Haluaisin tähän selkeän vastauksen naisilta jotta voin päättää elämäni suunnan

Vierailija kirjoitti:

Miehen kannattaa optimoida ajankäyttönsä ja tekemisensä eri ikäkausina:

0-10 lapsuus

10-20 koulu

20-30 opiskelu, seksi

30-40 työ, ura, raha

40-50 vaimo, perhe, omaisuus

50-60 vapaus, harrastukset

60-70 yhteisö, lapsenlapset

70- muistelut

Olet kohdassa 40-50 eli etsi vaimo ja perusta perhe ja hanki omakotitalo.

Olen oikeasti kohdassa 0-10.

ap

Yleinen ongelma on ehkä ylipäätään se että ihmiset olettaa paljon asioita.. itse oon tosi ulospäinsuuntautunut, elämäniloinen, tuun juttuun about kaikkien kanssa, hauska, rento jne.. myös aika kaunis, en instabeibi-tyyliin, ennemminkin sellainen klassisen kaunis, ei mitään tekojuttuja.. oon tosi monta kertaa kuullu juurikin joltain vähän ujommalta ”nörtiltä” että kiinnostaisi mutta kun tietää ettei ole mitään saumoja.. ja kun just ne älykkäät, rauhalliset, vähän ujot miehet on se mun juttu.. mutta ne sitten ilmeisesti ajattelee että kiinnostun ”menestyvistä ja menevistä pukumiehistä” tms..

Eli älä ap oleta että et varmasti nyt kelpaisi tuollekaan tms... mutta ymmärrän, historia painaa, sitä voi yrittää hieman muuttaa mutta kyllä se vaan painaa, halusi tai ei, mikä sitten vaikuttaa siihen omaan toimintaan :/

Mutta kuten sanottua, edelleenkään se kokemattomuus ei olisi kynnyskysymys, älä määritä itseäsi niin kamalasti sen kautta, vaikka tää taas kuuluu kategoriaan helppo sanoa....

-se 32v

Yksinkertainen neuvo: Älä kerro.

Ainakaan ei kannata tavoitella ikäistäsi jolla lapsia. On niin suuri kontrasti lapsellisen ja lapsettoman elämissä. Lapsellinen on tottunut vastuuseen toisesta ihmisestä ja lapseton taas ei. Suhde dynamiikka ei toimi. Tiedän tämän siksi että olen pariinkiin kertaan yrittänyt suhdetta ikäiseni lapsettoman miehen kanssa ja tuskastuin molemmilla kerroilla siiheen että tietyistä asioista on pystyttävä sopimaan etukäteen ja ne pitävät. Lapsilleni on isä eli huoltajaa en suhteessani kaivannut ja olivat murkkuiässä. Silloin kun lapset olivat kanssani, mikään extemporee ei ole mahdollista koska lapsille omat harrastukset ja sitä kautta oma elämä. Turhaa oli kiukutella silloin etten voi osallistua johonkin yllättävään ja tämän tein selväksi molemmille eikä kuitenkaan ollut selvä vaan sain kuittailua kuinka lapset on tärkeämpi kuin parisuhde. No yllätys, niin onkin silloin kun ovat kasvuiässä.

Jatka ap elämääsi ja tee hyviä asioita. Älä kuitenkaan jäädytä itseäsi ja ole avoin. Enkä tarkoita hulluna suinpäin kaikkiin tilanteisiin ryntäämistä vaan rauhaksiin katselet. Yksi puoli vuotta on vasta tutustumista eikä sitoumus loppuelämästä.

Vierailija kirjoitti:

Yksinkertainen neuvo: Älä kerro.

Sanoisin että huono neuvo.. kaikki ansaitsee kumppanin jolle kelpaa sellaisena kun on, koska on ihmisiä joita tuo ei edes haittaa, joten miksi salata? Ne joita haittaa, ei ole ap:ta varten muutenkaan

Se 32v.

Luin ketjun ja paras neuvo on varmaan, että et kerro etkä mieti asiaa. Olet niin poikkeava, että ei sitä kannata mainostaa eikä sitä kannata miettiä kuin esteenä. Ei se ole mahdotonta saavuttaa suhdetta, mutta parempi, jos sitä ei oleta.

Vierailija kirjoitti:

Yksinkertainen neuvo: Älä kerro.

Näin mulle on sanottu. Olen pohtinut tätä. Olen päätynyt lopputulemaan, että ei kannata suoraan kertoa, mutta ei ehkä myöskään kannata valehdella. Pitää löytää oikea ihminen, joka voisi hyväksyä mut, mutta pitää myös tutustua sen verran, että tietää voisiko hän hyväksyä. En siis tietenkään kerro suoraan, mutta jos mulle tärkeä ihminen kysyy niin voin ehkä tunnustaa.

ap

Yli 120 vastausta. Tee johtopäätös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksinkertainen neuvo: Älä kerro.

Näin mulle on sanottu. Olen pohtinut tätä. Olen päätynyt lopputulemaan, että ei kannata suoraan kertoa, mutta ei ehkä myöskään kannata valehdella. Pitää löytää oikea ihminen, joka voisi hyväksyä mut, mutta pitää myös tutustua sen verran, että tietää voisiko hän hyväksyä. En siis tietenkään kerro suoraan, mutta jos mulle tärkeä ihminen kysyy niin voin ehkä tunnustaa.

ap

Ajattele asiaa sitten myös sen naisen kannalta niin että jos et kerro tai johdat vaikenemalla harhaan, voi se rikkoa luottamusta teidän välillä.. Ja itse asiassa tiedän kohtuu tarkkaan mistä puhun, sillä mulle on käynyt juuri noin.. kokematon mies valehteli asiasta suoraa.. muutenkin arvostan rehellisiä ja suoraselkäisiä ihmisiä, vaikeat tilanteet vasta paljastavat ihmisen todellisen luonteen, joten vaikka asia voikin olla vaikea kertoa, mulle salaaminen olis paljon pahempi..

Se 32v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleinen ongelma on ehkä ylipäätään se että ihmiset olettaa paljon asioita.. itse oon tosi ulospäinsuuntautunut, elämäniloinen, tuun juttuun about kaikkien kanssa, hauska, rento jne.. myös aika kaunis, en instabeibi-tyyliin, ennemminkin sellainen klassisen kaunis, ei mitään tekojuttuja.. oon tosi monta kertaa kuullu juurikin joltain vähän ujommalta ”nörtiltä” että kiinnostaisi mutta kun tietää ettei ole mitään saumoja.. ja kun just ne älykkäät, rauhalliset, vähän ujot miehet on se mun juttu.. mutta ne sitten ilmeisesti ajattelee että kiinnostun ”menestyvistä ja menevistä pukumiehistä” tms..

Eli älä ap oleta että et varmasti nyt kelpaisi tuollekaan tms... mutta ymmärrän, historia painaa, sitä voi yrittää hieman muuttaa mutta kyllä se vaan painaa, halusi tai ei, mikä sitten vaikuttaa siihen omaan toimintaan :/

Mutta kuten sanottua, edelleenkään se kokemattomuus ei olisi kynnyskysymys, älä määritä itseäsi niin kamalasti sen kautta, vaikka tää taas kuuluu kategoriaan helppo sanoa....

-se 32v

Älykäs ja ujo mies siis tarkoittaa pitkää, komeaa ja menestyvää miestä hoka ehkä vähän ujostelee.

Nyt sä teet just sitä missä sanoin että ihmiset menee harhaan.. mulle esimerkiksi aito läsnäolo, kyky kuunnella ja keskustella, huomioida toinen ja hyväsydämisyys sekä älykkyys ilman että siitä tekee numeroa on asioita jotka arvostan korkealle.. ei esimerkiksi ne komeat kasvot toki haittaa, mutta mitä niillä tekee jos sisältö ei toimi? En mä välitä omaan ulkonäkööni liittyvistä kehuista, mutta kivat, selkeästi ajatuksella sanotut kommentit esimerkiksi luonteesta kyllä pysäyttää..

Se 32v.

Vierailija kirjoitti:

Yli 120 vastausta. Tee johtopäätös.

Ei se ole niin helppoa. Laskin ketjun vastaukset eikä sieltä selkeää suuntaa löytynyt. Jonkin mielestä kannattaa luovuttaa, mutta sitten heti perään joku sanoo, että kannattaa yrittää. Halusin vastauksen. Tämä ketju vain sekoitti entisestään päätäni. Nyt haluan yhtäaikaa lopettaa yrittämisen ja samalla melkein uskon, että 40 v kokematon mies voi löytää itselleen mukavan naisen. En tiedä mitä ajatella.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yli 120 vastausta. Tee johtopäätös.

Ei se ole niin helppoa. Laskin ketjun vastaukset eikä sieltä selkeää suuntaa löytynyt. Jonkin mielestä kannattaa luovuttaa, mutta sitten heti perään joku sanoo, että kannattaa yrittää. Halusin vastauksen. Tämä ketju vain sekoitti entisestään päätäni. Nyt haluan yhtäaikaa lopettaa yrittämisen ja samalla melkein uskon, että 40 v kokematon mies voi löytää itselleen mukavan naisen. En tiedä mitä ajatella.

ap

Jos et osaa ajatella niin voin sulle sanoa, että mieti muuta. Palkkaisitko sä työpaikkaan ihmisen, joka haluaa osata, mutta ei omaa kokemusta? Niin. Naiset ajattelevat samalla tavalla. Jos sua ei ole kukaan nainen halunnut niin ei kukaan sua tule haluamaan. Niin se on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Annan sulle neuvon naisena: keskity muuhun juttuun. Ei ole todennäköistä, että löydät kumppania. Saatat löytää, mutta ei siihen kannata enää tuossa iässä ja kokemattomana keskittyä. Siksi mieti muita juttuja.

Kuten itse ketjussa totesin, toisille kokemattomuus ei oo mikään sen suurempi juttu, muilla asioilla on enemmän painoarvoa.. joten en lähtisi sen takia toivetta parisuhteesta hylkäämään.. Kyse on oikeasti vain siitä että onnistuu kohtaamaan itselleen sen sopivan, oli kokemusta tai ei..

Olisko sulle itselle ihan ok nyt vaan todeta että elät ilman parisuhdetta loppuelämäs, keskityt vaan muuhun? Helppo ehkä sano mutta aika kummallinen heitto kyllä..

T. Itsekin nainen, 32v

Jos on ollut 40 v ilman, niin ehkä siihen on tottunut? Se on normaalia.

Kukaan ei totu olemaan ilman rakkautta. Sitä toivoo osakseen hautaan saakka, sanoi mitä sanoi.

T. Saman verran ilman ollut nainen sivusta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yli 120 vastausta. Tee johtopäätös.

Ei se ole niin helppoa. Laskin ketjun vastaukset eikä sieltä selkeää suuntaa löytynyt. Jonkin mielestä kannattaa luovuttaa, mutta sitten heti perään joku sanoo, että kannattaa yrittää. Halusin vastauksen. Tämä ketju vain sekoitti entisestään päätäni. Nyt haluan yhtäaikaa lopettaa yrittämisen ja samalla melkein uskon, että 40 v kokematon mies voi löytää itselleen mukavan naisen. En tiedä mitä ajatella.

ap

Tässä sulle tiivistelmä:

Toisia häiritsee, joko kokemattomuus tai sen tuomat sivuilmiöt. Näitä ihmisiä on varmasti suurempi osa. Nämä ovat myös varmasti aika lailla valtavirtanaisia. Hyvä uutinen on se, että ko. Naiset ei ole niitä joille nyt muutenkaan ehkä parhaiten sovit tai he sopisivat sulle, joten et käytännössä menetä sillä saralla mitään.

Sitten toisia ei häiritse, tai ainakaan eivät tee siitä kynnyskysymystä. Näitä varmasti vähemmän, mutta tähän joukkoon kuuluu myös juuri ne valtavirrasta poikkeavat, hieman oudon ihanat tapaukset jotka ovat sitä porukkaa joiden kanssa sulla taas voisi olla se kestävä tulevaisuus.

”Never give up on something you can't go a day without thinking about.”

Se 32v.

Ja hei sitten muuten vaihtoehtoinen näkemys vielä tohon, vähän epävarmat ja hermostuneet miehet on mun mielestä paljon söpömpiä kuin yli-itsevarmat alfat :)[/quote]

Samoin. Ainut huono puoli heissä on se vaikeus. Eivät itse tee aloitteita, joten naisena se on tehtävä eikä ne aina sitäkään tajua ellei ihan suoraan sano että hei, olen kiinnostunut sinusta. Ujojen naisten kohdalla tätä ei välttämättä tapahdu, he eivät uskalla tehdä aloitetta ja mieskään uskalla. Sellaisia tilanteita on tullut elämän aikana paljon, että selvästi kumpikin on ollut kiinnostunut ja on kemiaa, mutta kumpikaan ei uskalla tehdä mitään ja sitten tilanne lipuu ohi. Sitä jää sitten miettimään ja katumaan, mutta kuitenkin sen saman virheen toistaa aina. Ei vaan pysty uskomaan itseensä ja se epävarmuus vain pahenee vuosi vuodelta.

En minäkään ole koskaan tykännyt sellaisista yli-itsevarmoista alfoista jotka kuvittelee olevansa taivaanlahja naisille. Heille on omat ottajansa, herkkyys vetoaa minuun enemmän. En oikein tiedä mitä herkkänä naisena edes tekisin jonkun yli-itsevarman alfan kanssa, mitä siitä suhteesta tulisi kun toinen on kova ja toinen pehmeä? Ellei nimenomaisesti etsi sellaista suhdetta, onhan ihmisillä erilaisia haluja ja toiveita, mutta mun toiveissa olisi tasavertainen suhde.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleinen ongelma on ehkä ylipäätään se että ihmiset olettaa paljon asioita.. itse oon tosi ulospäinsuuntautunut, elämäniloinen, tuun juttuun about kaikkien kanssa, hauska, rento jne.. myös aika kaunis, en instabeibi-tyyliin, ennemminkin sellainen klassisen kaunis, ei mitään tekojuttuja.. oon tosi monta kertaa kuullu juurikin joltain vähän ujommalta ”nörtiltä” että kiinnostaisi mutta kun tietää ettei ole mitään saumoja.. ja kun just ne älykkäät, rauhalliset, vähän ujot miehet on se mun juttu.. mutta ne sitten ilmeisesti ajattelee että kiinnostun ”menestyvistä ja menevistä pukumiehistä” tms..

Eli älä ap oleta että et varmasti nyt kelpaisi tuollekaan tms... mutta ymmärrän, historia painaa, sitä voi yrittää hieman muuttaa mutta kyllä se vaan painaa, halusi tai ei, mikä sitten vaikuttaa siihen omaan toimintaan :/

Mutta kuten sanottua, edelleenkään se kokemattomuus ei olisi kynnyskysymys, älä määritä itseäsi niin kamalasti sen kautta, vaikka tää taas kuuluu kategoriaan helppo sanoa....

-se 32v

Älykäs ja ujo mies siis tarkoittaa pitkää, komeaa ja menestyvää miestä hoka ehkä vähän ujostelee.

Nyt sä teet just sitä missä sanoin että ihmiset menee harhaan.. mulle esimerkiksi aito läsnäolo, kyky kuunnella ja keskustella, huomioida toinen ja hyväsydämisyys sekä älykkyys ilman että siitä tekee numeroa on asioita jotka arvostan korkealle.. ei esimerkiksi ne komeat kasvot toki haittaa, mutta mitä niillä tekee jos sisältö ei toimi? En mä välitä omaan ulkonäkööni liittyvistä kehuista, mutta kivat, selkeästi ajatuksella sanotut kommentit esimerkiksi luonteesta kyllä pysäyttää..

Se 32v.

Käytännössä tarkoittaa sitä etteivät pelkät komeat kasvot riitä, mutta elleivät kasvot ole komeat, niin jäädään vain kavereiksi.

Okei, no, mä yritin. Ollaan selkeästi hyvin erilaisia, ja olkoot niin. Sanonpahan vaan että ulkonäkö kokee paljon nopeammin inflaation kun ihanat luonteenpiirteet.. mulle riittää että mies on mun omissa silmissä ihanan näköinen, aivan sama mitä muut sanoo. Ja makuja on niin monenlaisia että siitä on turha edes avata keskustelua. On esimerkiksi useampi ”naisten mielestä kuuma julkkismies” joissa en näe mitään ihmeellistä, kun sitten joku monen mielestä täysin tavallinen on omaan silmään helmi.. Joten, case closed :)

Se 32v.

Vierailija kirjoitti:

Ja hei sitten muuten vaihtoehtoinen näkemys vielä tohon, vähän epävarmat ja hermostuneet miehet on mun mielestä paljon söpömpiä kuin yli-itsevarmat alfat :)

Samoin. Ainut huono puoli heissä on se vaikeus. Eivät itse tee aloitteita, joten naisena se on tehtävä eikä ne aina sitäkään tajua ellei ihan suoraan sano että hei, olen kiinnostunut sinusta. Ujojen naisten kohdalla tätä ei välttämättä tapahdu, he eivät uskalla tehdä aloitetta ja mieskään uskalla. Sellaisia tilanteita on tullut elämän aikana paljon, että selvästi kumpikin on ollut kiinnostunut ja on kemiaa, mutta kumpikaan ei uskalla tehdä mitään ja sitten tilanne lipuu ohi. Sitä jää sitten miettimään ja katumaan, mutta kuitenkin sen saman virheen toistaa aina. Ei vaan pysty uskomaan itseensä ja se epävarmuus vain pahenee vuosi vuodelta.

En minäkään ole koskaan tykännyt sellaisista yli-itsevarmoista alfoista jotka kuvittelee olevansa taivaanlahja naisille. Heille on omat ottajansa, herkkyys vetoaa minuun enemmän. En oikein tiedä mitä herkkänä naisena edes tekisin jonkun yli-itsevarman alfan kanssa, mitä siitä suhteesta tulisi kun toinen on kova ja toinen pehmeä? Ellei nimenomaisesti etsi sellaista suhdetta, onhan ihmisillä erilaisia haluja ja toiveita, mutta mun toiveissa olisi tasavertainen suhde.

Juuri tuollainen tilanne mulla oli käsissä hetki sitten. Ihanan ujo ja söpösti hermostunut, tosi fiksu ja kiva mies. Tein kaikki aloitteet numeroiden vaihtamisesta deittien suunnitteluun ja jälkikäteen kyselemiseen saakka, ja sain kaverikortin. Kiva. No jos jotain positiivista, niin ainakaan se ei ollut epätoivoinen ja ottanut mitä tahansa epäkiinnostavaa vastaan. Vaan harmittaahan se silti. Näitä kun on niin harvassa.

Ihan siis ehdottomasti kärkeen menee sellainen mies, joka ajattelee ja tuntee jotain. Hermoiluhan just kertoo siitä, että jotakin tunne-elämää on olemassa ja asioilla on väliä. Panomiehet hoitakoot sitten oman tonttinsa, niiden kohderyhmäkin on hyvin erilainen.

Sivusta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yli 120 vastausta. Tee johtopäätös.

Ei se ole niin helppoa. Laskin ketjun vastaukset eikä sieltä selkeää suuntaa löytynyt. Jonkin mielestä kannattaa luovuttaa, mutta sitten heti perään joku sanoo, että kannattaa yrittää. Halusin vastauksen. Tämä ketju vain sekoitti entisestään päätäni. Nyt haluan yhtäaikaa lopettaa yrittämisen ja samalla melkein uskon, että 40 v kokematon mies voi löytää itselleen mukavan naisen. En tiedä mitä ajatella.

ap

Tässä sulle tiivistelmä:

Toisia häiritsee, joko kokemattomuus tai sen tuomat sivuilmiöt. Näitä ihmisiä on varmasti suurempi osa. Nämä ovat myös varmasti aika lailla valtavirtanaisia. Hyvä uutinen on se, että ko. Naiset ei ole niitä joille nyt muutenkaan ehkä parhaiten sovit tai he sopisivat sulle, joten et käytännössä menetä sillä saralla mitään.

Sitten toisia ei häiritse, tai ainakaan eivät tee siitä kynnyskysymystä. Näitä varmasti vähemmän, mutta tähän joukkoon kuuluu myös juuri ne valtavirrasta poikkeavat, hieman oudon ihanat tapaukset jotka ovat sitä porukkaa joiden kanssa sulla taas voisi olla se kestävä tulevaisuus.

”Never give up on something you can't go a day without thinking about.”

Se 32v.

Osasit hienosti summata tämän ketjun.

Ongelma mun kohdalla on tuo käsite valtavirrasta. Jos se on se todennäköisin nainen jonka kohtaan niin se tarkoittaa, että tulen kohtaamaan paljon hylkäämisiä. He voisivat tykätä musta, mutta he eivät tykkää kokemattomuudesta tai siitä mitä siitä ajattelevat. On oikein ajatella, että he eivät olisi olleet mulle oikeita, mutta miksi ajatella noin? He ovat normaaleja naisia. Mä haluan olla normaali. Jos suljen normaalit pois itseltäni niin minkä se tekee minusta?

Enkä mä voi kokemattomuuttani mainostaa. Se olisi sosiaalinen itsemurha. Vaikka joku voisi hyväksyä kokemattomuuden keski-ikäiseltä mieheltä, ei hän hyväksyisi sen mainostamista.

ap

2 vaihtoehtoa: Jos olet valmis perheen perustamiseen, sulla voi olla hyvätkin saumat. Deittimarkkinoilla on todella paljon pulaa miehistä, jotka haluaisivat perheen. Sen sijaan miehistä, jotka "haluavat pitää hauskaa" eli panna ilman velvollisuuksia ja sitoumuksia, on aivan järkyttävä ylitarjonta. Suurin osa miehistä, jotka haluavat parisuhteen, putoavat myös tähän kategoriaan ja parisuhde nähdään vain vakituisena panona.

Toinen vaihtoehto on etsiä joku yhtä kokematon nainen. Tartu vaikka tuohon 42-vuotiaaseen, joka lankaan ilmoittautui. Jos otat jonkun muun, joudut todennäköisesti diilaamaan sen kanssa, että hän on sinua huomattavasti kokeneempi eikä ole välttämättä enää kiinnostunut käymään läpi kaikkia parisuhteen hömpötyksiä, esim. romantiikkaa tai ujoja ensisuudelmia ym.

Vierailija kirjoitti:

Yksinkertainen neuvo: Älä kerro.

Jos on ollut nelikymppiseksi asti kokematon, kyllä sen huomaa ihmisen käytöksestä. Kuten aiemmin jo todettiin, ihminen muuttuu erilaiseksi ilman kokemusta parisuhteista, se muuttaa ihmistä, susta tulee vähän "outo". Eikä niitä omia outouksia itse välttämättä niin huomaa mutta muut kyllä huomaa ne.

Eli ei tässä asiassa oikein voi valehdella, voi vain toivoa että löytyy joku samassa tilanteessa oleva, tai sellainen joka ei tuomitse siitä vaikka itsellään olisikin kokemuksia.