Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tinder on pilannut loputkin mahikset tavismiehille.
07.06.2020 |
Nykyisin useimmat kauniit naiset eivät edes koskaan mene baareihin tai muutenkaan miesten ilmoille. Ne voivat pysytellä paikoissa joissa kukaan iljettävä tavismies ei edes vahingossa pysty tulemaan pokaamaan. Punttis on joku leidylaine tms. Ja jos taas joku työntekijä kaupassa tms erehtyy yrittämään jotain niin se on heti valitus pomolle jotta se sika saadaan ruotuun.
Sitten kun ne haluavat miehen niin vetävät vaan jonkun 0.001% top miehen tinderissä oikealle. Jos et kuulu heihin, mahiksesi ovat nollaa.
Yritä siinä nyt sitten päteä luonteellasi. Roolisi on tyytyminen johonkin 30v alkkis yhoo naiseen. Ja sekin odottaa että käyttäydyt niinkuin se olisi joku tosi haluttava kaunotar. Jos et, niin tinderistä löytyy joku toinen luuseri joka on halukas vetää tuollaisia rooleja.
Kommentit (2120)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopeta Tinder-profiili, pidä kuukauden tai parin tauko.
Profiilini on jo tuollainen ja noin olen toiminut nytkin kun viestejä olen laittanut. Uudet kuvat voisi tietty ottaa.
M37
Tauon ja uuden profiilin myötä pääset sitten taas paremmalle näkyvyydelle. Itsellä käynyt niinkin, että toisella kierroksella joku nainen tykännytkin vaikka oli ensimmäisellä kerralla ohittanut.
Ja siitä seurasi parisuhde? Tai ainakin kiva kohtaaminen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katosiko viestini? Sensuuri iski?
Tuota juttua siitä kuinka parisuhteessa vaaditaan enemmän voidaan pyörittää ikuisesti mutta todeksi se ei muutu.
Kovin vaatimus on semmoinen mikä rajaa isomman osan porukasta pois. Siksi formulakuskiksi on kovemmat vaatimukset kuin taksikuskiksi. Ihan sama onko vaatimuksia pienempi vai suurempi määrä.
Jos kevytsuhteisiin tarvitaan komeaa ulkonäköä (ja ehkä supliikkia?), on ulkonäkö kovempi vaatimus kuin kaikki se mitä vaaditaan parisuhteeseen yhteensä. Kiistaton fakta.
80% miehistä omaa mitä tarvitaan parisuhteeseen, pienempi osa sen mitä vaaditaan kevytsuhteiluun.
Ainakin 1212 on tämän selittänyt monta kertaa.
Tälleen sinkkunaisena on pakko kommentoida. Tokikin olen siinä mielessä huono esimerkki, että en harrasta irtoseksiä, mutta oletetaan että harrastaisin. Kertakäyttöiselle yhdenillan suhteelle ei todellakaan ole niin suuret vaatimukset kuin elämänkumppanille, riittää että miehellä on vehje. Toki jos sinulla ei ole, niin onhan se traagista sinun kannaltasi, mutta noin muuten - nyt niitä valoja päälle i n c e l!
Niinpä. Otetaanpa esimerkki niinpäin, että putkiaivokin ymmärtää:
Komea ja ihan mukava mies kaipaa naista seksiin - sama mies etsii seurustelusuhdetta. Kumpaan hänellä mahtaa olla tiukemmat kriteerit? Kauniin hän saa molempiin tarkoituksiin, mutta kelpaako tyhmänläntä megasupermisu suhteeseen, jos tarjolla on myös erittäin kaunis nainen, jolla on muitakin avuja, mm. luonteen, sivistyksen ja taloudellisen toimeentulon saroilla? Tästä ei palstapojukaan varmaan saa vänkäystä aikaisiksi.
Ja sitten se tuhannen taalan kysymys: miksi tilanne olisi yhtään toisenlainen silloin, sukupuolet ovat toisinpäin?
Koska miesten seksin-halu on moninkertainen, ja mies tyydytetään helmpommin, jonka seurauksena miesten kynnys seksiin on paaaaaaaaaljon alhaisempi, kuin naisten. Sinulla on esimerkissäsi vastakkain kaksi samanlaista, erittäin kaunista, joista toinen on sitten tyhmä tms. Tämä on valheellista argumentointia, todennäköisesti valheellista ajatteluakin. Älylliseen rehellisyyten vaaditaan totuuden arvostusta, se puuttuu monelta.
Mutta se ei ole valheellista argumentointia, kun jokaisella naisella on edessään joukko miehiä joista hän VALITSEE seksiin sen mega-alfan ja jättää 99,99999999 % miespopulaatiosta epäreilusti nuolemaan näppejään. Kuis näin?
Mutta niin, et siis kyennyt vastaamaan kysymykseen, et edes osannut hahmottaa sitä. Komealla ja kivalla miehellähän piti olla rajattomat markkinat, miksi kuvittelet ettei hänellä voi olla kahta superkaunista misua kierroksessa? Tasotoreetikkojen mukaan leukamiehillä on kauniita naisia jonoksi asti, miksi ei naisen esittämällä esimerkkileualla tämä onnistukaan? Nyt sitä älyllistä rehellisyyttä kehiin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tauon ja uuden profiilin myötä pääset sitten taas paremmalle näkyvyydelle. Itsellä käynyt niinkin, että toisella kierroksella joku nainen tykännytkin vaikka oli ensimmäisellä kerralla ohittanut.
Ja siitä seurasi parisuhde? Tai ainakin kiva kohtaaminen?
Treffit ovat tupanneet olemaan kivoja. Se ettei prisuhdetta ole syntynyt on ollut molemminpuolinen päätös, koska itsekin olen todennut suurimmasta osasta etteivät he minua parisuhteeseen kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Voimme vääntää rautalangasta myös näin:
Meillä on 10 miestä ja 10 naista.
Yksi naisista, Jaana, on sitä mieltä että parisuhteeseen hänelle kävisi vain Pertti. Matti Ja Mikko ovat kyllä komeita mutta sellaisia pelureita.
Parisuhteeseeen siis kriteerit ovat kovemmat, koska seksiin kelpaisi kaksikin miestä mutta parisuhteeseen vain yksi.
Todellisuudessa Matti Ja Mikko ovat ainoat miehet jotka kelpaavat seksiin muillekin joukon naisista (2/10), kun taas parisuhteeseen päätyy 8/10 miehistä, mukaan lukien Matti Ja Mikko myöhemmin.
=tasokriteerit irtoseksiin ovat kovemmat.
Naiselle tämän hahmottaminen on mahdotonta, koska nainen osaa tarkastella asiota vain juuri hänen omasta näkökulmastaan, juuri hänen halujensa kautta.
Eikö se Jaana halua parisuhteessaan harrastaa seksiä ollenkaan, vai millä ihmeen logiikalla rajaat pois niistä miehistä, joka hänelle seksiin kelpaa pois sen miehen, jonka hän haluaa parisuhteeseen, eli Pertin?
Todellisuudessa Jaana voisi sekstailla 3 miehen kanssa: Matin, Mikon ja Pertin. Ainoa näistä, jonka kanssa hän voi ajatella parisuhdetta, on Pertti. Toisin sanoen Jaanalle on enemmän niitä miehiä, jotka hän kelpuuttaisi seksiin kuin jotka hän kelpuuttaisi parisuhteeseen. Sama sitten niiden muidenkin naisten kohdalla. Eli jokaisella naisella on kovemmat kriteerit parisuhdekumppanille kuin pelkästään seksiin.
Mutta koska naiset, yllätys yllätys, ajatteleva omaa seksin harrastamistahan ja omaa parisuhdettaan omasta näkökulmastaan, heidän omakohtaisilla valinnoillaan voidaan heittää vesilintua ja todeta ne merkityksettömiksi. Koska toki naisten ei tulisi ajatella omia halujaan silloin kun valitsevat seksi- tai parisuhdekumppania itselleen???
Eihän sun jutuissasi oikeasti ole päätä eikä häntää.
Kyllä aika monikin nainen on myöntänyt että kun haetaan pelkkää seksiä niin haetaan komeutta ja supliikkia. Oma mies on silti usein tavallisemman näköinen ja vähemmän supliikki, mutta ehkä luotettava ja muuta sellaista, ja se ulkonäkökin paranee naisen silmissä kun on rakkaus kuvioissa.
Ei se että mies sa seksiä parisuhteessa sitä tarkoita että sama mies olisi ykkösvalinta irtoseksiin. Kyllä 1212 on ihan oikeassa tuossa.
Mitä tarkoittaa ykkösvalinta irtoseksiin? Onko se tavis-Tiina sitten ykkösvalinta miehille irtoseksiin, jos tarjolla olisi missi-Marja ja instabeibe-Irina?
Annapa kun mä kerron sulle salaisuuden. Naiset eivät pariudu miesten kanssa, joita eivät pidä seksuaalisesti haluttavina ja viehättävinä. Harvempi todennäköisesti on kiinnostunut edes toista kertaa tapaamaan sellaista miestä. Toki jotkut haluavat antaa sen kuuluisan "kemian" kehittymiselle mahdollisuuden ja suostuvat tapaamaan uudestaankin. Mutta seksi- ja parisuhdeasteelle suhde ei kehity ilman molemminpuolista seksuaalista vetovoimaa. On siis herttaisen yhdentekevää vaikkei se Pertti olisikaan kauhean komea tai mikään supersupliikki. Jos ja kun Jaana hänet parisuhteeseen haluaa, se merkitsee sitä, että hän näkee Pertin omaan silmäänsä miellyttävään näköisenä ja seksuaalisesti haluttavana. Lisäksi Pertissä on lukuisia muita sellaisia piirteitä, joita Jaana parisuhteessa kumppaniltaan haluaa, ja juuri nämä piirteet ovat se syy, miksi hän huolii parisuhteeseen ainoastaan Pertin, mutta ei Mattia ja Mikkoa, jotka niinikään koki kuitenkin paitsi omaa silmää miellyttävän näköisinä ja seksuaalisesti puoleensavetävinä tyyppeinä.
Näin ollen edelleen, Jaanalle on enemmän niitä miehiä, joiden kanssa hän voisi harrastaa seksiä, mutta vähemmän niitä, joista olisi muuhunkin kuin pelkkään seksiin. Jaana siis asettaa enemmän vaatimuksia parisuhdekumppanille kuin pelkälle yhden illan panolle. Ja suurin osa naisista ajattelee ja toimii samoin kuin Jaana. Heidän mieltymyksensä ja vaatimuksensa vain ovat erilaisia, joten tästä syystä kaikki kymmenen naista ei tappele pelkästä Pertistä, vaan joku hurmaantuu Teemuun ja toinen Jukkaan jne.
Tämä koko ketju ja aihe on ihan täyttä pas kaa sieltä ja syvältä. Jos ei niitä naisia sieltä tinderissä saa, niin mitä hel vet tiä siitä ruikuttaminen auttaa? Naisten ei ikinä ikinä tarvitse laskea rimaa, eikä suostua ottamaan säälistä jotain son ta ka saa. Olkaa yksin tai nus si kaa toisianne per see seen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jälleen 121212 puhuu aiheesta ja naisten "dialogi" koostuu henkilöön menevistä loukkauksista 121212:n persoonaa kohtaan. Ja ihmettelette vielä kun hän ei vastaa. En vastaisi minäkään. Ymmärtäkää että asioista voidaan keskustella myös yleisellä tasolla eikä kyseessä tarvitse olla hän, sinä tai minä. Aivan järkyttävän huonoa käytöstä.
Minä esitin hänelle kysymyksiä. 121212:lla on varsin vilkas seksielämä, hänellä ei ole parisuhdetta, mutta runsaasti panoja eri naisten kanssa. Sen sijaan, että hän antaisi palstamiehille hyviä vinkkejä, hän keskittyy kertomaan, miten seksi kasaantuu harvoille miehille. Se minua ihmetyttää, miksei hän kerro, että kuuluu itse tuohon top-miesten ryhmään.
Ei sillä ole ainakaan minulle mitään väliä mihin ryhmään hän kuuluu tai on kuulumatta. Edes sillä ei ole väliä onko hän mies vai nainen. Hän on kuitenkin lähes ainoa (ainakin näillä muutamalla viimeisellä sivulla), joka on tuonut faktoihin ja stastistiikkaan perustuvia mielipiteitä ja perustellut niitä ja saanut vastaukseksi henkilöön meneviä haukkuja ja tunnepitoisia vastauksia. Ei tunnepitoiset vastauksetkaan haittaisi, jos ne kohdistuisivat itse asiaan, eikä hänen persoonaansa. En minä (eikä varmaan kovin moni muukaan) ole kiinnostunut hänen persoonastaan, joten saan sen vuoksi selata sivukaupalla paskaa joka ei kosketa minua millään tasolla.
Jossain puolenvälin kohdalla hänen lähteensä italialaisia koskien olivat mutu, wikipedia ja kuva redditistä. Faktoja kerrakseen, kuten tavallista. Ohis.
Äläkä unohda jo kumottua Okcupid tutkimusta!
Ei ollut tutkimuksia, eikä niitä silti ole kumottu, parjattu vaan.
Miehet ei vaan tykkää näistä tuloksista.
https://beta.techcrunch.com/wp-content/uploads/2009/11/male-messaging-c…
Men on the site tend to be more generous than women when it comes to rating attractiveness, leading to a nice bell curve with the bulk of ratings falling around ‘average’. But despite their fair ratings, they tend to ignore many of the women they find reasonably attractive and primarily target the most attractive females.
https://beta.techcrunch.com/wp-content/uploads/2009/11/female-messaging…
Women, on the other hand, are harsh with their ratings. According to the study, they rate a whopping 80% of men on the site as ‘below average’. but women don’t seem to be opposed to actually contacting these men that they’ve just deemed unattractive.
Eli miehet lähestyvät vain kauneimpana pitämiään naisia kun taas naisille ulkonäkö ei merkkaa ja lähestyvät myös rumia miehiä. Mutkun mutkun mutkun...
Ei, vaan naiset lähestyvät miehiä joita he eivät pidä komeina vaan tavallisena.
Ja kuten itse linkkasit, naisten mielestä tavallinen/keskiverto on top 20% mies.
Höpöhöpö. Naiset lähestyvät myös vähiten viehättävinä pitämiään miehiä. Viesteistä jopa 10% lähetetään näille. Miehet lähettävät vähiten viehättävinä pitämilleen naisille 0 viestiä. Miehet eivät viesti edes keskivertoina pitämilleen vaan tähtäävät vain kauniimpiin. Miehet ovat pinnallisempia kuin naiset.
Valheita. Miehet lähettävät kaikille nais-ryhmille enemmän viestejä, kuin naiset. Rumin desiili naisista, saa enemmän viestejä, kuin komein desiili miehistä.
Palvelun käyttäjien sukupuolijakaumallahan ei tietenkään ole mitään tekemistä tämän asian kanssa, kun palstaöyhöttäjä alkaa öyhöttää. :)
Viestien määrään ei mielestäsi yhtään vaikuta se, että valtaosa deittipalveluiden käyttäjistä on miehiä? Tällä periaatteella saisi tosiaan aikaan mielenkiintoisia vouhotuksen aiheita: listaa, missä kaikkialla miehet ovat pääasiallinen asiakaskunta, ja ala sitten syyllistää naisia näiden alojen syrjinnästä! Mieti, miten paljon uutta aihetta vihata naisia!
Aaaargh, keskustelua sivusta seuranneena meinaan saada aivohalvauksen, kun tässä ketjussa sotii niin vahvasti miesten ja naisten eri näkökulmat ja keskustelu tosiaan tuntuu enemmän sodalta kun kummankaan osapuolen halulta ymmärtää toista osapuolta.
Oma näkemykseni on, että AP:ta lukuun ottamatta ketjuun osallistuneiden miesten ei ole ollut tarkoituksena syyllistää naisia mistään vaan kertoa vain omista kokemuksistaan ja mahdollisesti saada jotain vinkkejä ja tsemppiä. Sehän on täysin inhimillistä, että koettuaan epäonnea jossain asiassa kaipaa muilta myötätuntoa ja ymmärrystä. Harmillisesti langan AP on ollut niin aggressiivinen, että se on saanut naiset puoluskannalle ja hyökkääväksi kaikkia muitakin miehiä kohtaan ja koko ketjussa on ollut tosi ikävä ilmapiiri, joitain yksittäisiä viestejä lukuun ottamatta.
Itse naisena kyllä tiedostan, että sekä seksin että parisuhteen saaminen on minulle sukupuoleni takia helpompaa kuin miehille. Olen itse asiassa todella onnekas että olen syntynyt naiseksi, koska vastaavan ajatus- ja kykyprofiilin omaavana miehenä saattaisin olla vieläkin näin päälle kolmekymppisenä täysin kokematon. Ei tässä ole tarkoitus syyttää ketään ja totta kai jokainen saa valita sellaisen kumppanin kuin haluaa, mutta onhan se selvää, että pariutuminen/seksinsaanti on todella haastavaa tietynlaisille miehille. Heille, joilla ei ole erityisesti ulkonäköä ja/tai sosiaalista kyvykkyyttä. Jotkut onnekkaat tavallisen näköiset, ujot ja hiljaiset miehet löytävät kaltaisensa naisen parisuhteeseen, mutta ei kaikille löydy kaltaistaan naista koska sellaisista naisista on yksinkertaisesti alitarjontaa.
Täällä myös naiset ovat puhuneet, kuinka eivät valitse kumppaniaan mitään tasoja tai vaatimuslistaa tuijottaen vaan sen perusteella, kehen sattuvat rakastumaan. Miltä tuntuisi, jos kerta toisensa jälkeen ihastuisit ja tuntisit jotain selittämätöntä yhteyttä jotakuta miestä kohtaan, mutta tämä mies ei ikinä tuntisi samoin sinua kohtaan? Torjumisia torjumisten jälkeen, samalla kun moni muu ympärilläsi saa juuri sen, johon sattuu rakastumaan. Toki jos on takana useita parisuhteita ja onnistumisia niin on helppo kuitata asia että "no sitten olisin yksin, ei onnellisuuteni ole kenestäkään riippuvainen", mutta jos todella olisit kokenut elämässäsi pelkkiä torjuntoja ja pakkeja niin kyllä se väkisinkin vaikuttaa onnellisuuteesi, ei kukaan ole immuuni toistuvien vastoinkäymisten ja onnistumisten puutteen psykologiselle vaikutukselle.
Korostan yhä, ettei ole tarkoitus syyttää ketään eikä kukaan nainen ole vastuussa kenenkään pariutumisesta, mutta ymmärrän kyllä itse miten jatkuva epäonni parisuhde-elämässä vaikuttaa psyykeeseen ja tulee surullinen olo niiden puolesta, jotka eivät ole onnistuneet saamaan seksiä tai parisuhdetta (niin miesten kuin naistenkin, eihän kaikkia naisiakaan onnista). Voimia kaikille yksinäisille ihmisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjussa jauhetaan taas instamisseistä.
Ap:n ongelma on ettei hän voi kisata kauniista naisista, koska Tinderissä nämä rajaavat ei-komeat heti pois. Ei siis voi kompensoida soidinmenotaidoilla. Ok.
Useimmille miehille ongelma on että Tinderissä tavisnainen on yhtä suosittu kuin instamissi livenä. Matcheja tulee helposti, samoin kuin viestejä ja treffejä. Case in point: perusnätti kolmekymppinen suomalainen perheenäiti tykkäsi 300 miehestä, 250+ tykkäsi takaisin.
Kysymys on aiheuttaako Tinder sen että tavisnaiset nostavat rimaa? Tiedän naisia jotka ovat nostaneet, huomattuaan millaiset komistukset heistä tykkäilevät. Vaikkeivat he tavoittelisi kalsarimalleja, niin saadut tykkäykset ovat motivoineet katselemaan niitä vähän komeampia taviksia, vaikka he ovat itse tuikitavallisia ja vain Tinder-kuvissa luokkaa 8/10.
Jos tavisnainen nostaa rimaa Tinderin takia, niin mitä sitten? Onko siinä jotain väärin? Onko siitä jotain haittaa?
Mitäs nyt pienestä. Foorumit täyttyy tavismiesten ulinasta ja naisista jotka valittaa että miehet ovat kaikki pettäviä sikoja. Sukupuolitaudit lisääntyy. Yh äitien määrä lisääntyy. Ulkona kävellessä pitää varoa kaikenmaailman elliot rodgersien luotisadetta...
Kuinka minä tavisnaisena voin oikeaoppisesti määritellä sekä oman tasoni että niiden miesten tason, joiden profiileista tykkään, jotta tietäisin, onko mies korkeatasoisempi kuin minä vai samaa tasoa? Tähän mennessä olen aina ajatellut, että jos treffeille asti päädytään, niin sen verran samantasoisia kai ollaan ettei asiaa tarvitse pohtia. Mutta ilmeisesti tämä ei olekaan totta, vaan korkeatasoiset miehet ryhtyvät vakaviin parisuhteisiin ja tekevät lapsia tavisnaisten kanssa, ja sitten pettävät ja jättävät naisen yksinhuoltajaksi. Ja kaikki tämä sen takia, että se syntinen nainen kehtasi korottaa rimaa Tinderissä!
Tavallisena naisena haluan tietenkin välttää tällaisen kohtalon, joten opettaisitko minua arvioimaan oman tasoni ja miesten tasot oikein, jotta voin pysytellä varmasti vain omantasoisissani miehissä?
Tämä tulee saamaan valtavasti miinusta, mutta olen huomannut että naiset valittavat kovasti siitä kuinka miehet eivät etsi täydellistä naista vaan tyytyvät johonkin. Tämähän on naisille selvää, kun mies on heidän mielestään epäviehättävä, mutta odotappa kun mies on komea ja tavallinen nainen on siihen palavasti rakastunut. Voiko tällainen mies tyytyä? No monen naisen mielestä ei todellakaan, vaan tämä mies on vähintäänkin yhtä rakastunut tähän naiseen, mitä nainen mieheen. Kyseessä on naisen mielestä täydellinen parisuhde. Suhteen tekee jopa spesiaaliksi se, että huippumies on "valinnut" juuri tämän tavallisen naisen kaikkien muiden naisten joukosta. Jos vielä mies on aikaisemmin pyörittänyt haaremia ja ruletti on pysähtyny naiseen, niin nainen saa mielestään ekstra sulan hattuunsa. Sitten kun ruletti lähtee jälleen pyörimään, niin kaikki miehet ovat petturisikoja ja etsivät instamalleja. Monen parisuhdetta etsivän naisen tulisikin miettiä etsivätkö he täydellistä parisuhdetta vai itselleen mahdollisimman tasokasta miestä, koska nämä eivät monestikaan ole sama asia.
Et vastannut esittämääni kysymykseen ollenkaan. Onpa kurjaa. Olin toivonut, että jospa nyt vihdoin ja viimein joku tasot tunteva mies viitsisi kertoa, kuinka ne oikeaoppisesti määritellään.
Palstalta olen saanut ainakin sen käsityksen, että sellainen mies josta nainen kiinnostuu, on naiseen verrattuna liian tasokas. Aina. Sopivan tasoinen mies on sitten sellainen, josta nainen ei viehäty ollenkaan.
Tinderin omien tilastojen mukaan top 80% naisista pitää top 11,5% miehistä.
Te väitätte kiven kovaan ettei ole tasoja, eikä Tinder-suosio vaikuta riman korkeuteen vaan naiset pitävät siitä mistä pitävät.
Miten sitten on mahdollista että Tinderissä suosio rajautuu vain miesten eliitille? Livenähän se 80% miehistä löytää parin lopulta.
Järjellisin hypoteesi on ettei naisten enemmistö ole parisuhteessa miehen kanssa joka olisi lähtökohtaisesti kiinnostavin, etenkään ulkonäön osalta. Koska naiset saavat tykkäyksiä komeammilta miehiltä, oman tasoiset eivät kelpaa. Siis Tinderissä.
Tämähän se on.
Itsekin tiedän tasan tarkkaan etten ole ollut kenellekään ulkoisesti sitä mitä he halusivat. Eka tyttöystävä olisi halunnut rotevamman, toinen pidemmän. Eivät he sitä minulle toitottaneet, mutta molemmilla oli epävarmuuksia kokonsa suhteen.
Mutta livenä ihastuivat kuitenkin.
Jos nämä naiset olisivat menneet Tinderiin, he olisivat saaneet läjäpäin tykkäyksiä ja olisin rajautunut jo kättelyssä pois.
Samaan törmää kun kuuntelee naisia. Enemmistön, pl. hyvin kauniit naiset jotka saavat mitä haluavat, tarina on tyyliin:
"Nuorempana olisin torjunut miehen"
"Ennen ajattelin että miehen pitää olla pidempi"tms. Eli todellisuudessa on tyydytty puutteisin koska kokonaispakettina mies miellytti. Jos tavoittelemassa olisi sata miestä (niin kuin Tinderissä myös on), eli olisi tyydytty.
Minä laahaan ihan hiton kaukana keskustelussa, mutta tämä on niin viihdyttävä ketju, että pakko lukea kokonaan. No, sitten asiaan. Itse olen pian 40 vuotias nainen ja en ole koskaan varsinaisesti mitään toivelistaa pitänyt, mitä miehellä pitää olla. Toki jos on tehnyt yhteenvetoja niistä piirteistä mitä niillä miehillä on, joista olen ollut kiinnostunut, on löytynyt jotain yhteisiä nimittäjiä. Toki jos enemmistö on tummia, on niitä vaaleitakin sattunut joukkoon. Pidän itseäni reilusti vanhemmista miehistä. Ja tälleen kieli poskella pitää sanoa, että syttyisin intiaanimiehistä, todellakin! En minä ole koskaan tyytynyt yhtään mihinkään, jos kiinnostusta ei ole niin sitä ei ole. Ihan simppeli asia. Nyt suurin ihastukseni on mieheksi lyhyt, todella vaalea, tavatessamme hän oli työtön, ja itseäni kymmenen vuotta nuorempi. Ei nuo ole mitään puutteita, joihin minun pitäisi tyytyä. Ehei, minä en halua katsella ketään muuta, jos hän on vaihtoehto. Hän saa sydämeni kihelmöimään ja oloni on niin hyvä hänen seurassaan.
Minua ei viehätä mitkään kiiltokuvapojat, tai salikundit. Tokihan tälläisen kaveri voisin olla, mutta minkäänsortin kemiaa tuskin tulisi koskaan. Ei vaan miellytä. Välitön turn off on myöskin rahalla tai omaisuudella leuhkiminen, saati sitten sellainen itseriittoisuus, jossa rakastetaan omaa ulkonäköään. Sellaisen miehen kanssa minulla ei löytyisi yhteistä säveltä millään.
Vierailija kirjoitti:
Aaaargh, keskustelua sivusta seuranneena meinaan saada aivohalvauksen, kun tässä ketjussa sotii niin vahvasti miesten ja naisten eri näkökulmat ja keskustelu tosiaan tuntuu enemmän sodalta kun kummankaan osapuolen halulta ymmärtää toista osapuolta.
Oma näkemykseni on, että AP:ta lukuun ottamatta ketjuun osallistuneiden miesten ei ole ollut tarkoituksena syyllistää naisia mistään vaan kertoa vain omista kokemuksistaan ja mahdollisesti saada jotain vinkkejä ja tsemppiä. Sehän on täysin inhimillistä, että koettuaan epäonnea jossain asiassa kaipaa muilta myötätuntoa ja ymmärrystä. Harmillisesti langan AP on ollut niin aggressiivinen, että se on saanut naiset puoluskannalle ja hyökkääväksi kaikkia muitakin miehiä kohtaan ja koko ketjussa on ollut tosi ikävä ilmapiiri, joitain yksittäisiä viestejä lukuun ottamatta.
Itse naisena kyllä tiedostan, että sekä seksin että parisuhteen saaminen on minulle sukupuoleni takia helpompaa kuin miehille. Olen itse asiassa todella onnekas että olen syntynyt naiseksi, koska vastaavan ajatus- ja kykyprofiilin omaavana miehenä saattaisin olla vieläkin näin päälle kolmekymppisenä täysin kokematon. Ei tässä ole tarkoitus syyttää ketään ja totta kai jokainen saa valita sellaisen kumppanin kuin haluaa, mutta onhan se selvää, että pariutuminen/seksinsaanti on todella haastavaa tietynlaisille miehille. Heille, joilla ei ole erityisesti ulkonäköä ja/tai sosiaalista kyvykkyyttä. Jotkut onnekkaat tavallisen näköiset, ujot ja hiljaiset miehet löytävät kaltaisensa naisen parisuhteeseen, mutta ei kaikille löydy kaltaistaan naista koska sellaisista naisista on yksinkertaisesti alitarjontaa.
Täällä myös naiset ovat puhuneet, kuinka eivät valitse kumppaniaan mitään tasoja tai vaatimuslistaa tuijottaen vaan sen perusteella, kehen sattuvat rakastumaan. Miltä tuntuisi, jos kerta toisensa jälkeen ihastuisit ja tuntisit jotain selittämätöntä yhteyttä jotakuta miestä kohtaan, mutta tämä mies ei ikinä tuntisi samoin sinua kohtaan? Torjumisia torjumisten jälkeen, samalla kun moni muu ympärilläsi saa juuri sen, johon sattuu rakastumaan. Toki jos on takana useita parisuhteita ja onnistumisia niin on helppo kuitata asia että "no sitten olisin yksin, ei onnellisuuteni ole kenestäkään riippuvainen", mutta jos todella olisit kokenut elämässäsi pelkkiä torjuntoja ja pakkeja niin kyllä se väkisinkin vaikuttaa onnellisuuteesi, ei kukaan ole immuuni toistuvien vastoinkäymisten ja onnistumisten puutteen psykologiselle vaikutukselle.
Korostan yhä, ettei ole tarkoitus syyttää ketään eikä kukaan nainen ole vastuussa kenenkään pariutumisesta, mutta ymmärrän kyllä itse miten jatkuva epäonni parisuhde-elämässä vaikuttaa psyykeeseen ja tulee surullinen olo niiden puolesta, jotka eivät ole onnistuneet saamaan seksiä tai parisuhdetta (niin miesten kuin naistenkin, eihän kaikkia naisiakaan onnista). Voimia kaikille yksinäisille ihmisille.
"... onhan se selvää, että pariutuminen/seksinsaanti on todella haastavaa tietynlaisille miehille. Heille, joilla ei ole erityisesti ulkonäköä ja/tai sosiaalista kyvykkyyttä. Jotkut onnekkaat tavallisen näköiset, ujot ja hiljaiset miehet löytävät kaltaisensa naisen parisuhteeseen, mutta ei kaikille löydy kaltaistaan naista koska sellaisista naisista on yksinkertaisesti alitarjontaa."
Ja tällaiset ketjutko lisäävät empatiaa heitä kohtaan? Eiköhän siinä käy ihan päinvastoin.
"Miltä tuntuisi, jos kerta toisensa jälkeen ihastuisit ja tuntisit jotain selittämätöntä yhteyttä jotakuta miestä kohtaan, mutta tämä mies ei ikinä tuntisi samoin sinua kohtaan? Torjumisia torjumisten jälkeen, samalla kun moni muu ympärilläsi saa juuri sen, johon sattuu rakastumaan."
Sama kysymys: tällaiset ketjutko lisäävät empatiaa niitä miehiä kohtaan, jotka kertovat tuollaisista kokemuksista? Väitän, että sitä empatiaa voisi saadakin, jos vilpittömästi haluaisi naisilta neuvoja ja kannustusta ja avautuisi henkilökohtaisella tasolla eikä huutaisi yleistyksiä ja jotain tasoteorioita. Jos mies kirjoittaisi, että hänestä tuntuu pahalta, hän on pettynyt ja surullinen, niin vain trollit pilkkaisivat häntä, kyllä me naiset yrittäisimme tsempata häntä tuntemaan olonsa paremmaksi. Mutta näillä jankutus- ja yleistysketjuilla saadaan aikaiseksi vain päinvastainen reaktio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"... onhan se selvää, että pariutuminen/seksinsaanti on todella haastavaa tietynlaisille miehille. Heille, joilla ei ole erityisesti ulkonäköä ja/tai sosiaalista kyvykkyyttä. Jotkut onnekkaat tavallisen näköiset, ujot ja hiljaiset miehet löytävät kaltaisensa naisen parisuhteeseen, mutta ei kaikille löydy kaltaistaan naista koska sellaisista naisista on yksinkertaisesti alitarjontaa."
Ja tällaiset ketjutko lisäävät empatiaa heitä kohtaan? Eiköhän siinä käy ihan päinvastoin.
"Miltä tuntuisi, jos kerta toisensa jälkeen ihastuisit ja tuntisit jotain selittämätöntä yhteyttä jotakuta miestä kohtaan, mutta tämä mies ei ikinä tuntisi samoin sinua kohtaan? Torjumisia torjumisten jälkeen, samalla kun moni muu ympärilläsi saa juuri sen, johon sattuu rakastumaan."
Sama kysymys: tällaiset ketjutko lisäävät empatiaa niitä miehiä kohtaan, jotka kertovat tuollaisista kokemuksista? Väitän, että sitä empatiaa voisi saadakin, jos vilpittömästi haluaisi naisilta neuvoja ja kannustusta ja avautuisi henkilökohtaisella tasolla eikä huutaisi yleistyksiä ja jotain tasoteorioita. Jos mies kirjoittaisi, että hänestä tuntuu pahalta, hän on pettynyt ja surullinen, niin vain trollit pilkkaisivat häntä, kyllä me naiset yrittäisimme tsempata häntä tuntemaan olonsa paremmaksi. Mutta näillä jankutus- ja yleistysketjuilla saadaan aikaiseksi vain päinvastainen reaktio.
Ymmärrän pointtisi, mutta täällä ollaan vastailtu aika tylysti sellaisillekin miehille, jotka ovat vain ketään syyttämättä kertoneet omista kokemuksistaan. Eihän se heidän vikansa ole, jos jotkut toiset miehet käyttäytyvät ääliömäisesti ja alentavasti naisia kohtaan.
Tuntuu myös, että miehet ovat halukkaampia keskustelemaan yleisellä ja naiset taas enemmän yksilökohtaisella tasolla. En tiedä mistä johtuu, ehkä miesten ja naisten aivot toimivat jotenkin erilaisesti tältä osin. Jos joku yksittäinen mies kertoo vaikeuksistaan löytää parisuhde niin se tuntuu herättävän naisissa enemmän myötätuntoa kuin se, että joku mies toteaa, että miesten on yleisesti vaikeampi pariutua ja saada seksiä vaikka sehän fakta.
Mutta eihän sitä voi tietenkään objektiivisesti sanoa, että miesten tai naisten tapa ajatella olisi kumpikaan sen parempi tai oikeampi, ne ovat vain erilaisia keskenään (niin kuin ylipäätään erilaiset näkemykset). Eli sinänsä pidän koko ketjua myös aika turhana tappeluna, vaikka myönnän välillä nauraneeni kun on konkretisoitunut niin hyvin ne erilaiset ajattelutavat ja kumpikin osapuoli vain jankkaa sitä omaansa :D Ja tottahan se harmillisesti on, ettei naiset voi oikein tehdä mitään sille etteivät halua kaikkia miehiä, niin se vain menee että naiset ovat niitä valitsijoita ja joidenkin miesten karu kohtalo on jäädä valinnan ulkopuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Aaaargh, keskustelua sivusta seuranneena meinaan saada aivohalvauksen, kun tässä ketjussa sotii niin vahvasti miesten ja naisten eri näkökulmat ja keskustelu tosiaan tuntuu enemmän sodalta kun kummankaan osapuolen halulta ymmärtää toista osapuolta.
Oma näkemykseni on, että AP:ta lukuun ottamatta ketjuun osallistuneiden miesten ei ole ollut tarkoituksena syyllistää naisia mistään vaan kertoa vain omista kokemuksistaan ja mahdollisesti saada jotain vinkkejä ja tsemppiä. Sehän on täysin inhimillistä, että koettuaan epäonnea jossain asiassa kaipaa muilta myötätuntoa ja ymmärrystä. Harmillisesti langan AP on ollut niin aggressiivinen, että se on saanut naiset puoluskannalle ja hyökkääväksi kaikkia muitakin miehiä kohtaan ja koko ketjussa on ollut tosi ikävä ilmapiiri, joitain yksittäisiä viestejä lukuun ottamatta.
Itse naisena kyllä tiedostan, että sekä seksin että parisuhteen saaminen on minulle sukupuoleni takia helpompaa kuin miehille. Olen itse asiassa todella onnekas että olen syntynyt naiseksi, koska vastaavan ajatus- ja kykyprofiilin omaavana miehenä saattaisin olla vieläkin näin päälle kolmekymppisenä täysin kokematon. Ei tässä ole tarkoitus syyttää ketään ja totta kai jokainen saa valita sellaisen kumppanin kuin haluaa, mutta onhan se selvää, että pariutuminen/seksinsaanti on todella haastavaa tietynlaisille miehille. Heille, joilla ei ole erityisesti ulkonäköä ja/tai sosiaalista kyvykkyyttä. Jotkut onnekkaat tavallisen näköiset, ujot ja hiljaiset miehet löytävät kaltaisensa naisen parisuhteeseen, mutta ei kaikille löydy kaltaistaan naista koska sellaisista naisista on yksinkertaisesti alitarjontaa.
Täällä myös naiset ovat puhuneet, kuinka eivät valitse kumppaniaan mitään tasoja tai vaatimuslistaa tuijottaen vaan sen perusteella, kehen sattuvat rakastumaan. Miltä tuntuisi, jos kerta toisensa jälkeen ihastuisit ja tuntisit jotain selittämätöntä yhteyttä jotakuta miestä kohtaan, mutta tämä mies ei ikinä tuntisi samoin sinua kohtaan? Torjumisia torjumisten jälkeen, samalla kun moni muu ympärilläsi saa juuri sen, johon sattuu rakastumaan. Toki jos on takana useita parisuhteita ja onnistumisia niin on helppo kuitata asia että "no sitten olisin yksin, ei onnellisuuteni ole kenestäkään riippuvainen", mutta jos todella olisit kokenut elämässäsi pelkkiä torjuntoja ja pakkeja niin kyllä se väkisinkin vaikuttaa onnellisuuteesi, ei kukaan ole immuuni toistuvien vastoinkäymisten ja onnistumisten puutteen psykologiselle vaikutukselle.
Korostan yhä, ettei ole tarkoitus syyttää ketään eikä kukaan nainen ole vastuussa kenenkään pariutumisesta, mutta ymmärrän kyllä itse miten jatkuva epäonni parisuhde-elämässä vaikuttaa psyykeeseen ja tulee surullinen olo niiden puolesta, jotka eivät ole onnistuneet saamaan seksiä tai parisuhdetta (niin miesten kuin naistenkin, eihän kaikkia naisiakaan onnista). Voimia kaikille yksinäisille ihmisille.
Miksi oletat, että naisilla ei voisi olla paljonkin kokemusta tuosta? Se, että kirjoitit naisten saavan miehiä helpommin parisuhteen ja seksiä, ei tarkoita sitä, että naiset saisivat aina sen, johon ovat rakastuneet, tai edes sellaisen miehen, josta pitävät. Kyllähän usein seksiä saattaisi olla tarjolla, mutta jos se ei ole sellaista seksiä, jota nainen itse haluaa, niin ei se tarjottu seksi on yhtä tyhjän kanssa. Esimerkiksi, jos nainen haluaisi kumppanuuteen ja molemminpuoliseen kiinnostukseen perustuvan suhteen (joko parisuhteen tai seksisuhteen), mutta hänelle olisi tarjolla vain yhdyntäkeskeisiä yhdenillanjuttuja tuntemattomien miesten kanssa, jotka eivät herätä mitään halua, niin miksi ajatellaan, että nainen on "onnekas", kun hänelle on tarjolla "edes jotain seksiä"? Ja silloin, jos itse toivoo parisuhdetta, mutta tarjolla on pelkkiä yhdenillanjuttuja, on ihminen ihan yhtä pettynyt kuin sellainen, joka toivoisi edes seksiä, mutta ei saa sitäkään.
Näissä keskusteluissa on isona ongelmana se, että miehet syyttelevät naisia ongelmistaan. Tämäkin ketju alkoi viestistä, joka käsitteli sitä, että miesten on vaikea löytää KAUNIITA naisia. Ja lopulta on sivukaupalla tekstiä siitä, miten naiset ovat nirsoja kun iso osa naisista haluaa vaan hyvännäköisiä miehiä. Eli aina päädytään tähän - nainen kun nainen ei kelpaa, vaan pitäisi saada kaunis nainen, mutta sitten naisten (eli käytännössä niiden kauniiden naisten) tulisi kuitenkin ajatella eri tavoin ja HEILLÄ ei tokikaan saisi olla mitään ulkonäkötoiveita.
Yksinäisyys on valtava henkilökohtainen tragedia, samoin sekin voi olla, jos ei saa seksiä. Mutta ei se nyt niinkään mene, että se on sitten aina vastakkaisen sukupuolen syy. Näissä ketjuissa myöskään miehet eivät kuuntele ikinä naisten näkemyksiä. Eli jos naiset sanovat, ettei miehen leuka tai pituus ole ratkaiseva asia, niin tätä ei ikinä uskota, vaan syytellään sivukaupalla naisia siitä, että naisille kelpaa vain rikkaat julkkikset, jotka ovat pitkiä ja joilla on mahdollisimman suuri leuka. Monessakin ketjussa naiset ovat kyllä yrittäneet antaa ihan konkreettisia neuvoja ja jopa tsemppauksia, mutta nämä on joko torjuttu, ignoorattu tai leimattu p*skapuheeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"... onhan se selvää, että pariutuminen/seksinsaanti on todella haastavaa tietynlaisille miehille. Heille, joilla ei ole erityisesti ulkonäköä ja/tai sosiaalista kyvykkyyttä. Jotkut onnekkaat tavallisen näköiset, ujot ja hiljaiset miehet löytävät kaltaisensa naisen parisuhteeseen, mutta ei kaikille löydy kaltaistaan naista koska sellaisista naisista on yksinkertaisesti alitarjontaa."
Ja tällaiset ketjutko lisäävät empatiaa heitä kohtaan? Eiköhän siinä käy ihan päinvastoin.
"Miltä tuntuisi, jos kerta toisensa jälkeen ihastuisit ja tuntisit jotain selittämätöntä yhteyttä jotakuta miestä kohtaan, mutta tämä mies ei ikinä tuntisi samoin sinua kohtaan? Torjumisia torjumisten jälkeen, samalla kun moni muu ympärilläsi saa juuri sen, johon sattuu rakastumaan."
Sama kysymys: tällaiset ketjutko lisäävät empatiaa niitä miehiä kohtaan, jotka kertovat tuollaisista kokemuksista? Väitän, että sitä empatiaa voisi saadakin, jos vilpittömästi haluaisi naisilta neuvoja ja kannustusta ja avautuisi henkilökohtaisella tasolla eikä huutaisi yleistyksiä ja jotain tasoteorioita. Jos mies kirjoittaisi, että hänestä tuntuu pahalta, hän on pettynyt ja surullinen, niin vain trollit pilkkaisivat häntä, kyllä me naiset yrittäisimme tsempata häntä tuntemaan olonsa paremmaksi. Mutta näillä jankutus- ja yleistysketjuilla saadaan aikaiseksi vain päinvastainen reaktio.
Ymmärrän pointtisi, mutta täällä ollaan vastailtu aika tylysti sellaisillekin miehille, jotka ovat vain ketään syyttämättä kertoneet omista kokemuksistaan. Eihän se heidän vikansa ole, jos jotkut toiset miehet käyttäytyvät ääliömäisesti ja alentavasti naisia kohtaan.
Tuntuu myös, että miehet ovat halukkaampia keskustelemaan yleisellä ja naiset taas enemmän yksilökohtaisella tasolla. En tiedä mistä johtuu, ehkä miesten ja naisten aivot toimivat jotenkin erilaisesti tältä osin. Jos joku yksittäinen mies kertoo vaikeuksistaan löytää parisuhde niin se tuntuu herättävän naisissa enemmän myötätuntoa kuin se, että joku mies toteaa, että miesten on yleisesti vaikeampi pariutua ja saada seksiä vaikka sehän fakta.
Mutta eihän sitä voi tietenkään objektiivisesti sanoa, että miesten tai naisten tapa ajatella olisi kumpikaan sen parempi tai oikeampi, ne ovat vain erilaisia keskenään (niin kuin ylipäätään erilaiset näkemykset). Eli sinänsä pidän koko ketjua myös aika turhana tappeluna, vaikka myönnän välillä nauraneeni kun on konkretisoitunut niin hyvin ne erilaiset ajattelutavat ja kumpikin osapuoli vain jankkaa sitä omaansa :D Ja tottahan se harmillisesti on, ettei naiset voi oikein tehdä mitään sille etteivät halua kaikkia miehiä, niin se vain menee että naiset ovat niitä valitsijoita ja joidenkin miesten karu kohtalo on jäädä valinnan ulkopuolelle.
Miten voi olla mahdollista, että naisten on helpompi saada parisuhde kuin miesten? Jos heteroista puhutaan, niin luulisi tuon olevan matemaattinen mahdottomuus. Yksi ongelma näissä "naisten on helpompi saada seksiä" keskusteluissa on se, että kriteerinä käytetään sellaista seksiä, joka näille miehille kelpaisi - vaikka se useimmiten ei ole sitä, mitä naiset haluaisivat. Pitäisikin ennemmin puhua siitä, saavatko ihmiset haluamansalaisia kontakteja ja suhteita - silloin ei suinkaan näytä siltä, että naisilla on helpompaa. Ja kun kuitenkin, jos tarjolla olevat kontaktit ja suhteet ovat sellaisia, joita ihminen ei halua, niin ei hänellä silloin mitenkään helpompaa ole.
Esim. jos nainen etsii seuraa baarissa ja toivoisi löytävänsä parisuhteen, mutta hänelle olisi tarjolla yhden illan juttuja. Palstoilla moni mies ajattelee, että nainen on onnekas, koska hän saisi sitä, mikä miehille itselle riittäisi ainakin ensi alkuun. Mutta jos nainen ei itse saa niistä yhden illan jutuista mitään eikä halua niitä, niin miksi ajatellaan, että hän on jotenkin onnekkaampi? Mies, joka haluaa seksiä, ja nainen, joka haluaa parisuhdetta, ovat yhtä pettyneitä ja epäonnekkaita, jos eivät saa haluamaansa.
Tai sitten, jos jollain miehellä on parisuhteen kriteerinä "kuka tahansa nainen kelpaa, kunhan on mielellään samantasoinen", ja naisella kriteerinä molemminpuolinen kiinnostus ja samanhenkisyys, niin millä perusteella ajatellaan, että tämä nainen on onnekkaampi, jos saisi helpommin suhteen (sen miehen kanssa, joka ei ole hänestä kiinnostunut ihmisenä, mutta jolle riittää kriteeriksi naaraan genitaalit), jos se suhde ei kuitenkaan ole sitä, mitä hän itse haluaa?
Mikäli pidetään näitä naisia onnekkaampina ja ajatellaan, että he saavat helpommin suhteen ja seksiä, olemme asettaneet oletusarvoiseksi näkökulmaksi miesten näkökulman. Mutta miksi?
Vierailija kirjoitti:
Aaaargh, keskustelua sivusta seuranneena meinaan saada aivohalvauksen, kun tässä ketjussa sotii niin vahvasti miesten ja naisten eri näkökulmat ja keskustelu tosiaan tuntuu enemmän sodalta kun kummankaan osapuolen halulta ymmärtää toista osapuolta.
Oma näkemykseni on, että AP:ta lukuun ottamatta ketjuun osallistuneiden miesten ei ole ollut tarkoituksena syyllistää naisia mistään vaan kertoa vain omista kokemuksistaan ja mahdollisesti saada jotain vinkkejä ja tsemppiä. Sehän on täysin inhimillistä, että koettuaan epäonnea jossain asiassa kaipaa muilta myötätuntoa ja ymmärrystä. Harmillisesti langan AP on ollut niin aggressiivinen, että se on saanut naiset puoluskannalle ja hyökkääväksi kaikkia muitakin miehiä kohtaan ja koko ketjussa on ollut tosi ikävä ilmapiiri, joitain yksittäisiä viestejä lukuun ottamatta.
Itse naisena kyllä tiedostan, että sekä seksin että parisuhteen saaminen on minulle sukupuoleni takia helpompaa kuin miehille. Olen itse asiassa todella onnekas että olen syntynyt naiseksi, koska vastaavan ajatus- ja kykyprofiilin omaavana miehenä saattaisin olla vieläkin näin päälle kolmekymppisenä täysin kokematon. Ei tässä ole tarkoitus syyttää ketään ja totta kai jokainen saa valita sellaisen kumppanin kuin haluaa, mutta onhan se selvää, että pariutuminen/seksinsaanti on todella haastavaa tietynlaisille miehille. Heille, joilla ei ole erityisesti ulkonäköä ja/tai sosiaalista kyvykkyyttä. Jotkut onnekkaat tavallisen näköiset, ujot ja hiljaiset miehet löytävät kaltaisensa naisen parisuhteeseen, mutta ei kaikille löydy kaltaistaan naista koska sellaisista naisista on yksinkertaisesti alitarjontaa.
Täällä myös naiset ovat puhuneet, kuinka eivät valitse kumppaniaan mitään tasoja tai vaatimuslistaa tuijottaen vaan sen perusteella, kehen sattuvat rakastumaan. Miltä tuntuisi, jos kerta toisensa jälkeen ihastuisit ja tuntisit jotain selittämätöntä yhteyttä jotakuta miestä kohtaan, mutta tämä mies ei ikinä tuntisi samoin sinua kohtaan? Torjumisia torjumisten jälkeen, samalla kun moni muu ympärilläsi saa juuri sen, johon sattuu rakastumaan. Toki jos on takana useita parisuhteita ja onnistumisia niin on helppo kuitata asia että "no sitten olisin yksin, ei onnellisuuteni ole kenestäkään riippuvainen", mutta jos todella olisit kokenut elämässäsi pelkkiä torjuntoja ja pakkeja niin kyllä se väkisinkin vaikuttaa onnellisuuteesi, ei kukaan ole immuuni toistuvien vastoinkäymisten ja onnistumisten puutteen psykologiselle vaikutukselle.
Korostan yhä, ettei ole tarkoitus syyttää ketään eikä kukaan nainen ole vastuussa kenenkään pariutumisesta, mutta ymmärrän kyllä itse miten jatkuva epäonni parisuhde-elämässä vaikuttaa psyykeeseen ja tulee surullinen olo niiden puolesta, jotka eivät ole onnistuneet saamaan seksiä tai parisuhdetta (niin miesten kuin naistenkin, eihän kaikkia naisiakaan onnista). Voimia kaikille yksinäisille ihmisille.
Tämä viesti on kyllä sen verran hyvä että pitää lainata ja vastata. Tässä on esimerkki millaista dialogin tulisi olla. Asioita tarkastellaan monesta perspektiivistä ja ei yritetä "voittaa" keskustelua vaientamalla toinen hyökkäämällä hänen persoonaansa vastaan, kuten täällä on monesti tapana. Etsin juurikin dialogiin ja eri perspektiiveistä asioita tarkastelemaan kykenevää naista ja täytyy sanoa että harvassa ovat. Edellisessä parisuhteessa erehdyin juuri tällaiseen Ad Hominem- naiseen ja eihän siitä tullut loppujen lopuksi pitkäikäistä suhdetta, kun hänelle parisuhde oli taistelutanner ja kaikkea sanomaani voitiin (ja käytettiin) minua vastaan. Ei herättänyt luottamusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitähän voisi tehdä omaa tasoa nostaakseen, että ihan tavalliset naiset kiinnostuisi? Omat neuvot on käytetty nähtävästi loppuun.
M37
Tee tästä Elämäsi Kesä. Matkustaminen on ehkä tänä kesänä hankalaa, mutta lähde jonnekin. Reppureissaa Suomessa tai Baltian maissa. Älä vietä lomaa kotona. Majoitu hostelleissa tai leirintäalueilla. Voit pitää Tinderin mukana, mutta älä tuhlaa aikaasi siihen. Jos majoitut leirintäalueella, tutustu ihmisiin siellä. Ikään, kansalaisuuteen ja sukupuoleen katsomatta. Ja aivan samat ohjeet hostelleihin.
Löydä uusia Intohimoja. Opettele melomaan tai suppaamaan. Vuokraa fatbike tai lähde vaellukselle. Vuokraa skootteri! Ihan yksinkertaisesti: elä, nauti elämästä, tee hauskoja juttuja, tutustu ihmisiin. Typerä mutta tosi lause "Tekemällä aina samaa saa tulokseksi aina samaa" pitää ihan oikeasti paikkansa. Olen itsekin ollut nettideittikoukussa (ennen Tinderiä) ja kuvitellut, että kun vaan tarpeeksi kauan jaksan selailla ja katson vielä muutaman päivän ja vielä muutaman profiilin niin kyllä sieltä joku löytyy. Eikä löydy. Pidä se Tinder, jos haluat, mutta päätä vaikka viettää seuraavat kaksi kuukautta niin, että et edes etsi ketään mutta pidät hauskaa. Ei se mitään takaa, mutta ainakin elämäsi on sen jälkeen ollut hauskempaa kuin tähän saakka.
Mutta veikkaan, että et niin tee. Löytyy syitä, miksi et voi lähteä Road Tripille sen paremmin Suomeen kuin ulkomaille; et voi yöpyä leirintäalueilla tai hostelleissa, et voi pitää hauskaa. Elokuussa, kun oma juhannuksesta alkava lomani päättyy ja palaan tälle palstalle, olet edelleen täällä.
Minulla on koira niin tuo reppureissaus ei oikein tunnu hyvältä ajatukselta. Eikä se töiden takia onnistu muutoinkaan. Fatbikeä ei tarvitse vuokrata kun minulla on jo se, harrastan maastopyöräilyä ja moottoripyöräilyä sekä kalastusta. Nykyisissä harrastuksissa ei oikein sinkkuja tunnu tapaavan, jotain uutta voisi keksiä kyllä. Kiitos vinkeistä.
M37
🤔 Miten ihmeessä pääsisi erottumaan kun aika samat tarinat (lukuunottamatta kalastusta). Ikäkään ei eroa kuin vuodella. Noh, onneksi en ole viemässä sinun mahdollisuuksia tinderissä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä on sillä kuinka paljon jollain on teoreettista kysyntää, kun oikeassa elämässä (josta tasoteoreetikot tosin ovat täysin pihalla) on vain yksilöitä jotka pariutuvat yksilöllisistä mieltymyksistään lähtien?
Mitä hyötyä minulle on tietää, kuinka monta miestä minusta olisi teoriassa kiinnostunut, kun haluan löytää vain yhden sopivan? Miksi minun pitäisi olla huolissani siitä etten viehätä sitä 99% (tai mitä vaan prosenttia) miehistä, jotka eivät ole minulle match? Eikö ole fiksumpaa koittaa miettiä, missä voisin taata juuri niitä joiden kanssa voisi synkata?
Tosin tässä tämä tasoteorian yksi huutava puute on: siinä ei ole mitään "synkkaamista", vaan parinhaku on kuin postimyyntikuvaston selaamista ja kiukuttelua siitä että Tinderin katalogi ei toimi kun sieltä ei toimitetakaan kotiovelle kestotilausta tietyn tuotekuvauksen täyttäviä naisia jotka tuottavat luotettavasti odotetun määrän seksiä...
Minäpä kerron omalta osaltani mikä se ongelma on.
Olen löytänyt useitakin naisia joiden kanssa synkkaa. On samanlaiset ajatukset ja arvot, samoja harrastuksiakin. Huumori menee yksiin. Yksikään ei ole kiinnostunut parisuhdemielessä. Ainoastaan kavereina.
Kiinnostuneita naisia 0 kpl, kunnes olin 30+.
Sen jälkeen kiinnostuneita ollut muutama. Kaikki eri tyyppisiä kuin minä, siis ei yhteistä puhuttavaa. Kaikilla erilaiset tavoitteet (perhearki, minä vela). Ei yhteisiä harrastuksia, naisia kiinnostaisi kotijutut ja hemmottelujutut, minua enemmänkin liikunta ja sen sellaiset. Kaikki reippaasti ylipainoisia, ylimääräinen suurimmaksi osaksi sektorilla vatsa&vyötärö.
Totuus on yksinkertainen ja karu. Minun hengenheimolaisnaiseni ovat minua kysytympiä. Mielenkiintoisia, ja koska samat harrastukset, yleensä normaalipainoisia.
Miehet joiden kanssa he ovat pariutuneet, tulevat kanssani hyvin juttuun. On vain kaksi eroavaisuutta: he ovat minua komeampia, ja usein myös menestyneempiä.
Naiset jotka kiinnostuvat minusta, vaikuttavat epätoivoisia. Perhe olisi saatava, yksin ei haluta jäädä. Ymmärrän sen, mutta en ole mitä he hakevat, eivätkä he mitä minä haen.
Minua kiinnostavien naisten kanssa kiinnostus on jäänyt yksipuoliseksi. Ja koska ikää on jo 38v, muutosta ei välttämättä ole luvassa.
Esitän väitteen: jos olisin pidempi ja komeampi, tilanne olisi eri.
-eri, m/38
Niin? Ja jos minä olisin uimapukumalli tai edes hoikka ja kaunis, niin ympärilläni olisi kiehnännyt paljon miehiä. En silti sen nopeammin olisi löytänyt puolisoani, joten mitä iloa siitä olisi ollut?
Jokainen voi olla hoikka, se on valinta.
Entä sitten? Niin se ylipaino miehilläkin on valinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä on sillä kuinka paljon jollain on teoreettista kysyntää, kun oikeassa elämässä (josta tasoteoreetikot tosin ovat täysin pihalla) on vain yksilöitä jotka pariutuvat yksilöllisistä mieltymyksistään lähtien?
Mitä hyötyä minulle on tietää, kuinka monta miestä minusta olisi teoriassa kiinnostunut, kun haluan löytää vain yhden sopivan? Miksi minun pitäisi olla huolissani siitä etten viehätä sitä 99% (tai mitä vaan prosenttia) miehistä, jotka eivät ole minulle match? Eikö ole fiksumpaa koittaa miettiä, missä voisin taata juuri niitä joiden kanssa voisi synkata?
Tosin tässä tämä tasoteorian yksi huutava puute on: siinä ei ole mitään "synkkaamista", vaan parinhaku on kuin postimyyntikuvaston selaamista ja kiukuttelua siitä että Tinderin katalogi ei toimi kun sieltä ei toimitetakaan kotiovelle kestotilausta tietyn tuotekuvauksen täyttäviä naisia jotka tuottavat luotettavasti odotetun määrän seksiä...
Minäpä kerron omalta osaltani mikä se ongelma on.
Olen löytänyt useitakin naisia joiden kanssa synkkaa. On samanlaiset ajatukset ja arvot, samoja harrastuksiakin. Huumori menee yksiin. Yksikään ei ole kiinnostunut parisuhdemielessä. Ainoastaan kavereina.
Kiinnostuneita naisia 0 kpl, kunnes olin 30+.
Sen jälkeen kiinnostuneita ollut muutama. Kaikki eri tyyppisiä kuin minä, siis ei yhteistä puhuttavaa. Kaikilla erilaiset tavoitteet (perhearki, minä vela). Ei yhteisiä harrastuksia, naisia kiinnostaisi kotijutut ja hemmottelujutut, minua enemmänkin liikunta ja sen sellaiset. Kaikki reippaasti ylipainoisia, ylimääräinen suurimmaksi osaksi sektorilla vatsa&vyötärö.
Totuus on yksinkertainen ja karu. Minun hengenheimolaisnaiseni ovat minua kysytympiä. Mielenkiintoisia, ja koska samat harrastukset, yleensä normaalipainoisia.
Miehet joiden kanssa he ovat pariutuneet, tulevat kanssani hyvin juttuun. On vain kaksi eroavaisuutta: he ovat minua komeampia, ja usein myös menestyneempiä.
Naiset jotka kiinnostuvat minusta, vaikuttavat epätoivoisia. Perhe olisi saatava, yksin ei haluta jäädä. Ymmärrän sen, mutta en ole mitä he hakevat, eivätkä he mitä minä haen.
Minua kiinnostavien naisten kanssa kiinnostus on jäänyt yksipuoliseksi. Ja koska ikää on jo 38v, muutosta ei välttämättä ole luvassa.
Esitän väitteen: jos olisin pidempi ja komeampi, tilanne olisi eri.
-eri, m/38
Niin? Ja jos minä olisin uimapukumalli tai edes hoikka ja kaunis, niin ympärilläni olisi kiehnännyt paljon miehiä. En silti sen nopeammin olisi löytänyt puolisoani, joten mitä iloa siitä olisi ollut?
Jokainen voi olla hoikka, se on valinta.
Niin? Ja luitko ja ymmärsitkö mitä kirjoitin? En silti olisi sen nopeammin löytänyt puolisoani.
Niin, esittämäsi naispuoleiset vastineet eivät vastanneet lainaamasi miespuoleisia synnynnäisiä ominaisuuksia. Itse väitteestäsi, se perustuu siihen uniikkiin, "the one" fantasiaan, en viitsinyt sitä kommentoida.
Näin aina: rakastuminen = fantasia.
Näkisinpä kerrankin jonkun tasoteoreetikon kertovan siitä, kuinka hän oli ihastunut tai jopa rakastunut johonkin tiettyyn naiseen.
Tekisi jälleen mieli vinkata:
#autismi #asperger #aleksitymia
Ihan vilpittömästi: suurin osa meistä muista ihmisistä ei jaa tuota teidän maailmankuvaanne ja siinä on se ongelma, miksi ette opi ymmärtämään meitä muita.
Tottakai olen ollut ihastunut.
Suurin osa naisista ei jaa realistista maailmankuvaa, emmekä "me" totuuksia tietenkään porukassa lauota, tai netissä omalla nimellä kovin usein. Koska "te" ette siedä sitä, ja yritätte rangaista. Sinunlaisten maailmankuva perustuu kaunisteluun, itselle edulliseen tarinointiin. Meidän muiden kaunistelemattomiin tietoihin, niin lähelle faktaa kuin tässä asiassa voi päästä. Todistusaineisto omista piireistä ei riitä, mutta kun oppii ymmärtämään enemmän, huomaa että oho, noin se menee myös omissa piireissä, tuohan pätee omiin kokemuksiinikin. Sitä ei vaan nähnyt kun oli vielä sinisilmäinen idealisti. Romantikko, jopa.
Niin, lisään vielä, että "the one" fantasiasta luopuminen, tosiasioiden myöntäminen, ei estä ihastumista tai rakastumista. Ja kyllä, olen sekä rakastunut, että rakastanut.
No, en mäkään usko yhteen oikeaan. Mutta onhan se nyt selvää, että on olemassa ihmisiä, jotka on mulle sopivampia elämänkumppaneita, kuin toiset. Ja se nyt on taas sattumaa, että kuka näistä sopivista sattuu olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan, eli "the one".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä on sillä kuinka paljon jollain on teoreettista kysyntää, kun oikeassa elämässä (josta tasoteoreetikot tosin ovat täysin pihalla) on vain yksilöitä jotka pariutuvat yksilöllisistä mieltymyksistään lähtien?
Mitä hyötyä minulle on tietää, kuinka monta miestä minusta olisi teoriassa kiinnostunut, kun haluan löytää vain yhden sopivan? Miksi minun pitäisi olla huolissani siitä etten viehätä sitä 99% (tai mitä vaan prosenttia) miehistä, jotka eivät ole minulle match? Eikö ole fiksumpaa koittaa miettiä, missä voisin taata juuri niitä joiden kanssa voisi synkata?
Tosin tässä tämä tasoteorian yksi huutava puute on: siinä ei ole mitään "synkkaamista", vaan parinhaku on kuin postimyyntikuvaston selaamista ja kiukuttelua siitä että Tinderin katalogi ei toimi kun sieltä ei toimitetakaan kotiovelle kestotilausta tietyn tuotekuvauksen täyttäviä naisia jotka tuottavat luotettavasti odotetun määrän seksiä...
Minäpä kerron omalta osaltani mikä se ongelma on.
Olen löytänyt useitakin naisia joiden kanssa synkkaa. On samanlaiset ajatukset ja arvot, samoja harrastuksiakin. Huumori menee yksiin. Yksikään ei ole kiinnostunut parisuhdemielessä. Ainoastaan kavereina.
Kiinnostuneita naisia 0 kpl, kunnes olin 30+.
Sen jälkeen kiinnostuneita ollut muutama. Kaikki eri tyyppisiä kuin minä, siis ei yhteistä puhuttavaa. Kaikilla erilaiset tavoitteet (perhearki, minä vela). Ei yhteisiä harrastuksia, naisia kiinnostaisi kotijutut ja hemmottelujutut, minua enemmänkin liikunta ja sen sellaiset. Kaikki reippaasti ylipainoisia, ylimääräinen suurimmaksi osaksi sektorilla vatsa&vyötärö.
Totuus on yksinkertainen ja karu. Minun hengenheimolaisnaiseni ovat minua kysytympiä. Mielenkiintoisia, ja koska samat harrastukset, yleensä normaalipainoisia.
Miehet joiden kanssa he ovat pariutuneet, tulevat kanssani hyvin juttuun. On vain kaksi eroavaisuutta: he ovat minua komeampia, ja usein myös menestyneempiä.
Naiset jotka kiinnostuvat minusta, vaikuttavat epätoivoisia. Perhe olisi saatava, yksin ei haluta jäädä. Ymmärrän sen, mutta en ole mitä he hakevat, eivätkä he mitä minä haen.
Minua kiinnostavien naisten kanssa kiinnostus on jäänyt yksipuoliseksi. Ja koska ikää on jo 38v, muutosta ei välttämättä ole luvassa.
Esitän väitteen: jos olisin pidempi ja komeampi, tilanne olisi eri.
-eri, m/38
Oon muutaman vuoden sua nuorempi, mutta mulla on ihan samanlaisia kokemuksia. Huumorin ja ajatusten kanssa ollaan samalla aallonpituudella, mutta nainen ei koe kemiaa. Mun mielestä ollaan perfect match. Mitä tämä naisten kemia sitten on, kun se on selkeästi eri asia kuin minun kemiani. Nainen kuitenkin halusi olla kaveri.
Et herätä naisessa seksuaalista kiinnostusta jostain syystä. Se ei tarkoita että olisit ruma. Joidenkin kanssa ei vaan tule mitään seksuaalisia väristyksiä ja ihastumisen tunteita. Ei voi mitään. Oletko sinä ihastunut naiseen? Onko hän sinusta seksuaalisesti sytyttävä?
Olen ihastunut ja on. Mistä seksuaalinen kiinnostus sitten syntyy naisilla? Ilmeisesti teen jotain väärin enkä tiedä mitä
Kemia on ihan kemiaa, ainakin aika paljon. Ihmisistä erittyy feromoneja. Tuoksut.
Mutta ei mun kokema kemia ole mitään feromoneja tai tuoksuja vaan sitä, että nainen on samankaltainen ja kiva
Tunnetko seksuaalista vetoa jokaiseen naiseen, joka on samankaltainen ja kiva? Pariutumisessa seksuaalinen ulottuvuus on monelle aika olennainen ja yksi osa sitä kemiaa. Jos et tunne, voit miettiä omalta kohdaltasi mistä tämä johtuu. Minä en naisena osaa selittää, miksi kaikki miehet eivät herätä seksuaalista kiinnostusta, vaan erittäin harvat. Pelkästään samankaltaisuus ja luonne siihen ei riitä eikä lisäksi ulkonäkökään, sillä en koe edes kaikkia samankaltaisia, kivoja ja hyvännäköisiä miehiä puoleensavetäviksi.
Iso peukku tälle. Olen huomannut itsekin saman, että seksuaalinen haluttavuus ei aina kulje käsi kädessä komeuden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Aaaargh, keskustelua sivusta seuranneena meinaan saada aivohalvauksen, kun tässä ketjussa sotii niin vahvasti miesten ja naisten eri näkökulmat ja keskustelu tosiaan tuntuu enemmän sodalta kun kummankaan osapuolen halulta ymmärtää toista osapuolta.
Oma näkemykseni on, että AP:ta lukuun ottamatta ketjuun osallistuneiden miesten ei ole ollut tarkoituksena syyllistää naisia mistään vaan kertoa vain omista kokemuksistaan ja mahdollisesti saada jotain vinkkejä ja tsemppiä. Sehän on täysin inhimillistä, että koettuaan epäonnea jossain asiassa kaipaa muilta myötätuntoa ja ymmärrystä. Harmillisesti langan AP on ollut niin aggressiivinen, että se on saanut naiset puoluskannalle ja hyökkääväksi kaikkia muitakin miehiä kohtaan ja koko ketjussa on ollut tosi ikävä ilmapiiri, joitain yksittäisiä viestejä lukuun ottamatta.
Itse naisena kyllä tiedostan, että sekä seksin että parisuhteen saaminen on minulle sukupuoleni takia helpompaa kuin miehille. Olen itse asiassa todella onnekas että olen syntynyt naiseksi, koska vastaavan ajatus- ja kykyprofiilin omaavana miehenä saattaisin olla vieläkin näin päälle kolmekymppisenä täysin kokematon. Ei tässä ole tarkoitus syyttää ketään ja totta kai jokainen saa valita sellaisen kumppanin kuin haluaa, mutta onhan se selvää, että pariutuminen/seksinsaanti on todella haastavaa tietynlaisille miehille. Heille, joilla ei ole erityisesti ulkonäköä ja/tai sosiaalista kyvykkyyttä. Jotkut onnekkaat tavallisen näköiset, ujot ja hiljaiset miehet löytävät kaltaisensa naisen parisuhteeseen, mutta ei kaikille löydy kaltaistaan naista koska sellaisista naisista on yksinkertaisesti alitarjontaa.
Täällä myös naiset ovat puhuneet, kuinka eivät valitse kumppaniaan mitään tasoja tai vaatimuslistaa tuijottaen vaan sen perusteella, kehen sattuvat rakastumaan. Miltä tuntuisi, jos kerta toisensa jälkeen ihastuisit ja tuntisit jotain selittämätöntä yhteyttä jotakuta miestä kohtaan, mutta tämä mies ei ikinä tuntisi samoin sinua kohtaan? Torjumisia torjumisten jälkeen, samalla kun moni muu ympärilläsi saa juuri sen, johon sattuu rakastumaan. Toki jos on takana useita parisuhteita ja onnistumisia niin on helppo kuitata asia että "no sitten olisin yksin, ei onnellisuuteni ole kenestäkään riippuvainen", mutta jos todella olisit kokenut elämässäsi pelkkiä torjuntoja ja pakkeja niin kyllä se väkisinkin vaikuttaa onnellisuuteesi, ei kukaan ole immuuni toistuvien vastoinkäymisten ja onnistumisten puutteen psykologiselle vaikutukselle.
Korostan yhä, ettei ole tarkoitus syyttää ketään eikä kukaan nainen ole vastuussa kenenkään pariutumisesta, mutta ymmärrän kyllä itse miten jatkuva epäonni parisuhde-elämässä vaikuttaa psyykeeseen ja tulee surullinen olo niiden puolesta, jotka eivät ole onnistuneet saamaan seksiä tai parisuhdetta (niin miesten kuin naistenkin, eihän kaikkia naisiakaan onnista). Voimia kaikille yksinäisille ihmisille.
"Ei tässä ole tarkoitus syyttää ketään ja totta kai jokainen saa valita sellaisen kumppanin kuin haluaa, mutta onhan se selvää, että pariutuminen/seksinsaanti on todella haastavaa tietynlaisille miehille. Heille, joilla ei ole erityisesti ulkonäköä ja/tai sosiaalista kyvykkyyttä. Jotkut onnekkaat tavallisen näköiset, ujot ja hiljaiset miehet löytävät kaltaisensa naisen parisuhteeseen, mutta ei kaikille löydy kaltaistaan naista koska sellaisista naisista on yksinkertaisesti alitarjontaa."
Pieni korjaus: tuollaisista naisista ei ole alitarjontaa, vaan päin vastoin ujoja ja hiljaisia naisia on enemmän kuin vastaavia miehiä.
Kyse on siitä että ujoista ja hiljaisista miehistä on ylitarjontaa koska naiset, riippumatta siitä millaisia ovat itse, suosivat reippaita ja rohkeita miehiä jotka näkyvät ja kuuluvat.
Sosissalinen kyvykkyys/halu ottaa sosiaalisia riskejä nähdään johtajaominaisuutena jonka seurauksena mieheltä voi odottaa korkeaa sosiaalista statusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä on sillä kuinka paljon jollain on teoreettista kysyntää, kun oikeassa elämässä (josta tasoteoreetikot tosin ovat täysin pihalla) on vain yksilöitä jotka pariutuvat yksilöllisistä mieltymyksistään lähtien?
Mitä hyötyä minulle on tietää, kuinka monta miestä minusta olisi teoriassa kiinnostunut, kun haluan löytää vain yhden sopivan? Miksi minun pitäisi olla huolissani siitä etten viehätä sitä 99% (tai mitä vaan prosenttia) miehistä, jotka eivät ole minulle match? Eikö ole fiksumpaa koittaa miettiä, missä voisin taata juuri niitä joiden kanssa voisi synkata?
Tosin tässä tämä tasoteorian yksi huutava puute on: siinä ei ole mitään "synkkaamista", vaan parinhaku on kuin postimyyntikuvaston selaamista ja kiukuttelua siitä että Tinderin katalogi ei toimi kun sieltä ei toimitetakaan kotiovelle kestotilausta tietyn tuotekuvauksen täyttäviä naisia jotka tuottavat luotettavasti odotetun määrän seksiä...
Minäpä kerron omalta osaltani mikä se ongelma on.
Olen löytänyt useitakin naisia joiden kanssa synkkaa. On samanlaiset ajatukset ja arvot, samoja harrastuksiakin. Huumori menee yksiin. Yksikään ei ole kiinnostunut parisuhdemielessä. Ainoastaan kavereina.
Kiinnostuneita naisia 0 kpl, kunnes olin 30+.
Sen jälkeen kiinnostuneita ollut muutama. Kaikki eri tyyppisiä kuin minä, siis ei yhteistä puhuttavaa. Kaikilla erilaiset tavoitteet (perhearki, minä vela). Ei yhteisiä harrastuksia, naisia kiinnostaisi kotijutut ja hemmottelujutut, minua enemmänkin liikunta ja sen sellaiset. Kaikki reippaasti ylipainoisia, ylimääräinen suurimmaksi osaksi sektorilla vatsa&vyötärö.
Totuus on yksinkertainen ja karu. Minun hengenheimolaisnaiseni ovat minua kysytympiä. Mielenkiintoisia, ja koska samat harrastukset, yleensä normaalipainoisia.
Miehet joiden kanssa he ovat pariutuneet, tulevat kanssani hyvin juttuun. On vain kaksi eroavaisuutta: he ovat minua komeampia, ja usein myös menestyneempiä.
Naiset jotka kiinnostuvat minusta, vaikuttavat epätoivoisia. Perhe olisi saatava, yksin ei haluta jäädä. Ymmärrän sen, mutta en ole mitä he hakevat, eivätkä he mitä minä haen.
Minua kiinnostavien naisten kanssa kiinnostus on jäänyt yksipuoliseksi. Ja koska ikää on jo 38v, muutosta ei välttämättä ole luvassa.
Esitän väitteen: jos olisin pidempi ja komeampi, tilanne olisi eri.
-eri, m/38
Oon muutaman vuoden sua nuorempi, mutta mulla on ihan samanlaisia kokemuksia. Huumorin ja ajatusten kanssa ollaan samalla aallonpituudella, mutta nainen ei koe kemiaa. Mun mielestä ollaan perfect match. Mitä tämä naisten kemia sitten on, kun se on selkeästi eri asia kuin minun kemiani. Nainen kuitenkin halusi olla kaveri.
Et herätä naisessa seksuaalista kiinnostusta jostain syystä. Se ei tarkoita että olisit ruma. Joidenkin kanssa ei vaan tule mitään seksuaalisia väristyksiä ja ihastumisen tunteita. Ei voi mitään. Oletko sinä ihastunut naiseen? Onko hän sinusta seksuaalisesti sytyttävä?
Olen ihastunut ja on. Mistä seksuaalinen kiinnostus sitten syntyy naisilla? Ilmeisesti teen jotain väärin enkä tiedä mitä
Kemia on ihan kemiaa, ainakin aika paljon. Ihmisistä erittyy feromoneja. Tuoksut.
Mutta ei mun kokema kemia ole mitään feromoneja tai tuoksuja vaan sitä, että nainen on samankaltainen ja kiva
Tunnetko seksuaalista vetoa jokaiseen naiseen, joka on samankaltainen ja kiva? Pariutumisessa seksuaalinen ulottuvuus on monelle aika olennainen ja yksi osa sitä kemiaa. Jos et tunne, voit miettiä omalta kohdaltasi mistä tämä johtuu. Minä en naisena osaa selittää, miksi kaikki miehet eivät herätä seksuaalista kiinnostusta, vaan erittäin harvat. Pelkästään samankaltaisuus ja luonne siihen ei riitä eikä lisäksi ulkonäkökään, sillä en koe edes kaikkia samankaltaisia, kivoja ja hyvännäköisiä miehiä puoleensavetäviksi.
Iso peukku tälle. Olen huomannut itsekin saman, että seksuaalinen haluttavuus ei aina kulje käsi kädessä komeuden kanssa.
Kyllä kulkee.
On syynsä miksi joka kerta naiset mainitsevat esimerkin jossa komea mies ei ollut haluttava, mutta ei koskaan esimerkkiä jossa ruma mies oli haluttava.
Alue: Aihe vapaa
Eli jälleen kaivataan jotain tunnustamista. Mitä haluat minun tunnustavan? Sen olen jo kymmeniä kertoja tunnustanut, että tottakai olen "pinnallinen" merkityksessä, että miehen ulkonäkö ratkaisee. Ja ihan yhtä lailla ratkaisee, supliikki, huumori, vuorovaikutustaidot, se että hän on ylipäänsä paikalla silloin kun haen seuraa (jota en enää hae, kun olen parisuhteessa, mutta ymmärsit varmaan pointin).
Mitä ne yhteiskunnalliset ongelmat ovat, mitä seuraa, ja mistä tarkalleen ottaen ne seuraavat ja miksi? Kuka niille voi tehdä jotain, miten, ja miksi juuri hän/he?