Säälittää 4-5v lapset joita istutetaan rattaissa että itse

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä vein vielä viisivuotiasta rattailla tarhaan joka sijaisti mun työmään ihan vieressä 2,5 km päässä. Ei tarvinnut lähteä illalla lenkille ja yhteiset kärryttelyhetket oli molempien mielestä mukavia 🙂

No onhan sitä paljon sellaista mikä on mukavaa, mutta joka ei kuitenkaan ole pidemmän aikavälin vaikutuksilta välttämättä toivottavaa.

Juurihan sillä pidemmällä aikavälillä se rattailla kulkeminen on suotavaa:

lapsi näkee mallin, että omin jaloin voi kulkea. Lapsi näkee myös, että voi kulkea julkisilla välineillä. lisäksi kun on ollut mukava rupatteluhetki, niin se yhdistää lasta ja aikuista. Yhteistä aikaa on myös illalla enemmän, kun ei aikuisen tarvitse mennä autolla kuntosalille.

Jos lapsen vie autolla päiväkotiin, niin lapsi oppii, että omalla autolla kuuluu kulkea. Tämä ajatusmalli säilyy sinne aikuisuuteen asti. Lisäksi aikuisen tarvitsee tehdä enemmän töitä, että maksaa sen auton. Kun käyttäisi rattaita, niin voisi tehdä osittaista työaikaa. Jälleen lisää aikaa olla lapsen kanssa yhdessä, ja mennä vaikka rattaiden avulla läheiseen metsään metsäretkelle. Se joka maksaa sitä autoa on väsynyt töistä, on kärttyinen liikunnan puutteesta, ja ei vietä niin paljon aikaa lapsensa kanssa.

Hanki rattaat, jos sinulla ei ole, koska rattaat pelastavat maailman päästöttömyydellään, ne tuovat fyysistä ja henkistä pääomaa, ja mahdollistavat lisää perheaikaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siitä pääse yli eikä ympäri, että ns. turhaa rattaiden käyttöä on melko paljon. Ja suurelta osin siksi, että ei joko olla tietoisia rattaiden käytön vaihtoehdoista tai ollaan ennakkoluuloisia niiden suhteen.

Miten niin turhaa? Jos joku helpottaa lapsiperheen elämää, niin silloin se nimenomaan EI ole turhaa. Ihan yhtä "turhia" on kantovälineet, pinnasängyt, tuttipullot, maidonkerääjät, lapasenpidikkeet, kurahousut, imetystyynyt, potkupyörät sun muut - oikeastaan ihan kaikki lastentarvikkeet. Ei kukaan niitä ilman kuole, elämä vaan tulee vaikeammaksi. Useimmille vaan se ilman apuvälineitä pärjääminen ei ole mikään itsetarkoitus ja elämän ykkösprioriteetti.

Pointti on se, että niille apuvälineille on usein olemassa vaihtoehtoja, jotka ovat vähintään yhtä hyviä tai jopa parempia. Vaihtoehto voi olla jonkun toisen apuvälineen hyödyntäminen ja/tai toimintatapojen muutos.

No, kerropa niitä järkeviä toimintatapoja, mitä pitää muuttaa?

Ostetaan toinen iso auto?

Ei käydä enää kerhoissa omalla paikkakunnalla eikä naapurikaupungissa muskarissa, jossa on samaan aikaan 5-vuotiaan muskari, 3-vuotiaan muskari, ja perhemuskari äidille ja 2-vuotiaalle. (On muuten hyvin järjestetty meitä ajatellen.)

Syödään kotona vain makaronia, kun ei saa kuljettaa rattailla ruokaa kotiin?

Vähennetään perheaikaa, kun mennään sitten kerhojen jälkeen yhdessä toisen vanhemman kanssa kauppaan. Se toinen vanhempi jättää myös vuorostaan päivittäiset käynnit aamuisin ennen töitään ja töiden jälkeen tarkistamassa, että vanhalla leski-isällään ( 88v) on kaikki kunnossa?

Mitäs jos vaikka... ...menisitte polkupyörällä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siitä pääse yli eikä ympäri, että ns. turhaa rattaiden käyttöä on melko paljon. Ja suurelta osin siksi, että ei joko olla tietoisia rattaiden käytön vaihtoehdoista tai ollaan ennakkoluuloisia niiden suhteen.

Miten niin turhaa? Jos joku helpottaa lapsiperheen elämää, niin silloin se nimenomaan EI ole turhaa. Ihan yhtä "turhia" on kantovälineet, pinnasängyt, tuttipullot, maidonkerääjät, lapasenpidikkeet, kurahousut, imetystyynyt, potkupyörät sun muut - oikeastaan ihan kaikki lastentarvikkeet. Ei kukaan niitä ilman kuole, elämä vaan tulee vaikeammaksi. Useimmille vaan se ilman apuvälineitä pärjääminen ei ole mikään itsetarkoitus ja elämän ykkösprioriteetti.

Pointti on se, että niille apuvälineille on usein olemassa vaihtoehtoja, jotka ovat vähintään yhtä hyviä tai jopa parempia. Vaihtoehto voi olla jonkun toisen apuvälineen hyödyntäminen ja/tai toimintatapojen muutos.

No, kerropa niitä järkeviä toimintatapoja, mitä pitää muuttaa?

Ostetaan toinen iso auto?

Ei käydä enää kerhoissa omalla paikkakunnalla eikä naapurikaupungissa muskarissa, jossa on samaan aikaan 5-vuotiaan muskari, 3-vuotiaan muskari, ja perhemuskari äidille ja 2-vuotiaalle. (On muuten hyvin järjestetty meitä ajatellen.)

Syödään kotona vain makaronia, kun ei saa kuljettaa rattailla ruokaa kotiin?

Vähennetään perheaikaa, kun mennään sitten kerhojen jälkeen yhdessä toisen vanhemman kanssa kauppaan. Se toinen vanhempi jättää myös vuorostaan päivittäiset käynnit aamuisin ennen töitään ja töiden jälkeen tarkistamassa, että vanhalla leski-isällään ( 88v) on kaikki kunnossa?

Mitäs jos vaikka... ...menisitte polkupyörällä?

Ai niinku kolmen taaperon kanssa pyörällä kymmeniä kilsoja päivässä? Räntäsateella ja lumisateessa jne?

Meidän nuorempi lapsi oli 2 vuotiaana jo 103cm ja hänen puhe on ollut aina todella selkeää. Osasi jo tuolloin myös aakkoset, numerot yli sataan ja sanoja englanniksi ja espanjaksi. Lisäksi hänellä on ollut aina paljon tukkaa, ei vauvanakaan ikinä kalju. Bussissa ollessamme hän höpötti tuolloin 6 vuotiaan isoveljensä kanssa aina kaiket matkat ohikulkevista autoista ja niiden merkeistä. Olen varmaan 5 kertaa saanut suoraa kommenttia siitä kuinka noun isoa lasta kuljetan rattaissa ilmaisen matkan toivossa. Olen sitten sanonut lapselle että kerroppas tädille kuinka vanha sinä olet. On sitten ollut hiljaista loppumatkan kun lapsi itse on kertonut olevansa 2 vuotta.

Ps. ko.lapsi on nyt 5 vuotias ja pituuskasvu tasaantunut eikä muutenkaan ole mikään ihmelapsi vaan ihan perus pentu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siitä pääse yli eikä ympäri, että ns. turhaa rattaiden käyttöä on melko paljon. Ja suurelta osin siksi, että ei joko olla tietoisia rattaiden käytön vaihtoehdoista tai ollaan ennakkoluuloisia niiden suhteen.

Miten niin turhaa? Jos joku helpottaa lapsiperheen elämää, niin silloin se nimenomaan EI ole turhaa. Ihan yhtä "turhia" on kantovälineet, pinnasängyt, tuttipullot, maidonkerääjät, lapasenpidikkeet, kurahousut, imetystyynyt, potkupyörät sun muut - oikeastaan ihan kaikki lastentarvikkeet. Ei kukaan niitä ilman kuole, elämä vaan tulee vaikeammaksi. Useimmille vaan se ilman apuvälineitä pärjääminen ei ole mikään itsetarkoitus ja elämän ykkösprioriteetti.

Pointti on se, että niille apuvälineille on usein olemassa vaihtoehtoja, jotka ovat vähintään yhtä hyviä tai jopa parempia. Vaihtoehto voi olla jonkun toisen apuvälineen hyödyntäminen ja/tai toimintatapojen muutos.

No, kerropa niitä järkeviä toimintatapoja, mitä pitää muuttaa?

Ostetaan toinen iso auto?

Ei käydä enää kerhoissa omalla paikkakunnalla eikä naapurikaupungissa muskarissa, jossa on samaan aikaan 5-vuotiaan muskari, 3-vuotiaan muskari, ja perhemuskari äidille ja 2-vuotiaalle. (On muuten hyvin järjestetty meitä ajatellen.)

Syödään kotona vain makaronia, kun ei saa kuljettaa rattailla ruokaa kotiin?

Vähennetään perheaikaa, kun mennään sitten kerhojen jälkeen yhdessä toisen vanhemman kanssa kauppaan. Se toinen vanhempi jättää myös vuorostaan päivittäiset käynnit aamuisin ennen töitään ja töiden jälkeen tarkistamassa, että vanhalla leski-isällään ( 88v) on kaikki kunnossa?

Mitäs jos vaikka... ...menisitte polkupyörällä?

Ai niinku kolmen taaperon kanssa pyörällä kymmeniä kilsoja päivässä? Räntäsateella ja lumisateessa jne?

Mihin sinä ne 3- ja 5-vuotiaat jätit ja otit kaksi taaperoa tilalle?

Vierailija kirjoitti:

Juurihan sillä pidemmällä aikavälillä se rattailla kulkeminen on suotavaa:

lapsi näkee mallin, että omin jaloin voi kulkea. Lapsi näkee myös, että voi kulkea julkisilla välineillä. lisäksi kun on ollut mukava rupatteluhetki, niin se yhdistää lasta ja aikuista. Yhteistä aikaa on myös illalla enemmän, kun ei aikuisen tarvitse mennä autolla kuntosalille.

Jos lapsen vie autolla päiväkotiin, niin lapsi oppii, että omalla autolla kuuluu kulkea. Tämä ajatusmalli säilyy sinne aikuisuuteen asti. Lisäksi aikuisen tarvitsee tehdä enemmän töitä, että maksaa sen auton. Kun käyttäisi rattaita, niin voisi tehdä osittaista työaikaa. Jälleen lisää aikaa olla lapsen kanssa yhdessä, ja mennä vaikka rattaiden avulla läheiseen metsään metsäretkelle. Se joka maksaa sitä autoa on väsynyt töistä, on kärttyinen liikunnan puutteesta, ja ei vietä niin paljon aikaa lapsensa kanssa.

Hanki rattaat, jos sinulla ei ole, koska rattaat pelastavat maailman päästöttömyydellään, ne tuovat fyysistä ja henkistä pääomaa, ja mahdollistavat lisää perheaikaa!

Lapsi näkee tosiaan mallin, että omin jaloin voi kulkea. Mutta samaan aikaan hän konkreettisesti kokee sen, että hänen itsensä ei kuitenkaan tarvitse omin jaloin kulkea. Konkreettinen omakohtainen kokemus on yleensä paljon vahvempi oppimisen väline kuin se, että näkee mitä toiset tekevät.

Rattaissa istuva 4v tjsp. ei opi, että myös hän itse voi hyvin kulkea vaikkapa 2 kilometrin matkan tarhaan tai leikkipuistoon, eikä saavuta fyysisiä valmiuksia sellaiseen suoritukseen, koska kävelykunto ei istuessa parane.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siitä pääse yli eikä ympäri, että ns. turhaa rattaiden käyttöä on melko paljon. Ja suurelta osin siksi, että ei joko olla tietoisia rattaiden käytön vaihtoehdoista tai ollaan ennakkoluuloisia niiden suhteen.

Täällä ei ole kerrottu mitään hyviä rattaiden käytön vaihtoehtoja:

Valjaat, tuolloin ei kuljeta niin pitkiä matkoja kuin rattailla, ei kuljeteta tavaroita. On meillä valjaatkin kotona. Niitä käytetään silloin, kun niitä todella tarvitaan.

Pyörä: Pyörää ei välttämättä saa bussiin. Bussilla ja rattailla voi helposti kulkea naapurikaupunkiin 30 km.

On meillä polkupyörä ja polkupyörän perävaunukin. Tällä systeemillä kuljettaa vain kaksi lasta. Kenet jätät kotiin, kun on kaupunkimatka sinne lähikaupunkiin?

Kävellen: ei mennä sinne naapurikaupunkiin

Auto, taksi. rattaat ovat kätevät, koska niiden käyttämisellä yksityisautoilu vähenee. Toki autolla pääsee mihin vain.

Tietenkään mitään sellaista vaihtoehtoa ei ole, joka tekisi rattaat aina ja kaikkialla tarpeettomiksi. Ihan siitä johtuen, että täydellisiä vaihtoehtoja ei muutenkaan ole olemassa.

Kommentteja yllä lueteltuihin:

- Valjaat ovat aika alikäytetty apuväline, eikä moni selvästikään edes tiedä koko vaihtoehdosta. Toki ne eivät ole vaihtoehto rattaille esimerkiksi silloin, jos lapsi ei jaksa kävellä, on tarve mennä kovaa tai jos rattaat tarvitaan jostain muusta syystä välttämättä mukaan.

- Pyörää voi hyödyntää myös siten, että se on mukana vain bussipysäkille asti tai vaikkapa käyttää pyörää siihen, että ei mene bussipysäkille vaan sen sijaan kauemmas rautatieasemalle. Kokoontaitettavat pyörätkin voivat olla yksi vaihtoehto ratkaista bussikuljetus.

- Pyörän perävaunu ei ole ainoa keino kuljettaa isompaa määrää lapsia pyörän kyydissä. Kaikkein suurin kuljetuskapasiteetti on ns. laatikkopyörillä, joihin mahtuu yleensä ainakin neljä lasta istumaan pyörän etuosassa olevaan laatikkoon. Mm. Tanskassa ja Ruotsissa laatikkopyörät ovat hyvin yleisiä, mutta Suomessa niitä jostain syystä hyvin harvoin näkee. Laatikkopyöriä myydään myös sähköavusteisina.

Olen aupairina tuollaista laatikkopyörää sähköisena ( siinä autottomassa perheessä) käyttänyt. Voin sanoa, että sen verran minulla  on siitä kokemusta, että voin sanoa, että en jaksaisi 60 kilometriä ajaa päivässä 3 lasta ja tavarat kyydissä. Lisäksi voin kokemuksesta kertoa, että niin harvinaisina päivinä, kun oli sohjoista, niin edes sen yhden lapsen kuljetus ei onnistunut.

Vaikka menisimme pyörillä ( huom 2v ja 3v mukana) bussipysäkille, niin naapurikaupungissakin kuljemme: Muskarin jälkeen käymme leikkipuistoissa, asioilla, tapaamme tuttuja jne. Mitenkäs siellä kulkeminen, kun tulee niitä kilometrejä jo siellä helposti 7-8 km?. Kyselinkin jo niitä vinkkejä niistä taittopyöristä noille pienille, ja siitä, miten ne kuljettaa helposti ja muita loukkaamatta siellä bussissa, kun takaisin tullessa on sitten lisäksi se rinkka niitä ostoksia varten, kun niitä ei saa sinne rattaisiin laittaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juurihan sillä pidemmällä aikavälillä se rattailla kulkeminen on suotavaa:

lapsi näkee mallin, että omin jaloin voi kulkea. Lapsi näkee myös, että voi kulkea julkisilla välineillä. lisäksi kun on ollut mukava rupatteluhetki, niin se yhdistää lasta ja aikuista. Yhteistä aikaa on myös illalla enemmän, kun ei aikuisen tarvitse mennä autolla kuntosalille.

Jos lapsen vie autolla päiväkotiin, niin lapsi oppii, että omalla autolla kuuluu kulkea. Tämä ajatusmalli säilyy sinne aikuisuuteen asti. Lisäksi aikuisen tarvitsee tehdä enemmän töitä, että maksaa sen auton. Kun käyttäisi rattaita, niin voisi tehdä osittaista työaikaa. Jälleen lisää aikaa olla lapsen kanssa yhdessä, ja mennä vaikka rattaiden avulla läheiseen metsään metsäretkelle. Se joka maksaa sitä autoa on väsynyt töistä, on kärttyinen liikunnan puutteesta, ja ei vietä niin paljon aikaa lapsensa kanssa.

Hanki rattaat, jos sinulla ei ole, koska rattaat pelastavat maailman päästöttömyydellään, ne tuovat fyysistä ja henkistä pääomaa, ja mahdollistavat lisää perheaikaa!

Lapsi näkee tosiaan mallin, että omin jaloin voi kulkea. Mutta samaan aikaan hän konkreettisesti kokee sen, että hänen itsensä ei kuitenkaan tarvitse omin jaloin kulkea. Konkreettinen omakohtainen kokemus on yleensä paljon vahvempi oppimisen väline kuin se, että näkee mitä toiset tekevät.

Rattaissa istuva 4v tjsp. ei opi, että myös hän itse voi hyvin kulkea vaikkapa 2 kilometrin matkan tarhaan tai leikkipuistoon, eikä saavuta fyysisiä valmiuksia sellaiseen suoritukseen, koska kävelykunto ei istuessa parane.

Höpö höpö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siitä pääse yli eikä ympäri, että ns. turhaa rattaiden käyttöä on melko paljon. Ja suurelta osin siksi, että ei joko olla tietoisia rattaiden käytön vaihtoehdoista tai ollaan ennakkoluuloisia niiden suhteen.

Miten niin turhaa? Jos joku helpottaa lapsiperheen elämää, niin silloin se nimenomaan EI ole turhaa. Ihan yhtä "turhia" on kantovälineet, pinnasängyt, tuttipullot, maidonkerääjät, lapasenpidikkeet, kurahousut, imetystyynyt, potkupyörät sun muut - oikeastaan ihan kaikki lastentarvikkeet. Ei kukaan niitä ilman kuole, elämä vaan tulee vaikeammaksi. Useimmille vaan se ilman apuvälineitä pärjääminen ei ole mikään itsetarkoitus ja elämän ykkösprioriteetti.

Pointti on se, että niille apuvälineille on usein olemassa vaihtoehtoja, jotka ovat vähintään yhtä hyviä tai jopa parempia. Vaihtoehto voi olla jonkun toisen apuvälineen hyödyntäminen ja/tai toimintatapojen muutos.

No, kerropa niitä järkeviä toimintatapoja, mitä pitää muuttaa?

Ostetaan toinen iso auto?

Ei käydä enää kerhoissa omalla paikkakunnalla eikä naapurikaupungissa muskarissa, jossa on samaan aikaan 5-vuotiaan muskari, 3-vuotiaan muskari, ja perhemuskari äidille ja 2-vuotiaalle. (On muuten hyvin järjestetty meitä ajatellen.)

Syödään kotona vain makaronia, kun ei saa kuljettaa rattailla ruokaa kotiin?

Vähennetään perheaikaa, kun mennään sitten kerhojen jälkeen yhdessä toisen vanhemman kanssa kauppaan. Se toinen vanhempi jättää myös vuorostaan päivittäiset käynnit aamuisin ennen töitään ja töiden jälkeen tarkistamassa, että vanhalla leski-isällään ( 88v) on kaikki kunnossa?

Mitäs jos vaikka... ...menisitte polkupyörällä?

Ai niinku kolmen taaperon kanssa pyörällä kymmeniä kilsoja päivässä? Räntäsateella ja lumisateessa jne?

Ai nykyisinko kuljette kymmeniä kilsoja päivässä rattailla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siitä pääse yli eikä ympäri, että ns. turhaa rattaiden käyttöä on melko paljon. Ja suurelta osin siksi, että ei joko olla tietoisia rattaiden käytön vaihtoehdoista tai ollaan ennakkoluuloisia niiden suhteen.

Miten niin turhaa? Jos joku helpottaa lapsiperheen elämää, niin silloin se nimenomaan EI ole turhaa. Ihan yhtä "turhia" on kantovälineet, pinnasängyt, tuttipullot, maidonkerääjät, lapasenpidikkeet, kurahousut, imetystyynyt, potkupyörät sun muut - oikeastaan ihan kaikki lastentarvikkeet. Ei kukaan niitä ilman kuole, elämä vaan tulee vaikeammaksi. Useimmille vaan se ilman apuvälineitä pärjääminen ei ole mikään itsetarkoitus ja elämän ykkösprioriteetti.

Pointti on se, että niille apuvälineille on usein olemassa vaihtoehtoja, jotka ovat vähintään yhtä hyviä tai jopa parempia. Vaihtoehto voi olla jonkun toisen apuvälineen hyödyntäminen ja/tai toimintatapojen muutos.

No, kerropa niitä järkeviä toimintatapoja, mitä pitää muuttaa?

Ostetaan toinen iso auto?

Ei käydä enää kerhoissa omalla paikkakunnalla eikä naapurikaupungissa muskarissa, jossa on samaan aikaan 5-vuotiaan muskari, 3-vuotiaan muskari, ja perhemuskari äidille ja 2-vuotiaalle. (On muuten hyvin järjestetty meitä ajatellen.)

Syödään kotona vain makaronia, kun ei saa kuljettaa rattailla ruokaa kotiin?

Vähennetään perheaikaa, kun mennään sitten kerhojen jälkeen yhdessä toisen vanhemman kanssa kauppaan. Se toinen vanhempi jättää myös vuorostaan päivittäiset käynnit aamuisin ennen töitään ja töiden jälkeen tarkistamassa, että vanhalla leski-isällään ( 88v) on kaikki kunnossa?

Mitäs jos vaikka... ...menisitte polkupyörällä?

Niin sitähän tässä kysellään, että minkälaisella polkupyörällä kuskaisit 2v, 3v ja 5v naapurikaupungissa olevaan muskariin, jonne on noin 30km? Pääosin 100km tienviertä. Ennen kuin menee bussipysäkille on tuon tien ylitys noiden kaikkien lasten kera.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juurihan sillä pidemmällä aikavälillä se rattailla kulkeminen on suotavaa:

lapsi näkee mallin, että omin jaloin voi kulkea. Lapsi näkee myös, että voi kulkea julkisilla välineillä. lisäksi kun on ollut mukava rupatteluhetki, niin se yhdistää lasta ja aikuista. Yhteistä aikaa on myös illalla enemmän, kun ei aikuisen tarvitse mennä autolla kuntosalille.

Jos lapsen vie autolla päiväkotiin, niin lapsi oppii, että omalla autolla kuuluu kulkea. Tämä ajatusmalli säilyy sinne aikuisuuteen asti. Lisäksi aikuisen tarvitsee tehdä enemmän töitä, että maksaa sen auton. Kun käyttäisi rattaita, niin voisi tehdä osittaista työaikaa. Jälleen lisää aikaa olla lapsen kanssa yhdessä, ja mennä vaikka rattaiden avulla läheiseen metsään metsäretkelle. Se joka maksaa sitä autoa on väsynyt töistä, on kärttyinen liikunnan puutteesta, ja ei vietä niin paljon aikaa lapsensa kanssa.

Hanki rattaat, jos sinulla ei ole, koska rattaat pelastavat maailman päästöttömyydellään, ne tuovat fyysistä ja henkistä pääomaa, ja mahdollistavat lisää perheaikaa!

Lapsi näkee tosiaan mallin, että omin jaloin voi kulkea. Mutta samaan aikaan hän konkreettisesti kokee sen, että hänen itsensä ei kuitenkaan tarvitse omin jaloin kulkea. Konkreettinen omakohtainen kokemus on yleensä paljon vahvempi oppimisen väline kuin se, että näkee mitä toiset tekevät.

Rattaissa istuva 4v tjsp. ei opi, että myös hän itse voi hyvin kulkea vaikkapa 2 kilometrin matkan tarhaan tai leikkipuistoon, eikä saavuta fyysisiä valmiuksia sellaiseen suoritukseen, koska kävelykunto ei istuessa parane.

Kylläpähän oppii. Lapset omaksuvat aikuisten arvomaailman. Mitä aikuinen tekee lapsen lapsuudessa, sitä lapsi tekee aikuisuudessa. Jos äiti kuskaa autolla, lapsi hankkii auton. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siitä pääse yli eikä ympäri, että ns. turhaa rattaiden käyttöä on melko paljon. Ja suurelta osin siksi, että ei joko olla tietoisia rattaiden käytön vaihtoehdoista tai ollaan ennakkoluuloisia niiden suhteen.

Täällä ei ole kerrottu mitään hyviä rattaiden käytön vaihtoehtoja:

Valjaat, tuolloin ei kuljeta niin pitkiä matkoja kuin rattailla, ei kuljeteta tavaroita. On meillä valjaatkin kotona. Niitä käytetään silloin, kun niitä todella tarvitaan.

Pyörä: Pyörää ei välttämättä saa bussiin. Bussilla ja rattailla voi helposti kulkea naapurikaupunkiin 30 km.

On meillä polkupyörä ja polkupyörän perävaunukin. Tällä systeemillä kuljettaa vain kaksi lasta. Kenet jätät kotiin, kun on kaupunkimatka sinne lähikaupunkiin?

Kävellen: ei mennä sinne naapurikaupunkiin

Auto, taksi. rattaat ovat kätevät, koska niiden käyttämisellä yksityisautoilu vähenee. Toki autolla pääsee mihin vain.

Tietenkään mitään sellaista vaihtoehtoa ei ole, joka tekisi rattaat aina ja kaikkialla tarpeettomiksi. Ihan siitä johtuen, että täydellisiä vaihtoehtoja ei muutenkaan ole olemassa.

Kommentteja yllä lueteltuihin:

- Valjaat ovat aika alikäytetty apuväline, eikä moni selvästikään edes tiedä koko vaihtoehdosta. Toki ne eivät ole vaihtoehto rattaille esimerkiksi silloin, jos lapsi ei jaksa kävellä, on tarve mennä kovaa tai jos rattaat tarvitaan jostain muusta syystä välttämättä mukaan.

- Pyörää voi hyödyntää myös siten, että se on mukana vain bussipysäkille asti tai vaikkapa käyttää pyörää siihen, että ei mene bussipysäkille vaan sen sijaan kauemmas rautatieasemalle. Kokoontaitettavat pyörätkin voivat olla yksi vaihtoehto ratkaista bussikuljetus.

- Pyörän perävaunu ei ole ainoa keino kuljettaa isompaa määrää lapsia pyörän kyydissä. Kaikkein suurin kuljetuskapasiteetti on ns. laatikkopyörillä, joihin mahtuu yleensä ainakin neljä lasta istumaan pyörän etuosassa olevaan laatikkoon. Mm. Tanskassa ja Ruotsissa laatikkopyörät ovat hyvin yleisiä, mutta Suomessa niitä jostain syystä hyvin harvoin näkee. Laatikkopyöriä myydään myös sähköavusteisina.

Olen aupairina tuollaista laatikkopyörää sähköisena ( siinä autottomassa perheessä) käyttänyt. Voin sanoa, että sen verran minulla  on siitä kokemusta, että voin sanoa, että en jaksaisi 60 kilometriä ajaa päivässä 3 lasta ja tavarat kyydissä. Lisäksi voin kokemuksesta kertoa, että niin harvinaisina päivinä, kun oli sohjoista, niin edes sen yhden lapsen kuljetus ei onnistunut.

Vaikka menisimme pyörillä ( huom 2v ja 3v mukana) bussipysäkille, niin naapurikaupungissakin kuljemme: Muskarin jälkeen käymme leikkipuistoissa, asioilla, tapaamme tuttuja jne. Mitenkäs siellä kulkeminen, kun tulee niitä kilometrejä jo siellä helposti 7-8 km?. Kyselinkin jo niitä vinkkejä niistä taittopyöristä noille pienille, ja siitä, miten ne kuljettaa helposti ja muita loukkaamatta siellä bussissa, kun takaisin tullessa on sitten lisäksi se rinkka niitä ostoksia varten, kun niitä ei saa sinne rattaisiin laittaa?

Nämä matkat ei kun pitenee vaan. Nyt se on jo 60 km päivässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on niin pitkä lapsi että näyttää vuoden, pari ikäistään vanhemmalta rattaissa istuessaan. Ihan normaali muuten ja edelleen rattaissa kuljetettava, ei jaksa kävellä niin pitkiä matkoja eikä sillä vauhdilla, millä kuljetaan pysäkille, pysäkiltä. Voihan tuollaisella 4-5 vuotiaallakin olla pitkä matka pysäkille ja jos ei ole reipas kävelijä niin voi esim. työmatkan jouduttamiseksi olla tarpeen kuljettaa rattaissa. 

Minun mielestä lapsi kyllä jaksaa kävellä pitkiäkin matkoja, jos tähän on totuttu ja annettu lapsen kävellä. Eihän lapsi tietenkään jaksa kävellä, jos aina vaan työnnetään pidemmät matkat rattaissa. Ja mitä tulee lapsen kävely tahtiin, niin lasten kanssa liikkuessa on hyvä varata enemmän aikaa esim lähtee aamulla 10-15min aikaisemmin kävelemään päiväkotiin/pysäkille että lapsi saa kävellä omaa tahtiaan. Näin ainakin meillä on toimittu.

Joo, jos on sellainen lapsi jota huvittaa kävellä. Kyllä lasten annetaan kävellä. Et varmaan ole kokenut sellaista lasta, joka pysähtelee parin metrin välein ihmettelemään jotain tai kitisee tai menee pitkin ojia leikkien samalla jotain. Se ei vain ole kovin hyvä idea silloin kulkea kiireisiä suoritettavia matkoja kävellen, jos haluaa pysyä järjissään ja olla aamuisin kiva sille lapselle, jonka joudut jättämään päiväkotiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siitä pääse yli eikä ympäri, että ns. turhaa rattaiden käyttöä on melko paljon. Ja suurelta osin siksi, että ei joko olla tietoisia rattaiden käytön vaihtoehdoista tai ollaan ennakkoluuloisia niiden suhteen.

Miten niin turhaa? Jos joku helpottaa lapsiperheen elämää, niin silloin se nimenomaan EI ole turhaa. Ihan yhtä "turhia" on kantovälineet, pinnasängyt, tuttipullot, maidonkerääjät, lapasenpidikkeet, kurahousut, imetystyynyt, potkupyörät sun muut - oikeastaan ihan kaikki lastentarvikkeet. Ei kukaan niitä ilman kuole, elämä vaan tulee vaikeammaksi. Useimmille vaan se ilman apuvälineitä pärjääminen ei ole mikään itsetarkoitus ja elämän ykkösprioriteetti.

Pointti on se, että niille apuvälineille on usein olemassa vaihtoehtoja, jotka ovat vähintään yhtä hyviä tai jopa parempia. Vaihtoehto voi olla jonkun toisen apuvälineen hyödyntäminen ja/tai toimintatapojen muutos.

No, kerropa niitä järkeviä toimintatapoja, mitä pitää muuttaa?

Ostetaan toinen iso auto?

Ei käydä enää kerhoissa omalla paikkakunnalla eikä naapurikaupungissa muskarissa, jossa on samaan aikaan 5-vuotiaan muskari, 3-vuotiaan muskari, ja perhemuskari äidille ja 2-vuotiaalle. (On muuten hyvin järjestetty meitä ajatellen.)

Syödään kotona vain makaronia, kun ei saa kuljettaa rattailla ruokaa kotiin?

Vähennetään perheaikaa, kun mennään sitten kerhojen jälkeen yhdessä toisen vanhemman kanssa kauppaan. Se toinen vanhempi jättää myös vuorostaan päivittäiset käynnit aamuisin ennen töitään ja töiden jälkeen tarkistamassa, että vanhalla leski-isällään ( 88v) on kaikki kunnossa?

Mitäs jos vaikka... ...menisitte polkupyörällä?

Ai niinku kolmen taaperon kanssa pyörällä kymmeniä kilsoja päivässä? Räntäsateella ja lumisateessa jne?

Ai nykyisinko kuljette kymmeniä kilsoja päivässä rattailla?

No, meillä ei ole 3 taaperoa, mutta kyllä kuljetaan bussilla kymmeniä kilometrejä niiden 2v, 3v ja 5v kanssa. Rattaat mahdollistavat sen. Päivittäin kuljetaan kävellen niiden rattaiden avustamina 6-16 km. 5-vuotias saa ajoittain seistä seisomalaudalla, mikä on lähes sama asia kuin istuisi rattaissa. Joskus 5v istuu rattaissa, 3v seisoo ja 2v on kiinnitettynä kantoliinalla selkääni. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siitä pääse yli eikä ympäri, että ns. turhaa rattaiden käyttöä on melko paljon. Ja suurelta osin siksi, että ei joko olla tietoisia rattaiden käytön vaihtoehdoista tai ollaan ennakkoluuloisia niiden suhteen.

Täällä ei ole kerrottu mitään hyviä rattaiden käytön vaihtoehtoja:

Valjaat, tuolloin ei kuljeta niin pitkiä matkoja kuin rattailla, ei kuljeteta tavaroita. On meillä valjaatkin kotona. Niitä käytetään silloin, kun niitä todella tarvitaan.

Pyörä: Pyörää ei välttämättä saa bussiin. Bussilla ja rattailla voi helposti kulkea naapurikaupunkiin 30 km.

On meillä polkupyörä ja polkupyörän perävaunukin. Tällä systeemillä kuljettaa vain kaksi lasta. Kenet jätät kotiin, kun on kaupunkimatka sinne lähikaupunkiin?

Kävellen: ei mennä sinne naapurikaupunkiin

Auto, taksi. rattaat ovat kätevät, koska niiden käyttämisellä yksityisautoilu vähenee. Toki autolla pääsee mihin vain.

Tietenkään mitään sellaista vaihtoehtoa ei ole, joka tekisi rattaat aina ja kaikkialla tarpeettomiksi. Ihan siitä johtuen, että täydellisiä vaihtoehtoja ei muutenkaan ole olemassa.

Kommentteja yllä lueteltuihin:

- Valjaat ovat aika alikäytetty apuväline, eikä moni selvästikään edes tiedä koko vaihtoehdosta. Toki ne eivät ole vaihtoehto rattaille esimerkiksi silloin, jos lapsi ei jaksa kävellä, on tarve mennä kovaa tai jos rattaat tarvitaan jostain muusta syystä välttämättä mukaan.

- Pyörää voi hyödyntää myös siten, että se on mukana vain bussipysäkille asti tai vaikkapa käyttää pyörää siihen, että ei mene bussipysäkille vaan sen sijaan kauemmas rautatieasemalle. Kokoontaitettavat pyörätkin voivat olla yksi vaihtoehto ratkaista bussikuljetus.

- Pyörän perävaunu ei ole ainoa keino kuljettaa isompaa määrää lapsia pyörän kyydissä. Kaikkein suurin kuljetuskapasiteetti on ns. laatikkopyörillä, joihin mahtuu yleensä ainakin neljä lasta istumaan pyörän etuosassa olevaan laatikkoon. Mm. Tanskassa ja Ruotsissa laatikkopyörät ovat hyvin yleisiä, mutta Suomessa niitä jostain syystä hyvin harvoin näkee. Laatikkopyöriä myydään myös sähköavusteisina.

Juu kyllä, varmasti jokaisella lapsiperheellä on rahaa ja halua ostaa monen tuhannen euron laatikkopyörä, joka ei mahdu edes säilytykseen mihinkään, ihan vaan siksi että bussilla kulkeminen rattaiden kanssa ärsyttää muita ihmisiä. Mikä siinä on niin vaikea tajuta, että ne rattaat+bussi on vaan monelle yksinkertaisesti kätevin ja edullisia tapa kuljettaa lapsia ja tavaroita paikasta toiseen? Ja millä lailla sen pyörän kyydissä istuminen on lapsen kannalta parempi kuin rattaiden? Eikös se joukkoliikenne ole juuri sitä varten, että ihmiset pääsevät helposti kulkemaan paikasta toiseen. Pienten lasten, varsinkin useamman, kanssa liikkuminen on ihan h*lvetin vaikeaa välillä muutenkin, siihen ottaa kyllä mielellään ihan kaikki apuvälineet käyttöön.

Lapsetkin on niin eri kokoisia ja taitoisia, että mistä tiedätte kuinka vanhoja ketkäkin ovat. Meidän naapurin 3-vuotias on isompi kokoinen kuin meidän 5-vuotias. Ja arvatte varmaan kuinka naapurin rouvaa lapsineen rattailla kulkemassa mulkoillaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siitä pääse yli eikä ympäri, että ns. turhaa rattaiden käyttöä on melko paljon. Ja suurelta osin siksi, että ei joko olla tietoisia rattaiden käytön vaihtoehdoista tai ollaan ennakkoluuloisia niiden suhteen.

Täällä ei ole kerrottu mitään hyviä rattaiden käytön vaihtoehtoja:

Valjaat, tuolloin ei kuljeta niin pitkiä matkoja kuin rattailla, ei kuljeteta tavaroita. On meillä valjaatkin kotona. Niitä käytetään silloin, kun niitä todella tarvitaan.

Pyörä: Pyörää ei välttämättä saa bussiin. Bussilla ja rattailla voi helposti kulkea naapurikaupunkiin 30 km.

On meillä polkupyörä ja polkupyörän perävaunukin. Tällä systeemillä kuljettaa vain kaksi lasta. Kenet jätät kotiin, kun on kaupunkimatka sinne lähikaupunkiin?

Kävellen: ei mennä sinne naapurikaupunkiin

Auto, taksi. rattaat ovat kätevät, koska niiden käyttämisellä yksityisautoilu vähenee. Toki autolla pääsee mihin vain.

Tietenkään mitään sellaista vaihtoehtoa ei ole, joka tekisi rattaat aina ja kaikkialla tarpeettomiksi. Ihan siitä johtuen, että täydellisiä vaihtoehtoja ei muutenkaan ole olemassa.

Kommentteja yllä lueteltuihin:

- Valjaat ovat aika alikäytetty apuväline, eikä moni selvästikään edes tiedä koko vaihtoehdosta. Toki ne eivät ole vaihtoehto rattaille esimerkiksi silloin, jos lapsi ei jaksa kävellä, on tarve mennä kovaa tai jos rattaat tarvitaan jostain muusta syystä välttämättä mukaan.

- Pyörää voi hyödyntää myös siten, että se on mukana vain bussipysäkille asti tai vaikkapa käyttää pyörää siihen, että ei mene bussipysäkille vaan sen sijaan kauemmas rautatieasemalle. Kokoontaitettavat pyörätkin voivat olla yksi vaihtoehto ratkaista bussikuljetus.

- Pyörän perävaunu ei ole ainoa keino kuljettaa isompaa määrää lapsia pyörän kyydissä. Kaikkein suurin kuljetuskapasiteetti on ns. laatikkopyörillä, joihin mahtuu yleensä ainakin neljä lasta istumaan pyörän etuosassa olevaan laatikkoon. Mm. Tanskassa ja Ruotsissa laatikkopyörät ovat hyvin yleisiä, mutta Suomessa niitä jostain syystä hyvin harvoin näkee. Laatikkopyöriä myydään myös sähköavusteisina.

Olen aupairina tuollaista laatikkopyörää sähköisena ( siinä autottomassa perheessä) käyttänyt. Voin sanoa, että sen verran minulla  on siitä kokemusta, että voin sanoa, että en jaksaisi 60 kilometriä ajaa päivässä 3 lasta ja tavarat kyydissä. Lisäksi voin kokemuksesta kertoa, että niin harvinaisina päivinä, kun oli sohjoista, niin edes sen yhden lapsen kuljetus ei onnistunut.

Vaikka menisimme pyörillä ( huom 2v ja 3v mukana) bussipysäkille, niin naapurikaupungissakin kuljemme: Muskarin jälkeen käymme leikkipuistoissa, asioilla, tapaamme tuttuja jne. Mitenkäs siellä kulkeminen, kun tulee niitä kilometrejä jo siellä helposti 7-8 km?. Kyselinkin jo niitä vinkkejä niistä taittopyöristä noille pienille, ja siitä, miten ne kuljettaa helposti ja muita loukkaamatta siellä bussissa, kun takaisin tullessa on sitten lisäksi se rinkka niitä ostoksia varten, kun niitä ei saa sinne rattaisiin laittaa?

Nämä matkat ei kun pitenee vaan. Nyt se on jo 60 km päivässä.

Tottakai vähintään 60 kilometriä päivässä: 30 kilometriä muskariin ja 30 kilometriä takaisin. Ihan on ekaluokan matematiikkaaa. Tuohon ei ole vielä lisätty niitä 7-8 kilometriä seillä naapurikaupungissa. Silloinhan se olisi 67-68km päivässä.

Mutta oliko niitä vinkkejä antaa? Vaiko haluatko vain ilkeillä, koska muut selviävät niin hyvin ilman autoa pelkästään siksi, koska on rattaat käytössä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on niin pitkä lapsi että näyttää vuoden, pari ikäistään vanhemmalta rattaissa istuessaan. Ihan normaali muuten ja edelleen rattaissa kuljetettava, ei jaksa kävellä niin pitkiä matkoja eikä sillä vauhdilla, millä kuljetaan pysäkille, pysäkiltä. Voihan tuollaisella 4-5 vuotiaallakin olla pitkä matka pysäkille ja jos ei ole reipas kävelijä niin voi esim. työmatkan jouduttamiseksi olla tarpeen kuljettaa rattaissa. 

Minun mielestä lapsi kyllä jaksaa kävellä pitkiäkin matkoja, jos tähän on totuttu ja annettu lapsen kävellä. Eihän lapsi tietenkään jaksa kävellä, jos aina vaan työnnetään pidemmät matkat rattaissa. Ja mitä tulee lapsen kävely tahtiin, niin lasten kanssa liikkuessa on hyvä varata enemmän aikaa esim lähtee aamulla 10-15min aikaisemmin kävelemään päiväkotiin/pysäkille että lapsi saa kävellä omaa tahtiaan. Näin ainakin meillä on toimittu.

Joo, jos on sellainen lapsi jota huvittaa kävellä. Kyllä lasten annetaan kävellä. Et varmaan ole kokenut sellaista lasta, joka pysähtelee parin metrin välein ihmettelemään jotain tai kitisee tai menee pitkin ojia leikkien samalla jotain. Se ei vain ole kovin hyvä idea silloin kulkea kiireisiä suoritettavia matkoja kävellen, jos haluaa pysyä järjissään ja olla aamuisin kiva sille lapselle, jonka joudut jättämään päiväkotiin.

Sitä kävelevää lasta voi taluttaa. Silloin se ei pääse pysähtelemään tämän tästä taikka eksy sinne ojanpohjille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siitä pääse yli eikä ympäri, että ns. turhaa rattaiden käyttöä on melko paljon. Ja suurelta osin siksi, että ei joko olla tietoisia rattaiden käytön vaihtoehdoista tai ollaan ennakkoluuloisia niiden suhteen.

Täällä ei ole kerrottu mitään hyviä rattaiden käytön vaihtoehtoja:

Valjaat, tuolloin ei kuljeta niin pitkiä matkoja kuin rattailla, ei kuljeteta tavaroita. On meillä valjaatkin kotona. Niitä käytetään silloin, kun niitä todella tarvitaan.

Pyörä: Pyörää ei välttämättä saa bussiin. Bussilla ja rattailla voi helposti kulkea naapurikaupunkiin 30 km.

On meillä polkupyörä ja polkupyörän perävaunukin. Tällä systeemillä kuljettaa vain kaksi lasta. Kenet jätät kotiin, kun on kaupunkimatka sinne lähikaupunkiin?

Kävellen: ei mennä sinne naapurikaupunkiin

Auto, taksi. rattaat ovat kätevät, koska niiden käyttämisellä yksityisautoilu vähenee. Toki autolla pääsee mihin vain.

Tietenkään mitään sellaista vaihtoehtoa ei ole, joka tekisi rattaat aina ja kaikkialla tarpeettomiksi. Ihan siitä johtuen, että täydellisiä vaihtoehtoja ei muutenkaan ole olemassa.

Kommentteja yllä lueteltuihin:

- Valjaat ovat aika alikäytetty apuväline, eikä moni selvästikään edes tiedä koko vaihtoehdosta. Toki ne eivät ole vaihtoehto rattaille esimerkiksi silloin, jos lapsi ei jaksa kävellä, on tarve mennä kovaa tai jos rattaat tarvitaan jostain muusta syystä välttämättä mukaan.

- Pyörää voi hyödyntää myös siten, että se on mukana vain bussipysäkille asti tai vaikkapa käyttää pyörää siihen, että ei mene bussipysäkille vaan sen sijaan kauemmas rautatieasemalle. Kokoontaitettavat pyörätkin voivat olla yksi vaihtoehto ratkaista bussikuljetus.

- Pyörän perävaunu ei ole ainoa keino kuljettaa isompaa määrää lapsia pyörän kyydissä. Kaikkein suurin kuljetuskapasiteetti on ns. laatikkopyörillä, joihin mahtuu yleensä ainakin neljä lasta istumaan pyörän etuosassa olevaan laatikkoon. Mm. Tanskassa ja Ruotsissa laatikkopyörät ovat hyvin yleisiä, mutta Suomessa niitä jostain syystä hyvin harvoin näkee. Laatikkopyöriä myydään myös sähköavusteisina.

Olen aupairina tuollaista laatikkopyörää sähköisena ( siinä autottomassa perheessä) käyttänyt. Voin sanoa, että sen verran minulla  on siitä kokemusta, että voin sanoa, että en jaksaisi 60 kilometriä ajaa päivässä 3 lasta ja tavarat kyydissä. Lisäksi voin kokemuksesta kertoa, että niin harvinaisina päivinä, kun oli sohjoista, niin edes sen yhden lapsen kuljetus ei onnistunut.

Vaikka menisimme pyörillä ( huom 2v ja 3v mukana) bussipysäkille, niin naapurikaupungissakin kuljemme: Muskarin jälkeen käymme leikkipuistoissa, asioilla, tapaamme tuttuja jne. Mitenkäs siellä kulkeminen, kun tulee niitä kilometrejä jo siellä helposti 7-8 km?. Kyselinkin jo niitä vinkkejä niistä taittopyöristä noille pienille, ja siitä, miten ne kuljettaa helposti ja muita loukkaamatta siellä bussissa, kun takaisin tullessa on sitten lisäksi se rinkka niitä ostoksia varten, kun niitä ei saa sinne rattaisiin laittaa?

Nämä matkat ei kun pitenee vaan. Nyt se on jo 60 km päivässä.

Ihan ohis, mutta mitä on 30+30? Jos se ei siis ole 60?

Vierailija kirjoitti:

Lapsetkin on niin eri kokoisia ja taitoisia, että mistä tiedätte kuinka vanhoja ketkäkin ovat. Meidän naapurin 3-vuotias on isompi kokoinen kuin meidän 5-vuotias. Ja arvatte varmaan kuinka naapurin rouvaa lapsineen rattailla kulkemassa mulkoillaan.

No ne mulkoilijat  on niitä rattaista valittavia av-mammoja!