Haluaisin tähän selkeän vastauksen naisilta jotta voin päättää elämäni suunnan

Vierailija kirjoitti:

Herkkänä ja massasta poikkeavana elämä menee aivan eri tavalla kuin ns. normaaleilla, olitpa mies tai nainen.

Terveisin toinen samanlainen, mutta nainen, jolle ei nykyajan deittimaailma avaudu ja joka on ollut aina yksin

Tämä oli hyvä tiivistys. Näinhän se menee.

Olen aloittajan ikäinen nainen. Mulla on ollut kuusi seksikumppania, joista en ole halunnut ketään. Olen siis tyytynyt ottamaan sen mitä olen saanut, vain siksi, etten ole saanut sitä mitä olisin halunnut. Muussa tapauksessa olisin edelleen neitsyt.

Olenko onnellinen? En helvetissä. En ole kostunut noista kokemuksistani mitään. Olisin halunnut rakastaa jotakuta enkä ole saanut siihen mahdollisuutta. Ihan yksi tyhjän kanssa nuo seksikokemukset. Niiden perusteella seksi toisen ihmisen kanssa on tylsintä mitä voi olla.

Ekan kerran elämässäni kävin treffeillä tämän vuoden puolella. Minusta meni tosi hyvin ja olin innoissani. Miehestä ei kuulunut mitään. Sellaista se.

Minä en kuitenkaan ajatellut tehdä mitään päätöksiä. Älkää tekään (ketju-ap ja lanka-ap) tehkö. Eletään omannäköistä elämää ja ehkä kohdataan joku. Todennäköisesti ei kohdata, mutta eihän sitä ikinä tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avaatko hieman sitä millaisen naisen haluaisit ja millainen itse olet? Mielelläni voin yrittää vastata järkevästi niin että siitä olisi apuakin, mutta tarvitsisin hieman paremman kokonaiskuvan :)

En voi kuin vastata omien kokemusteni pohjalta. Olen elämäni aikana viehättynyt monenlaisista naisista. He ovat olleet ujoja, ulospäin suuntautuneita, rohkeita ja poikkeuksellisia. Ehkä se mikä heitä on yhdistänyt on se, että he eivät kulje samaa tietä kuin suurin osa. He näkevät polun vieressä olevan vesilammikon mahdollisuutena hypätä siihen, kun keskiarvoihminen kiertäisi lammikon. Tuo on kuitenkin hyvin pinnallista. Jos ajattelen ihmisenä niin viehätyn tyypeistä, jotka ajattelevat, kyseenalaistavat ja osaavat olla sinut itsensä kanssa. Jos voit olla tyytyväinen hiljaisessa huoneessa kirjan kanssa niin tykkään sinusta.

Minä? Olen kokematon, keski-ikäinen mies. Pyrin olemaan oma itseni ja tykkäämään siitä, mutta se on vaikeaa.

ap

Uskon että sain hyvin kiinni tuosta ensimmäisestä osiosta, mutta huomaatko mitä vastasit toiseen? On hyvä että pyrit pitämään itsestäsi sellaisena kuin olet, muttet kertonut silti itsestäsi oikeastaan mitään.. Mikä on sun intohimo? Viihdytkö kotona vai pidätkö matkustelusta? Oletko sisimmältäsi rauhallinen vai kriisiherkkä? Viihdytkö huomion keskipisteenä vai taka-alalla? Tykkäätkö keskustella? Jos, mitkä on sun lempi aiheet? Millainen huumorintaju sulla on? Oletko herkkä? Mitä asioita odotat parisuhteelta? Mitä uskot että sulla on annettavaa toiselle? Annat kiinnostavamman kuvan itsestäsi kun kerrot heti kysyttäessä jotain mistä saa jo hyvän realistisen kuvan susta :)

Ymmärrän mitä tarkoitat, mutta tuo on hankalin asia mun elämässäni. En halua puhua itsestäni ja kaiken lisäksi kokemattomuuden verho asettaa päälleni sellaisen pimeyden, että koen puhumisen mahdottomaksi. Olen intohimoinen ihminen. Rakastan musiikkia, ruokaa ja arkkitehtuuria. Olen pohtiva ja keskusteleva mies, joka viehättyy kaikesta älyllisestä. Nauran usein, kaikelle. Itken usein, enkä häpeä sitä. Haluan väitellä, mutta väittelyn jälkeen haluan kätellä ja halata hyvässä hengessä. Kaikki tämä on minua, mutta en osaa siitä puhua.

ap

Kyllä mä ymmärrän, mutta hyvältähän toi kuulostaa. En meinaa sanoa että älä luovuta, koska sen sanominen ja toteutus käytännössä on hieman eri tasoilla.. mutta sitä tarkoitan kuitenkin :)

Se voi kuulostaa hyvältä, mutta ei ole sitä. Jos se olisi hyvä niin en olisi kokematon 40-vuotias mies.

ap

No, sanotaan sitten näin että mulle kokemattomuus ei olisi deal breaker jos muut asiat natsaisi miehen kanssa. Esim. taas tupakanpoltto tai alkoholin runsas käyttö on jotain mikä ei vaan yksinkertaisesti käy, ihan sama mitä muuta joku mies olisi. Ja itse en ole kokematon, päälle 30v jolla muutama pitkä parisuhde, eli kyse ei ole siitä että kokemattomuus ei olisi ongelma koska itsekin olen. En vaan näe sitä erityisen häiritsevänä :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jossain voi olla joku sinua varten. Sitä ei kukaan tiedä - ei edes mammat täällä. Mutta muista: älä anna epätoivon vallata mieltäsi. Ole iloinen, kohtelias ja rehti. Älä tavoittele kuuta taivaalta, mutta älä myöskään tyydy sellaiseen ihmiseen jota et oikeasti rakasta. Ole avoin.

Tsemppiä.

Yritän olla paras mahdollinen ihminen muita kohtaan. En voisi olla muuten. En halua siitä kiitosta. Oletan että niin toimivat kaikki ja siksi minäkin. Silti olen itsekäs. Haluaisin itselleni myös onnea. Ja rakkautta.

ap

Tuo asenne on hyvä, mutta sillä särkee herkästi sydämensä. Mä ainakaan en koskemattomana naisena edes uskaltaudu suhteeseen tässä nykymaailmassa, jossa ihmissuhteita ei oteta niin toisissaan.

Millä noista särjen sydämeni?

ap

Olettamalla että kaikki haluavat olla parhaita mahdollisia ihmisiä muita kohtaan.

Ei saa olla naiivi. Ymmärrän sen. En vain haluaisi olla kyyninen.

Haluan uskoa ihmisistä parasta, mutta ehkä se johtuu kokemattomuudestani?

ap

Ei se johdu kokemattomuudestasi. On meitä muitakin jotka uskomme ihmisten olevan pohjimmiltaan hyviä. Noin niinkuin yleisesti. Tottakai on myös mätiä omenia joukossa, mutta kyllä minusta suurin osa ihmisistä on hyviä ihmisiä. Ja en ole kokematon sen enempää parisuhteiden, seksisuhteiden kuin muidenkaan ihmissuhteiden saralla.

Kiitos. En haluaisi muuttaa sitä mitä olen.

Ymmärrän kyllä, että tämä voi lyödä välillä sormille, mutta ei se mua haittaa. Jos siirtyisin kyynisyyden ja katkeruuden maailmaan niin se tekisi arjestani vieläkin hankalampaa. Haluan säilyttää sen vähänkin hyvän, jota ajatuksissani vielä on.

ap

Keskity muihin asioihin, niin että saat itsellesi elämänsisältöä, kaverisuhteita, asioita, jotka tuottavat sinulle iloa.  Pyri tasapainoon ja tyytyväisyyteen.

Sitten saatat löytää myös parisuhteen. On äärettömän raskasta olla vastuussa jonkun onnesta ja elämänsisällöstä, em. puuttuminen karkottaa kumppaniehdokkaat.

Vierailija kirjoitti:

Keskity muihin asioihin, niin että saat itsellesi elämänsisältöä, kaverisuhteita, asioita, jotka tuottavat sinulle iloa.  Pyri tasapainoon ja tyytyväisyyteen.

Sitten saatat löytää myös parisuhteen. On äärettömän raskasta olla vastuussa jonkun onnesta ja elämänsisällöstä, em. puuttuminen karkottaa kumppaniehdokkaat.

Jos luit ketjun niin aloittajalla oli nämä asiat ihan kunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avaatko hieman sitä millaisen naisen haluaisit ja millainen itse olet? Mielelläni voin yrittää vastata järkevästi niin että siitä olisi apuakin, mutta tarvitsisin hieman paremman kokonaiskuvan :)

En voi kuin vastata omien kokemusteni pohjalta. Olen elämäni aikana viehättynyt monenlaisista naisista. He ovat olleet ujoja, ulospäin suuntautuneita, rohkeita ja poikkeuksellisia. Ehkä se mikä heitä on yhdistänyt on se, että he eivät kulje samaa tietä kuin suurin osa. He näkevät polun vieressä olevan vesilammikon mahdollisuutena hypätä siihen, kun keskiarvoihminen kiertäisi lammikon. Tuo on kuitenkin hyvin pinnallista. Jos ajattelen ihmisenä niin viehätyn tyypeistä, jotka ajattelevat, kyseenalaistavat ja osaavat olla sinut itsensä kanssa. Jos voit olla tyytyväinen hiljaisessa huoneessa kirjan kanssa niin tykkään sinusta.

Minä? Olen kokematon, keski-ikäinen mies. Pyrin olemaan oma itseni ja tykkäämään siitä, mutta se on vaikeaa.

ap

Uskon että sain hyvin kiinni tuosta ensimmäisestä osiosta, mutta huomaatko mitä vastasit toiseen? On hyvä että pyrit pitämään itsestäsi sellaisena kuin olet, muttet kertonut silti itsestäsi oikeastaan mitään.. Mikä on sun intohimo? Viihdytkö kotona vai pidätkö matkustelusta? Oletko sisimmältäsi rauhallinen vai kriisiherkkä? Viihdytkö huomion keskipisteenä vai taka-alalla? Tykkäätkö keskustella? Jos, mitkä on sun lempi aiheet? Millainen huumorintaju sulla on? Oletko herkkä? Mitä asioita odotat parisuhteelta? Mitä uskot että sulla on annettavaa toiselle? Annat kiinnostavamman kuvan itsestäsi kun kerrot heti kysyttäessä jotain mistä saa jo hyvän realistisen kuvan susta :)

Ymmärrän mitä tarkoitat, mutta tuo on hankalin asia mun elämässäni. En halua puhua itsestäni ja kaiken lisäksi kokemattomuuden verho asettaa päälleni sellaisen pimeyden, että koen puhumisen mahdottomaksi. Olen intohimoinen ihminen. Rakastan musiikkia, ruokaa ja arkkitehtuuria. Olen pohtiva ja keskusteleva mies, joka viehättyy kaikesta älyllisestä. Nauran usein, kaikelle. Itken usein, enkä häpeä sitä. Haluan väitellä, mutta väittelyn jälkeen haluan kätellä ja halata hyvässä hengessä. Kaikki tämä on minua, mutta en osaa siitä puhua.

ap

Kyllä mä ymmärrän, mutta hyvältähän toi kuulostaa. En meinaa sanoa että älä luovuta, koska sen sanominen ja toteutus käytännössä on hieman eri tasoilla.. mutta sitä tarkoitan kuitenkin :)

Se voi kuulostaa hyvältä, mutta ei ole sitä. Jos se olisi hyvä niin en olisi kokematon 40-vuotias mies.

ap

No, sanotaan sitten näin että mulle kokemattomuus ei olisi deal breaker jos muut asiat natsaisi miehen kanssa. Esim. taas tupakanpoltto tai alkoholin runsas käyttö on jotain mikä ei vaan yksinkertaisesti käy, ihan sama mitä muuta joku mies olisi. Ja itse en ole kokematon, päälle 30v jolla muutama pitkä parisuhde, eli kyse ei ole siitä että kokemattomuus ei olisi ongelma koska itsekin olen. En vaan näe sitä erityisen häiritsevänä :)

Mä voisin uskoa tähän, jos kokemukseni eivät olisi toisenlaisia. Varmaan kokemus käsitteenä ei ole kaikille turn-off, mutta kokemattomuuteen liittyy osaamattomuus ja sen takia olen saanut lukemattomat pakit. Ehkä en olisi noita saanut, jos olisin kertonut olevani kokematon, mutta en ole niin tehnyt ja pakit on tullut, koska en ole osannut toimia kuin mies.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avaatko hieman sitä millaisen naisen haluaisit ja millainen itse olet? Mielelläni voin yrittää vastata järkevästi niin että siitä olisi apuakin, mutta tarvitsisin hieman paremman kokonaiskuvan :)

En voi kuin vastata omien kokemusteni pohjalta. Olen elämäni aikana viehättynyt monenlaisista naisista. He ovat olleet ujoja, ulospäin suuntautuneita, rohkeita ja poikkeuksellisia. Ehkä se mikä heitä on yhdistänyt on se, että he eivät kulje samaa tietä kuin suurin osa. He näkevät polun vieressä olevan vesilammikon mahdollisuutena hypätä siihen, kun keskiarvoihminen kiertäisi lammikon. Tuo on kuitenkin hyvin pinnallista. Jos ajattelen ihmisenä niin viehätyn tyypeistä, jotka ajattelevat, kyseenalaistavat ja osaavat olla sinut itsensä kanssa. Jos voit olla tyytyväinen hiljaisessa huoneessa kirjan kanssa niin tykkään sinusta.

Minä? Olen kokematon, keski-ikäinen mies. Pyrin olemaan oma itseni ja tykkäämään siitä, mutta se on vaikeaa.

ap

Uskon että sain hyvin kiinni tuosta ensimmäisestä osiosta, mutta huomaatko mitä vastasit toiseen? On hyvä että pyrit pitämään itsestäsi sellaisena kuin olet, muttet kertonut silti itsestäsi oikeastaan mitään.. Mikä on sun intohimo? Viihdytkö kotona vai pidätkö matkustelusta? Oletko sisimmältäsi rauhallinen vai kriisiherkkä? Viihdytkö huomion keskipisteenä vai taka-alalla? Tykkäätkö keskustella? Jos, mitkä on sun lempi aiheet? Millainen huumorintaju sulla on? Oletko herkkä? Mitä asioita odotat parisuhteelta? Mitä uskot että sulla on annettavaa toiselle? Annat kiinnostavamman kuvan itsestäsi kun kerrot heti kysyttäessä jotain mistä saa jo hyvän realistisen kuvan susta :)

Ymmärrän mitä tarkoitat, mutta tuo on hankalin asia mun elämässäni. En halua puhua itsestäni ja kaiken lisäksi kokemattomuuden verho asettaa päälleni sellaisen pimeyden, että koen puhumisen mahdottomaksi. Olen intohimoinen ihminen. Rakastan musiikkia, ruokaa ja arkkitehtuuria. Olen pohtiva ja keskusteleva mies, joka viehättyy kaikesta älyllisestä. Nauran usein, kaikelle. Itken usein, enkä häpeä sitä. Haluan väitellä, mutta väittelyn jälkeen haluan kätellä ja halata hyvässä hengessä. Kaikki tämä on minua, mutta en osaa siitä puhua.

ap

Kyllä mä ymmärrän, mutta hyvältähän toi kuulostaa. En meinaa sanoa että älä luovuta, koska sen sanominen ja toteutus käytännössä on hieman eri tasoilla.. mutta sitä tarkoitan kuitenkin :)

Se voi kuulostaa hyvältä, mutta ei ole sitä. Jos se olisi hyvä niin en olisi kokematon 40-vuotias mies.

ap

No, sanotaan sitten näin että mulle kokemattomuus ei olisi deal breaker jos muut asiat natsaisi miehen kanssa. Esim. taas tupakanpoltto tai alkoholin runsas käyttö on jotain mikä ei vaan yksinkertaisesti käy, ihan sama mitä muuta joku mies olisi. Ja itse en ole kokematon, päälle 30v jolla muutama pitkä parisuhde, eli kyse ei ole siitä että kokemattomuus ei olisi ongelma koska itsekin olen. En vaan näe sitä erityisen häiritsevänä :)

Mä voisin uskoa tähän, jos kokemukseni eivät olisi toisenlaisia. Varmaan kokemus käsitteenä ei ole kaikille turn-off, mutta kokemattomuuteen liittyy osaamattomuus ja sen takia olen saanut lukemattomat pakit. Ehkä en olisi noita saanut, jos olisin kertonut olevani kokematon, mutta en ole niin tehnyt ja pakit on tullut, koska en ole osannut toimia kuin mies.

ap

Usko nyt silti vaan ;) toki varmasti valtavirtanaiset odottavatkin ”osaavaa” käytöstä, mutta A) sä et edes etsi sellaisia naisia, joten sillä ei ole mitään väliä mitä ne odottaa ja b) sit on meitä valtavirrasta poikkeavia, jotka näkee asiat toisin :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avaatko hieman sitä millaisen naisen haluaisit ja millainen itse olet? Mielelläni voin yrittää vastata järkevästi niin että siitä olisi apuakin, mutta tarvitsisin hieman paremman kokonaiskuvan :)

En voi kuin vastata omien kokemusteni pohjalta. Olen elämäni aikana viehättynyt monenlaisista naisista. He ovat olleet ujoja, ulospäin suuntautuneita, rohkeita ja poikkeuksellisia. Ehkä se mikä heitä on yhdistänyt on se, että he eivät kulje samaa tietä kuin suurin osa. He näkevät polun vieressä olevan vesilammikon mahdollisuutena hypätä siihen, kun keskiarvoihminen kiertäisi lammikon. Tuo on kuitenkin hyvin pinnallista. Jos ajattelen ihmisenä niin viehätyn tyypeistä, jotka ajattelevat, kyseenalaistavat ja osaavat olla sinut itsensä kanssa. Jos voit olla tyytyväinen hiljaisessa huoneessa kirjan kanssa niin tykkään sinusta.

Minä? Olen kokematon, keski-ikäinen mies. Pyrin olemaan oma itseni ja tykkäämään siitä, mutta se on vaikeaa.

ap

Uskon että sain hyvin kiinni tuosta ensimmäisestä osiosta, mutta huomaatko mitä vastasit toiseen? On hyvä että pyrit pitämään itsestäsi sellaisena kuin olet, muttet kertonut silti itsestäsi oikeastaan mitään.. Mikä on sun intohimo? Viihdytkö kotona vai pidätkö matkustelusta? Oletko sisimmältäsi rauhallinen vai kriisiherkkä? Viihdytkö huomion keskipisteenä vai taka-alalla? Tykkäätkö keskustella? Jos, mitkä on sun lempi aiheet? Millainen huumorintaju sulla on? Oletko herkkä? Mitä asioita odotat parisuhteelta? Mitä uskot että sulla on annettavaa toiselle? Annat kiinnostavamman kuvan itsestäsi kun kerrot heti kysyttäessä jotain mistä saa jo hyvän realistisen kuvan susta :)

Ymmärrän mitä tarkoitat, mutta tuo on hankalin asia mun elämässäni. En halua puhua itsestäni ja kaiken lisäksi kokemattomuuden verho asettaa päälleni sellaisen pimeyden, että koen puhumisen mahdottomaksi. Olen intohimoinen ihminen. Rakastan musiikkia, ruokaa ja arkkitehtuuria. Olen pohtiva ja keskusteleva mies, joka viehättyy kaikesta älyllisestä. Nauran usein, kaikelle. Itken usein, enkä häpeä sitä. Haluan väitellä, mutta väittelyn jälkeen haluan kätellä ja halata hyvässä hengessä. Kaikki tämä on minua, mutta en osaa siitä puhua.

ap

Kyllä mä ymmärrän, mutta hyvältähän toi kuulostaa. En meinaa sanoa että älä luovuta, koska sen sanominen ja toteutus käytännössä on hieman eri tasoilla.. mutta sitä tarkoitan kuitenkin :)

Se voi kuulostaa hyvältä, mutta ei ole sitä. Jos se olisi hyvä niin en olisi kokematon 40-vuotias mies.

ap

No, sanotaan sitten näin että mulle kokemattomuus ei olisi deal breaker jos muut asiat natsaisi miehen kanssa. Esim. taas tupakanpoltto tai alkoholin runsas käyttö on jotain mikä ei vaan yksinkertaisesti käy, ihan sama mitä muuta joku mies olisi. Ja itse en ole kokematon, päälle 30v jolla muutama pitkä parisuhde, eli kyse ei ole siitä että kokemattomuus ei olisi ongelma koska itsekin olen. En vaan näe sitä erityisen häiritsevänä :)

Mä voisin uskoa tähän, jos kokemukseni eivät olisi toisenlaisia. Varmaan kokemus käsitteenä ei ole kaikille turn-off, mutta kokemattomuuteen liittyy osaamattomuus ja sen takia olen saanut lukemattomat pakit. Ehkä en olisi noita saanut, jos olisin kertonut olevani kokematon, mutta en ole niin tehnyt ja pakit on tullut, koska en ole osannut toimia kuin mies.

ap

Usko nyt silti vaan ;) toki varmasti valtavirtanaiset odottavatkin ”osaavaa” käytöstä, mutta A) sä et edes etsi sellaisia naisia, joten sillä ei ole mitään väliä mitä ne odottaa ja b) sit on meitä valtavirrasta poikkeavia, jotka näkee asiat toisin :)

Mä uskon, että teitä on. Se usko saa mut menemään eteenpäin. Vielä kun löytäisin teidät.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avaatko hieman sitä millaisen naisen haluaisit ja millainen itse olet? Mielelläni voin yrittää vastata järkevästi niin että siitä olisi apuakin, mutta tarvitsisin hieman paremman kokonaiskuvan :)

En voi kuin vastata omien kokemusteni pohjalta. Olen elämäni aikana viehättynyt monenlaisista naisista. He ovat olleet ujoja, ulospäin suuntautuneita, rohkeita ja poikkeuksellisia. Ehkä se mikä heitä on yhdistänyt on se, että he eivät kulje samaa tietä kuin suurin osa. He näkevät polun vieressä olevan vesilammikon mahdollisuutena hypätä siihen, kun keskiarvoihminen kiertäisi lammikon. Tuo on kuitenkin hyvin pinnallista. Jos ajattelen ihmisenä niin viehätyn tyypeistä, jotka ajattelevat, kyseenalaistavat ja osaavat olla sinut itsensä kanssa. Jos voit olla tyytyväinen hiljaisessa huoneessa kirjan kanssa niin tykkään sinusta.

Minä? Olen kokematon, keski-ikäinen mies. Pyrin olemaan oma itseni ja tykkäämään siitä, mutta se on vaikeaa.

ap

Uskon että sain hyvin kiinni tuosta ensimmäisestä osiosta, mutta huomaatko mitä vastasit toiseen? On hyvä että pyrit pitämään itsestäsi sellaisena kuin olet, muttet kertonut silti itsestäsi oikeastaan mitään.. Mikä on sun intohimo? Viihdytkö kotona vai pidätkö matkustelusta? Oletko sisimmältäsi rauhallinen vai kriisiherkkä? Viihdytkö huomion keskipisteenä vai taka-alalla? Tykkäätkö keskustella? Jos, mitkä on sun lempi aiheet? Millainen huumorintaju sulla on? Oletko herkkä? Mitä asioita odotat parisuhteelta? Mitä uskot että sulla on annettavaa toiselle? Annat kiinnostavamman kuvan itsestäsi kun kerrot heti kysyttäessä jotain mistä saa jo hyvän realistisen kuvan susta :)

Ymmärrän mitä tarkoitat, mutta tuo on hankalin asia mun elämässäni. En halua puhua itsestäni ja kaiken lisäksi kokemattomuuden verho asettaa päälleni sellaisen pimeyden, että koen puhumisen mahdottomaksi. Olen intohimoinen ihminen. Rakastan musiikkia, ruokaa ja arkkitehtuuria. Olen pohtiva ja keskusteleva mies, joka viehättyy kaikesta älyllisestä. Nauran usein, kaikelle. Itken usein, enkä häpeä sitä. Haluan väitellä, mutta väittelyn jälkeen haluan kätellä ja halata hyvässä hengessä. Kaikki tämä on minua, mutta en osaa siitä puhua.

ap

Kyllä mä ymmärrän, mutta hyvältähän toi kuulostaa. En meinaa sanoa että älä luovuta, koska sen sanominen ja toteutus käytännössä on hieman eri tasoilla.. mutta sitä tarkoitan kuitenkin :)

Se voi kuulostaa hyvältä, mutta ei ole sitä. Jos se olisi hyvä niin en olisi kokematon 40-vuotias mies.

ap

No, sanotaan sitten näin että mulle kokemattomuus ei olisi deal breaker jos muut asiat natsaisi miehen kanssa. Esim. taas tupakanpoltto tai alkoholin runsas käyttö on jotain mikä ei vaan yksinkertaisesti käy, ihan sama mitä muuta joku mies olisi. Ja itse en ole kokematon, päälle 30v jolla muutama pitkä parisuhde, eli kyse ei ole siitä että kokemattomuus ei olisi ongelma koska itsekin olen. En vaan näe sitä erityisen häiritsevänä :)

Mä voisin uskoa tähän, jos kokemukseni eivät olisi toisenlaisia. Varmaan kokemus käsitteenä ei ole kaikille turn-off, mutta kokemattomuuteen liittyy osaamattomuus ja sen takia olen saanut lukemattomat pakit. Ehkä en olisi noita saanut, jos olisin kertonut olevani kokematon, mutta en ole niin tehnyt ja pakit on tullut, koska en ole osannut toimia kuin mies.

ap

Miten mies sitten toimii?

Vierailija kirjoitti:

Keskity muihin juttuihin mutta pidä mieli avoimena. Älä sulje sydäntäsi vaan pidä se avoimena ja jos joskus sattumalta tulee joku tietty elämässä vastaan niin silloin otat sen vastaan.

Niin ei tule tapahtumaan. Ap on mies, ei nainen. Miehen elämä ei ole mikään huvipuistoajelu jossa etsitään elämyksiä ja kokemuksia joita prinssit tarjoutumat järjestämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se muuttaa ihmistä, eikä mitenkään viehättävämpään suuntaan.

Ihminen ikään kuin kadottaa sisäisen hehkunsa ja kuihtuu kuin ruusu.

Lyhensin hienon viestisi tähän, koska tämä kosketti.

En ole enää sama mies kuin 10 vuotta sitten. Olen haavoittunut, rikkinäinen. Olen pohjimmiltani sama, mutta en voi poistaa sitä minkä yksinäisyys on sieluuni tuonut. Siksi on hankala esittää deittailumaailmassa jotain muuta. Olla iloinen, katsoa ulospäin ja sitä mitä mieheltä odotetaan. Olen noitakin, mutta ne ovat osaksi valetta. En tiedä voisinko kasvaa täyteen kukkaan, jos löytäisin jonkun, mutta en haluaisi löytää häntä valeella. Mä olen erilainen. Mä olen sisältä outo. Jos haluat mut, ota mut kokonaan.

ap

Kyllä, ymmärrän. En minäkään ole enää se ihminen mitä olin kolmekymppisenä. Siis eihän kukaan tietenkään ole, mutta minusta normaalin suhde historian kokeneet kasvavat ihmisinä vahvemmaksi ja itsevarmemmaksi. Minusta on tullut vain epävarmempi. Ja se katkeruus, ei siltä oikein voi välttyä ja se juuri on se mitä ihmiset inhoaa.

En todellakaan halua enkä enää edes pysty esittämään jotain iloista ja toiveikasta kukoistavaa ihmistä, saati että menisin johonkin deittisivustolle itseäni markkinoimaan. Joutuisin valehtelemaan ja esittämään, eikä vakavaa suhdetta hankita siten. Enkä edes osaa enää jutella ihmisten kanssa, alan vaan änkyttämään ja sekoilen sanoissani. Pahimmassa tapauksessa en saa sanottua mitään, jäädyn vaan. Sekin on koettu, silloin kun jaksoin vielä yrittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etkö pysty 40:nä päättämään asioita ihan itse? Tuossa se sinun ongelmasi onkin.

Pystyn tietenkin. Parisuhteessa on kuitenkin kaksi ihmistä ja sitä on hankala tavoitella, jos suurin osa naisista ei sitä kaltaiseni kanssa halua. Siksi kysyn.

ap

Sulla menee sekaisin oma halu ja se kelpaatko naisille. Kysyt siis käytännössä että kelpaako 40-vuotias mies vielä parisuhteeseen. Ei noilla tiedoilla pysty kukaan täällä sanomaan kelpaatko. Annat liian vähän lähtötietoja. Tietyt asiat lisäävät markkina-arvoasi ja tietyt eivät. Kehitä nyt ainakin itseilmaisua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avaatko hieman sitä millaisen naisen haluaisit ja millainen itse olet? Mielelläni voin yrittää vastata järkevästi niin että siitä olisi apuakin, mutta tarvitsisin hieman paremman kokonaiskuvan :)

En voi kuin vastata omien kokemusteni pohjalta. Olen elämäni aikana viehättynyt monenlaisista naisista. He ovat olleet ujoja, ulospäin suuntautuneita, rohkeita ja poikkeuksellisia. Ehkä se mikä heitä on yhdistänyt on se, että he eivät kulje samaa tietä kuin suurin osa. He näkevät polun vieressä olevan vesilammikon mahdollisuutena hypätä siihen, kun keskiarvoihminen kiertäisi lammikon. Tuo on kuitenkin hyvin pinnallista. Jos ajattelen ihmisenä niin viehätyn tyypeistä, jotka ajattelevat, kyseenalaistavat ja osaavat olla sinut itsensä kanssa. Jos voit olla tyytyväinen hiljaisessa huoneessa kirjan kanssa niin tykkään sinusta.

Minä? Olen kokematon, keski-ikäinen mies. Pyrin olemaan oma itseni ja tykkäämään siitä, mutta se on vaikeaa.

ap

Uskon että sain hyvin kiinni tuosta ensimmäisestä osiosta, mutta huomaatko mitä vastasit toiseen? On hyvä että pyrit pitämään itsestäsi sellaisena kuin olet, muttet kertonut silti itsestäsi oikeastaan mitään.. Mikä on sun intohimo? Viihdytkö kotona vai pidätkö matkustelusta? Oletko sisimmältäsi rauhallinen vai kriisiherkkä? Viihdytkö huomion keskipisteenä vai taka-alalla? Tykkäätkö keskustella? Jos, mitkä on sun lempi aiheet? Millainen huumorintaju sulla on? Oletko herkkä? Mitä asioita odotat parisuhteelta? Mitä uskot että sulla on annettavaa toiselle? Annat kiinnostavamman kuvan itsestäsi kun kerrot heti kysyttäessä jotain mistä saa jo hyvän realistisen kuvan susta :)

Ymmärrän mitä tarkoitat, mutta tuo on hankalin asia mun elämässäni. En halua puhua itsestäni ja kaiken lisäksi kokemattomuuden verho asettaa päälleni sellaisen pimeyden, että koen puhumisen mahdottomaksi. Olen intohimoinen ihminen. Rakastan musiikkia, ruokaa ja arkkitehtuuria. Olen pohtiva ja keskusteleva mies, joka viehättyy kaikesta älyllisestä. Nauran usein, kaikelle. Itken usein, enkä häpeä sitä. Haluan väitellä, mutta väittelyn jälkeen haluan kätellä ja halata hyvässä hengessä. Kaikki tämä on minua, mutta en osaa siitä puhua.

ap

Kyllä mä ymmärrän, mutta hyvältähän toi kuulostaa. En meinaa sanoa että älä luovuta, koska sen sanominen ja toteutus käytännössä on hieman eri tasoilla.. mutta sitä tarkoitan kuitenkin :)

Se voi kuulostaa hyvältä, mutta ei ole sitä. Jos se olisi hyvä niin en olisi kokematon 40-vuotias mies.

ap

No, sanotaan sitten näin että mulle kokemattomuus ei olisi deal breaker jos muut asiat natsaisi miehen kanssa. Esim. taas tupakanpoltto tai alkoholin runsas käyttö on jotain mikä ei vaan yksinkertaisesti käy, ihan sama mitä muuta joku mies olisi. Ja itse en ole kokematon, päälle 30v jolla muutama pitkä parisuhde, eli kyse ei ole siitä että kokemattomuus ei olisi ongelma koska itsekin olen. En vaan näe sitä erityisen häiritsevänä :)

Mä voisin uskoa tähän, jos kokemukseni eivät olisi toisenlaisia. Varmaan kokemus käsitteenä ei ole kaikille turn-off, mutta kokemattomuuteen liittyy osaamattomuus ja sen takia olen saanut lukemattomat pakit. Ehkä en olisi noita saanut, jos olisin kertonut olevani kokematon, mutta en ole niin tehnyt ja pakit on tullut, koska en ole osannut toimia kuin mies.

ap

Miten mies sitten toimii?

Mieheltä odotetaan määrätietoista otetta, jolla demonstroidaan seksuaalista kokeneisuutta ja osaamista joka on kuulunut saavuttaa tuohon ikään mennessä.

Ujostelu, epäröinti ja hermoilu tappavat välittömästi naisen tunteet koska ne kertovat miehen olevan matalatasoinen.

Nainen saattaa myös epäillä onko mies seksuaalisesti alistuvaa sorttia, mikä on lähes kaikille naisille turn-off.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avaatko hieman sitä millaisen naisen haluaisit ja millainen itse olet? Mielelläni voin yrittää vastata järkevästi niin että siitä olisi apuakin, mutta tarvitsisin hieman paremman kokonaiskuvan :)

En voi kuin vastata omien kokemusteni pohjalta. Olen elämäni aikana viehättynyt monenlaisista naisista. He ovat olleet ujoja, ulospäin suuntautuneita, rohkeita ja poikkeuksellisia. Ehkä se mikä heitä on yhdistänyt on se, että he eivät kulje samaa tietä kuin suurin osa. He näkevät polun vieressä olevan vesilammikon mahdollisuutena hypätä siihen, kun keskiarvoihminen kiertäisi lammikon. Tuo on kuitenkin hyvin pinnallista. Jos ajattelen ihmisenä niin viehätyn tyypeistä, jotka ajattelevat, kyseenalaistavat ja osaavat olla sinut itsensä kanssa. Jos voit olla tyytyväinen hiljaisessa huoneessa kirjan kanssa niin tykkään sinusta.

Minä? Olen kokematon, keski-ikäinen mies. Pyrin olemaan oma itseni ja tykkäämään siitä, mutta se on vaikeaa.

ap

Uskon että sain hyvin kiinni tuosta ensimmäisestä osiosta, mutta huomaatko mitä vastasit toiseen? On hyvä että pyrit pitämään itsestäsi sellaisena kuin olet, muttet kertonut silti itsestäsi oikeastaan mitään.. Mikä on sun intohimo? Viihdytkö kotona vai pidätkö matkustelusta? Oletko sisimmältäsi rauhallinen vai kriisiherkkä? Viihdytkö huomion keskipisteenä vai taka-alalla? Tykkäätkö keskustella? Jos, mitkä on sun lempi aiheet? Millainen huumorintaju sulla on? Oletko herkkä? Mitä asioita odotat parisuhteelta? Mitä uskot että sulla on annettavaa toiselle? Annat kiinnostavamman kuvan itsestäsi kun kerrot heti kysyttäessä jotain mistä saa jo hyvän realistisen kuvan susta :)

Ymmärrän mitä tarkoitat, mutta tuo on hankalin asia mun elämässäni. En halua puhua itsestäni ja kaiken lisäksi kokemattomuuden verho asettaa päälleni sellaisen pimeyden, että koen puhumisen mahdottomaksi. Olen intohimoinen ihminen. Rakastan musiikkia, ruokaa ja arkkitehtuuria. Olen pohtiva ja keskusteleva mies, joka viehättyy kaikesta älyllisestä. Nauran usein, kaikelle. Itken usein, enkä häpeä sitä. Haluan väitellä, mutta väittelyn jälkeen haluan kätellä ja halata hyvässä hengessä. Kaikki tämä on minua, mutta en osaa siitä puhua.

ap

Kyllä mä ymmärrän, mutta hyvältähän toi kuulostaa. En meinaa sanoa että älä luovuta, koska sen sanominen ja toteutus käytännössä on hieman eri tasoilla.. mutta sitä tarkoitan kuitenkin :)

Se voi kuulostaa hyvältä, mutta ei ole sitä. Jos se olisi hyvä niin en olisi kokematon 40-vuotias mies.

ap

No, sanotaan sitten näin että mulle kokemattomuus ei olisi deal breaker jos muut asiat natsaisi miehen kanssa. Esim. taas tupakanpoltto tai alkoholin runsas käyttö on jotain mikä ei vaan yksinkertaisesti käy, ihan sama mitä muuta joku mies olisi. Ja itse en ole kokematon, päälle 30v jolla muutama pitkä parisuhde, eli kyse ei ole siitä että kokemattomuus ei olisi ongelma koska itsekin olen. En vaan näe sitä erityisen häiritsevänä :)

Mä voisin uskoa tähän, jos kokemukseni eivät olisi toisenlaisia. Varmaan kokemus käsitteenä ei ole kaikille turn-off, mutta kokemattomuuteen liittyy osaamattomuus ja sen takia olen saanut lukemattomat pakit. Ehkä en olisi noita saanut, jos olisin kertonut olevani kokematon, mutta en ole niin tehnyt ja pakit on tullut, koska en ole osannut toimia kuin mies.

ap

Miten mies sitten toimii?

Sen mitä ymmärsin niin toisin. Itsevarmemmin ja kuten miehen oletetaan noissa tilanteissa toimivan.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskity muihin juttuihin mutta pidä mieli avoimena. Älä sulje sydäntäsi vaan pidä se avoimena ja jos joskus sattumalta tulee joku tietty elämässä vastaan niin silloin otat sen vastaan.

Niin ei tule tapahtumaan. Ap on mies, ei nainen. Miehen elämä ei ole mikään huvipuistoajelu jossa etsitään elämyksiä ja kokemuksia joita prinssit tarjoutumat järjestämään.

 

Voi älkää tehkö tästä vastakkainasetteluketjua. Ap kuulostaa hyvältä ja herkältä mieheltä ja moni outo elämänrikkoma nainenkin on täällä avautunut. En jaksaisi taas kuulla sitä katkeraa viemärisontaa, mitä tällä palstalla kuulee paljon ja mikä vie uskon maailmaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se muuttaa ihmistä, eikä mitenkään viehättävämpään suuntaan.

Ihminen ikään kuin kadottaa sisäisen hehkunsa ja kuihtuu kuin ruusu.

Lyhensin hienon viestisi tähän, koska tämä kosketti.

En ole enää sama mies kuin 10 vuotta sitten. Olen haavoittunut, rikkinäinen. Olen pohjimmiltani sama, mutta en voi poistaa sitä minkä yksinäisyys on sieluuni tuonut. Siksi on hankala esittää deittailumaailmassa jotain muuta. Olla iloinen, katsoa ulospäin ja sitä mitä mieheltä odotetaan. Olen noitakin, mutta ne ovat osaksi valetta. En tiedä voisinko kasvaa täyteen kukkaan, jos löytäisin jonkun, mutta en haluaisi löytää häntä valeella. Mä olen erilainen. Mä olen sisältä outo. Jos haluat mut, ota mut kokonaan.

ap

Kyllä, ymmärrän. En minäkään ole enää se ihminen mitä olin kolmekymppisenä. Siis eihän kukaan tietenkään ole, mutta minusta normaalin suhde historian kokeneet kasvavat ihmisinä vahvemmaksi ja itsevarmemmaksi. Minusta on tullut vain epävarmempi. Ja se katkeruus, ei siltä oikein voi välttyä ja se juuri on se mitä ihmiset inhoaa.

En todellakaan halua enkä enää edes pysty esittämään jotain iloista ja toiveikasta kukoistavaa ihmistä, saati että menisin johonkin deittisivustolle itseäni markkinoimaan. Joutuisin valehtelemaan ja esittämään, eikä vakavaa suhdetta hankita siten. Enkä edes osaa enää jutella ihmisten kanssa, alan vaan änkyttämään ja sekoilen sanoissani. Pahimmassa tapauksessa en saa sanottua mitään, jäädyn vaan. Sekin on koettu, silloin kun jaksoin vielä yrittää.

Luettelit juuri sisäiset ajatukseni. Erotuksena mä vielä elättelen toivetta, että löydän ihmisen, joka hyväksyy nuo sisäiset ajatukseni. Hieman saatan esittää muuta kuin olen, mutta en enää viitsi täysin teeskennellä. Lopulta se todellinen minä kuitenkin tulee esiin.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avaatko hieman sitä millaisen naisen haluaisit ja millainen itse olet? Mielelläni voin yrittää vastata järkevästi niin että siitä olisi apuakin, mutta tarvitsisin hieman paremman kokonaiskuvan :)

En voi kuin vastata omien kokemusteni pohjalta. Olen elämäni aikana viehättynyt monenlaisista naisista. He ovat olleet ujoja, ulospäin suuntautuneita, rohkeita ja poikkeuksellisia. Ehkä se mikä heitä on yhdistänyt on se, että he eivät kulje samaa tietä kuin suurin osa. He näkevät polun vieressä olevan vesilammikon mahdollisuutena hypätä siihen, kun keskiarvoihminen kiertäisi lammikon. Tuo on kuitenkin hyvin pinnallista. Jos ajattelen ihmisenä niin viehätyn tyypeistä, jotka ajattelevat, kyseenalaistavat ja osaavat olla sinut itsensä kanssa. Jos voit olla tyytyväinen hiljaisessa huoneessa kirjan kanssa niin tykkään sinusta.

Minä? Olen kokematon, keski-ikäinen mies. Pyrin olemaan oma itseni ja tykkäämään siitä, mutta se on vaikeaa.

ap

Uskon että sain hyvin kiinni tuosta ensimmäisestä osiosta, mutta huomaatko mitä vastasit toiseen? On hyvä että pyrit pitämään itsestäsi sellaisena kuin olet, muttet kertonut silti itsestäsi oikeastaan mitään.. Mikä on sun intohimo? Viihdytkö kotona vai pidätkö matkustelusta? Oletko sisimmältäsi rauhallinen vai kriisiherkkä? Viihdytkö huomion keskipisteenä vai taka-alalla? Tykkäätkö keskustella? Jos, mitkä on sun lempi aiheet? Millainen huumorintaju sulla on? Oletko herkkä? Mitä asioita odotat parisuhteelta? Mitä uskot että sulla on annettavaa toiselle? Annat kiinnostavamman kuvan itsestäsi kun kerrot heti kysyttäessä jotain mistä saa jo hyvän realistisen kuvan susta :)

Ymmärrän mitä tarkoitat, mutta tuo on hankalin asia mun elämässäni. En halua puhua itsestäni ja kaiken lisäksi kokemattomuuden verho asettaa päälleni sellaisen pimeyden, että koen puhumisen mahdottomaksi. Olen intohimoinen ihminen. Rakastan musiikkia, ruokaa ja arkkitehtuuria. Olen pohtiva ja keskusteleva mies, joka viehättyy kaikesta älyllisestä. Nauran usein, kaikelle. Itken usein, enkä häpeä sitä. Haluan väitellä, mutta väittelyn jälkeen haluan kätellä ja halata hyvässä hengessä. Kaikki tämä on minua, mutta en osaa siitä puhua.

ap

Kyllä mä ymmärrän, mutta hyvältähän toi kuulostaa. En meinaa sanoa että älä luovuta, koska sen sanominen ja toteutus käytännössä on hieman eri tasoilla.. mutta sitä tarkoitan kuitenkin :)

Se voi kuulostaa hyvältä, mutta ei ole sitä. Jos se olisi hyvä niin en olisi kokematon 40-vuotias mies.

ap

No, sanotaan sitten näin että mulle kokemattomuus ei olisi deal breaker jos muut asiat natsaisi miehen kanssa. Esim. taas tupakanpoltto tai alkoholin runsas käyttö on jotain mikä ei vaan yksinkertaisesti käy, ihan sama mitä muuta joku mies olisi. Ja itse en ole kokematon, päälle 30v jolla muutama pitkä parisuhde, eli kyse ei ole siitä että kokemattomuus ei olisi ongelma koska itsekin olen. En vaan näe sitä erityisen häiritsevänä :)

Mä voisin uskoa tähän, jos kokemukseni eivät olisi toisenlaisia. Varmaan kokemus käsitteenä ei ole kaikille turn-off, mutta kokemattomuuteen liittyy osaamattomuus ja sen takia olen saanut lukemattomat pakit. Ehkä en olisi noita saanut, jos olisin kertonut olevani kokematon, mutta en ole niin tehnyt ja pakit on tullut, koska en ole osannut toimia kuin mies.

ap

Miten mies sitten toimii?

Mieheltä odotetaan määrätietoista otetta, jolla demonstroidaan seksuaalista kokeneisuutta ja osaamista joka on kuulunut saavuttaa tuohon ikään mennessä.

Ujostelu, epäröinti ja hermoilu tappavat välittömästi naisen tunteet koska ne kertovat miehen olevan matalatasoinen.

Nainen saattaa myös epäillä onko mies seksuaalisesti alistuvaa sorttia, mikä on lähes kaikille naisille turn-off.

Hassua. Kirjoitin juuri tuolla edellä elämäni ainoista treffeistä ja ne olivat juuri nimenomaan ujon ja hermostuneen miehen kanssa. Minä pidin hänestä kovasti mutta hän taas ei pitänyt minusta.

Kerronko minne voit tunkea ne tasosi? :)

Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskity muihin juttuihin mutta pidä mieli avoimena. Älä sulje sydäntäsi vaan pidä se avoimena ja jos joskus sattumalta tulee joku tietty elämässä vastaan niin silloin otat sen vastaan.

Niin ei tule tapahtumaan. Ap on mies, ei nainen. Miehen elämä ei ole mikään huvipuistoajelu jossa etsitään elämyksiä ja kokemuksia joita prinssit tarjoutumat järjestämään.

 

Voi älkää tehkö tästä vastakkainasetteluketjua. Ap kuulostaa hyvältä ja herkältä mieheltä ja moni outo elämänrikkoma nainenkin on täällä avautunut. En jaksaisi taas kuulla sitä katkeraa viemärisontaa, mitä tällä palstalla kuulee paljon ja mikä vie uskon maailmaan.

Kiitos.

Tämä ei toivottavasti ole naiset vs miehet -ketju. Ollaan täällä kaikki joilla on asiaan sanottavaa tai siitä kokemusta. Ei kiistelyä vaan empatiaa.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avaatko hieman sitä millaisen naisen haluaisit ja millainen itse olet? Mielelläni voin yrittää vastata järkevästi niin että siitä olisi apuakin, mutta tarvitsisin hieman paremman kokonaiskuvan :)

En voi kuin vastata omien kokemusteni pohjalta. Olen elämäni aikana viehättynyt monenlaisista naisista. He ovat olleet ujoja, ulospäin suuntautuneita, rohkeita ja poikkeuksellisia. Ehkä se mikä heitä on yhdistänyt on se, että he eivät kulje samaa tietä kuin suurin osa. He näkevät polun vieressä olevan vesilammikon mahdollisuutena hypätä siihen, kun keskiarvoihminen kiertäisi lammikon. Tuo on kuitenkin hyvin pinnallista. Jos ajattelen ihmisenä niin viehätyn tyypeistä, jotka ajattelevat, kyseenalaistavat ja osaavat olla sinut itsensä kanssa. Jos voit olla tyytyväinen hiljaisessa huoneessa kirjan kanssa niin tykkään sinusta.

Minä? Olen kokematon, keski-ikäinen mies. Pyrin olemaan oma itseni ja tykkäämään siitä, mutta se on vaikeaa.

ap

Uskon että sain hyvin kiinni tuosta ensimmäisestä osiosta, mutta huomaatko mitä vastasit toiseen? On hyvä että pyrit pitämään itsestäsi sellaisena kuin olet, muttet kertonut silti itsestäsi oikeastaan mitään.. Mikä on sun intohimo? Viihdytkö kotona vai pidätkö matkustelusta? Oletko sisimmältäsi rauhallinen vai kriisiherkkä? Viihdytkö huomion keskipisteenä vai taka-alalla? Tykkäätkö keskustella? Jos, mitkä on sun lempi aiheet? Millainen huumorintaju sulla on? Oletko herkkä? Mitä asioita odotat parisuhteelta? Mitä uskot että sulla on annettavaa toiselle? Annat kiinnostavamman kuvan itsestäsi kun kerrot heti kysyttäessä jotain mistä saa jo hyvän realistisen kuvan susta :)

Ymmärrän mitä tarkoitat, mutta tuo on hankalin asia mun elämässäni. En halua puhua itsestäni ja kaiken lisäksi kokemattomuuden verho asettaa päälleni sellaisen pimeyden, että koen puhumisen mahdottomaksi. Olen intohimoinen ihminen. Rakastan musiikkia, ruokaa ja arkkitehtuuria. Olen pohtiva ja keskusteleva mies, joka viehättyy kaikesta älyllisestä. Nauran usein, kaikelle. Itken usein, enkä häpeä sitä. Haluan väitellä, mutta väittelyn jälkeen haluan kätellä ja halata hyvässä hengessä. Kaikki tämä on minua, mutta en osaa siitä puhua.

ap

Kyllä mä ymmärrän, mutta hyvältähän toi kuulostaa. En meinaa sanoa että älä luovuta, koska sen sanominen ja toteutus käytännössä on hieman eri tasoilla.. mutta sitä tarkoitan kuitenkin :)

Se voi kuulostaa hyvältä, mutta ei ole sitä. Jos se olisi hyvä niin en olisi kokematon 40-vuotias mies.

ap

No, sanotaan sitten näin että mulle kokemattomuus ei olisi deal breaker jos muut asiat natsaisi miehen kanssa. Esim. taas tupakanpoltto tai alkoholin runsas käyttö on jotain mikä ei vaan yksinkertaisesti käy, ihan sama mitä muuta joku mies olisi. Ja itse en ole kokematon, päälle 30v jolla muutama pitkä parisuhde, eli kyse ei ole siitä että kokemattomuus ei olisi ongelma koska itsekin olen. En vaan näe sitä erityisen häiritsevänä :)

Mä voisin uskoa tähän, jos kokemukseni eivät olisi toisenlaisia. Varmaan kokemus käsitteenä ei ole kaikille turn-off, mutta kokemattomuuteen liittyy osaamattomuus ja sen takia olen saanut lukemattomat pakit. Ehkä en olisi noita saanut, jos olisin kertonut olevani kokematon, mutta en ole niin tehnyt ja pakit on tullut, koska en ole osannut toimia kuin mies.

ap

Miten mies sitten toimii?

Mieheltä odotetaan määrätietoista otetta, jolla demonstroidaan seksuaalista kokeneisuutta ja osaamista joka on kuulunut saavuttaa tuohon ikään mennessä.

Ujostelu, epäröinti ja hermoilu tappavat välittömästi naisen tunteet koska ne kertovat miehen olevan matalatasoinen.

Nainen saattaa myös epäillä onko mies seksuaalisesti alistuvaa sorttia, mikä on lähes kaikille naisille turn-off.

En minä ainakaan halua kokenutta miestä parisuhteeseen. Toki kahden ujon on vaikea löytää toisensa, kun kumpikaan ei tee aloitetta.

Minä tein kerran. Ja suhde tosiaan päättyi, koska mies kaipasi ensimmäistä ja minun lisäksi ainoaa suhdetta, joka hänellä oli ollut. Naimisissa ollutta naista, joka oli tehnyt aloitteen ja pitänyt miestä hetken huvina.

Siinä herkkä nainen tunsi itsensä umpityperykseksi, kun oli tarjonnut rakkautta miehelle ja tämä kaipasikin suhteemme ajan toista, jolle oli ollut pelkkä hetken huvi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskity muihin juttuihin mutta pidä mieli avoimena. Älä sulje sydäntäsi vaan pidä se avoimena ja jos joskus sattumalta tulee joku tietty elämässä vastaan niin silloin otat sen vastaan.

Niin ei tule tapahtumaan. Ap on mies, ei nainen. Miehen elämä ei ole mikään huvipuistoajelu jossa etsitään elämyksiä ja kokemuksia joita prinssit tarjoutumat järjestämään.

 

Voi älkää tehkö tästä vastakkainasetteluketjua. Ap kuulostaa hyvältä ja herkältä mieheltä ja moni outo elämänrikkoma nainenkin on täällä avautunut. En jaksaisi taas kuulla sitä katkeraa viemärisontaa, mitä tällä palstalla kuulee paljon ja mikä vie uskon maailmaan.

Tämä jatkuva naisviha juuri pahentaa yksinäisten kohtaamisongelmaa. Se saa varsinkin meidät herkät ja kokemattomat naiset näkemään kokemattomat miehet pelottavina. Joten kukaan ei siitä hyödy.

Koittakaa jo uskoa, että meitä naisiakin on monenlaisia. Kokemattomia naisia ei uskota olevan koska me emme ole huomionhakuisia. Se ei tarkoita etteikö meitä olisi olemassakaan. Kyseessä on vain kohtaamisongelma, mikä johtuu paljolti tästä nykyajasta ja sen aiheuttamista luonnollisen kanssakäymisen vähenemisestä.

Parisuhteen löytämisestä on tullut työnhakuun verrattava, stressaava toimenpide. Kaikki eivät vaan pysty sellaiseen.

Maailma ei ole koskaan ollut herkkiä ihmisiä varten, mutta nykyaikana on erityisen vaikeaa olla herkkä. Myönnän että se varmasti koskee miehiä enemmän kuin naisia, mutta ei me herkät naisetkaan täällä millään huviajelulla olla.