Minkä ikäisenä tapasit elämäsi merkittävimmän rakkauden?

Sanoisin että 36-vuotiaana. 

Olin ollut sitä ennen avoliitossa, tämä oli n. 3v erosta.

45vuotiaana paranoidin narsistin tapasin. 

Kyllä kaikki, ketkä tapaamme ovat omalla tavallaan merkittäviä ja nyt kun on ollut eristyksissä sinkkuna on ollu aikaa miettiä tätä. Hänet jonka tapasin 36vuotiaana on ollut suurin rakkaus ja mahtavin juttu. Se kesti noin 3 v ja sen jälkeen ei ole ollut mitään kontaktia. Muutaman kerran törmättiin, mutta sitäkään ei ole tapahtunut 7 vuoteen vaikka osittain samoilla hoodeilla liikutaan.  Nyt kun aikaa on kulunu näinkin paljon, on ehkä parempi ettemme koskaan edes törmää. Suhde loppui varsin yllättäen, emme riidelleet.  Olin pari vuotta masentunut, siitä pääsinkin sitten reippaasti narsistin tukemana etiäppäin elämässä!

36-vuotiaana tapasin HÄNET.

Taustalla oli 13v parisuhde, josta 11v naimisissakin ja kaksi lasta. Luulin olleeni rakastunut tähän aviopuolisooni, ainakin alkuvuosina. Luulin, että tiedän miltä tuntuu kun rakastaa..

Mutta nykyisen tavattuani tiedän vasta mitä on kun RAKASTAA, ikävöi, tuntee sellaista vetovoimaa, nauttii, on hauskaa, paljon läheisyyttä ja sellainen "roihu" päällä kokoajan. Mitään aiempaa suhdettani ja tunteitani ei voi verrata tähän. Olen löytänyt puuttuvan palaseni ja toisen puolikkaani ja mikä parasta, homma kolahti samallalailla molemminpuolisesti heti alusta lähtien.

Viimeisiä kommentteja katsoessani voisin todeta, että ikävuodessa 36 on sitä jotakin :D

täälläkin 36!

12 vuotiaana, mutta en päässyt pussaamaan. Sen jälkeen ei ole oikein mitään mullistavaa tullutkaan.

37 v

Vuosi sitten vuoden nuorempana:)

27 ja edelleen yhdessä 5 v jälkeen

En ole tavannut. Olen 51-vuotias. Parisuhteita on ollut useita, olen ollut naimisissakin. Olen ollut jo 10 vuotta yksin enkä aio enää koskaan pariutua. Oikean rakkaussuhteen eteen tuleminen on niin harvinaista että enpä jaksa enää nähdä vaivaa. Kun se ei ole vielä eteen tullut, ei tarvi enää tullakkaan.

15-vuotiaana. Olemme olleet naimisissa kohta 40 v.

Tässä voisi vetää sellaisia johtopäätöksiä, että ihan sama kenet tapaat. Se on se oikea kunhan olet silloin 36v.

Äläpä AP hätäile! Ehtii sitä myöhemminkin. Itsellä tapahtui iässä 37.

22v.

24 vuotiaana.

35. Olin eronnut yh ja nyt ollaan oltu onnellisesti naimisissa 20 vuotta (tuolla vähän aiemmin oli liki tismalleen samanlainen viesti, hymyilytti :) )

20 v.

Tuhkelo kirjoitti:

Olin pari kuukautta vajaa 15, juuri rippikoulun käynyt pojankoltiainen.

Noita riparimuistoja ja siellä tapahtuneita ”romansseja” kelaillessani yhtäkkiä tajusin että olen rakastunut täydelliseen olentoon, siis itseeni... 🤗

Tämä havainto (naiset ovat vain lihallisen nautinnon välikappaleita, mihinkään syvempään, emotionaaliseen yhteyteen heistä ei ole), tämä havainto on kantanut näihin päiviin asti, ja vain vahvistunut vuosien saatossa.

Todella surullista, kun joutuu kaapissa olemaan niin kauan toivottavasti ole jo löytänyt itsellesi rakastavan miehen?

18-vuotiaana. Onnellisesti yhdessä ollaan edelleen 15 vuotta myöhemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulin tavanneeni hänet 21-vuotiaana mutta nyt 28-vuotiaana olen taas yksin.

Myönnän täysin kadehtivani niitä, jotka ovat jo nuorena tavanneet "sen oikean" ja vielä vuosikymmeniä myöhemmin ovat syvästi rakastuneita. Itse kaipaan kovasti läheisyyttä ja rakkautta, joten yksin on rankkaa.

No, sinua voi moni kadehtia. Olet ollut rohkeasti suhteessa ja olet eronnut ja olet oppinut ja nyt olet vapaa. Olet elänyt mielenkiintoista elämää ja uskallat ehkä omia ratkaisuja. Et jää mätänemään johonkin mielikuvaan.

Jotkut kohtaa nuorena, sinä et.

Sinulla on hieno mielenkiintoinen elämä. Jokaisella on, kun sitä katsoo niin.

Miten sinä katsot elämääsi?

Onpas mielenkiintoista vai onpas tylsää?

Voit valita.

Kuiskaan ... valitse se mielenkiintoinen...

Mua on aina ihmetyttänyt, jos ihmiset rinnastavat sinkkuuden automaattisesti vapauteen. Ehkä se jollekulle sitä tarkottaa, mutta ei minulle suhteessa oleminen tarkoita sitä, etten olisi vapaa (vapaa olemaan oma itseni, vapaa toteuttamaan itseäni, vapaa tekemään omia valintoja). En ole sinkkuna mikään vankilasta vapautunut :D

Ja ei, kaikilla ei ole mielenkiintoista elämää. En näe siinäkään mitään pahaa.

Oletpa mustavalkoinen kaikessa suvaitsevaisuudessasi ja yltiöystävällisyydessäsi.

:)

:)

:)

Et kyllä lukenut... tai sitten et vaan TA ju a.

En kyllä minäkään ymmärrä sepustustasi.

T. Eri

29 -vuotiaana. Hän on lasteni isä ja olemme edelleen yhdessä. Sitä aiemmin olin kyllä rakastunut useasti, mutta rakastamiseen asti eivät suhteet edenneet.