Lue keskustelun säännöt.
Henkilökohtaisen avustajan työ: Missä menee raja?
03.06.2020 |
Niin, otsikossahan tuo kysymys on pähkinänkuoressa. Aloitin kyseisellä alalla viime talvena, luin kyllä ihmisten kokemuksia ja hieman arvellutti kyseinen työ ottaa vastaan. Itseäni kaikkein eniten mietityttää miten hämärtynyt käsitys sillä avustettavalla jolle työskentelen, on tästä työstä. Työhaastattelussa annettiin ymmärtää esim. että avustettava tarvitsee apua kodin ulkopuolella liikkumiseen. Siitä huolimatta avustettava lähtee jatkuvasti itsenäisesti omalla autolla asioille ja sillä välin olettaa että minä siivoan koko asunnon. Avustettavan puoliso ei tee kotitöitä, hän turhautuu/hermostuu mikäli joutuu tekemään siisteyden eteen jotain. Molemmat odottavat että kodin siivous on yksin minun vastuullani. Itselläni on vahva tausta siivousalalla ja oletan että siksi halusivat minut palkata. Kuitenkaan ammattitaitoni ei tietyssä mielessä kelpaa heille. Jos olisin siivoojana työskennellyt tavalla, jota minulta tällä hetkellä odotetaan, olisin erittäin nopeasti saanut potkut. Haluaisin tehdä työni hyvin ja ripeästi mutta tässä työpaikassa se tuntuu mahdottomalta.
Ehkäpä hieman polveilevaa tekstiä, pahoittelut siitä. Haluaisin kuitenkin kuulla teidän kokemuksianne ja mielipiteitä tästä rajanvedosta. Tällä hetkellä tuntuu siltä että olen perheen piika enkä henkilökohtainen avustaja, jollaisena minut kuitenkin palkattiin.
Kommentit (238)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niille, jotka väittävät, ettei siivoaminen kuulu avustajalle, niin tässä ote vammaispalvelukäsikirjasta:
"
Päivittäiset toimet
Henkilökohtaista apua on järjestettävä päivittäisiä toimia varten siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Laissa ei määritellä minimi- tai enimmäistuntimäärää, vaan arviointi tulee tehdä yksilöllisen tarpeen perusteella.
Päivittäisiä toimia ovat toiminnot, joita ihmiset elämässään tekevät joka päivä tai harvemmin, mutta kuitenkin toistuvasti tietyin aikavälein. Esimerkkeinä päivittäisistä toimista ovat kotona ja kodin ulkopuolella tapahtuvat jokapäiväiset ja yleisesti elämässä tapahtuvat asiat ja toimet, kuten
liikkuminen
pukeutuminen
henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen
vaate- ja ruokahuolto
kodinhoito
kaupassakäynti
lääkärikäynnit
muu asiointi
lasten vieminen päiväkotiin ja lasten päivittäisiin toimiin osallistuminen ym."
Jos, siivoaminen ei kuulu teidän mielestä avustajalle, niin mitä tuo kodinhoito sitten on?
Valitettavasti välillä törmää avustajiin, joiden mielestä heidän työnsä on vain seuralaisena olo ja toki osallistua kaikkeen kivaan, kuten matkoihin, konsertteihin ja shologoppailuun kauppakeskuksissa (jossa voi sitten shoppailla samalla kätevästi myös itselleen). Tästä sitten maksetaan ja se käy avustajalle vallan mainiosti, mutta sitten ikävämmät työt kuten pyykin viikkaus ja siivoaminen eivät kuuluisi heidän mukaan työn kuvaan. Huoh, onneksi on niitä hyviäkin avustajia, joiden kanssa tekee sitten mielellään niitä kivojakin asioita. Onneksi nämä työtä vieroksuvat erottuvat jo hakemuksessa, niin ei tarvitse edes haastatella.
t. Avustajaa käyttävä
Listassa ei mainita siivousta, siivoukseen on palkattava erikseen siivooja. Kodinhoitoon liittyvät työt ovat esim. kukkienkastelu, yhden lautasen, juomalasin ja lusikan tiskaus heti ruakailun jälkeen, pöydän pyyhkiminen, lattialle pudonneen ruokatahran tai kaatuneen mehulasin siivous, tiskikoneen täyttö tai tyhjennys yms kevyt ja nopea homma. Siivooja siivoaa, avustaja avustaa.
Paljastavuudessaan erinomainen viesti. Siivoja siivoaa, kokki tekee ruoat, kampaaja pesee hiukset, pesulatyöntekijä pesee pyykit. Avustaja istuu seuraneitinä. Avustajalle kuuluu vain "kevyt ja nopea homma". Jos "homma" on raskas, se ei kuulu avustajalle. Avustaja määrittelee raskauden. Tiskialtaallisen tiskaaminen käsin on raskasta, joten se ei kuulu avustajalle.
Jos jotain olisi nöyryyttävää joutua tekemään vaikka anoppilassa, se on piikomista eikä kuulu avustajalle (vessan siivous, lattioiden moppaus).
Onko sinulle myönnetty avustaja kaikkiin mahdollisiin töihin niin että et itse osallistu tai kykene osallistumaan mihinkään toimeen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloitin tämän ketjun ja tässä on tullut monilta ihmisiltä hyviä pointteja. Huomaan myös että ihmisillä on vahvasti kahtiajakautuneet mielipiteet esim. juuri siivoamisesta. Itseäni eniten siinä mietityttää, omassa tapauksessani, siivoukseen käytettävä järjetön aika sekä se, että sen oletetaan olevan yksin minun vastuullani. Lisäksi, kuten olen jo aikaisemmin todennut, siivoojana työskennellessä palkkani oli parempi. Kuka voi rehellisesti nostaa käden pystyyn ja todeta että siivoaa kotonaan 4-5 tuntia päivässä, 5 päivää viikossa? Olen kypsytellyt ajatusta irtisanoutumisesta ja kyllä ajattelin sen pikapuoliin tehdä.
Työskentelen osa-aikaisena henk.koht. avustajana, kun en saanut kesäksi muitakaan töitä. Tienaan 12,32 €/h ja lisät päälle. Ei lainkaan huono palkka työstä jota pystyy tekemään lyhyen perehdytyksen jälkeen melkein kuka tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Kävimme siistimässä monisairaalle henkilölle hänen kotiaan. Monisairas, aviomies ja peräkammarinpoika (n.40v) röhnöttivät saastaisessa olohuoneessa kaikki röökihuulessa. Taloudessa oli siis kaksi aivan kykenevää henkilöä tekemään pienempää tai isompaakin siivousta.
Se, että he näkemyksesi mukaan olisivat kyenneet tekemään jotain, ei välttämättä tarkoita, että he eivät tarvitsisi tai ansaitsisi apua siihen. Mistä sinä tiedät, kuinka rankkaa arki tämän monisairaan henkilön kanssa heille on? Ehkä tämä oli heille hengähdystauko raskaan arjen keskellä, kun saivat jonkun auttamaan arjen askareissa. Siivottomuuskin voi johtua siitä, etteivät voimavarat vain riitä siivoukseen.
Isälläni on vaikea pitkäaikaissairaus ja muistisairaus. Äitini on isän omaishoitaja ja käy lisäksi kokopäivätyössä. Lähes kaikki äidin vapaa-aika menee isän hoitamiseen. Meillä käy henkilökohtainen avustaja 6h päivässä sillä aikaa, kun äiti on töissä. Minä ja kolme sisarustani (14-21 v.) asumme kaikki vielä kotona, mutta käymme koulussa. Itse olen jo 18-vuotias ja opiskelen lukiossa. Vaikka meillä opiskelijoilla onkin nyt kesäloma, äiti käy edelleen töissä ja siksi isän avustaja käy meillä myös. Katsoisitko sinä nenänvarttasi pitkin, että täällä taas kusetetaan kuntalaisten rahoja, kun on kolme kykenevää ihmistä kotona ja silti avustaja joutuu käymään?
Itse olen ollut todella stressaantunut, kärsinyt ahdistuneisuudesta ja univaikeuksista jo vuosia, huolehtinut isästä ja opiskellut samalla. Pitkäaikaissairaan ihmisen kanssa eläminen on henkisesti todella kuormittavaa, varsinkin kun kyseessä on henkilö, jota täytyy vahtia 24/7, koska hän ei kykene huolehtimaan itsestään tai tekemään edes ihan arkisia askareita omatoimisesti. Lisäksi sairauden aiheuttaman kärsimyksen ja masennuksen katsominen vierestä on todella raskasta, varsinkin, kun kyseessä on läheinen henkilö ja tietää sairauden johtavan vain tuskaan ja ennenaikaiseen kuolemaan. Kesälomalla nukun pitkään ja todellakin röhnötän omassa huoneessani jos siltä tuntuu. Enkä koe, että isästä huolehtimisen pitäisi olla meidän lasten vastuulla, vaikka olenkin täysi-ikäinen ja kykenevä siihen. Tietenkin tarvittaessa (=useita kertoja päivässä) autan isää, mutta siksi kuudeksi tunniksi jätän asian hyvällä omallatunnolla avustajan vastuulle.
Sen kuuden tunnin röhnötyksen ulkopuolella kuitenkin autan isää monissa asioissa, luen ylioppilaskirjoituksiin (tai yritän ainakin, mutta kotona vaikea keskittyä opiskeluun), urheilen ja toisinaan myös näen kavereita ja nautin lomasta. Vaikka autan isääni usein pyydettäessä, ei kuitenkaan mielestäni ole minun velvollisuuteni toimia lapsenvahtina sairaalle isälleni, joka ei ole mikään helppo hoidettava. Arki on tarpeeksi kuormittavaa muutenkin. Olen niin stressaantunut ja ahdistunut, että menen usein omaan huoneeseeni tai ulos itkemään, koska joku perheenjäsen puhuu minulle kun haluaisin vain olla hetken rauhassa. Pitäisikö minun vielä käyttää lomani isän hoitamiseen? Arvostan todella henkilökohtaisia avustajia, jotka käyvät meillä auttamassa, vaikka minä kykenevänä henkilönä olisinkin vain kotona röhnöttämässä.
Vierailija kirjoitti:
Olen palveluntuottaja ja ainakin minä pidän huolen, ettei työntekijöitäni kyykytetä. On niin monta uskomatonta tarinaa avustettavista, ettette pysty kuvittelemaankaan. Luullaan, että ollaan oikeutettu ihan mihin tahansa mielikuvitus riittää. Vammaisuus ei kuitenkaan ole syy eikä oikeus huonoon käytökseen ja avustajan pompottamiseen. Itse otan aina kunnan viranomaisiin yhteyttä, jos huomaan avustettavan toimivan väärin.
Mikäli avustettava toimii ns. työnantajamallissa työnantajana, niin se on vain näennäistä: kunta maksaa siinäkin mallissa avustajan palkan eli on oikea työnantaja. Pitäkää puolenne.
Käytännössä on kumpaakin menettelyä,ja sen pitäisi selvitä työsopimusta tehdessä. Vammainen henkilö tietysti määrää sen,mitä työtetäviisi kuuluu toimiessasi hänen apunaan.Jos ne eivät jostain syystä tunnu sopivilta,on syytä keskusteluun. Jos sekään ei onnistu,-kannattaa vaihtaa työpaikkaa eikä jäädä miettimään sen enempää. Mikäli koeaika tai irtisanomisaika on,-sen voi sopia niin,että voi jatkaa tuon ajan jos haluaa entisessä työssään,jonka jälkeen lopettaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttavani oli avustajana. Vaimolla pitkäaikaissairaus, mies terve ja töissä ja kolme teiniä.
Avustaja joutui siivoamaan teinienkin huoneet ja pesemään perheen pyykit ja iltaisin kuskaamaan teinejä harrastuksiin.
Mies ei tehnyt mitään ja teinit vain marisi ja laiskottelivat. Eivät edes pyykkejään pesseet, kun perheessä oli piika, joka teki heille ruoan ja pesi pyykit ja viikkasi ja mankeloi. Mies ei omia lapsiaan viitsinyt viedä harrastuksiin työpäivän jälkeen, vaan jäi pelaamaan tietokoneella.
Puoli vuotta jaksoi ja sanoi itsensä irti.
Kyseessä hyvätuloinen perhe, joilla olisi ollut varaa palkata siivooja
Jos olet perheessä töissä avustajana, niin teet tasan ne hommat, jotka sinua pyydetään tekemään. Onko liian vaikeaa? Siivoamistyö nyt ei loukkaa kenenkään ihmisarvoa. Jos haluat olla ydinfyysikko, niin kouluttaudu sellaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos olet perheessä töissä avustajana, niin teet tasan ne hommat, jotka sinua pyydetään tekemään. Onko liian vaikeaa? Siivoamistyö nyt ei loukkaa kenenkään ihmisarvoa. Jos haluat olla ydinfyysikko, niin kouluttaudu sellaiseksi.
Kukaan ei ole perheessä avustajana. Henkilökohtainen avustaja myönnetään vammaispalveluista yhdelle ihmiselle, hänen oman toimintakyvyn ylläpitämistä varten. Eli yhdessä tekemistä ja treenaamista varten.
Ap! Kun irtisanoudut, niin käräytä tuo työnantajasi kunnalle. Aivan selkeästi he tarvitsisivat siivoojan eikä avustajaa; tuollai vaan saavat sen siivoojan kunnalta.
Kun avustettavan tunteja vähennetään, niin se on kyllä meidän kaikkien veronmaksajien etu. Ei ole mitään järkeä että jos osaa tarpeeksi vaatia ja huutaa, saa siivoojan kunnalta, kun kiltimmät ihmiset joutuvat sen siivouspalvelun ostamaan omalla rahalla - tai sitten siivoamaan itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tänne kirjoittelee ihmiset mutu-tuntumalla jotka eivät tiedä avustajan työstä mitään. Googlettakaa työnkuva ensin vaikka jhl;n sivulta että edes tiedätte mistä puhutte.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen suoraan sanottuna sitä mieltä, että jos ei pärjää omillaan perusjutuissa, kuten siivoamisessa ja ruoanlaitossa, kuuluu palveluasumisen piiriin.
Avustajia siellä palveluasumisen piirissäkin pyörii. Juuri eilen kävin keikalla tällaisessa paikassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet perheessä töissä avustajana, niin teet tasan ne hommat, jotka sinua pyydetään tekemään. Onko liian vaikeaa? Siivoamistyö nyt ei loukkaa kenenkään ihmisarvoa. Jos haluat olla ydinfyysikko, niin kouluttaudu sellaiseksi.
Kukaan ei ole perheessä avustajana. Henkilökohtainen avustaja myönnetään vammaispalveluista yhdelle ihmiselle, hänen oman toimintakyvyn ylläpitämistä varten. Eli yhdessä tekemistä ja treenaamista varten.
Taas yksi höpönlöpön kirjoittaja. Jos menen auttamaan perheellistä ihmistä, niin silloin autan usein koko perhettä, koska autan avustettavaa asioissa, jotka hän tekisi ilman minua itse. Vai miten itse tulkitset sen, että laitan ruokaa, jota koko perhe syö ja ulkoilen lasten kanssa?
Ja mikä tuo "oman toimintakyvyn ylläpitämistä varten" -kohta on tarkoittavinaan. En ole paikalla pitämässä yllä toimintakykyä, vaan tekemässä asioita, joihin avustettavan aika tai voimat eivät riitä. No, onhan sekin tietysti toimintakyvyn ylläpitämistä, koska jos voimat loppuvat kokonaan, loppuu toimintakykykin.
Vierailija kirjoitti:
Henkilökohtainen avustaja ei ole kotiapulainen vaan nimensä mukaisesti avustaa avustettavaa. Mikäli tarvitaan siivoojaa, se pitää palkata itse.
Avustaja ei tee kaikkia kodin töitä vaan jokaiselle asunnossa asuvalle (poislukien lapset) kuuluu oma osuus eli jos on esim. puoliso, niin hän tekee puolet huushollin asioista. Se, ettei tee tai halua tehdä, ei lisää avustajan töitä.
Ota yhteys esimieheesi tai kaupunkisi (kuntasi) virkamiehen ja kysy mihin avustettava on saanut apua. Fakta on, ettei ole saanut kotiapulaista!
Puoliso ei varmastikaan tee puolta kotitöistä, jos vaimo on kotona ja hän itse kokopäivätyössä. Avustaja tekee sen osuuden, joka kuuluisi avustettavalle kyseisessä perheessä, ja se voi olla käytännössä paljon isompi siivu kuin puolet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävimme siistimässä monisairaalle henkilölle hänen kotiaan. Monisairas, aviomies ja peräkammarinpoika (n.40v) röhnöttivät saastaisessa olohuoneessa kaikki röökihuulessa. Taloudessa oli siis kaksi aivan kykenevää henkilöä tekemään pienempää tai isompaakin siivousta.
Se, että he näkemyksesi mukaan olisivat kyenneet tekemään jotain, ei välttämättä tarkoita, että he eivät tarvitsisi tai ansaitsisi apua siihen. Mistä sinä tiedät, kuinka rankkaa arki tämän monisairaan henkilön kanssa heille on? Ehkä tämä oli heille hengähdystauko raskaan arjen keskellä, kun saivat jonkun auttamaan arjen askareissa. Siivottomuuskin voi johtua siitä, etteivät voimavarat vain riitä siivoukseen.
Isälläni on vaikea pitkäaikaissairaus ja muistisairaus. Äitini on isän omaishoitaja ja käy lisäksi kokopäivätyössä. Lähes kaikki äidin vapaa-aika menee isän hoitamiseen. Meillä käy henkilökohtainen avustaja 6h päivässä sillä aikaa, kun äiti on töissä. Minä ja kolme sisarustani (14-21 v.) asumme kaikki vielä kotona, mutta käymme koulussa. Itse olen jo 18-vuotias ja opiskelen lukiossa. Vaikka meillä opiskelijoilla onkin nyt kesäloma, äiti käy edelleen töissä ja siksi isän avustaja käy meillä myös. Katsoisitko sinä nenänvarttasi pitkin, että täällä taas kusetetaan kuntalaisten rahoja, kun on kolme kykenevää ihmistä kotona ja silti avustaja joutuu käymään?
Itse olen ollut todella stressaantunut, kärsinyt ahdistuneisuudesta ja univaikeuksista jo vuosia, huolehtinut isästä ja opiskellut samalla. Pitkäaikaissairaan ihmisen kanssa eläminen on henkisesti todella kuormittavaa, varsinkin kun kyseessä on henkilö, jota täytyy vahtia 24/7, koska hän ei kykene huolehtimaan itsestään tai tekemään edes ihan arkisia askareita omatoimisesti. Lisäksi sairauden aiheuttaman kärsimyksen ja masennuksen katsominen vierestä on todella raskasta, varsinkin, kun kyseessä on läheinen henkilö ja tietää sairauden johtavan vain tuskaan ja ennenaikaiseen kuolemaan. Kesälomalla nukun pitkään ja todellakin röhnötän omassa huoneessani jos siltä tuntuu. Enkä koe, että isästä huolehtimisen pitäisi olla meidän lasten vastuulla, vaikka olenkin täysi-ikäinen ja kykenevä siihen. Tietenkin tarvittaessa (=useita kertoja päivässä) autan isää, mutta siksi kuudeksi tunniksi jätän asian hyvällä omallatunnolla avustajan vastuulle.
Sen kuuden tunnin röhnötyksen ulkopuolella kuitenkin autan isää monissa asioissa, luen ylioppilaskirjoituksiin (tai yritän ainakin, mutta kotona vaikea keskittyä opiskeluun), urheilen ja toisinaan myös näen kavereita ja nautin lomasta. Vaikka autan isääni usein pyydettäessä, ei kuitenkaan mielestäni ole minun velvollisuuteni toimia lapsenvahtina sairaalle isälleni, joka ei ole mikään helppo hoidettava. Arki on tarpeeksi kuormittavaa muutenkin. Olen niin stressaantunut ja ahdistunut, että menen usein omaan huoneeseeni tai ulos itkemään, koska joku perheenjäsen puhuu minulle kun haluaisin vain olla hetken rauhassa. Pitäisikö minun vielä käyttää lomani isän hoitamiseen? Arvostan todella henkilökohtaisia avustajia, jotka käyvät meillä auttamassa, vaikka minä kykenevänä henkilönä olisinkin vain kotona röhnöttämässä.
kykenevänä ihmisenä
10 vuoden henk. koht.avustajan kokemuksella en suosittele työtä kennellekään! Vihdoin irtisanon itseni tämän kevään aikana enkä kusekaan näihin hommiin.
Mä niin toivon että tämäkin ala menee lakkoon. Ei palkan vuoksi, vaan että saataisiin vammaiset pois työnantajan asemasta ja työnkuva vakioksi. Olen ollut neljä vuotta pihillä mummelilla, jolle me avustajat itse soitellaan puhelimillamme sijaisia. (Haku on päällä, mutta työntekijöitä joka kerta 0 kappaletta.) Kukaan ei korvaa puhelinkuluja. Tulostamme työvuorolistoja kotona itse. Omalla autollamme ja bensoillamme käymme hänelle kaupassa ja apteekissa, pankissa laskuja maksamassa. Kukaan ei korvaa oman auton käyttöä eikä bensoja. Venymme lisävuoroihin kun sijaisia ei ole, sillä muuten palkkana on syyllistäminen ja ilmapiiri töissä kiristyy. Hänellä on kyllä oikeus arvottaa meitä huonompiin ja parempiin ihmisiin, mutta meillä taas ei ole mitään sanansijaa mihinkään työpaikalla.
Minä haluan hyvityksen kaikesta tästä neljästä vuodesta, kun mummo on käyttänyt meitä pimeänä ruokatavarataksina. Sillä mulla ei ole enää ylimääräistä bensarahaa. Mistä voin sitä hyvitystä alkaa hakea? Oikeudestako suoraan?
Olisi se kummallista jos olisin vaikkapa paikallisessa pizzeriassa töissä tarjoilijana ja joutuisin hakea sinne omalla autollani kaupasta jauhot ym. tavarat saamatta mitään korvausta. Joku kolaroisi autoni kaupan parkkipaikalla enkä saisi siitäkään korvausta koska työnkuvaan ei kuulu käyttää omaa autoa.
Rasittava höpöttää avustettavani. Yritän vaan kestää. Onneksi kohta kesäloma.
Kannattaa lopettaa,jos työ vie mielenterveyden. Hetken itse vielä jaksan. Avustettavani on rasittava,samoin hänen perhe,joka puuttuu joka asiaan. Mutta onneksi voi milloin vaan lopettaa. En ole periaatteessa tehnyt pysyvää sopimusta edes. Olen tarvittaessa töihin kutsuttava. Olen vaan jäänyt vakituisesti tälle yhdelle apinalle avustajaksi. Mutta ei ole työsopimusta😅
Minusta ei kyllä voi vammaiset olla työnantajia. On hulluutta kyllä!
Paljastavuudessaan erinomainen viesti. Siivoja siivoaa, kokki tekee ruoat, kampaaja pesee hiukset, pesulatyöntekijä pesee pyykit. Avustaja istuu seuraneitinä. Avustajalle kuuluu vain "kevyt ja nopea homma". Jos "homma" on raskas, se ei kuulu avustajalle. Avustaja määrittelee raskauden. Tiskialtaallisen tiskaaminen käsin on raskasta, joten se ei kuulu avustajalle.
Jos jotain olisi nöyryyttävää joutua tekemään vaikka anoppilassa, se on piikomista eikä kuulu avustajalle (vessan siivous, lattioiden moppaus).