Lue keskustelun säännöt.
Matematiikan tarpeellisuus käytännön elämässä
07.06.2020 |
Minua on v*tuttanut jo pitkään -lähinnä aina- matematiikan glorifiointi aina ja kaikessa. Yläasteelta lähtien olen ollut sitä mieltä, että tulen pärjäämään elämässäni plus-, miinus-, kerto-, jako- ja prosenttilaskuilla.
Tunteeni asian suhteen kärjistyivät hakiessani AMK:hon alalle, jossa matematiikalla ei ole juurikaan mitään tehtävää. Minusta tuntuu kutakuinkin samalle kuin luultavasti vaikkapa ingenjööriksi hakevasta, jonka hakutehtäviin lukeutuisi, sanotaan esimerkiksi, taulun maalaaminen.
Miksi näin, voisiko joku selittää?
Kommentit (91)
Mulla on dyskalkulia, en osaa laskea juuri ollenkaan. Koskaan en ole törmännyt tilanteeseen, jossa matematiikkaa erityisesti tarvitsisin. Kyllä siis ihan perus laskutoimitukset onnistuu ruokakaupassa jne, mutta esim. kertotauluun/jakokulmaan en ole koskaan oikein kyennyt. Mukavasti olen edennyt urallani ja muutenkin elämässä, ja läpi elämäni olen kuullut olevani fiksu ja saanut hyviä arvosanoja. Vanhempani ovat melkein yhtä avuttomia matemaattisesti kuin minäkin, ja ovat menestyneet elämässään. Että riippuu todellakin alasta, joo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://twitter.com/akipyysing/status/1269681881961897984?s=21
”Kun joku poliitikko tekee jotain loogisesti hönöä, on miusta hilpeää tarkistaa sen koulutodistukset, koska sieltä löytyy yllättävän usein jokin pahansuopainen selitys.
Katri Kulmuni ei näköjään kirjoittanut matematiikkaa ollenkaan😎.”
Niin, miksi me tarvitsemme matematiikkaa? Käytännön välimatkat, rahankäytöt jne. eivät vaadi kuin yläastematikkaa. Jokainen osaa piirtää kaavion ja extrapoloida sitä summittain vaikka ei tarkkoja kaavoja hallitsisikaan.
Jos meillä on kännykkä, jonka jotkut nerot ovat luoneet valtavilla matikkaponnistuksilla, tarvitseeko meidän muuta kuin napsauttaa sitä luurin tai selaimen kuvaa? EIkö riitä, että nämä lukevat matematiikkaa?
Mihin tarvitaan englantia tai muita kieliä, kun kuitenkin virallisia käännöstöitä varten on aina alan ammattilaiset? monta sanaa tarvitaan oluen tilaamiseen tai sanomalla "big mac" macdonaldsissa etelänmatkalla?
Mihin tarvitaan lääketieteen tai psykologian osaamista, antaa lääkäreiden ja psykiatrien kertoa mikä kutakin vaivaa ja määritellä, kuka on sairas ja yhteiskuntakelvoton.
Mihin tarvitaan esim. filosofiaa? Antaa ajattelijoiden ammattilaisten ajatella, jotta me muut voimme keskittyä aivottoman viihteen katsomiseen telkusta ja antaa näiden ammattilaisten kertoa meille, mikä on fiksua ja oikeaa ajattelua.
Näitä samoja kysymyksiä moni valtaapitäväkin kysyy. Ja toivoo vastaukseksi, että ei niitä mihinkään tarvita. vääntäkää sitä vipua tehtaassa, katsokaa aivotonta viihdettä ja älkää missään nimessä lukeko mitään, niin kaikkien elävä on ongelmatonta, tuottavaa ja eliitin mielihaluja palvelevaa.
Peruslaskutoimitusten hallinta riittää oikein hyvin suurimpaan osaan asioita. Ei jotain integraaleja ja matriisilaskentaa tarvitse edes insinöörin työssä. Kunhan osaa prosenttilaskut ja ymmärtää edes vähän jotain tilastojen tulkitsemisesta, niillä pärjää jo pitkälle.
Pääsykokeissa matematiikkaa kuitenkin käytetään arvosteluperusteena siksi, että sen avulla on helpointa erotella jyviä akanoista. Monesti vedetään mutkat suoriksi ja ajatellaan, että matemaattinen kyvykkyys = älykkyys. Ja älykkyyttä arvostetaan alalla kuin alalla. Tällainen yksinkertaistaminen on tehokasta ja helppoa. Ei sillä matikalla aina siis olekaan mitään tekemistä haettavan alan kanssa, ja varmasti moni hyvä hakija jää rannalle esim. psykologian opinnoista juuri siksi. Surullista, mutta totta.
Veikkaan, ettei kulu kovin paljon aikaa siihen, kun valintaperusteita muutetaan ja joudutaan tunnustamaan, ettei matematiikka ole ainoa autuaaksi tekevä asia maailmassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin, miksi me tarvitsemme matematiikkaa? Käytännön välimatkat, rahankäytöt jne. eivät vaadi kuin yläastematikkaa. Jokainen osaa piirtää kaavion ja extrapoloida sitä summittain vaikka ei tarkkoja kaavoja hallitsisikaan.
Jos meillä on kännykkä, jonka jotkut nerot ovat luoneet valtavilla matikkaponnistuksilla, tarvitseeko meidän muuta kuin napsauttaa sitä luurin tai selaimen kuvaa? EIkö riitä, että nämä lukevat matematiikkaa?
Mihin tarvitaan englantia tai muita kieliä, kun kuitenkin virallisia käännöstöitä varten on aina alan ammattilaiset? monta sanaa tarvitaan oluen tilaamiseen tai sanomalla "big mac" macdonaldsissa etelänmatkalla?
Mihin tarvitaan lääketieteen tai psykologian osaamista, antaa lääkäreiden ja psykiatrien kertoa mikä kutakin vaivaa ja määritellä, kuka on sairas ja yhteiskuntakelvoton.
Mihin tarvitaan esim. filosofiaa? Antaa ajattelijoiden ammattilaisten ajatella, jotta me muut voimme keskittyä aivottoman viihteen katsomiseen telkusta ja antaa näiden ammattilaisten kertoa meille, mikä on fiksua ja oikeaa ajattelua.
Näitä samoja kysymyksiä moni valtaapitäväkin kysyy. Ja toivoo vastaukseksi, että ei niitä mihinkään tarvita. vääntäkää sitä vipua tehtaassa, katsokaa aivotonta viihdettä ja älkää missään nimessä lukeko mitään, niin kaikkien elävä on ongelmatonta, tuottavaa ja eliitin mielihaluja palvelevaa.
Wautsi wau, oletpa syvällinen ja viisas ihminen, lumihiutale oikein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matematiikka on ongelmanratkaisua, siinä tarvitaan loogista ajattelua. Siinä on osasyy, miksi se on monen alan pääsykokeissa, mittaa kykyä noihin.
Varmasti ongelmanratkaisua voisi mitata jotenkin muutenkin.
....ei?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri psykologihan tarvitsee sitä matemaattista ajattelua! Ei diagnooseja tehdä hakuammunnalla vaan loogisesti etenevällä analyysillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matematiikka on ongelmanratkaisua, siinä tarvitaan loogista ajattelua. Siinä on osasyy, miksi se on monen alan pääsykokeissa, mittaa kykyä noihin.
Varmasti ongelmanratkaisua voisi mitata jotenkin muutenkin.
Kerropa millä keinoin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne, joilla ei ole kykyä matemaattiseen ajatteluun, eivät myöskään kykene tunnistamaan sen puutetta itsessään. Eivätkä sen paremmin myöskään tarpeellisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan, ettei kulu kovin paljon aikaa siihen, kun valintaperusteita muutetaan ja joudutaan tunnustamaan, ettei matematiikka ole ainoa autuaaksi tekevä asia maailmassa.
Jos nyt ei autuaaksi tekeviä ole mutta kaikkien pedagogisten selvitysten mukaan matematiikka ja äidinkieli ovat hyviä mittareita. Fakta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruslaskutoimitusten hallinta riittää oikein hyvin suurimpaan osaan asioita. Ei jotain integraaleja ja matriisilaskentaa tarvitse edes insinöörin työssä. Kunhan osaa prosenttilaskut ja ymmärtää edes vähän jotain tilastojen tulkitsemisesta, niillä pärjää jo pitkälle.
Pääsykokeissa matematiikkaa kuitenkin käytetään arvosteluperusteena siksi, että sen avulla on helpointa erotella jyviä akanoista. Monesti vedetään mutkat suoriksi ja ajatellaan, että matemaattinen kyvykkyys = älykkyys. Ja älykkyyttä arvostetaan alalla kuin alalla. Tällainen yksinkertaistaminen on tehokasta ja helppoa. Ei sillä matikalla aina siis olekaan mitään tekemistä haettavan alan kanssa, ja varmasti moni hyvä hakija jää rannalle esim. psykologian opinnoista juuri siksi. Surullista, mutta totta.
Joo, ei psykologiassa tietenkään tarvita matematiikkaa. Se on vain jotain Freudin per-aukon ympärillä pyörivien teorioiden jankkaamista, eikä missään nimessä tilastollista analyysiä, korrelaatioiden tekemistä, hajontojen vertailuja, keskiarvoja eikä muutakaan sellasta.
No jos ihan vaikka psykoterapeutin työtä opintojen jälkeen mietit, niin ei, ei kyllä hirveästi mitään monimutkaista tarvita. Keskiarvon laskeminen ja vastaavat yksinkertaiset tehtävät kuuluvat niihin peruslaskutoimituksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, miksi me tarvitsemme matematiikkaa? Käytännön välimatkat, rahankäytöt jne. eivät vaadi kuin yläastematikkaa. Jokainen osaa piirtää kaavion ja extrapoloida sitä summittain vaikka ei tarkkoja kaavoja hallitsisikaan.
Jos meillä on kännykkä, jonka jotkut nerot ovat luoneet valtavilla matikkaponnistuksilla, tarvitseeko meidän muuta kuin napsauttaa sitä luurin tai selaimen kuvaa? EIkö riitä, että nämä lukevat matematiikkaa?
Mihin tarvitaan englantia tai muita kieliä, kun kuitenkin virallisia käännöstöitä varten on aina alan ammattilaiset? monta sanaa tarvitaan oluen tilaamiseen tai sanomalla "big mac" macdonaldsissa etelänmatkalla?
Mihin tarvitaan lääketieteen tai psykologian osaamista, antaa lääkäreiden ja psykiatrien kertoa mikä kutakin vaivaa ja määritellä, kuka on sairas ja yhteiskuntakelvoton.
Mihin tarvitaan esim. filosofiaa? Antaa ajattelijoiden ammattilaisten ajatella, jotta me muut voimme keskittyä aivottoman viihteen katsomiseen telkusta ja antaa näiden ammattilaisten kertoa meille, mikä on fiksua ja oikeaa ajattelua.
Näitä samoja kysymyksiä moni valtaapitäväkin kysyy. Ja toivoo vastaukseksi, että ei niitä mihinkään tarvita. vääntäkää sitä vipua tehtaassa, katsokaa aivotonta viihdettä ja älkää missään nimessä lukeko mitään, niin kaikkien elävä on ongelmatonta, tuottavaa ja eliitin mielihaluja palvelevaa.
Wautsi wau, oletpa syvällinen ja viisas ihminen, lumihiutale oikein.
Ja sinun pointtisi oli? ei mitään? noloa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juuri psykologihan tarvitsee sitä matemaattista ajattelua! Ei diagnooseja tehdä hakuammunnalla vaan loogisesti etenevällä analyysillä.
Kerrotko vielä, mitä monimutkaisia laskutoimituksia näissä analyyseissä tehdään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruslaskutoimitusten hallinta riittää oikein hyvin suurimpaan osaan asioita. Ei jotain integraaleja ja matriisilaskentaa tarvitse edes insinöörin työssä. Kunhan osaa prosenttilaskut ja ymmärtää edes vähän jotain tilastojen tulkitsemisesta, niillä pärjää jo pitkälle.
Pääsykokeissa matematiikkaa kuitenkin käytetään arvosteluperusteena siksi, että sen avulla on helpointa erotella jyviä akanoista. Monesti vedetään mutkat suoriksi ja ajatellaan, että matemaattinen kyvykkyys = älykkyys. Ja älykkyyttä arvostetaan alalla kuin alalla. Tällainen yksinkertaistaminen on tehokasta ja helppoa. Ei sillä matikalla aina siis olekaan mitään tekemistä haettavan alan kanssa, ja varmasti moni hyvä hakija jää rannalle esim. psykologian opinnoista juuri siksi. Surullista, mutta totta.
Joo, ei psykologiassa tietenkään tarvita matematiikkaa. Se on vain jotain Freudin per-aukon ympärillä pyörivien teorioiden jankkaamista, eikä missään nimessä tilastollista analyysiä, korrelaatioiden tekemistä, hajontojen vertailuja, keskiarvoja eikä muutakaan sellasta.
No jos ihan vaikka psykoterapeutin työtä opintojen jälkeen mietit, niin ei, ei kyllä hirveästi mitään monimutkaista tarvita. Keskiarvon laskeminen ja vastaavat yksinkertaiset tehtävät kuuluvat niihin peruslaskutoimituksiin.
Taisit lintsata matematiikan oppitunnit jos sinun matematiikka on vain keskiarvo ja yksinkertaiset tehtävät.
Tuolla on järkipuhetta.
https://www.laakarilehti.fi/ajassa/verkkokommentti/maailma-tarvitsee-mu…
Vierailija kirjoitti:
Kunhan osaa prosenttilaskut ja ymmärtää edes vähän jotain tilastojen tulkitsemisesta, niillä pärjää jo pitkälle.
Niin, kunhan osaisi. Joku vuosi takaperin oli artikkeli, jossa todettiin että n. 1/3 suomalaisista aikuisista EI OSAA edes perus-prosenttilaskuja. Onnea vaan, näitä uunoja viedään pankeissa, kuin kuoriämpäriä...
Monesti vedetään mutkat suoriksi ja ajatellaan, että matemaattinen kyvykkyys = älykkyys. Ja älykkyyttä arvostetaan alalla kuin alalla.
Matemaattinen lahjakkuus kuitenkin indikoi loogista päättelykykyä (ja älykkyyttä) ihan siksi, ettei matematiikka ole mekaanista kaavan vääntämistä, vaan matematiikka on havaintoja ja niiden välisten korrelaatioiden mallintamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruslaskutoimitusten hallinta riittää oikein hyvin suurimpaan osaan asioita. Ei jotain integraaleja ja matriisilaskentaa tarvitse edes insinöörin työssä. Kunhan osaa prosenttilaskut ja ymmärtää edes vähän jotain tilastojen tulkitsemisesta, niillä pärjää jo pitkälle.
Pääsykokeissa matematiikkaa kuitenkin käytetään arvosteluperusteena siksi, että sen avulla on helpointa erotella jyviä akanoista. Monesti vedetään mutkat suoriksi ja ajatellaan, että matemaattinen kyvykkyys = älykkyys. Ja älykkyyttä arvostetaan alalla kuin alalla. Tällainen yksinkertaistaminen on tehokasta ja helppoa. Ei sillä matikalla aina siis olekaan mitään tekemistä haettavan alan kanssa, ja varmasti moni hyvä hakija jää rannalle esim. psykologian opinnoista juuri siksi. Surullista, mutta totta.
Joo, ei psykologiassa tietenkään tarvita matematiikkaa. Se on vain jotain Freudin per-aukon ympärillä pyörivien teorioiden jankkaamista, eikä missään nimessä tilastollista analyysiä, korrelaatioiden tekemistä, hajontojen vertailuja, keskiarvoja eikä muutakaan sellasta.
No jos ihan vaikka psykoterapeutin työtä opintojen jälkeen mietit, niin ei, ei kyllä hirveästi mitään monimutkaista tarvita. Keskiarvon laskeminen ja vastaavat yksinkertaiset tehtävät kuuluvat niihin peruslaskutoimituksiin.
No entä jos mietitään neuropsykologin töitä, piirreanalyysin tutkijaa tai yleensä psykologian kvantitatiivin tutkimusmenetelmin etenevää tutkijaa? Olen kyllä sen verran lukenut psykologian tutkimusartikkeleita että tiedän, että taustalla oleva matematiikka on kohtuullisen monimutkaista. Sinänsä harmi, että tällaisille aloille rahoitusta on olemassa melko runsaasti joihinkin peraukkoteorioiden tutkimiseen verrattuna, mutta "matikkakammo" karkottaa pois monet ihmiset kaikenlaiseen sellaiseen, jossa "matikkaa ei tarvita", vaikka juuri tämä kvantitatiivinen tutkimus olisi hyödyllistä, helppoa, pätevän oloista ja tutkitusti hyvää psykologiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, miksi me tarvitsemme matematiikkaa? Käytännön välimatkat, rahankäytöt jne. eivät vaadi kuin yläastematikkaa. Jokainen osaa piirtää kaavion ja extrapoloida sitä summittain vaikka ei tarkkoja kaavoja hallitsisikaan.
Jos meillä on kännykkä, jonka jotkut nerot ovat luoneet valtavilla matikkaponnistuksilla, tarvitseeko meidän muuta kuin napsauttaa sitä luurin tai selaimen kuvaa? EIkö riitä, että nämä lukevat matematiikkaa?
Mihin tarvitaan englantia tai muita kieliä, kun kuitenkin virallisia käännöstöitä varten on aina alan ammattilaiset? monta sanaa tarvitaan oluen tilaamiseen tai sanomalla "big mac" macdonaldsissa etelänmatkalla?
Mihin tarvitaan lääketieteen tai psykologian osaamista, antaa lääkäreiden ja psykiatrien kertoa mikä kutakin vaivaa ja määritellä, kuka on sairas ja yhteiskuntakelvoton.
Mihin tarvitaan esim. filosofiaa? Antaa ajattelijoiden ammattilaisten ajatella, jotta me muut voimme keskittyä aivottoman viihteen katsomiseen telkusta ja antaa näiden ammattilaisten kertoa meille, mikä on fiksua ja oikeaa ajattelua.
Näitä samoja kysymyksiä moni valtaapitäväkin kysyy. Ja toivoo vastaukseksi, että ei niitä mihinkään tarvita. vääntäkää sitä vipua tehtaassa, katsokaa aivotonta viihdettä ja älkää missään nimessä lukeko mitään, niin kaikkien elävä on ongelmatonta, tuottavaa ja eliitin mielihaluja palvelevaa.
Wautsi wau, oletpa syvällinen ja viisas ihminen, lumihiutale oikein.
Ja sinun pointtisi oli? ei mitään? noloa
Mikä sinun?
Ei kaikkien tarvitse opetella kaikkea.
Perusmatikka on hyödyllistä kaikille, mutta kaikkien ei ole hyötyä opetella vaikkapa integraalilaskentaa. Kaikki syvällisemmät opinnot voi hyvin jättää aiheesta kiinnostuneille.
Yleissivistys on hyvästä, mutta ilman integraaleja on oikein hyvin mahdollista ajatella kriittisesti, eikä tarvitse elää mitään ihmeen kalja-mäkkäri-elämää.
Kyllä siinä vaiheessa kun aikoinaan lukion kirjoituksiin valmistautuessa opettaja joutui 17 vuotiaille ihmisille muistuttamaan, että tunnissa on 60 minuuttia, ei 100 minuuttia, vakuutuin lopullisesti siitä, että matematiikka on normaalin elämän perusta.