"Emme palkanneet sinua, koska sinulla ei ole näistä tehtävistä aiempaa kokemusta."
Vuosikausia olen yrittänyt päästä kyseisiin tehtäviin, mutta eipä taida onnistua. Ellei ole saanut tilaisuutta tehdä jotain, niin se tulkitaan uusia työpaikkoja hakiessa miinuksena. Kyseisiä tehtäviä ei siis taida päästä tekemään jatkossakaan. Plääh!
Kommentit (103)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tällaisen dilemman olette onnistuneet ratkomaan? Lopettamalla palkkatyöt ja menemällä jonnekin ilmaiseksi työharjoittelijaksi?
Tuttu lähti juuri palkattomaan työharjoitteluun. Hän oli vuosia myyjänä ja kun halusi vaihtaa pois niin opiskeli jonkun taloushallinnon koulutuksen, maksoi noin 4000 € luokkaa. Alkoi koulutuksen jälkeen hakea taloushallinnon töitä ja on päässyt käsittääkseni ihan hyvin haastatteluihin, mutta aina kokeneemmat menneet edelle.
Nyt sitten tosiaan on puoli vuotta tuossa palkattomassa harjoittelussa. Tyypin tuntien paiskii siellä hulluna töitä koska "harjoittelun jälkeen on mahdollista työllistyä taloon". Toivottavasti ei pety, aika kamalaa jos ei saakaan töitä tehtyään ensin noin pitkään töitä ilmaiseksi.
Tuskin ainakaan kovin hyvällä palkalla palkataan sisään, kun on kerran ilmaiseksikin suostunut työskentelemään. Nimimerkki Kokemuksen syvällä rintaäänellä
Olen pahoillani ap, ja samaistun enemmän sinun tilanteeseesi. Mutta ei tämä ole kaikkien ongelma. Olit väärä tyyppi.
On olemassa ihmisiä, joiden täytyy edetä pienin askelin, ja osaamisen täytyy "kumuloitua". Täytyy olla referenssiä, todisteita. Pitää perustella. Mitä sä olet tehnyt, että saisit 3000, etkä 2500.
On olemassa ihmisiä, joilla ei ole osaamista eikä välttämättä koulutustakaan, mutta heidät kädestä pitäen opetetaan aina uuteen tehtävään. Heissä nähdään mahdollisuus. Heitä halutaan motivoida jo ennakkoon, esim vähän liian isolla palkalla.
Olen hävinnyt mm. "no kun se tyyppi x on ollut meidän varastolla töissä" (itse työstä ei mitään kokemusta), sekä tyypille joka oli juuri aloittanut koulutuksen, joka minulla jo oli valmis.
Hauskaa, kun välillä näkee työpaikkailmoituksia, joiden mukaan aiempaa kokemusta ei vaadita, mutta sitten paikan kuitenkin saa joku viidentoista vuoden kokemuksen omaava :D Toki voi olla, että hän oli oikeasti kaikinpuolin sopivin tyyppi työhön, mutta välillä mietityttää.
Joo sama, yhdessä keskikokoisessa firmassa sijaistin vuokratyöläisenä joitakin kuukausia kunnes paikka tuli julkiseen hakuun vakinaissena. Totta kai hain toiveikkaana, olihan minulla jo työkokemusta kyseisestä työstä, enkä tullut valituksi. :D Ei edes haastateltu! Tilalle valittiin joku muka 5 vuotta työkokemusta omaava jostain kilpailevasta firmasta. No ei siinä, jatkoin vielä "sijaistamista" ja siinä sivussa huomasin ettei tämä tyyppikään koskaan oppinut mitään siitä hommasta, että sellaset työkokemukset taustalla. Lopulta lensin itse pihalle, enkä ole ikävöinyt kun kuullut jälkeenpäin miten paikat ollut tulessa tämän jäljiltä...
Vierailija kirjoitti:
Olen pahoillani ap, ja samaistun enemmän sinun tilanteeseesi. Mutta ei tämä ole kaikkien ongelma. Olit väärä tyyppi.
On olemassa ihmisiä, joiden täytyy edetä pienin askelin, ja osaamisen täytyy "kumuloitua". Täytyy olla referenssiä, todisteita. Pitää perustella. Mitä sä olet tehnyt, että saisit 3000, etkä 2500.
On olemassa ihmisiä, joilla ei ole osaamista eikä välttämättä koulutustakaan, mutta heidät kädestä pitäen opetetaan aina uuteen tehtävään. Heissä nähdään mahdollisuus. Heitä halutaan motivoida jo ennakkoon, esim vähän liian isolla palkalla.
Olen hävinnyt mm. "no kun se tyyppi x on ollut meidän varastolla töissä" (itse työstä ei mitään kokemusta), sekä tyypille joka oli juuri aloittanut koulutuksen, joka minulla jo oli valmis.
Kyse on osittain varmasti pärstäkertoimesta, mutta usein miehissä lähtökohtaisesti tunnutaan tulkitsevan olevan naisia enemmän potentiaalia. Tällöin monesti jopa ilman kokemusta on usein paremmat mahdollisuudet päästä tekemään kaikenlaista. Naisilla on usein toinen tilanne. Naiset pääsevät tai joutuvat enemmän kerryttämään kokemusta rutiinitehtävissä (jota ei sitten myöhemmin pidetä meriittinä uralla).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tällaisen dilemman olette onnistuneet ratkomaan? Lopettamalla palkkatyöt ja menemällä jonnekin ilmaiseksi työharjoittelijaksi?
Tuttu lähti juuri palkattomaan työharjoitteluun. Hän oli vuosia myyjänä ja kun halusi vaihtaa pois niin opiskeli jonkun taloushallinnon koulutuksen, maksoi noin 4000 € luokkaa. Alkoi koulutuksen jälkeen hakea taloushallinnon töitä ja on päässyt käsittääkseni ihan hyvin haastatteluihin, mutta aina kokeneemmat menneet edelle.
Nyt sitten tosiaan on puoli vuotta tuossa palkattomassa harjoittelussa. Tyypin tuntien paiskii siellä hulluna töitä koska "harjoittelun jälkeen on mahdollista työllistyä taloon". Toivottavasti ei pety, aika kamalaa jos ei saakaan töitä tehtyään ensin noin pitkään töitä ilmaiseksi.
Palkattomat harjoittelut pitäisi kieltää. Ymmärrän vielä jotenkin opiskelijoiden työssäharjoitteluiden palkattomuuden - onhan kyseessä raakile, jonka tekemisiä pitää valvoa ja ohjata. Mutta että ihminen jolla on alan tutkinto suoritettuna, joutuu tekemään palkatta työtään, niin en vaan kerta kaikkiaan ymmärrä. Kyllä ihmisen pitää työstään palkka saada. Työnantajien (korjaan, harjoittelunantajien) mielestä se on varmaan hyvä tilaisuus firmalle katsoa mihin siitä tyypistä on, mutta onhan koeaika olemassa!
Mutta ai niin, mitäpä sitä palkkaa maksamaan kun aina on joku tulossa ilmaiseksikin.
Minä aikoinani olisin halunnut edetä esimiestehtäviin. Mutta aina haluttiin aikaisempaa kokemusta esimiestehtävistä. Mietin että miten niitä saa kun ei pääse sellaisiin tehtäviin ja miten he jotka olivat niissä tehtävissä, olivat aikanaan tulleet valituiksi? Monella ei todellakaan ollut mitään koulutusta siihen ja se valitettavasti näkyi johtamisessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen pahoillani ap, ja samaistun enemmän sinun tilanteeseesi. Mutta ei tämä ole kaikkien ongelma. Olit väärä tyyppi.
On olemassa ihmisiä, joiden täytyy edetä pienin askelin, ja osaamisen täytyy "kumuloitua". Täytyy olla referenssiä, todisteita. Pitää perustella. Mitä sä olet tehnyt, että saisit 3000, etkä 2500.
On olemassa ihmisiä, joilla ei ole osaamista eikä välttämättä koulutustakaan, mutta heidät kädestä pitäen opetetaan aina uuteen tehtävään. Heissä nähdään mahdollisuus. Heitä halutaan motivoida jo ennakkoon, esim vähän liian isolla palkalla.
Olen hävinnyt mm. "no kun se tyyppi x on ollut meidän varastolla töissä" (itse työstä ei mitään kokemusta), sekä tyypille joka oli juuri aloittanut koulutuksen, joka minulla jo oli valmis.
Kyse on osittain varmasti pärstäkertoimesta, mutta usein miehissä lähtökohtaisesti tunnutaan tulkitsevan olevan naisia enemmän potentiaalia. Tällöin monesti jopa ilman kokemusta on usein paremmat mahdollisuudet päästä tekemään kaikenlaista. Naisilla on usein toinen tilanne. Naiset pääsevät tai joutuvat enemmän kerryttämään kokemusta rutiinitehtävissä (jota ei sitten myöhemmin pidetä meriittinä uralla).
Tämä juuri! Minutkin kerran otettiin töihin, koska minussa nähtiin "tosi paljon potentiaalia"! Minussa on, tiedän itsekin, ja hyrisin tyytyväisyyttä.
Työ oli paljon matalamman tason työtä kuin mitä ilmoituksessa luki ja mistä tulin, mutta tässä matalassa työssä olisi sitten pitänyt "näyttää" ja "ansaita kannukset" kun kerran "oli sitä potentiaalia".
Ei sitä siinä pystynyt näyttämään. Vein potentiaalini muualle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on osittain varmasti pärstäkertoimesta, mutta usein miehissä lähtökohtaisesti tunnutaan tulkitsevan olevan naisia enemmän potentiaalia. Tällöin monesti jopa ilman kokemusta on usein paremmat mahdollisuudet päästä tekemään kaikenlaista. Naisilla on usein toinen tilanne. Naiset pääsevät tai joutuvat enemmän kerryttämään kokemusta rutiinitehtävissä (jota ei sitten myöhemmin pidetä meriittinä uralla).
Olen samaa mieltä tästä. Minä ja kaverini olemme alottaneet työt jostain ihan perus avustavista tai neuvontatehtävistä, kun taas miehet ovat usein päässeet suoraan kiinni asiantuntijatehtäviin, vaikka koulutuksemme on sama. Olen miettinyt johtuuko tämä siitä, että naiset vähättelevät omia kykyjään vai uskotaanko miehiin jotenkin enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tällaisen dilemman olette onnistuneet ratkomaan? Lopettamalla palkkatyöt ja menemällä jonnekin ilmaiseksi työharjoittelijaksi?
Tuttu lähti juuri palkattomaan työharjoitteluun. Hän oli vuosia myyjänä ja kun halusi vaihtaa pois niin opiskeli jonkun taloushallinnon koulutuksen, maksoi noin 4000 € luokkaa. Alkoi koulutuksen jälkeen hakea taloushallinnon töitä ja on päässyt käsittääkseni ihan hyvin haastatteluihin, mutta aina kokeneemmat menneet edelle.
Nyt sitten tosiaan on puoli vuotta tuossa palkattomassa harjoittelussa. Tyypin tuntien paiskii siellä hulluna töitä koska "harjoittelun jälkeen on mahdollista työllistyä taloon". Toivottavasti ei pety, aika kamalaa jos ei saakaan töitä tehtyään ensin noin pitkään töitä ilmaiseksi.Tuskin ainakaan kovin hyvällä palkalla palkataan sisään, kun on kerran ilmaiseksikin suostunut työskentelemään. Nimimerkki Kokemuksen syvällä rintaäänellä
Tuo on kyllä ikävä kuvio. Käytännössä sitten paskapalkalla työskentelevä joutuu käyttämään kaiken aikansa etsiäkseen jonkun uuden työn, josta maksetaan paremmin. Ja työnhaku voi näyttäytyä epäilyttävänä jos aiemmassa paikassa ei ole ollut kovin pitkään. Kaikki häviävät tuossa yhtälössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tällaisen dilemman olette onnistuneet ratkomaan? Lopettamalla palkkatyöt ja menemällä jonnekin ilmaiseksi työharjoittelijaksi?
Tuttu lähti juuri palkattomaan työharjoitteluun. Hän oli vuosia myyjänä ja kun halusi vaihtaa pois niin opiskeli jonkun taloushallinnon koulutuksen, maksoi noin 4000 € luokkaa. Alkoi koulutuksen jälkeen hakea taloushallinnon töitä ja on päässyt käsittääkseni ihan hyvin haastatteluihin, mutta aina kokeneemmat menneet edelle.
Nyt sitten tosiaan on puoli vuotta tuossa palkattomassa harjoittelussa. Tyypin tuntien paiskii siellä hulluna töitä koska "harjoittelun jälkeen on mahdollista työllistyä taloon". Toivottavasti ei pety, aika kamalaa jos ei saakaan töitä tehtyään ensin noin pitkään töitä ilmaiseksi.Palkattomat harjoittelut pitäisi kieltää. Ymmärrän vielä jotenkin opiskelijoiden työssäharjoitteluiden palkattomuuden - onhan kyseessä raakile, jonka tekemisiä pitää valvoa ja ohjata. Mutta että ihminen jolla on alan tutkinto suoritettuna, joutuu tekemään palkatta työtään, niin en vaan kerta kaikkiaan ymmärrä. Kyllä ihmisen pitää työstään palkka saada. Työnantajien (korjaan, harjoittelunantajien) mielestä se on varmaan hyvä tilaisuus firmalle katsoa mihin siitä tyypistä on, mutta onhan koeaika olemassa!
Mutta ai niin, mitäpä sitä palkkaa maksamaan kun aina on joku tulossa ilmaiseksikin.
Kun ikää on yli 35 vuotta ja takana vaikka vuosi työttömyyttä, niin ei pääse edes niihin palkattomiin harjoitteluihin. Eikä olisi kyllä varaakaan, koska työttömyyskorvauksen tietysti menettää, vaikka töistä ei saisi palkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on osittain varmasti pärstäkertoimesta, mutta usein miehissä lähtökohtaisesti tunnutaan tulkitsevan olevan naisia enemmän potentiaalia. Tällöin monesti jopa ilman kokemusta on usein paremmat mahdollisuudet päästä tekemään kaikenlaista. Naisilla on usein toinen tilanne. Naiset pääsevät tai joutuvat enemmän kerryttämään kokemusta rutiinitehtävissä (jota ei sitten myöhemmin pidetä meriittinä uralla).
Olen samaa mieltä tästä. Minä ja kaverini olemme alottaneet työt jostain ihan perus avustavista tai neuvontatehtävistä, kun taas miehet ovat usein päässeet suoraan kiinni asiantuntijatehtäviin, vaikka koulutuksemme on sama. Olen miettinyt johtuuko tämä siitä, että naiset vähättelevät omia kykyjään vai uskotaanko miehiin jotenkin enemmän.
Miehiin uskotaan enemmän. Jos nainen tuo itseään esiin siinä missä mies, niin pidetään äkkiä ylimielisenä.
Ei nää työkokemusasiatkaan niin yksinkertaisia ole. Tunnen kasoittain insinöörejä ja diplomi-insinöörejä, joilla on huiman hieno cv, eivätkä ole edes vielä yli-ikäisiä. Palkka tapissa. Ovat ns. "mukavia tyyppejä" oikeille ihmisille eli ovat eteviä luomaan suhteita. Mutta totuus on, että ovat täysin nollia työntekijöinä ja surffaavat työstä toiseen lyhyellä syklillä isojen firmojen sisällä, välillä vaihtaen firmaa jne. Kyse on siitä, etteivät oikeasti osaa mitään tai pysty kantamaan vastuuta. Uuteen työpaikkaan voi aina mennä vähän semmoisena, että "selvittelee käytäntöjä" ja riittää, että heittelee sloganeita ja vaikuttaa aktiiviselta. Sitten kun pitäisi alkaa samaan tulosta, niin taas hommat vaihtuu. Ovat erinomaisia myös syyttämään toisia suoraan, kun meinaa maa alkaa polttamaan jalkojen alta.
Toki onhan sekin taito, että osaa olla mukava ja osa verkostoa. Mutta kun oikeasti nuo ei osaa mitään, eivätkä ota mitään vastuuta koskaan mistään. Yksi tämmöinen oli työkaverina taas kerran ja yritin sitkeästi pitää puoleni, että hänen hommiaan ei siirretä minulle vaan ei yksinkertaisesti ota uutta vastuuta vaan kantaa kerrankin vastuunsa loppuun asti. Ei onnistunut. Hän sysäsi minulle lähes tekemättömän ja hallitsemattoman työn, jota oli kovin "aktiivisesti" tehnyt 8kk ja sai taas uutta hommaa.
Vierailija kirjoitti:
Miten tällaisen dilemman olette onnistuneet ratkomaan? Lopettamalla palkkatyöt ja menemällä jonnekin ilmaiseksi työharjoittelijaksi?
Tarkoitatko työkokeilua? Ei se ole koskaan työkokemuksen kartuttamista!
Mutta jos muuten haluat työkokeiluun, niin ei sen takia tarvitse irtisanoutua. Ota omasta työstä palkatonta vapaata, tee työkokeilusopimus ja mene kokeiluun. Se ei ole mikään työttömien erityisoikeus.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset harvoin haluavat vaihtaa samantasoiseen työhön kuin mitä tekevät. Työnantajat tekevät tässä tyhmästi kun ajattelevat vain muutaman kuukauden kassavirtaa. Ojasta allikkoon vaihtava alkaa katsella uusia töitä heti kun taas jaksaa.
Paljon fiksumpaa olisi ottaa sellainen työntekijä, jolle työ antaa jotain uutta ja tyydyttää nälkää uralla. Sellainen pysyy siinä pidempään ja tuottaa näin enemmän.
Kiitos, kiteytit ajatukseni! :D
Olen itse etsinyt tässä jonkun aikaa uutta työtä, koska nykyisessä paikassani en pääse kehittymään ja työtehtävät tulee olemaan tätä samaa kuin viimeiset viisivuottakin.
Haluan enemmän ja laajentaa osaamistani. Ongelma on juurikin se, että haastatteluihin kutsutaan niihin paikkoihin jotka vastaavat hyvin paljon tätä nykyistä työtäni, mutta en halua vaihtaa samaaan työhön mahdollisesti huonommalla palkalla. Toki tässä pitää miettiä sitäkin, olisiko uudessa paikassa jatkossa tarjolla muita tehtäviä... no, sopivaa paikkaa ei ole vielä tullut vastaan. :)
Vierailija kirjoitti:
Hauskaa, kun välillä näkee työpaikkailmoituksia, joiden mukaan aiempaa kokemusta ei vaadita, mutta sitten paikan kuitenkin saa joku viidentoista vuoden kokemuksen omaava :D Toki voi olla, että hän oli oikeasti kaikinpuolin sopivin tyyppi työhön, mutta välillä mietityttää.
Jos jotain ei vaadita, niin ei se silti tarkoita, että kyseessä olisi erityinen haitta!
Vierailija kirjoitti:
Ei nää työkokemusasiatkaan niin yksinkertaisia ole. Tunnen kasoittain insinöörejä ja diplomi-insinöörejä, joilla on huiman hieno cv, eivätkä ole edes vielä yli-ikäisiä. Palkka tapissa. Ovat ns. "mukavia tyyppejä" oikeille ihmisille eli ovat eteviä luomaan suhteita. Mutta totuus on, että ovat täysin nollia työntekijöinä ja surffaavat työstä toiseen lyhyellä syklillä isojen firmojen sisällä, välillä vaihtaen firmaa jne. Kyse on siitä, etteivät oikeasti osaa mitään tai pysty kantamaan vastuuta. Uuteen työpaikkaan voi aina mennä vähän semmoisena, että "selvittelee käytäntöjä" ja riittää, että heittelee sloganeita ja vaikuttaa aktiiviselta. Sitten kun pitäisi alkaa samaan tulosta, niin taas hommat vaihtuu. Ovat erinomaisia myös syyttämään toisia suoraan, kun meinaa maa alkaa polttamaan jalkojen alta.
Toki onhan sekin taito, että osaa olla mukava ja osa verkostoa. Mutta kun oikeasti nuo ei osaa mitään, eivätkä ota mitään vastuuta koskaan mistään. Yksi tämmöinen oli työkaverina taas kerran ja yritin sitkeästi pitää puoleni, että hänen hommiaan ei siirretä minulle vaan ei yksinkertaisesti ota uutta vastuuta vaan kantaa kerrankin vastuunsa loppuun asti. Ei onnistunut. Hän sysäsi minulle lähes tekemättömän ja hallitsemattoman työn, jota oli kovin "aktiivisesti" tehnyt 8kk ja sai taas uutta hommaa.
Itsekin olen huomannut että kaikki työ ei vaikutakaan olevan arvokasta, kuten olen naivisti kuvitellut. Pitäisi tehdä vain hienolta kuulostavia juttuja ja perustöitä jopa laiminlyödä aina kun mahdollista, jotta antaisi itsestään sen vaikutelman, että on kunnianhimoinen kyky.
Ketjun "ei työnantajia kiinnosta, naama kiinni lumihiutaleet, työkokemus on vain teidän ongelmanne" -henkilö puhuu äänekkäästi, mutta ehkä vähän yksipuolisesti.
Löytyy yksityisiä työnantajia, jotka palkkaavat porukkaa ihan oikeisiin työsuhteisiin, vaikka työkokemusta olisi hyvinkin vaatimattomasti. Tuota näkee mm. softapuolella. Oletettavasti noita värväyksiä pidetään investointeina tulevaan, minkä lisäksi juuri siihen tiettyyn hommaan sopivaa tyyppiä ei välttämättä ole olemassa, ainakaan ilman tähtitieteellistä palkkavaatimusta, koska toimenkuva on niin spesifi.
Näin ollen työntekijän kouluttaminen on joskus kannattavaa. Joillain aloilla voi olla eri juttu, jos työnkuva on aina sama, eikä työssä tarvitse kehittyä tietyn pisteen jälkeen. Ellei yllämainittu suulas kyynikko ole valehtelija, oletan hänen olevan tällaisella alalla, tai sitten työntekijävihamielinen vanhan liiton työnantaja.
Eikä tuossa ole kyse sinänsä mistään hyväntekeväisyydestä. Jotkin työnantajat ymmärtävät sen, että työvoimaa on tultava jostain, kouluista kun harvemmin tulee valmiita työntekijöitä, kun taas toiset työnantajat eivät kouluta, ja ovat muiden kouluttamien työntekijöiden varassa. Kummallakin on paikkansa.
Vierailija kirjoitti:
Ketjun "ei työnantajia kiinnosta, naama kiinni lumihiutaleet, työkokemus on vain teidän ongelmanne" -henkilö puhuu äänekkäästi, mutta ehkä vähän yksipuolisesti.
Löytyy yksityisiä työnantajia, jotka palkkaavat porukkaa ihan oikeisiin työsuhteisiin, vaikka työkokemusta olisi hyvinkin vaatimattomasti. Tuota näkee mm. softapuolella. Oletettavasti noita värväyksiä pidetään investointeina tulevaan, minkä lisäksi juuri siihen tiettyyn hommaan sopivaa tyyppiä ei välttämättä ole olemassa, ainakaan ilman tähtitieteellistä palkkavaatimusta, koska toimenkuva on niin spesifi.
Näin ollen työntekijän kouluttaminen on joskus kannattavaa. Joillain aloilla voi olla eri juttu, jos työnkuva on aina sama, eikä työssä tarvitse kehittyä tietyn pisteen jälkeen. Ellei yllämainittu suulas kyynikko ole valehtelija, oletan hänen olevan tällaisella alalla, tai sitten työntekijävihamielinen vanhan liiton työnantaja.
Eikä tuossa ole kyse sinänsä mistään hyväntekeväisyydestä. Jotkin työnantajat ymmärtävät sen, että työvoimaa on tultava jostain, kouluista kun harvemmin tulee valmiita työntekijöitä, kun taas toiset työnantajat eivät kouluta, ja ovat muiden kouluttamien työntekijöiden varassa. Kummallakin on paikkansa.
Oma havainto on, että näissä tapauksissa pitää olla "hyvä tyyppi" ja se on eri asia eri yrityksissä. Jos lähtökohtana on se, että työnhakija haluaa tehdä tiettyjä töitä kehittyäkseen, niin työnantajalle se ei välttämättä olekaan ratkaisuvaihtoehto numero yksi, koska muutakin pitää saada aikaan.
Tuttu lähti juuri palkattomaan työharjoitteluun. Hän oli vuosia myyjänä ja kun halusi vaihtaa pois niin opiskeli jonkun taloushallinnon koulutuksen, maksoi noin 4000 € luokkaa. Alkoi koulutuksen jälkeen hakea taloushallinnon töitä ja on päässyt käsittääkseni ihan hyvin haastatteluihin, mutta aina kokeneemmat menneet edelle.
Nyt sitten tosiaan on puoli vuotta tuossa palkattomassa harjoittelussa. Tyypin tuntien paiskii siellä hulluna töitä koska "harjoittelun jälkeen on mahdollista työllistyä taloon". Toivottavasti ei pety, aika kamalaa jos ei saakaan töitä tehtyään ensin noin pitkään töitä ilmaiseksi.