Haluaisin tähän selkeän vastauksen naisilta jotta voin päättää elämäni suunnan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, oletko koskaan analysoinut tarkemmin mistä kokemattomuutesi johtuu? Kerroit viehättyneesi useistakin naisista; mitä sitten tapahtui?

Olen tietenkin. En tiedä mitään asiaa, jota olisin mielessäni pyöritellyt enemmän. Tarina vain on niin pitkä ja tylsä, että sen rinnalla Päätalokin kuulostaa action-leffalta. Lähinnä kai on pari pääpointtia: 1) olin lapsena nörtti, joka jäi jälkeen 2) nuorena aikuisena luulin, että asiat tapahtuu, jos vain elää normaalisti 3) kun täytin 30 niin periaatteessa luovutin

ap

Mutta käytännössä? Teitkö aloitetta näiden naisten suhteen ja mihin se johti?

Kaikki aloitteeni tai niiden tekemättömyys ovat johtaneet tähän: keski-ikäiseen kokemattomuuteen.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin tuota ikää ja että onko se toivoton, mutta ei minusta. Nelikymppisenä monet eroaa ja eron jälkeen sitä tietää itsestään enemmän kuin parikymppisenä. Uskon että aika moni etsii nelikymppisenä ihmistä tarkemmalla seulalla. Kuka tahansa kivan näköinen ei kelpaa. Se voi olla myös vahvuutesi. Vaikutat paljon pohdiskelevammalta kuin monet miehet. Naiset jotka ei nuorempana kiinnostuneet sinusta, voivat lisääntyneen elämänkokemuksen myötä nähdä sinussa mielenkiintoisia puolia joita eivät nuorena nähneet. Minusta nelikymppisenä on paremmat mahdollisuudet löytää joku jonka kanssa oikeasti henkisesti sopii yhteen.

Tapasin Tinderissä erään vanhan ihastukseni. Alkuhuuman jälkeen hän ei ollut enää kiinnostunut.

ap

Mutta oli alkuhuuma? Sehän on positiivista. Kuten sanottua, tuossa iässä etsii tarkemmalla seulalla, kun on jo oppinut jotain itsestään. Hän todennäköisesti vain tajusi että ette sovi yhteen. Kaikkien kanssa kun ei sovi, vaikka olisi kaksi ihmistä jotka kumpikin kaipaa ihmistä vierelleen.

Hän oli ehkä kiinnostunut enemmän mun historiasta. Halusi tietää miten kaltaiseni luuseri on elämässä edennyt. Sitten kun sen kerroin oli se siinä. Tai näin ainakin oletin.

ap

Mietin, mikä ap:ssä on "vialla", kun ei ole onnistunut saamaan seksiä eikä parisuhdetta. Liian lihava tai esim. epämuodostunut? Liian naismainen tai homomainen? Liian vakava mielenterveysongelma? Jos ei ole saanut seksiä kertaakaan (tai tyyliin kerran, pari), on hänessä todennäköisesti jokin huomattava negatiivisena nähty piirre. 

Tilanteesta voisi käydä juttelemassa lääkärin tai psyk.sairaanhoitajan kanssa. Vaikuttaa, että asia vaivaa sen verran paljon mieltä. 

Entä onkohan ap:llä kavereita? Heidän kanssaan olisi hyvä yhdessä pohtia tätä ongelmaa. Ehkä he voisivat auttaa.

Vastaus ap:n kysymykseen: Itse en ryhtyisi tekemään lähempää tuttavuutta, jos ihminen olisi liian outo, eli näkisin, että on mielenterveyden kanssa vakavaa ongelmaa. Jos ap:llä ei tällaisia ongelmia ole, niin toki kannattaa jatkaa naisen tavoittelua. Ja jos on mt-ongelmaa, niin sitä tulisi hoitaa eka.

Aseksuaalellekin on nykyään olemassa oma vertaistukiryhmä.Ota siitä selvää ja hakeudu sinne, jos et muuta syyrä lähestymiskyvyn puutteellesi keksi.

( ..se se näet sitten, mitä todennäköisimmin, vain voi olla) 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin tuota ikää ja että onko se toivoton, mutta ei minusta. Nelikymppisenä monet eroaa ja eron jälkeen sitä tietää itsestään enemmän kuin parikymppisenä. Uskon että aika moni etsii nelikymppisenä ihmistä tarkemmalla seulalla. Kuka tahansa kivan näköinen ei kelpaa. Se voi olla myös vahvuutesi. Vaikutat paljon pohdiskelevammalta kuin monet miehet. Naiset jotka ei nuorempana kiinnostuneet sinusta, voivat lisääntyneen elämänkokemuksen myötä nähdä sinussa mielenkiintoisia puolia joita eivät nuorena nähneet. Minusta nelikymppisenä on paremmat mahdollisuudet löytää joku jonka kanssa oikeasti henkisesti sopii yhteen.

Tapasin Tinderissä erään vanhan ihastukseni. Alkuhuuman jälkeen hän ei ollut enää kiinnostunut.

ap

Mutta oli alkuhuuma? Sehän on positiivista. Kuten sanottua, tuossa iässä etsii tarkemmalla seulalla, kun on jo oppinut jotain itsestään. Hän todennäköisesti vain tajusi että ette sovi yhteen. Kaikkien kanssa kun ei sovi, vaikka olisi kaksi ihmistä jotka kumpikin kaipaa ihmistä vierelleen.

Tuo just on se pahin asia musta 4-kymppisten suhteita. Kokeillaan, seulontaan, valkataan, ei sitouduta. Käytetään toisia ihmisiä lyhytkestoisina hyödykkeinä kun etsitään sitä, joka kelpaisi muuhunkin. -eri

Vierailija kirjoitti:

Aseksuaalellekin on nykyään olemassa oma vertaistukiryhmä.Ota siitä selvää ja hakeudu sinne, jos et muuta syyrä lähestymiskyvyn puutteellesi keksi.

( ..se se näet sitten, mitä todennäköisimmin, vain voi olla) 

En ole aseksuaali.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avaatko hieman sitä millaisen naisen haluaisit ja millainen itse olet? Mielelläni voin yrittää vastata järkevästi niin että siitä olisi apuakin, mutta tarvitsisin hieman paremman kokonaiskuvan :)

En voi kuin vastata omien kokemusteni pohjalta. Olen elämäni aikana viehättynyt monenlaisista naisista. He ovat olleet ujoja, ulospäin suuntautuneita, rohkeita ja poikkeuksellisia. Ehkä se mikä heitä on yhdistänyt on se, että he eivät kulje samaa tietä kuin suurin osa. He näkevät polun vieressä olevan vesilammikon mahdollisuutena hypätä siihen, kun keskiarvoihminen kiertäisi lammikon. Tuo on kuitenkin hyvin pinnallista. Jos ajattelen ihmisenä niin viehätyn tyypeistä, jotka ajattelevat, kyseenalaistavat ja osaavat olla sinut itsensä kanssa. Jos voit olla tyytyväinen hiljaisessa huoneessa kirjan kanssa niin tykkään sinusta.

Minä? Olen kokematon, keski-ikäinen mies. Pyrin olemaan oma itseni ja tykkäämään siitä, mutta se on vaikeaa.

ap

Uskon että sain hyvin kiinni tuosta ensimmäisestä osiosta, mutta huomaatko mitä vastasit toiseen? On hyvä että pyrit pitämään itsestäsi sellaisena kuin olet, muttet kertonut silti itsestäsi oikeastaan mitään.. Mikä on sun intohimo? Viihdytkö kotona vai pidätkö matkustelusta? Oletko sisimmältäsi rauhallinen vai kriisiherkkä? Viihdytkö huomion keskipisteenä vai taka-alalla? Tykkäätkö keskustella? Jos, mitkä on sun lempi aiheet? Millainen huumorintaju sulla on? Oletko herkkä? Mitä asioita odotat parisuhteelta? Mitä uskot että sulla on annettavaa toiselle? Annat kiinnostavamman kuvan itsestäsi kun kerrot heti kysyttäessä jotain mistä saa jo hyvän realistisen kuvan susta :)

Ymmärrän mitä tarkoitat, mutta tuo on hankalin asia mun elämässäni. En halua puhua itsestäni ja kaiken lisäksi kokemattomuuden verho asettaa päälleni sellaisen pimeyden, että koen puhumisen mahdottomaksi. Olen intohimoinen ihminen. Rakastan musiikkia, ruokaa ja arkkitehtuuria. Olen pohtiva ja keskusteleva mies, joka viehättyy kaikesta älyllisestä. Nauran usein, kaikelle. Itken usein, enkä häpeä sitä. Haluan väitellä, mutta väittelyn jälkeen haluan kätellä ja halata hyvässä hengessä. Kaikki tämä on minua, mutta en osaa siitä puhua.

ap

Kyllä mä ymmärrän, mutta hyvältähän toi kuulostaa. En meinaa sanoa että älä luovuta, koska sen sanominen ja toteutus käytännössä on hieman eri tasoilla.. mutta sitä tarkoitan kuitenkin :)

Vierailija kirjoitti:

Vähän vaikea kyllä lopettaa unelmointia jollain päätöksellä, mutta voihan sitä yrittää.

Ei unelmointia tarvitse eikä edes pidä lopettaa. Pidät itsestäsi huolta ja tarkkailet tilanteita. Kaikkea hyvää, elä luovuta.

Vierailija kirjoitti:

Mietin, mikä ap:ssä on "vialla", kun ei ole onnistunut saamaan seksiä eikä parisuhdetta. Liian lihava tai esim. epämuodostunut? Liian naismainen tai homomainen? Liian vakava mielenterveysongelma? Jos ei ole saanut seksiä kertaakaan (tai tyyliin kerran, pari), on hänessä todennäköisesti jokin huomattava negatiivisena nähty piirre. 

Tilanteesta voisi käydä juttelemassa lääkärin tai psyk.sairaanhoitajan kanssa. Vaikuttaa, että asia vaivaa sen verran paljon mieltä. 

Entä onkohan ap:llä kavereita? Heidän kanssaan olisi hyvä yhdessä pohtia tätä ongelmaa. Ehkä he voisivat auttaa.

Vastaus ap:n kysymykseen: Itse en ryhtyisi tekemään lähempää tuttavuutta, jos ihminen olisi liian outo, eli näkisin, että on mielenterveyden kanssa vakavaa ongelmaa. Jos ap:llä ei tällaisia ongelmia ole, niin toki kannattaa jatkaa naisen tavoittelua. Ja jos on mt-ongelmaa, niin sitä tulisi hoitaa eka.

Vai demiseksuaali, joka haluaa seksiä vain suhteessa, jossa on tunteita?Silloin ei yritäkään saada ketään vain sänkyyn.

Vierailija kirjoitti:

Mietin, mikä ap:ssä on "vialla", kun ei ole onnistunut saamaan seksiä eikä parisuhdetta. Liian lihava tai esim. epämuodostunut? Liian naismainen tai homomainen? Liian vakava mielenterveysongelma? Jos ei ole saanut seksiä kertaakaan (tai tyyliin kerran, pari), on hänessä todennäköisesti jokin huomattava negatiivisena nähty piirre. 

Tilanteesta voisi käydä juttelemassa lääkärin tai psyk.sairaanhoitajan kanssa. Vaikuttaa, että asia vaivaa sen verran paljon mieltä. 

Entä onkohan ap:llä kavereita? Heidän kanssaan olisi hyvä yhdessä pohtia tätä ongelmaa. Ehkä he voisivat auttaa.

Vastaus ap:n kysymykseen: Itse en ryhtyisi tekemään lähempää tuttavuutta, jos ihminen olisi liian outo, eli näkisin, että on mielenterveyden kanssa vakavaa ongelmaa. Jos ap:llä ei tällaisia ongelmia ole, niin toki kannattaa jatkaa naisen tavoittelua. Ja jos on mt-ongelmaa, niin sitä tulisi hoitaa eka.

Mulla on aikaa niin voin vastata pohdintoihisi.

En ole lihava enkä epämuodostunut. En ole naismainen, mutta kieltämättä poikkean keskiarvoisesta miehestä. Ei ole diagnosoitua mielenterveysongelmaa. Varmasti moni pitää jotain piirrettäni negatiivisenä, mutta mulle ei ole sitä kerrottu.

Mulla on kavereita. Oikeita kavereita useita ja harrastuskavereita kymmeniä.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avaatko hieman sitä millaisen naisen haluaisit ja millainen itse olet? Mielelläni voin yrittää vastata järkevästi niin että siitä olisi apuakin, mutta tarvitsisin hieman paremman kokonaiskuvan :)

En voi kuin vastata omien kokemusteni pohjalta. Olen elämäni aikana viehättynyt monenlaisista naisista. He ovat olleet ujoja, ulospäin suuntautuneita, rohkeita ja poikkeuksellisia. Ehkä se mikä heitä on yhdistänyt on se, että he eivät kulje samaa tietä kuin suurin osa. He näkevät polun vieressä olevan vesilammikon mahdollisuutena hypätä siihen, kun keskiarvoihminen kiertäisi lammikon. Tuo on kuitenkin hyvin pinnallista. Jos ajattelen ihmisenä niin viehätyn tyypeistä, jotka ajattelevat, kyseenalaistavat ja osaavat olla sinut itsensä kanssa. Jos voit olla tyytyväinen hiljaisessa huoneessa kirjan kanssa niin tykkään sinusta.

Minä? Olen kokematon, keski-ikäinen mies. Pyrin olemaan oma itseni ja tykkäämään siitä, mutta se on vaikeaa.

ap

Uskon että sain hyvin kiinni tuosta ensimmäisestä osiosta, mutta huomaatko mitä vastasit toiseen? On hyvä että pyrit pitämään itsestäsi sellaisena kuin olet, muttet kertonut silti itsestäsi oikeastaan mitään.. Mikä on sun intohimo? Viihdytkö kotona vai pidätkö matkustelusta? Oletko sisimmältäsi rauhallinen vai kriisiherkkä? Viihdytkö huomion keskipisteenä vai taka-alalla? Tykkäätkö keskustella? Jos, mitkä on sun lempi aiheet? Millainen huumorintaju sulla on? Oletko herkkä? Mitä asioita odotat parisuhteelta? Mitä uskot että sulla on annettavaa toiselle? Annat kiinnostavamman kuvan itsestäsi kun kerrot heti kysyttäessä jotain mistä saa jo hyvän realistisen kuvan susta :)

Ymmärrän mitä tarkoitat, mutta tuo on hankalin asia mun elämässäni. En halua puhua itsestäni ja kaiken lisäksi kokemattomuuden verho asettaa päälleni sellaisen pimeyden, että koen puhumisen mahdottomaksi. Olen intohimoinen ihminen. Rakastan musiikkia, ruokaa ja arkkitehtuuria. Olen pohtiva ja keskusteleva mies, joka viehättyy kaikesta älyllisestä. Nauran usein, kaikelle. Itken usein, enkä häpeä sitä. Haluan väitellä, mutta väittelyn jälkeen haluan kätellä ja halata hyvässä hengessä. Kaikki tämä on minua, mutta en osaa siitä puhua.

ap

Kyllä mä ymmärrän, mutta hyvältähän toi kuulostaa. En meinaa sanoa että älä luovuta, koska sen sanominen ja toteutus käytännössä on hieman eri tasoilla.. mutta sitä tarkoitan kuitenkin :)

Se voi kuulostaa hyvältä, mutta ei ole sitä. Jos se olisi hyvä niin en olisi kokematon 40-vuotias mies.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, oletko koskaan analysoinut tarkemmin mistä kokemattomuutesi johtuu? Kerroit viehättyneesi useistakin naisista; mitä sitten tapahtui?

Olen tietenkin. En tiedä mitään asiaa, jota olisin mielessäni pyöritellyt enemmän. Tarina vain on niin pitkä ja tylsä, että sen rinnalla Päätalokin kuulostaa action-leffalta. Lähinnä kai on pari pääpointtia: 1) olin lapsena nörtti, joka jäi jälkeen 2) nuorena aikuisena luulin, että asiat tapahtuu, jos vain elää normaalisti 3) kun täytin 30 niin periaatteessa luovutin

ap

Mutta käytännössä? Teitkö aloitetta näiden naisten suhteen ja mihin se johti?

Kaikki aloitteeni tai niiden tekemättömyys ovat johtaneet tähän: keski-ikäiseen kokemattomuuteen.

ap

Älä luovuta! Hanki sitä kokemusta sitten. Alku aina hankala, lopussa kiitos seisoo. Älä haaskaa aikaa äläkä myöskään lotraa viinojen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Mä vastaisin, että keskity muihin juttuihin. En haluaisi tuossa iässä opettaa ketään parisuhteeseen tai seksiin.

Yksinäisyydessä ja kokemattomuudessa on juuri se huono puoli, että ns.normaalin nuoruuden kokeneet eivät ymmärrä mitä yksinäisyys ihmiselle tekee. Se muuttaa ihmistä, eikä mitenkään viehättävämpään suuntaan.

Ihminen ikään kuin kadottaa sisäisen hehkunsa ja kuihtuu kuin ruusu.

Ei minua haittaisi miehen kokemattomuus koska olen itsekin kokematon. Ymmärrän siis keskimääräistä paremmin miksi joku on arka, epävarma ja aika katkerakin.

Olisi ihanaa löytää mies, joka ymmärtäisi miksi olen sellainen kuin olen ja vastavuoroisesti minä häntä. Kaksi rikkinäisiä voisi yhdessä palauttaa sen elämänilon toisilleen.

Mutta en halua sekaantua johonkin naisvihaajaan ja että joku kokematon mies huolii minut vain koska ei ketään muutakaan saa. Kyllä hänen pitäisi nähdä minussa jotain muutakin kiinnostavaa kuin kokemattomuuteni. Varsinkin kun ei sitä kokemattomuutta voi heti alussa kertoakaan, eli se alussa pitää vain osata tulkita toisesta.

Kyllä sen kuihtuneen ruusun erottaa niistä elämäniloisista naisista, mutta se ei ole mikään kovin viehättävä piirre. Sitä pitää ymmärtää. Eikä oikein kukaan muu voi ymmärtää kuin toinen samanlainen, jos ei ole täysin empatiakykynsä menettänyt katkeruuden takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, oletko koskaan analysoinut tarkemmin mistä kokemattomuutesi johtuu? Kerroit viehättyneesi useistakin naisista; mitä sitten tapahtui?

Olen tietenkin. En tiedä mitään asiaa, jota olisin mielessäni pyöritellyt enemmän. Tarina vain on niin pitkä ja tylsä, että sen rinnalla Päätalokin kuulostaa action-leffalta. Lähinnä kai on pari pääpointtia: 1) olin lapsena nörtti, joka jäi jälkeen 2) nuorena aikuisena luulin, että asiat tapahtuu, jos vain elää normaalisti 3) kun täytin 30 niin periaatteessa luovutin

ap

Mutta käytännössä? Teitkö aloitetta näiden naisten suhteen ja mihin se johti?

Kaikki aloitteeni tai niiden tekemättömyys ovat johtaneet tähän: keski-ikäiseen kokemattomuuteen.

ap

Älä luovuta! Hanki sitä kokemusta sitten. Alku aina hankala, lopussa kiitos seisoo. Älä haaskaa aikaa äläkä myöskään lotraa viinojen kanssa.

Hankkisin, jos se olisi vain musta kiinni. En lotraa viinojen kanssakaan.

Jos tietäisin toimivan keinon niin menisin sen suuntaan heti.

ap

Kun korona hellittää, lähde ulkomaille. Mieti jokin maa, mistä saisit ainakin seksikokemusta helpommin kuin Suomesta. Vietä maassa muutama viikko ja yritä kaikkesi, jotta saisit seksiä. Sitten olet ainakin sen kokenut. 

Sitten voit alkaa etsiä rakkaussuhdetta. Ei ole enää niin stressaavaa, kun tiedät ainakin, miten seksissä toimitaan. 

Älä nirsoile. Nyt alussa on tärkeää, että lähennyt edes jonkun kanssa. Ei sinun tarvitse mennä naimisiin, mutta kokemusta pitää saada edes vähän. 

Tykkäätkö varmasti naisista? Jos on mahdollista, että tykkäätkin miehistä, myönnä se itsellesi. 

Mitä kaverisi ovat sanoneet, kun olette jutelleet kokemattomuudestasi? Olisiko heillä antaa vinkkejä? Tai ehkä he voisivat järjestää sokkotreffejä?

Herkkänä ja massasta poikkeavana elämä menee aivan eri tavalla kuin ns. normaaleilla, olitpa mies tai nainen.

Terveisin toinen samanlainen, mutta nainen, jolle ei nykyajan deittimaailma avaudu ja joka on ollut aina yksin

Vierailija kirjoitti:

Kun korona hellittää, lähde ulkomaille. Mieti jokin maa, mistä saisit ainakin seksikokemusta helpommin kuin Suomesta. Vietä maassa muutama viikko ja yritä kaikkesi, jotta saisit seksiä. Sitten olet ainakin sen kokenut. 

Sitten voit alkaa etsiä rakkaussuhdetta. Ei ole enää niin stressaavaa, kun tiedät ainakin, miten seksissä toimitaan. 

Älä nirsoile. Nyt alussa on tärkeää, että lähennyt edes jonkun kanssa. Ei sinun tarvitse mennä naimisiin, mutta kokemusta pitää saada edes vähän. 

Tykkäätkö varmasti naisista? Jos on mahdollista, että tykkäätkin miehistä, myönnä se itsellesi. 

Mitä kaverisi ovat sanoneet, kun olette jutelleet kokemattomuudestasi? Olisiko heillä antaa vinkkejä? Tai ehkä he voisivat järjestää sokkotreffejä?

Hirveitä neuvoja. Pitäisi käyttää ja hajottaa muita ihmisiä jotakin harjoitusta saadakseen? Älä ap rupea tällaiseksi ihmiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä vastaisin, että keskity muihin juttuihin. En haluaisi tuossa iässä opettaa ketään parisuhteeseen tai seksiin.

Yksinäisyydessä ja kokemattomuudessa on juuri se huono puoli, että ns.normaalin nuoruuden kokeneet eivät ymmärrä mitä yksinäisyys ihmiselle tekee. Se muuttaa ihmistä, eikä mitenkään viehättävämpään suuntaan.

Ihminen ikään kuin kadottaa sisäisen hehkunsa ja kuihtuu kuin ruusu.

Ei minua haittaisi miehen kokemattomuus koska olen itsekin kokematon. Ymmärrän siis keskimääräistä paremmin miksi joku on arka, epävarma ja aika katkerakin.

Olisi ihanaa löytää mies, joka ymmärtäisi miksi olen sellainen kuin olen ja vastavuoroisesti minä häntä. Kaksi rikkinäisiä voisi yhdessä palauttaa sen elämänilon toisilleen.

Mutta en halua sekaantua johonkin naisvihaajaan ja että joku kokematon mies huolii minut vain koska ei ketään muutakaan saa. Kyllä hänen pitäisi nähdä minussa jotain muutakin kiinnostavaa kuin kokemattomuuteni. Varsinkin kun ei sitä kokemattomuutta voi heti alussa kertoakaan, eli se alussa pitää vain osata tulkita toisesta.

Kyllä sen kuihtuneen ruusun erottaa niistä elämäniloisista naisista, mutta se ei ole mikään kovin viehättävä piirre. Sitä pitää ymmärtää. Eikä oikein kukaan muu voi ymmärtää kuin toinen samanlainen, jos ei ole täysin empatiakykynsä menettänyt katkeruuden takia.

Hienosti kuvattu tätä asiaa! Mä kuihtuneena ruusuna luulin löytäneeni itseni kaltaisen, elämän päähän potkiman ja herkän miehen. Kunnes selvisi että hän kaipasi edelleen yhtä kuumaa seikkailua, jonka oli elämänsä aikana saanut kokea.

Vierailija kirjoitti:

Se muuttaa ihmistä, eikä mitenkään viehättävämpään suuntaan.

Ihminen ikään kuin kadottaa sisäisen hehkunsa ja kuihtuu kuin ruusu.

Lyhensin hienon viestisi tähän, koska tämä kosketti.

En ole enää sama mies kuin 10 vuotta sitten. Olen haavoittunut, rikkinäinen. Olen pohjimmiltani sama, mutta en voi poistaa sitä minkä yksinäisyys on sieluuni tuonut. Siksi on hankala esittää deittailumaailmassa jotain muuta. Olla iloinen, katsoa ulospäin ja sitä mitä mieheltä odotetaan. Olen noitakin, mutta ne ovat osaksi valetta. En tiedä voisinko kasvaa täyteen kukkaan, jos löytäisin jonkun, mutta en haluaisi löytää häntä valeella. Mä olen erilainen. Mä olen sisältä outo. Jos haluat mut, ota mut kokonaan.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jossain voi olla joku sinua varten. Sitä ei kukaan tiedä - ei edes mammat täällä. Mutta muista: älä anna epätoivon vallata mieltäsi. Ole iloinen, kohtelias ja rehti. Älä tavoittele kuuta taivaalta, mutta älä myöskään tyydy sellaiseen ihmiseen jota et oikeasti rakasta. Ole avoin.

Tsemppiä.

Yritän olla paras mahdollinen ihminen muita kohtaan. En voisi olla muuten. En halua siitä kiitosta. Oletan että niin toimivat kaikki ja siksi minäkin. Silti olen itsekäs. Haluaisin itselleni myös onnea. Ja rakkautta.

ap

Tuo asenne on hyvä, mutta sillä särkee herkästi sydämensä. Mä ainakaan en koskemattomana naisena edes uskaltaudu suhteeseen tässä nykymaailmassa, jossa ihmissuhteita ei oteta niin toisissaan.

Millä noista särjen sydämeni?

ap

Olettamalla että kaikki haluavat olla parhaita mahdollisia ihmisiä muita kohtaan.

Ei saa olla naiivi. Ymmärrän sen. En vain haluaisi olla kyyninen.

Haluan uskoa ihmisistä parasta, mutta ehkä se johtuu kokemattomuudestani?

ap

Ei se johdu kokemattomuudestasi. On meitä muitakin jotka uskomme ihmisten olevan pohjimmiltaan hyviä. Noin niinkuin yleisesti. Tottakai on myös mätiä omenia joukossa, mutta kyllä minusta suurin osa ihmisistä on hyviä ihmisiä. Ja en ole kokematon sen enempää parisuhteiden, seksisuhteiden kuin muidenkaan ihmissuhteiden saralla.