Lue keskustelun säännöt.
"Emme palkanneet sinua, koska sinulla ei ole näistä tehtävistä aiempaa kokemusta."
04.06.2020 |
Vuosikausia olen yrittänyt päästä kyseisiin tehtäviin, mutta eipä taida onnistua. Ellei ole saanut tilaisuutta tehdä jotain, niin se tulkitaan uusia työpaikkoja hakiessa miinuksena. Kyseisiä tehtäviä ei siis taida päästä tekemään jatkossakaan. Plääh!
Kommentit (103)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietyissä ammateissa pitää olla suhteita. Esim insinöörin töihin ei pääse, jos ei ole 5v työkokemusta juuri siitä työstä, johon hakee. Eli se ensimmäinen työpaikka pitää saada suhteilla. Monilla ei ole suhteita. Siksi juuri insinöörejä on paljon muissa töissä surkealla palkalla.
Tai ne ensimmäiset kokemukset pitää käydä hakemassa maakunnasta ennenkuin löytää töitä kaupungista.
Ei ole auttanut asiaa. Töiden löytäminen on nykyään aika hankalaa. Aikaa menee, mutta tulokset voivat olla vaatimattomia.
Lainaamallasi kirjoittajalla on kuitenkin pointtinsa. Jossain kuusamolaisessa teollisuusfirmassa ollaan ihan pähkinöinä, kun nuori vantaalaisinsinööri hakee töihin, jne. Yksi tapa saada hyviä titteleitä varhain on se, että työnhakualue on koko maa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietyissä ammateissa pitää olla suhteita. Esim insinöörin töihin ei pääse, jos ei ole 5v työkokemusta juuri siitä työstä, johon hakee. Eli se ensimmäinen työpaikka pitää saada suhteilla. Monilla ei ole suhteita. Siksi juuri insinöörejä on paljon muissa töissä surkealla palkalla.
Tai ne ensimmäiset kokemukset pitää käydä hakemassa maakunnasta ennenkuin löytää töitä kaupungista.
Ei ole auttanut asiaa. Töiden löytäminen on nykyään aika hankalaa. Aikaa menee, mutta tulokset voivat olla vaatimattomia.
Lainaamallasi kirjoittajalla on kuitenkin pointtinsa. Jossain kuusamolaisessa teollisuusfirmassa ollaan ihan pähkinöinä, kun nuori vantaalaisinsinööri hakee töihin, jne. Yksi tapa saada hyviä titteleitä varhain on se, että työnhakualue on koko maa.
Olen toiminut noin, mutta jälkikäteen en ole varma oliko se sen arvoista. Minulle kaukana kaikesta itselle tärkeästä asuminen pitkään oli todella raskasta. Käytännössä työnhaku kaukaa käsin on myös erittäin aikaa vievää.
Itseä ärsyttää se, että ne ihmiset työllistyvät, jotka ovat jo töissä (riippuu alasta, minun alallani on tämä asia vähän pulmana) Pääsin heti niihin haastatteluihin, joissa edellytyksenä oli että on työtön (oman alan hommat), mutta koronan takia menetin sitten... Pitkäaikaistyöttömyys edessä ja muut tuttavani päässeet juuri suhteilla hommiin, oma työkokemus kertynyt ihan hakemisella... Arpapeliä myös koko homma. Ymmärrän ne, jotka lopultakin saavat vakituisen viran määräaikaistan työsopimuksien jälkeen (ovat siis olleet samassa paikassa pitkään, tämä omalla alalla yleistä) mutta ärsyttää sitten että pistetään julkiseen hakuun, vaikka onkin joku jo katsottuna...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietyissä ammateissa pitää olla suhteita. Esim insinöörin töihin ei pääse, jos ei ole 5v työkokemusta juuri siitä työstä, johon hakee. Eli se ensimmäinen työpaikka pitää saada suhteilla. Monilla ei ole suhteita. Siksi juuri insinöörejä on paljon muissa töissä surkealla palkalla.
Tai ne ensimmäiset kokemukset pitää käydä hakemassa maakunnasta ennenkuin löytää töitä kaupungista.
Ei ole auttanut asiaa. Töiden löytäminen on nykyään aika hankalaa. Aikaa menee, mutta tulokset voivat olla vaatimattomia.
Lainaamallasi kirjoittajalla on kuitenkin pointtinsa. Jossain kuusamolaisessa teollisuusfirmassa ollaan ihan pähkinöinä, kun nuori vantaalaisinsinööri hakee töihin, jne. Yksi tapa saada hyviä titteleitä varhain on se, että työnhakualue on koko maa.
Olen toiminut noin, mutta jälkikäteen en ole varma oliko se sen arvoista. Minulle kaukana kaikesta itselle tärkeästä asuminen pitkään oli todella raskasta. Käytännössä työnhaku kaukaa käsin on myös erittäin aikaa vievää.
Minullakin olisi paremmat työllistymismahdollisuudet muualla mutta se tarkoittaisi muuttamista kauas kaikesta: ystävistäni, puolisostani ja perheestäni. En halua sellaista vain pelkän työn takia, suoraan sanottuna sisällöltään aika ankeaa olisi... Osaan olla yksin, mutta kyllä ikävä olisi aina. Elämäni on nykyisessä kaupungissani ja yritän kestää työttömyyttä. Toisaalta jos käy niin, että poikaystäväni valmistuessa hänelläkin olisi paremmat mahdollisuudet työllistä esim. pk-seudulla niin lähtisin kyllä koska itsellä sama juttu. Siellä myös muutamia tuttuja entuudestaan.
Joopajoo ap. Mieti nyt vähän. Sun palkkaaminen maksaa työnantajalle sunnilleen 2x sun palkan.
Eli jos sun palkka on 3 tonnia kk, niin se maksaa työnantajalle 6 tonnia kk sivukuluineen. Vikarekry eli joku s--tanan tunari joka vaan istuu tuolilla piereskelemässä sen 6kk koeaikan maksaa 6 * 6t =36 tonnia. Plus vielä sekin päälle että tuolissa olisi sun sijasta voinut olla joku pätevän tyypin perse lämmittämissä sitä. Eli se todellinen vahinko on 36 tonnia plus se että se sun mikälie projekti on 6kk myöhässä plus kustannukset siitä ajasta mitä muut työntekijät ovat käyttäneet sinun perehdyttämiseen. Eli se todellinen vahinko onkin nyt 50 tonnia. Ja joku fm/di haluaa sitten 5+ tonnia kk. Sellainen vasta kalliiksi tuleekin.
Tuo kaikki ihan vaan sen takia että päätit kokeilla uutta alaa voidaksesi todeta että "eipähän tuo nyt ihan ollutkaan mun juttu".
Tuon takia työnantajat ovat äärimmäisen vainoharhaisia siitä kenet palkkaavat. Tuo 36 tonnia on aika iso siivu jonkun pikkufirman tuloksesta. Olisi ihan hullua palkata joku ilman kovia referenssejä ja rautaista osaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ne kuusamolaiset tunkevat tänne stadiin hakemaan töitä, jos siellä Kuusamossa kerran on?
t. vantaalainen insinööri (puolison työn ja lasten koulujen vuoksi emme tosiaankaan voi muuttaa Kuusamoon)
Tätä se nykypäivän työelämä on: silppua ja projekteja. Siksi suunnittelen alan vaihtoa alalle, jossa on työntekijän markkinat. En kestä olla diplomi-insinööri nykyajan työelämässä. Kateeksi käy kun lastentarhan opettaja kaveri haki viittä työpaikkaa ja sai niistä valita parhaan. En jaksa enää kehittää itseäni nykyisellä alallani, koska se ei välttämättä johda vakivirkaan koskaan. Jos olisin tämän tiennyt nuorena, olisi kiertänyt teknillisen yliopiston kaukaa. Tiedän että "hyvälle insinöörille riittää töitä" jne. uskomukset mutta esim. Lääkäripuolella niitä riittää vähemmän hyvällekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun hain ensimmäiseen työpaikkaani, minulla oli koko haastateltavasta porukasta vähiten (ei ollenkaan) alan kokemusta. Silti juuri minut valittiin, koska pystyin kuulemma osoittamaan motivaationi työpaikan saamista kohtaan ja koska vaikutin sosiaaliselta ja mukavalta. Siinä missä muut hakijat tuppisuina luottivat kokemuksensa riittävän, minä pyrin koko ajan "myymään" itseni töihin kys. paikkaan.
Sain työn ja opin siinä hyväksi parissa viikossa, minkä jälkeen olen saanut vain hyvää palautetta osaamisestani.
On siis ihan puppua, etteivät työnantajat koskaan ottaisi riskejä rekrytoinneissa. Työnantajani olisi yhtä hyvin voinut antaa paikan jollekin niistä 5 vuotta alalla olleista hakijoista ja tämä olisi oppinut työn varmaankin parissa päivässä verrattuna minun pariin viikkooni. Työnantajalla on kuitenkin paljon muutakin pohdittavaa kuin se, kuinka nopeasti työntekijästä tulee tehokas työssään - esimerkiksi hyvä työilmapiiri vaatii nimenomaan mukavalta ja motivoituneelta vaikuttavia ihmisiä. Ei työnantaja mieluummin palkkaa ilmapiirin myrkyttäjää, jos tällä on hieman enemmän kokemusta alalta.
Ehkä sinunkin kannattaisi panostaa muihin aspekteihin itsessäsi. Työkokemuksen puutteelle et voi mitään ennen kuin ensimmäinen paikka aukeaa, joten yritä päästä sisään omalla motivoituneisuudellasi ja luonteellasi.
Luonteenpiirteet ovat varsin pysyviä, eikä niitä voi muuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tätä se nykypäivän työelämä on: silppua ja projekteja. Siksi suunnittelen alan vaihtoa alalle, jossa on työntekijän markkinat. En kestä olla diplomi-insinööri nykyajan työelämässä. Kateeksi käy kun lastentarhan opettaja kaveri haki viittä työpaikkaa ja sai niistä valita parhaan. En jaksa enää kehittää itseäni nykyisellä alallani, koska se ei välttämättä johda vakivirkaan koskaan. Jos olisin tämän tiennyt nuorena, olisi kiertänyt teknillisen yliopiston kaukaa. Tiedän että "hyvälle insinöörille riittää töitä" jne. uskomukset mutta esim. Lääkäripuolella niitä riittää vähemmän hyvällekin.
Just näin! Multa kysyi toisessa ketjussa joku "mikä meni vikaan kun dippainssi on päätynyt pätkätöihin?". Jollakin 55v vakivirka-Kaarinoilla ei ole mitään käsitystä nuoremman poljen nykytyöelämästä.
Vierailija kirjoitti:
Joopajoo ap. Mieti nyt vähän. Sun palkkaaminen maksaa työnantajalle sunnilleen 2x sun palkan.
Eli jos sun palkka on 3 tonnia kk, niin se maksaa työnantajalle 6 tonnia kk sivukuluineen. Vikarekry eli joku s--tanan tunari joka vaan istuu tuolilla piereskelemässä sen 6kk koeaikan maksaa 6 * 6t =36 tonnia. Plus vielä sekin päälle että tuolissa olisi sun sijasta voinut olla joku pätevän tyypin perse lämmittämissä sitä. Eli se todellinen vahinko on 36 tonnia plus se että se sun mikälie projekti on 6kk myöhässä plus kustannukset siitä ajasta mitä muut työntekijät ovat käyttäneet sinun perehdyttämiseen. Eli se todellinen vahinko onkin nyt 50 tonnia. Ja joku fm/di haluaa sitten 5+ tonnia kk. Sellainen vasta kalliiksi tuleekin.
Tuo kaikki ihan vaan sen takia että päätit kokeilla uutta alaa voidaksesi todeta että "eipähän tuo nyt ihan ollutkaan mun juttu".
Tuon takia työnantajat ovat äärimmäisen vainoharhaisia siitä kenet palkkaavat. Tuo 36 tonnia on aika iso siivu jonkun pikkufirman tuloksesta. Olisi ihan hullua palkata joku ilman kovia referenssejä ja rautaista osaamista.
Minä olen kokenut ja pätevä hommissani. En ole vaihtamassa työpaikkaa, koska nykyisessä saan jatkuvasti opetella uutta, ja mielenkiintoa riittää ja palkkakin on hyvä.
Mutta jos olisin vaihtamassa, ei kiinnostaisi vaihtaa työhön, jossa pääsisin tekemään pelkästään niitä hommia joista minulla on jo kokemusta - eli niitä joita teen nykyisessäkin työpaikassa. Mitä järkeä sellaisessa työpaikan vaihdossa olisi?
Eli mistä tuollainen työnantaja sitten olettaa saavansa työntekijän jos täysin valmista pitäisi saada? Usein ei haluta tarjota edes sellaista palkkaa mikä houkuttelisi. Nämä taitavatkin olla juuri niitä jotka valittelevat työvoimapulaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua vituttaa, kun olen ollut tyhmäpska ja opinnot ja työkokemus ei liity lainkaan toisiinsa. Työskentelen taloushallinnossa, johon minulla ei ole koulutusta, ja jota oikeastaan vihaan. Opinnoista on jo vuosia, joten niistä ei ole paljon hyötyä uusiin hommiin haettaessa enkä halua hakea mitään taloushallintopaskaakaan. Nyt olen jumissa tässä duunissa seuraavat 40 vuotta ennen kuin pääsen ehkä eläkkeelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä se nykypäivän työelämä on: silppua ja projekteja. Siksi suunnittelen alan vaihtoa alalle, jossa on työntekijän markkinat. En kestä olla diplomi-insinööri nykyajan työelämässä. Kateeksi käy kun lastentarhan opettaja kaveri haki viittä työpaikkaa ja sai niistä valita parhaan. En jaksa enää kehittää itseäni nykyisellä alallani, koska se ei välttämättä johda vakivirkaan koskaan. Jos olisin tämän tiennyt nuorena, olisi kiertänyt teknillisen yliopiston kaukaa. Tiedän että "hyvälle insinöörille riittää töitä" jne. uskomukset mutta esim. Lääkäripuolella niitä riittää vähemmän hyvällekin.
Just näin! Multa kysyi toisessa ketjussa joku "mikä meni vikaan kun dippainssi on päätynyt pätkätöihin?". Jollakin 55v vakivirka-Kaarinoilla ei ole mitään käsitystä nuoremman poljen nykytyöelämästä.
Sukupuoli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joopajoo ap. Mieti nyt vähän. Sun palkkaaminen maksaa työnantajalle sunnilleen 2x sun palkan.
Eli jos sun palkka on 3 tonnia kk, niin se maksaa työnantajalle 6 tonnia kk sivukuluineen. Vikarekry eli joku s--tanan tunari joka vaan istuu tuolilla piereskelemässä sen 6kk koeaikan maksaa 6 * 6t =36 tonnia. Plus vielä sekin päälle että tuolissa olisi sun sijasta voinut olla joku pätevän tyypin perse lämmittämissä sitä. Eli se todellinen vahinko on 36 tonnia plus se että se sun mikälie projekti on 6kk myöhässä plus kustannukset siitä ajasta mitä muut työntekijät ovat käyttäneet sinun perehdyttämiseen. Eli se todellinen vahinko onkin nyt 50 tonnia. Ja joku fm/di haluaa sitten 5+ tonnia kk. Sellainen vasta kalliiksi tuleekin.
Tuo kaikki ihan vaan sen takia että päätit kokeilla uutta alaa voidaksesi todeta että "eipähän tuo nyt ihan ollutkaan mun juttu".
Tuon takia työnantajat ovat äärimmäisen vainoharhaisia siitä kenet palkkaavat. Tuo 36 tonnia on aika iso siivu jonkun pikkufirman tuloksesta. Olisi ihan hullua palkata joku ilman kovia referenssejä ja rautaista osaamista.
Viihdyin yhdessä firmassa vaan koeajan. Tekisi mieli itsekin laittaa vähän hintalappua asioille. Millainen rahallinen tappio oli se, että:
- menin sinne peepaikkaan vakituisesta työsuhteesta,
- päädyin tyhjän päälle (ansionmenetys).
- paljonko työttömyyteni olisi saattanut aiheuttaa kuluja yhteiskunnalle, jne.
- koulutetun ihmisen mahdollinen syrjäytyminen, kaikki panostus ihan turhaa veronmaksajien rahan hukkaamista.
Tollaset peepaikat pitäis kieltää (vitsi)!
Pointti: älkää nyt hemmetti väittäkö, että vain firma kärsii virherekrystä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ne kuusamolaiset tunkevat tänne stadiin hakemaan töitä, jos siellä Kuusamossa kerran on?
t. vantaalainen insinööri (puolison työn ja lasten koulujen vuoksi emme tosiaankaan voi muuttaa Kuusamoon)
Jo Jeesus tiesi sanoa, että kukaan ei ole profeetta omalla maallaan. Tiedätkö. Vantaalainen Kuusamossa on uutta verta.
On mulla tuttuja, jotka ei ois niissä duuneissa joissa ne on, jos ne olisivat Espoon konttorilla. Mutta Kuusamon haarakonttorille on päästy hyvään positioon.
Vierailija kirjoitti:
Tietyissä ammateissa pitää olla suhteita. Esim insinöörin töihin ei pääse, jos ei ole 5v työkokemusta juuri siitä työstä, johon hakee. Eli se ensimmäinen työpaikka pitää saada suhteilla. Monilla ei ole suhteita. Siksi juuri insinöörejä on paljon muissa töissä surkealla palkalla.
Ihan ilman alan työkokemusta pääsin insinööriharjoittelijaksi, ja vakipaikka odottaa kunhan ensi vuonna valmistun.
No mikä ongelma. Kyllä mä tiedostan, että parempi mahdollisuus sellaisella on, joka hakee töitä Hangosta Kuusamoon.
Ei sitä tarvitse niin henkilökohtaisesti ottaa "yhyy en voi jättää mun poikaystävää Vantaalle". No sitten kilpailet niistä Vantaan alueen paikoista, eikö niin.
Vierailija kirjoitti:
Siinä missä muut hakijat tuppisuina luottivat kokemuksensa riittävän, minä pyrin koko ajan "myymään" itseni töihin kys. paikkaan.
Sain työn ja opin siinä hyväksi parissa viikossa, minkä jälkeen olen saanut vain hyvää palautetta osaamisestani.
On siis ihan puppua, etteivät työnantajat koskaan ottaisi riskejä rekrytoinneissa. Työnantajani olisi yhtä hyvin voinut antaa paikan jollekin niistä 5 vuotta alalla olleista hakijoista ja tämä olisi oppinut työn varmaankin parissa päivässä verrattuna minun pariin viikkooni. Työnantajalla on kuitenkin paljon muutakin pohdittavaa kuin se, kuinka nopeasti työntekijästä tulee tehokas työssään - esimerkiksi hyvä työilmapiiri vaatii nimenomaan mukavalta ja motivoituneelta vaikuttavia ihmisiä. Ei työnantaja mieluummin palkkaa ilmapiirin myrkyttäjää, jos tällä on hieman enemmän kokemusta alalta.
Isossa pörssiyhtiössä esimies-asemassa olevana voin kertoa, miten omalla kohdallani toimin. Siis täsmennän, että ei ole mitään yhtenäistä "työnantajat"-rintamaa, vaan se rekrytöinti-tapa on puhtaasti kiinni siitä, millainen esimies sattuu olemaan.
Minä rekryän ihmisiä, joilla on alaan sopiva koulutus, position tasosta riippuen työkokemusta saa olla 0-XX vuotta ja tietyillä osa-alueilla on herttisen yhdentekevää, tuleeko ihminen suoraan koulusta vai onko olevinaan 20 vuotta kokemusta koska ihminen pitää täysin kouluttaa meidän teknologiaan ja toimintatapohin joka tapauksessa. Seuraavana katsotaan motivaatiota, sekä sitten persoonaa ja sitä, miten ihminen istuu nykyiseen tiimiin.
Pelkän työkokemuksen korostaminen on minusta rekrytilanteessa puhdasta ääliömäisyyttä, koska se on vain yksi osatekijä. Se, että on työkokemusta vaikka 20 vuotta, ei vielä kerro mitään osaamisesta. Jos joku tekee asiat 20 vuotta päin per*että, eikä edes tunnista itse sitä, sellaisesta ihmisestä ei ole mitään iloa eikä hyötyä. Kokemus on hyvä, mutta motivaatiota, asennetta ja persoonaa ei voi jättää pois, kun arvioidaan sopiiko joku positioon vai ei. On helppo löytää esimerkkejä, missä koulun penkiltä saapunut kaveri on 6 kuukauden päästä huomattavasti tuottoisampi ihminen yritykselle, kuin se "kokenut kehäkettu", joka keskittyykin kaivamaan nenää ja paukuttelemaan henkseleitä vanhoilla saavutuksillaan.
Jos ei osaa katsoa kokonaisuutta, vaan keskittyy vain yhteen osa-alueeseen, niin ei minusta ole pätevä tekemään minkäänlaisia rekrytointeja. Näitä sankareita löytyy etenkin perinteisestä, raskaasta teollisuudesta, missä edelleen monet ylennykset menevät siten että tiimin kokenein "palkitaan" ylennyksellä esimieheksi, riippumatta siitä onko henkilöllä aitoa mielenkiintoa saati osaamista siihen.
Voi kun ilmoittaisivat edes jotain!
Miten hitossa nykypäIvänä kehdataan olla ilmoittamatta?
Taitaa kiikastaa siitä soittamisesta. Kun jostain helevetin syystä pitäisi nykypäivänä soittaa. Kukaan ei halua soittaa ja kukaan ei halua ottaa niitä vastaan niin ei ilmoiteta sitten mitenkään.
Ei ole auttanut asiaa. Töiden löytäminen on nykyään aika hankalaa. Aikaa menee, mutta tulokset voivat olla vaatimattomia.