Lue keskustelun säännöt.
Opetelkaa käyttämään potentiaalia oikein
05.06.2020 |
Miksi ihmiset käyttää potentiaalia väärin? Juuri luin yhdestä ketjusta ”äiti lienee kantaa syyllisyyttä” kun oikea muoto on kantanee. Tätä samaa virhettä näkyy nykyään todella paljon. Ärsyttävää!
Lienee on olla-verbin potentiaalimuoto. Sitä ei käytetä apuverbinä, vaan jokaisella verbillä on oma potentiaalimuotonsa.
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun kouluaikanani opetettiin, että lienee on kaksoispotentiaali eli siis sama kuin lie lie. Oikea sana on lie. Ei lienee.
Opetettiin väärin. Lienee on olla-verbin potentiaali, käytetään siis myös potentiaalin perfektimuodossa.
Perfektimuoto on lie ollut.
Näin opetettiin ainakin vielä 70-luvulla. Kirjoitin 1981.
Voi olla, että säännöt ovat muuttuneet sen jälkeen.
https://www.kielikello.fi/-/-missa-lienee-koittaa-huomen-potentiaalin-o…
Hän on ollut siellä -> hän lienee ollut siellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on jossain murteessa synonyymi sanalle "ehkä". Muistan törmänneeni siihen jo 90-luvun lopussa, joten ei ole mitään some-kieltä. Jokin pohjoisen murre varmaan?
Potentiaali itsessään on "synonyymi sanalle ehkä", sitä vaan käytetään ihan väärin monissa murteissa.
Eli lause "hän lienee värisokea" tarkoittaa ihan samaa kuin "hän on ehkä värisokea". Mutta "hän lie on värisokea" on sitten väärin kirjoitettu lause.
Tätä tarkoitin. Jossain murteessa Hän lienee on värisokea = Hän on ehkä värisokea.
Moni muukin asia on murteissa kieliopillisesti väärin. Lieneekö tämä potentiaalin väärinkäyttö sitten yleistynyt nykyään, mutta mikään uusi asia se ei ole.
Ei "lienee on." Hän lienee värisokea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on jossain murteessa synonyymi sanalle "ehkä". Muistan törmänneeni siihen jo 90-luvun lopussa, joten ei ole mitään some-kieltä. Jokin pohjoisen murre varmaan?
Potentiaali itsessään on "synonyymi sanalle ehkä", sitä vaan käytetään ihan väärin monissa murteissa.
Eli lause "hän lienee värisokea" tarkoittaa ihan samaa kuin "hän on ehkä värisokea". Mutta "hän lie on värisokea" on sitten väärin kirjoitettu lause.
Tätä tarkoitin. Jossain murteessa Hän lienee on värisokea = Hän on ehkä värisokea.
Moni muukin asia on murteissa kieliopillisesti väärin. Lieneekö tämä potentiaalin väärinkäyttö sitten yleistynyt nykyään, mutta mikään uusi asia se ei ole.
Ei "lienee on." Hän lienee värisokea.
Voi pyhä sylvi. Joissain murteissa sanotaan lienee on, koska se lienee on synonyymi sanalle ehkä, mahdollisesti. Tiedän kyllä, miten potentiaali muodostetaan kieliopillisesti oikein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun kouluaikanani opetettiin, että lienee on kaksoispotentiaali eli siis sama kuin lie lie. Oikea sana on lie. Ei lienee.
Opetettiin väärin. Lienee on olla-verbin potentiaali, käytetään siis myös potentiaalin perfektimuodossa.
Perfektimuoto on lie ollut.
Näin opetettiin ainakin vielä 70-luvulla. Kirjoitin 1981.
Voi olla, että säännöt ovat muuttuneet sen jälkeen.
Tossa on kyse eri asiasta. Perfektimuodossa olla verbiin tulee olla-verbi kaksi kertaa. Mutta muiden verbien kanssa vain kertaalleen.
"Hän on ollut siellä" - pot. "hän lienee ollut siellä"
"Hän on tehnyt töitä" - pot. "Hän lienee tehnyt töitä"
Mistä tietää mikä on Potentiaali.
Esim urheilussa sanotaan että jollain on kovampi potentiaali kuin toisella. Mistä sen tietäää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivät osaa. Liekö käykö tällainen kommentti nyt tähän?
Vanhemmilla miehillä alkaa olla huono potentiaali, mutta siihen auttaa, kun ottaa potentiaalilääkettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä vinku ja ota vähän viintä, se helpottaa!
Jos et kykennyt parempaan niin oleppa hiljaa. Pää särkee jo nyt.
Kyllä potentiaalia opetetaan koulussa. Mutta tilanne on se, että monet oppilaat eivät sitä opi. Heidän kielitajunsa ei kerro, mikä muoto on oikein ja mikä väärin, eikä aika ja oppilaiden kapasiteetti riitä siihen, että alkaisin opettaa sen muodostamista samalla tavalla kuin S2-oppilaille. Meillä on paljon tärkeämpiäkin sisältöjä opiskeltavana, kuten esimerkiksi ihan peruslukutaito.
Yleensä kun esittelen potentiaalin, moni oppilas kysyy, onko tuo viroa. Useat eivät ole koskaan kuulleet sitä käytettävän. Lähtötaso siis on nolla.
Perustaso osaamisessa on, että oppilas opetuksen jälkeen ymmärtää, mitä muoto tarkoittaa ja tunnistaa sen. Usein joudun sanomaan, että älä yritä käyttää potentiaalia omissa teksteissä, koska aina on parempi kirjoittaa varmasti oikein kuin väärin. Toki hyvät oppilaat oppivat tämäkin asian.
Ylipäänsä virheet toimittajien teksteissä ovat viime vuosina lisääntyneet huomattavasti. Ne ovat ihan samoja, joita korjaan yläkoululaisten aineista, mikä on kyllä säälittävää. "Hänen ottama kuva, oltiin osoitettu mieltä, lienee olevan tehty" jne.
Jos saa kirjoittamisesta palkkaa, pitäisi osaamisen olla toista luokkaa.
T. Äikänope
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eivät osaa. Liekö käykö tällainen kommentti nyt tähän?
Ainakin todistit tällä, että potentiaalin käytön osaa vain harvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on jossain murteessa synonyymi sanalle "ehkä". Muistan törmänneeni siihen jo 90-luvun lopussa, joten ei ole mitään some-kieltä. Jokin pohjoisen murre varmaan?
Potentiaali itsessään on "synonyymi sanalle ehkä", sitä vaan käytetään ihan väärin monissa murteissa.
Eli lause "hän lienee värisokea" tarkoittaa ihan samaa kuin "hän on ehkä värisokea". Mutta "hän lie on värisokea" on sitten väärin kirjoitettu lause.
Tätä tarkoitin. Jossain murteessa Hän lienee on värisokea = Hän on ehkä värisokea.
Moni muukin asia on murteissa kieliopillisesti väärin. Lieneekö tämä potentiaalin väärinkäyttö sitten yleistynyt nykyään, mutta mikään uusi asia se ei ole.
Ei "lienee on." Hän lienee värisokea.
Voi pyhä sylvi. Joissain murteissa sanotaan lienee on, koska se lienee on synonyymi sanalle ehkä, mahdollisesti. Tiedän kyllä, miten potentiaali muodostetaan kieliopillisesti oikein.
Pahoitteluni. Pitänee uskoa, vaikka käsittämättömältä kuulostaakin että joku noin sanoisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Finglish kirjoitti:
Ihmisten suomenkielen taito on heikentynyt netin myötä. Usein myös huomaa, että joku kielioppirakenne on kopioitu englannista, vaikka sanat ovat suomea.
Koska netti...
Vierailija kirjoitti:
Kyllä potentiaalia opetetaan koulussa. Mutta tilanne on se, että monet oppilaat eivät sitä opi. Heidän kielitajunsa ei kerro, mikä muoto on oikein ja mikä väärin, eikä aika ja oppilaiden kapasiteetti riitä siihen, että alkaisin opettaa sen muodostamista samalla tavalla kuin S2-oppilaille. Meillä on paljon tärkeämpiäkin sisältöjä opiskeltavana, kuten esimerkiksi ihan peruslukutaito.
Yleensä kun esittelen potentiaalin, moni oppilas kysyy, onko tuo viroa. Useat eivät ole koskaan kuulleet sitä käytettävän. Lähtötaso siis on nolla.
Perustaso osaamisessa on, että oppilas opetuksen jälkeen ymmärtää, mitä muoto tarkoittaa ja tunnistaa sen. Usein joudun sanomaan, että älä yritä käyttää potentiaalia omissa teksteissä, koska aina on parempi kirjoittaa varmasti oikein kuin väärin. Toki hyvät oppilaat oppivat tämäkin asian.
Ylipäänsä virheet toimittajien teksteissä ovat viime vuosina lisääntyneet huomattavasti. Ne ovat ihan samoja, joita korjaan yläkoululaisten aineista, mikä on kyllä säälittävää. "Hänen ottama kuva, oltiin osoitettu mieltä, lienee olevan tehty" jne.
Jos saa kirjoittamisesta palkkaa, pitäisi osaamisen olla toista luokkaa.
T. Äikänope
Ennen oli Ylelläkin kielenhuoltaja, mutta hänet siirrettiin vuosituhannen alussa toisiin tehtäviin eikä uutta palkattu. Se näkyy ja kuuluu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilman potentiaalia pärjää ihan hyvin, joten olkaa käyttämättä sitä, jos ette osaa.
Toinen usein väärin käytetty on ; eli puolipiste. Opetelkaa käyttämään sitä tai älkää käyttäkö ollenkaan. Puolipistettä käytetään eri tavalla kuin kaksoispistettä.
Tämä kommentti auttaisi, jos siinä olisi edes vihje miten puolipistettä käytetään.
Vierailija kirjoitti:
Finglish kirjoitti:
Ihmisten suomenkielen taito on heikentynyt netin myötä. Usein myös huomaa, että joku kielioppirakenne on kopioitu englannista, vaikka sanat ovat suomea.
Koska netti...
Niin? Jatka vain.
Vierailija kirjoitti:
Minun kouluaikanani opetettiin, että lienee on kaksoispotentiaali eli siis sama kuin lie lie. Oikea sana on lie. Ei lienee.
Sinulle on opetettu väärin. Katso oikea taivutus täältä: https://fi.wiktionary.org/wiki/Liite:Verbitaivutus/suomi/olla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on jossain murteessa synonyymi sanalle "ehkä". Muistan törmänneeni siihen jo 90-luvun lopussa, joten ei ole mitään some-kieltä. Jokin pohjoisen murre varmaan?
Potentiaali itsessään on "synonyymi sanalle ehkä", sitä vaan käytetään ihan väärin monissa murteissa.
Eli lause "hän lienee värisokea" tarkoittaa ihan samaa kuin "hän on ehkä värisokea". Mutta "hän lie on värisokea" on sitten väärin kirjoitettu lause.
Tätä tarkoitin. Jossain murteessa Hän lienee on värisokea = Hän on ehkä värisokea.
Moni muukin asia on murteissa kieliopillisesti väärin. Lieneekö tämä potentiaalin väärinkäyttö sitten yleistynyt nykyään, mutta mikään uusi asia se ei ole.
Ei "lienee on." Hän lienee värisokea.
Voi pyhä sylvi. Joissain murteissa sanotaan lienee on, koska se lienee on synonyymi sanalle ehkä, mahdollisesti. Tiedän kyllä, miten potentiaali muodostetaan kieliopillisesti oikein.
Pahoitteluni. Pitänee uskoa, vaikka käsittämättömältä kuulostaakin että joku noin sanoisi.
No en nyt pelkän väitteen varassa uskoisi, että kyseessä on murrepiirre. Moni saattaa sekoittaa lapsena väärin oppimansa yleiskielen rakenteen paikalliseen murteeseen, vaikka oikeasti kyseessä olisi vain puhujan tai hänen perheensä virheellinen yleiskielinen puhetapa.
Varsinkin näissä nettikeskusteluissa usein näkee väitteitä, että joku yleisesti virheellisenä pidetty rakenne olisikin tietyllä murrealueella yleinen, mutta sitten käy ilmi, että muut samalta murrealueelta tulevat eivät tunnista muotoa.
Toki on myös sellaisia tilanteita, joissa "virhe" oikeastikin osoittautuu jollakin murrealueella vallitsevaksi tavaksi. Esim. monia ärsyttävä ketä-sanan käyttö kuka-sanan paikalla on ymmärtääkseni Satakunnan(?) murteessa todellisuudessakin vallitseva.
Virheellinen potentiaali on yksi ikuinen kompastuskivi, joka painii samassa sarjassa kaksoispassiivin ja lauseenvastikkeiden pilkutuksen kanssa. Moni osaa vältellä yhtä tai kahta virhettä, mutta tuskin edes yksi miljoonassa osaa välttää noita kaikkia. Ainakaan nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilman potentiaalia pärjää ihan hyvin, joten olkaa käyttämättä sitä, jos ette osaa.
Toinen usein väärin käytetty on ; eli puolipiste. Opetelkaa käyttämään sitä tai älkää käyttäkö ollenkaan. Puolipistettä käytetään eri tavalla kuin kaksoispistettä.
Tämä kommentti auttaisi, jos siinä olisi edes vihje miten puolipistettä käytetään.
Onhan siinä: eri tavalla kuin kaksoispistettä.
Ei se kovin vahva vihje ole, mutta käytä siis jotenkin toisin; tai ole kokonaan käyttämättä.
Tätä tarkoitin. Jossain murteessa Hän lienee on värisokea = Hän on ehkä värisokea.
Moni muukin asia on murteissa kieliopillisesti väärin. Lieneekö tämä potentiaalin väärinkäyttö sitten yleistynyt nykyään, mutta mikään uusi asia se ei ole.