Lue keskustelun säännöt.
Matematiikan tarpeellisuus käytännön elämässä
07.06.2020 |
Minua on v*tuttanut jo pitkään -lähinnä aina- matematiikan glorifiointi aina ja kaikessa. Yläasteelta lähtien olen ollut sitä mieltä, että tulen pärjäämään elämässäni plus-, miinus-, kerto-, jako- ja prosenttilaskuilla.
Tunteeni asian suhteen kärjistyivät hakiessani AMK:hon alalle, jossa matematiikalla ei ole juurikaan mitään tehtävää. Minusta tuntuu kutakuinkin samalle kuin luultavasti vaikkapa ingenjööriksi hakevasta, jonka hakutehtäviin lukeutuisi, sanotaan esimerkiksi, taulun maalaaminen.
Miksi näin, voisiko joku selittää?
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
En ole eläissäni tarvinnut derivaattaa, eksponenttifunktiota, toisen asteen epäyhtälöä, trigonometrisia funktioita. Kauppaopistossa tarvitsin logaritmia, mutta siinäkin riitti, että löysi laskimesta ko. näppäilen. Pythagoraan lausetta olen tarvinnut kerran, olin silloin jo yli 40v.
Koulutukseni on yo-merkonomi, pääaine laskentatoimi. Työssäni mm. hoidan myyntireskontraa ja lasken vuokrankorotuksia sekä lainaosuuslaskelmia.
Minulle on Pythagoraan lauseesta ollut hyötyä käsityöharrastuksessa.
Työskentelen koodarina, ja työssäni en harmikseni tarvitse matematiikkaa mihinkään. Opinnoissa sitä jonkin verran vaadittiin. Pidän kyllä matematiikasta ja mielelläni sitä hyödyntäisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Glorifiointi? Jollei elä keskellä metsää jossain kuopassa, melkein kaikki mitä ympärillään voi nähdä edellyttää matematiikkaa.
Ehkä kommenttisi juuri kuvastaa eroa matemaattisen ja muunlaisen ajattelun välillä.
Tunnen ihmisiä, jotka koko ajan laskevat jotain hereillä ollessaan. Esim. montako kukkaa onmaljakossa, montako mansikkaa täytekakun päällä, montako muurahaista metsässä per neliömetri.
Minä taas en yleensä tuollaisia pohdi, mieti enkä laske vapaaehtoisesti. Tarinat kiinnostavat laskutoimituksia enemmän. Kuka teki mitä,milloin ja miksi, sanoiko joku jotain nokkelaa jne.
Lasken silloin, kun eteeni tulee laskutehtäviä. Kun esim. töissä pitää laskea prosentteja tai kappalemääriä tai kellosta pitää laskea, kauanko on aikaa johonkin määräaikaan.
Muutoin en hahmota elämää matemaattisesti. En ole kokenut elämäni koostuvan matematiikasta, yhtälöistä, todennäköisyyslaskelmasta,vaan tunteista ja kertomuksista. Laskutehtävät ovat siinä pieni osa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole eläissäni tarvinnut derivaattaa, eksponenttifunktiota, toisen asteen epäyhtälöä, trigonometrisia funktioita. Kauppaopistossa tarvitsin logaritmia, mutta siinäkin riitti, että löysi laskimesta ko. näppäilen. Pythagoraan lausetta olen tarvinnut kerran, olin silloin jo yli 40v.
Koulutukseni on yo-merkonomi, pääaine laskentatoimi. Työssäni mm. hoidan myyntireskontraa ja lasken vuokrankorotuksia sekä lainaosuuslaskelmia.
Mainituista trigonometrisilla funktioilla ja Pythagoraalla on kyllä moniakin käyttötarpeita.
Missä konkreettisissa tilanteissa olet käyttänyt ja kuinka usein?
-ap
Minulle on Pythagoraan lauseesta jäänyt mieleen, että yhdessä näytelmässä sitä kutsuttiin nimellä "Pythagoraan housut", koska piirrettynä se muodostaa housumaisen kuvion.
No kyllä minä ainakin kärsin siitä, että ei oo minkäänlaisia matemaattisia lahjoja! Olen täysi Tauno, mitä tulee matematiikkaan ja sanoisin, että elämäni todellakin olisi helpompaa jos osaisin laskea muutakin kuin 1+1.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä amk:n ala ap:llä on kyseessä?
Voidaan miettiä yhdessä, onko matematiikka tarpeellinen vai ei?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän matematikkaa tarvitsee ihan kaikessa. Esim pyykinpesussa arvioin pyykkimäärän ja peruainetarpeen. Ruokaa tehdessä reseptin mukaan voi joutua laskemaan määriä. Kaupassa pitää laskea, mikä pakkauskoko on optimaalisin (aina ei ole kilohintoja) tai onko parempi ostaa valmis/puolivalmis vai pelkät raaka-aineet. Kellonaikojen kanssa on myös laskemista. Jos paistoaika on 40 min, niin milloin se on valmis.
Normaali arki on täynnä matematiikkaa.
Normaali arki on täynnä perusmatematiikkaa. Mutta pääosa koulussa opetettavasta matematiikasta on jotain ihan muuta kuin perusmatematiikkaa.
Tyyliin jotain differentiaalilaskentaa ei tarvitse kuin pieni vähemmistö ihmisistä, mutta silti sitä opetetaan kaikille lukiolaisille.
Jos osaisi derivoinnit hyvin, niin voisi alkaa optimoida asioita. Mutta kun ei osaa, niin täytyy tyytyä mutu-tuntumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ilman matematiikkaa ei olisi mitään av:ta jossa avautua matematiikasta.
Matematiikka on monen asian taustalla. Tekniikan lisäksi vaikka taloustieteessä, lääketieteessä tai ihmistieteissä on asioita jotka eivät selviäisi ilman tilastomatikkaa, esimerkiksi.
Kaikki eivät sitä tarvitse, jotkut eivät opi. Hyvin pärjätään jos spesialistit tarvittaessa hoitavat homman. Mutta, eikö ole aika kiva ymmärtää miksi jotkut jutut ovat niin kuin ovat. Vaikka kultainen leikkaus tai muut suhteet kuvataiteessa tai harmonia musiikissa.
En siis ymmärrä miksi pitäisi jonkin asian osaamista tai tarpeellisuutta yrittää lytätä. Eikö olisi fiksun ja sivistyneisyyteen pyrkivän ihmisen merkki hyväksyä omat rajoituksensa, tehdä parhaansa ymmärtääkseen ja arvostaa lahjakkaampia/ahkerampia/intohimoisesti asiaan suhtautuvia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
persvakoäijä kirjoitti:
Matematiikka on monen asian taustalla. Tekniikan lisäksi vaikka taloustieteessä, lääketieteessä tai ihmistieteissä on asioita jotka eivät selviäisi ilman tilastomatikkaa, esimerkiksi.
Kaikki eivät sitä tarvitse, jotkut eivät opi. Hyvin pärjätään jos spesialistit tarvittaessa hoitavat homman. Mutta, eikö ole aika kiva ymmärtää miksi jotkut jutut ovat niin kuin ovat. Vaikka kultainen leikkaus tai muut suhteet kuvataiteessa tai harmonia musiikissa.
En siis ymmärrä miksi pitäisi jonkin asian osaamista tai tarpeellisuutta yrittää lytätä. Eikö olisi fiksun ja sivistyneisyyteen pyrkivän ihmisen merkki hyväksyä omat rajoituksensa, tehdä parhaansa ymmärtääkseen ja arvostaa lahjakkaampia/ahkerampia/intohimoisesti asiaan suhtautuvia.
Matikkahommat voi jättää spesialisteille. Jos tarvitaan spesialistia, otetaan semmoinen laatikosta. Ihan turha sitä on koulussa siis opettaa.
Vierailija kirjoitti:
En ole eläissäni tarvinnut derivaattaa, eksponenttifunktiota, toisen asteen epäyhtälöä, trigonometrisia funktioita. Kauppaopistossa tarvitsin logaritmia, mutta siinäkin riitti, että löysi laskimesta ko. näppäilen. Pythagoraan lausetta olen tarvinnut kerran, olin silloin jo yli 40v.
Koulutukseni on yo-merkonomi, pääaine laskentatoimi. Työssäni mm. hoidan myyntireskontraa ja lasken vuokrankorotuksia sekä lainaosuuslaskelmia.
Et varmaankaan ole myöskään sijoittanut mihinkään kun et ekponenttifunktioitakaan tarvinnut.
Minä olen vain merkonomi, en edes yo-sellainen, ja silti olen noita kaikkia tarvinnut elämässäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen (diplomi)insinööri ja melkein inhoan matematiikkaa. Mutta siedän sitä kuitenkin koska siitä on apua todellisen mielenkiintoni eli todellisen maailman fysiikan mallintamisessa, erityisesti sähkö- ja automaatiotekniikassa. Esim automaatotekniikan alalaji, säätötekniikka olisi suorastaan mahdotonta jos ei ymmärtäisi laplace-muunnosten matematiikkaa.
Ja mihin sitä (tarkkaa) säätöä tarvitaan? Kämpän termostaatin toiminta, auton polttoaineen annostelu, keraamisen liesitason automatiikka...
Perusmatikkaa tarvitaan melkein päivittäin. Sen sijaan vaativampaa ei niinkään, mutta niiden oppiminen kasvattaa logiikkaa ja ongelmanratkaisukykyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No et kyllä pärjää pelkästään peruslaskutoimisuksilla vaan pitää myös osata itse muodostaa ne peruslaskutoimitukset. Peruslaskutoimituksiinhan suurin osa lopulta perustuu, mutta jos et osaa noita soveltaa millään tavalla, kyllä olet arkielämässä pulassa. Pitää esimerkiksi tietää, miten pinta-alat ja tilavuudet ja kilohinnat muodostuvat tai vaikka mitä tarkoittaa, jos 100 kilometrin matkalla nopeusrajoitukset lasketaan talvirajoituksiin. Ei kukaan sinulle valmiiksi tee sinulle niitä kerto- ja jakolaskuja, vaan sinun pitää itse ymmärtää, mistä ne tulevat.
Kaikista peruskoulun oppiaineista matematiikka on ainoa, jota tarvitsen arkielämässä päivittäin. Tosin yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku riittävät kaikkiin tarpeisiin ja lisäksi sellaiset perusasiat kuin desimaalit, murtoluvut ja piin likiarvo. Näillä selviytyy kaikista tavallisen ihmisen arkilaskuista ja useimmista töistäkin. Joskus pitäisi laskea esimerkiksi riittääkö rahat jonkun alennusmyyntituotteen ostoon, kuinka monta metriä lautaa tarvitaan johonkin pikkuremonttiin tai paljonko pitää ostaa lannoitetta tietylle alalla. Nämä ovat esimerkkejä minun tämänpäivän laskuista.
Vaikka oma työ olisi aivan toisenlaista, matematiikan taidoista on hyötyä. Esimerkiksi pappi voi joutua laskemaan, kuinka paljon hänen pitää varata aikaa kahden eri toimituksen välillä, kun matkaa on x km. Turha perustella matematiikan tarpeettomuutta sillä, että kaiken voi laskea koneella. On paljon nopeampaa laskea yksinkertaiset laskut päässään kun näpytellä konetta, ja toiseksi pitää huomata, jos kone antaakin väärän tuloksen vaikka oman näppäilyvirheen vuoksi.
Suomalaiset eivät tiedä mitä korko tarkoittaa, osaa laskea menoja tai tiedä mihin se raha katoaa, matikkaa tarttee kaikessa varsinkin jos haluaa pitää oman talouden tasapainossa.
Matematiikka mittaa loogista ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoa. Lastensuojelussa tapahtuisi vähemmän oikeusmurhia, jos työntekijöiden looginen ajattelu toimisi.
Kyllähän differentiaalilaskentaa, esim derivointia voi tarvita arkielämässäkin, esimerkiksi jos on koira, jolle haluaa rakentaa talon seinälle aitauksen tiettyä aitamäärää käyttäen ja haluaa tietää, miten aitauksesta saa pinta-alaltaan mahdollisimman suuren tai vaikka miten kukka-astiasta saa tietyllä materiaali määrällä mahdollisimman tilavan. Nuo on vielä jopa helppo ja nopea laskea.
Vierailija kirjoitti:
En ole eläissäni tarvinnut derivaattaa, eksponenttifunktiota, toisen asteen epäyhtälöä, trigonometrisia funktioita. Kauppaopistossa tarvitsin logaritmia, mutta siinäkin riitti, että löysi laskimesta ko. näppäilen. Pythagoraan lausetta olen tarvinnut kerran, olin silloin jo yli 40v.
Koulutukseni on yo-merkonomi, pääaine laskentatoimi. Työssäni mm. hoidan myyntireskontraa ja lasken vuokrankorotuksia sekä lainaosuuslaskelmia.
Et tarvitse koska ohjelmat hoitavat kaikken laskemisen..
Mainituista trigonometrisilla funktioilla ja Pythagoraalla on kyllä moniakin käyttötarpeita.