En oikein ymmärrä asunnon "ostajia"

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän elämisen jäjet mutta kerra kävimme katsomassa taloa josta oli suihku & sauna purettu pois ja jätetty siihen tilaan eli paikkaa peseytyä ei ollut, lastenhuoneessa sängyllä oli pissatahrainen patja & seiniin piirrelty värikynillä, vessanpytty oli törkeän likainen jne. Tuli mieleen että siinä on asunut ihan rappiolla olevaa porukkaa ja huolimatta isosta kauniista pihasta jätimme tarjouksen tekemättä.

Puretut kosteustilat on aina hälytysmerkki, voi olla kosteusvaurio jo rakenteissa muhimassa.

Mielestäni on epäkohteliasta tulla taloon tai asuntoon äänekkäästi valittamaan. Eikö voi vaan katsoa läpi sen mahdollisen ostoksen ja sitten tehdä tarjouksen jos huvittaa? Ja jos löytyy joku rakenteellinen ongelma, sen korjaamisesta neuvotellaan.

Vierailija kirjoitti:

Myytiin juuri isohko asunto pääkaupunkiseudulta, edellinen remontti oli tehty 23 vuotta sitten. Ilmoituksessa mainittiin selkeästi asunnon kunto. Asunto myytiin juurikin sellaiselle ostajalle, joka näki asunnon arvot, mahdollisuudet, hyvän sijainnin ja pohjaratkaisun, nykyaikaisen talotekniikan ja jätti huomioimatta pahatkin naarmut parketissa, ränsistyneen keittiön ja vanhentuneet kylpyhuoneen kaapit. Toisaalta oli hauska seurata ostajaehdokkaita, joista jotkut kiinnittivät huomioita aivan triviaaleihin yksityiskohtiin ja nostivat ne ostamista puolustaviksi tai estäviksi ominaisuuksiksi. Jos maksat 400000 € asunnosta, ei kai ole mitään merkitystä millaiset vetimet tai hanat asunnosta löytyy. Yhdelle oli väärän väriset säleverhot lastenhuoneessa ja toiselle ostajalle oli ihastuksen aiheena koristelistat olohuoneen katonrajassa.

Telkkarissa näkyy tätä useinkin ja on kyllä hämmästyttävää.

Keskustelusta on unohtunut täysin yksi merkittävä asia. Hyväkuntoisen rahoittaminen on huomattavasti helpompaa ja halvempaa kuin remonttikohteen. Yksinkertaistettuna esimerkkinä persaukisen on paljon helpompaa ostaa 400 t€:n asunto kuin 300 t€:n asunto ja 100 t€ remonttirahaa. Remonttivaihtoehto vaatii rutkasti omaa rahaa tai väliaikaista kallista lainaa ja kohtuullisen paperisodan jotta remontin jälkeen asunnon vakuusarvon saa nostettua ja korvattua kulutusluoton asuntolainalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis  valittavat sinulle, vai keskenään pohtivat että mitä se tulisi kokonaisuutena maksamaan kun on tehty kaikki rempat mitä tarvitsee? Jälkimmäinenhän on ihan normaalia toimintaa että ääneen todetaan ja pohditaan että joo, tää ja toi pitää uusia ja tähänhän ois kiva saada sit semmoinen tapetti jne. 

Ite en usko että kovin helposti löydän kämppää jossa olis kaikki valmiiksi ihan just pilkulleen kuten tykkään, joten totaa hitossa ne muutoskulut pitää laskea asunnon hintaan. Jos lattiassa on pahoja naarmuja, niin pitäähän ne korjata. Ja mitä tulee tohon että on "aika tavalla tämänpäivän väreissä", niin sehän voi tarkoittaa melkein mitä tahansa. Ihan pelkkää myyntia ajatellen varmaan ne valkoiset seinät ilman mitään tapetteja on parhaat, kun niihin on helppo tempasta mieleisensä värit. Itsellä ne on yleensä nimenomaan tapetit ja pahimmassa tapauksessa puolipaneloinnit, jotka tökkii vastaan. En myöskään lämpene kuultolakatulle hirrelle, jolla nykyään koetetaan peittää sitä kellastunutta mäntyä kun se männyn väri kuitenkin puskee sieltä ajan myötä läpi ja näyttää entistä hirveämmältä.

No siis valittavat välittäjälle. Välittäjä kyllä yrittää houkutella tekemään tarjouksen oman näkemyksen mukaan, mutta eivät suostu siihenkään. Tulee kyllä vähän sellainen tunne, että kohde on liian kallis ja keksitään vain tekosyitä luistaa ostotarjouksesta kasvojaan menettämättä. Olisihan se vähän noloa myöntää että katsojalla ei ole varaa sellaiseen asuntoon mitä on tullut katsomaan.

-AP-

Hmm, joo, niinhän se varmaan on eikä kyse ole siitä että eivät vain pidä teidän tyylistä... Se ensinäkeminen vaan on aika iso juttu jos ei ole intoa remppaamiseen. Jos joillain on laaja makuskaala eivätkä pidä teidän talosta kovinkaan paljoa niin kyllähän ne pienet jutut kasautuu.

Maksaako talo enemmän vai vähemmän kuin miljoona euroa?

Jos on vuonna 2000 rakennettu talo, niin se poikkeaa jo ihan ulkonäöltään aika paljon talosta joka on rakennettu 2020, eikä sille talon tyylille oikein voi mitään. Jokainen rakennus on aikakautensa tuotos. Nykyään on kyllä niin hyvät kuvat ja esittelyt myyntipalstoilla, että niistä pitäisi jo aika hyvin käydä selville, että mitä tyyliä asunto edustaa, vai edustaako mitään tyyliä vai vähä kaikkia. Mutta miksi joku edes menee katsomaan taloa josta ei pidä?

Vierailija kirjoitti:

Siis miksei asuntonäytössä saisi pohtia ääneen niitä juttuja, jotka asunnossa mietityttää? Onko näistä oikeasti edes valitettu ap:lle suoraan, vai onko nämä asioita joita taloa katsovat pariskunnat ovat vaan huomioineet ja sanoneet ääneen - ehkä enemmän toisilleen kuin ap:lle?

Ja minusta 2000-luvun alun talo ei ole niin vanha, että olettaisin pintojen olevan nuhruiset ja koko talon kaipaavan pintaremppaa lattiasta kattoon. Meillä on 70-luvun talo ja tämä piti kyllä rempata kokonaan, mutta kyllä kaikissa katsomissamme 2000-luvun asunnoissa oli pinnat perussiistissä kunnossa eikä ainakaan ilmeistä välitöntä rempan tarvetta. Jätettiin ostamatta, koska tuossa ikäluokassa meillä olisi ollut varaa vain rivariin, mutta kyllä minä ymmärrän että alta 20 v vanhalta talolta odottaa vielä hyvää kuntoa. Joku 30-40 v vanha talo saa sitten ollakin jo rähjääntynyt.

Tottakai niitä voi pohtia ääneen. Tämä on eri asia kuin helppoheikin mariseminen ja hapannaamaisuus jolla yritetään saada myyjälle "no niin, ihan kauheehan tämä on"-tunne, vaikka olisi ihan hyvä talo, että saisi hinnan poljettua ihan alas. Harva myyjä on niin tyhmä että menee tähän, alkaa vaan vituttaa se kitisevä ostaja.

Itse hain asuntoa sillä kriteerillä että tärkeät remontit on tehty jo, koska oli niin pieni budjetti, ettei kalliita remppoja mm. kylppäriremppaa ole varaa tehdä. Monta kuukautta haettiin ja viimein löytyi halvalta alueelta rempattu asunto joka meni juuri ja juuri budjettiin. Halpaan asuntoon ei kannata tehdä kallista remppaa koska siitä ei saa rahallista hyötyä ja nämä aiemmat asukkaat tekivät rempat jotakuinkin itse jolloin se on kannattavaa tai ainakaan ei jää tappiolle

Jos rakenteet on kunnossa, mua liikuttaa sen talon pinnat ja tyyli nolla. Ja tykkään retrosta.

Vierailija kirjoitti:

Keskustelusta on unohtunut täysin yksi merkittävä asia. Hyväkuntoisen rahoittaminen on huomattavasti helpompaa ja halvempaa kuin remonttikohteen. Yksinkertaistettuna esimerkkinä persaukisen on paljon helpompaa ostaa 400 t€:n asunto kuin 300 t€:n asunto ja 100 t€ remonttirahaa. Remonttivaihtoehto vaatii rutkasti omaa rahaa tai väliaikaista kallista lainaa ja kohtuullisen paperisodan jotta remontin jälkeen asunnon vakuusarvon saa nostettua ja korvattua kulutusluoton asuntolainalla.

Niinpä. Eli vaikka maksukyky olisi kunnossa, niin homma kaatuu remonttihaaveiden kanssa vakuuksien puuttumiseen, jos ei ole kertynyt riittävästi vakuuskelpoista omaisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän elämisen jäjet mutta kerra kävimme katsomassa taloa josta oli suihku & sauna purettu pois ja jätetty siihen tilaan eli paikkaa peseytyä ei ollut, lastenhuoneessa sängyllä oli pissatahrainen patja & seiniin piirrelty värikynillä, vessanpytty oli törkeän likainen jne. Tuli mieleen että siinä on asunut ihan rappiolla olevaa porukkaa ja huolimatta isosta kauniista pihasta jätimme tarjouksen tekemättä.

Puretut kosteustilat on aina hälytysmerkki, voi olla kosteusvaurio jo rakenteissa muhimassa.

Sauna varsinkaan ei ole ikuinen, joten kyllä se jossain vaiheessa menee pintojen vuoksi remonttiin, vaikka rakenteet olisi kuinka kunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskustelusta on unohtunut täysin yksi merkittävä asia. Hyväkuntoisen rahoittaminen on huomattavasti helpompaa ja halvempaa kuin remonttikohteen. Yksinkertaistettuna esimerkkinä persaukisen on paljon helpompaa ostaa 400 t€:n asunto kuin 300 t€:n asunto ja 100 t€ remonttirahaa. Remonttivaihtoehto vaatii rutkasti omaa rahaa tai väliaikaista kallista lainaa ja kohtuullisen paperisodan jotta remontin jälkeen asunnon vakuusarvon saa nostettua ja korvattua kulutusluoton asuntolainalla.

Niinpä. Eli vaikka maksukyky olisi kunnossa, niin homma kaatuu remonttihaaveiden kanssa vakuuksien puuttumiseen, jos ei ole kertynyt riittävästi vakuuskelpoista omaisuutta.

Jep juurikin näin. Yhtälöön voi vielä lisätä väliaikaisasuminen kustannukset, tuplamuuton jne ja menee aika tuskaiseksi.

Tuo 300 k€ asunto ja 100 k€ remppa vaatii sen 150 k€ omaa rahaa tai sitten muita vakuuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jaksa lukea ketjua kokonaan, mutta antakaa se myynti välittäjälle niin ei tarvi kuunnella valitusta naarmuista. Vai eikö välittäjä suostunut alkaa myymään haluamallanne hinnalla? Silloin voi vaikka miettiä sitäkin vaihtoehtoa että se teidän koti ei olekaan ihan sen arvoinen mitä itse ajattelette...

Juuri näin. Lisäksi jos kyse vielä omakotitalosta en ikinä ottaisi riskiä alkaa myymään sitä itse, on aina riski että papereissa on jokin porsaanreikä, joka pistää myyjän myöhemmin palauttamaan rahoja tai korvaamaan jotain. Ymmärtääkseni välittäjällä on jonkinlainen vastuu näissä tapauksissa?

Ei niillä nykyään juuri ole. Ehkä jollain paremmilla välitystoimistoilla kuten pankkialan toimijoiden, mutta oikeudessa myyjä ja ostaja ovat aina kaksin vastakkain. Kunnolliseen kuntotarkastajaan kannattaa aina panostaa, sekä myyjän että ostajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, kyllä noi pyyntihinnat on melko hipovia.

Meilläpäin myydään homeisia 80-luvun taloja, joista on pakko poistua, kun on niin pöllykatku.... pyyntihinta 400000e ja päälle.

Ihankipeetä.

Täätä Turusta saa 400 tonnilla 2010 rakennetuan 180 neliön talon.

Raumalta saa merenrannalta tämän

https://www.etuovi.com/kohde/7680011?haku=M15012048

Mikäli työtilanne sallii, ei ole mitään järkeä ahtautua pääkaupunkiseudulle.

Tämä Rauman kämppä on malliesimerkki 90-luvun talosta. Tuohon pitää upottaa se satatonninen jotta voi kompensoida 30 vuoden tekemättömät päivitykset. Kuvat ovat niin paskoja että saa arvailla missä se ranta on.

Ei ole 90-luvun talo vaan vuodelta 1950. Ja rinnetontti, johon talo näkyy osin kaivetun. Katsoppa myös mitä näkyy rantakuvien horisontissa...

Mutta sinä taisit tarkoittaa vain pintaremonttia.

Vierailija kirjoitti:

Aina kun on jotain myymässä niin törmää kaikenlaisiin heinäkenkiin jotka eivät oikeasti tiedä mitä ovat ostamassa tai muuten ei ole oikeasti rahaa, sehän on sitä renkaanpotkintaa joka kuuluu kaupankäyntiin. Välittäjääkin voi käyttää niin korvat pääsee vähemmällä mutta välittäjä ei mitään muuta pyri tekemään kuin mahdollisimman suuren ja nopean voiton itselleen.

Kai nämä esittelyssä kävijät ja renkaanpotkijat vaan kuuluu asiaan. Itse kukin meistä käy katsomassa lukuisia vaihtoehtoja ja nostattaa auto- tai asuntokuumetta ennen kuin on kypsä ostopäätökselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jaksa lukea ketjua kokonaan, mutta antakaa se myynti välittäjälle niin ei tarvi kuunnella valitusta naarmuista. Vai eikö välittäjä suostunut alkaa myymään haluamallanne hinnalla? Silloin voi vaikka miettiä sitäkin vaihtoehtoa että se teidän koti ei olekaan ihan sen arvoinen mitä itse ajattelette...

Juuri näin. Lisäksi jos kyse vielä omakotitalosta en ikinä ottaisi riskiä alkaa myymään sitä itse, on aina riski että papereissa on jokin porsaanreikä, joka pistää myyjän myöhemmin palauttamaan rahoja tai korvaamaan jotain. Ymmärtääkseni välittäjällä on jonkinlainen vastuu näissä tapauksissa?

Ei niillä nykyään juuri ole. Ehkä jollain paremmilla välitystoimistoilla kuten pankkialan toimijoiden, mutta oikeudessa myyjä ja ostaja ovat aina kaksin vastakkain. Kunnolliseen kuntotarkastajaan kannattaa aina panostaa, sekä myyjän että ostajan.

Kuntotarkastajalla on ihan yhtä vähän vastuuta kuin välittäjällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskustelusta on unohtunut täysin yksi merkittävä asia. Hyväkuntoisen rahoittaminen on huomattavasti helpompaa ja halvempaa kuin remonttikohteen. Yksinkertaistettuna esimerkkinä persaukisen on paljon helpompaa ostaa 400 t€:n asunto kuin 300 t€:n asunto ja 100 t€ remonttirahaa. Remonttivaihtoehto vaatii rutkasti omaa rahaa tai väliaikaista kallista lainaa ja kohtuullisen paperisodan jotta remontin jälkeen asunnon vakuusarvon saa nostettua ja korvattua kulutusluoton asuntolainalla.

Niinpä. Eli vaikka maksukyky olisi kunnossa, niin homma kaatuu remonttihaaveiden kanssa vakuuksien puuttumiseen, jos ei ole kertynyt riittävästi vakuuskelpoista omaisuutta.

Jep juurikin näin. Yhtälöön voi vielä lisätä väliaikaisasuminen kustannukset, tuplamuuton jne ja menee aika tuskaiseksi.

Tuo 300 k€ asunto ja 100 k€ remppa vaatii sen 150 k€ omaa rahaa tai sitten muita vakuuksia.

Pankki laskee talolle vakuusarvoksi 70%, lei 300 tonnin asuntoon tarvitaan lisävkuuksia tai omaa rahaa 90 tonnia. Jos siihen ottaa vielä satkun remppalainan, niin omarahoituksen osuus onkin sitten jo 190 tonnia. Ostamalla suoraan 400 tonnin talon, riittää 120 tonnia omaa rahaa, ero on 70 tonnia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä ainakin on hinnat pudonneet selvästi vaikka kyseessä on "pohjoisen kasvukeskus". Saapa nähdä miten niiden käy joiden on pakko myydä. Nyt on ostajan markkinat, toki pääkaupunkiseudulla eri tilanne. Pienillä paikkakunnilla ei mene kaupaksi vaikka puoli-ilmaiseksi antaisi. Suurin valhe jonka valtio kaikille syötti aikoinaan oli vakuutus siitä asuntoon sijoittaminen on AINA kannattavaa, nyt ja tulevaisuudessa. Juu ehkä niin oli joskus 90-luvulla mutta moni taantuvalla paikkakunnalla herää karuun todellisuuteen: seinissä oleva "omaisuus" onkin joku kymppitonni hyvällä säkällä ja that's it.

Vaikka hinta vähän laskisi, on se silti sijoitus, kun lasket mukaan ne rahat, mitkä olet säästänyt verrattuna vuokra-asumiseen. Kodin tärkein arvo on kuitenkin käyttöarvo. 

Omistusasunnosta toiseen muuttaminen on kyllä aika hemmetin kallista. Jos talon hinta on 300k ja tarvii muuttaa vaikka toiselle paikkakunnalle ja ostaa sieltä samanlaisen, niin vanhasta asunnosta joutuu maksamaan noin 12k välittäjän palkkion ja uudesta joutuu maksamaan 12k varainsiirtoveroa ja siihen sitten mahdolilset luottokustannukset, kuntotarkastukset, energiatodistukset ja muuttokulut päälle, niin muuton hinta alkaa lähennellä 10% talon arvoasta. Jos tekee viiden vuoden välein 30 tonnin muuton, niin se tekee kuukausittain juvittäen 500€/kk. Vuokralla asuminen alkaa olla ihan houkutteleva vaihtoehto jos on oletus että asumisajat jää lyhkäsiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vanhempani saivat moitteita siitä kun  ikkunanpielet pitäisi maalata, parketissa on naarmuja,  vessassa on rumat  seinät eikä vessassa ole ikkunaa, minun entisen huoneeni tapetti on kärsinyt   julisteiden irrottamisesta...Kyseessä 60-luvun talo jonka vanhempani ostivat 80-luvulla, lapsuuskotini. Myydään välttävässä kunnossa ja hintaa  on laskettu niin että se alunperin oli  98 000  niin nyt  80 000.  Lähellä kauppa ja koulu. Mutta ei kelpaa, kun joku nirppanokka rutisee  elämisen jäljistä jotka saisi pikku rempalla peitettyä.

Tässä sen taas näkee. Kirjoittajalle talo on lapsuuskoti, johon liittyy kaikenlaisia tunnemuistoja. Niille potentiaalisille ostajille se on kauppatavara ja mahdollisesti hyvin suuri sijoitus. Tottakai he katsovat ihan kaikkea siellä tarkasti ja kriittisesti eikä se tee kenestäkään "nirppanokkaa". Kaikista ei ole remontoimaan ja ihan hyvä tiedostaa se. Suurin osa itsetehdyistä remonteista on aivan kamalia, kun ei ole tiedetty mitä ollaan tekemässä, pohjatyöt on laiminlyöty ja työnjälki on suttuista ja suurpiirteistä.

Toisekseen, jos joku vaikka tykkää vetimistä, tai ei tykkää seinien väristä, niin miksi sitä ei saisi sanoa? Ne seinät, kaapit, vetimet sun muut kun yleensä kuuluvat kauppaan. Toki sijainti, hinta ja pohja ovat tärkeämpiä, mutta jos näen itse esimerkiksi kivat verhotangot tai mielenkiintoiset vetimet, niin saatan sen ääneen sanoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskustelusta on unohtunut täysin yksi merkittävä asia. Hyväkuntoisen rahoittaminen on huomattavasti helpompaa ja halvempaa kuin remonttikohteen. Yksinkertaistettuna esimerkkinä persaukisen on paljon helpompaa ostaa 400 t€:n asunto kuin 300 t€:n asunto ja 100 t€ remonttirahaa. Remonttivaihtoehto vaatii rutkasti omaa rahaa tai väliaikaista kallista lainaa ja kohtuullisen paperisodan jotta remontin jälkeen asunnon vakuusarvon saa nostettua ja korvattua kulutusluoton asuntolainalla.

Niinpä. Eli vaikka maksukyky olisi kunnossa, niin homma kaatuu remonttihaaveiden kanssa vakuuksien puuttumiseen, jos ei ole kertynyt riittävästi vakuuskelpoista omaisuutta.

Jep juurikin näin. Yhtälöön voi vielä lisätä väliaikaisasuminen kustannukset, tuplamuuton jne ja menee aika tuskaiseksi.

Tuo 300 k€ asunto ja 100 k€ remppa vaatii sen 150 k€ omaa rahaa tai sitten muita vakuuksia.

Pankki laskee talolle vakuusarvoksi 70%, lei 300 tonnin asuntoon tarvitaan lisävkuuksia tai omaa rahaa 90 tonnia. Jos siihen ottaa vielä satkun remppalainan, niin omarahoituksen osuus onkin sitten jo 190 tonnia. Ostamalla suoraan 400 tonnin talon, riittää 120 tonnia omaa rahaa, ero on 70 tonnia.

Ei millään tolkullisella alueella omaa rahaa vaadita 30 %:a vaan maksukyvyn ollessa kunnossa 10-15 % riittää vallan mainiosti ja loput saa pankin takauksella kun maksaa muutaman satkun vuodessa. Henkilökohtaisesti taidetaan olla ensimmäistä kertaa kymmenen vuoden aikana siinä tilanteessa että vakuusvajetta ei ole ja pelkällä ostotakauksella menty. Asunto toki vaihtunut pariin kertaan.

On todella vaikea löytää hyvännäköistä 20 vuotta vanhaa taloa. Olen etsinyt, uskokaa pois. Vaikka niihin on tehty remppoja, niin ne rempat on tehty mummon silmillä. Siis ne on rempattu samannäköisiksi kuin millaisia ne on ostaessa olleet! Just tuota persikkaa ja karseaa keskisinistä. Ei, ei, mieluummin olen ilman. Ja tosiaan en itse ala mitään remppaa tekemään, ei kiinnosta.