli talo minun mielestä ihan ylihintaisella pyynnillä, mutta niin siihenkin vaan löytyi ostaja kolmen vuoden myynnin jälkeen. Eikä tuo ollut naapureille mikään ongelma, vaikka halusivat vähän pienemmän asunnon tilalle.
Et vissiin lukenut alkuperäistä kommenttia loppuun asti. Siinähän selkeästi lukee, että ei myyjän tarvitse myydä eli ostajan on turha itkeä jos hinta ei kelpaa. Tämä menee molempiin suuntiin.
Sori, en lukenutkaan :D Aloin kirjoitella omaani, puolen välin perusteella.
Asuntomarkkinat ovat joillekkin tuhnuille olleet yhtä vapaata pudotusta jo ainakin vuodesta 1997 asti, kun olen itse ollut ensimmäisen kerran ostamassa asuntoa.