Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa miten tätimäistyitte - vertaistukiketju
Oon 46 v ja omasta mielestä näpsäkkä ja nuorekas. Edestäpäin. Nyt näin pari kuvaa itsestä sivusta päin ja mikäs täti Tomera niissä näkyykään. Mulla on lyhyt tukka ja se korostaa paksua niskaa ja tuhtia ylävartaloa. Näytän rintavalta maatalon pehroorinnalta, vaikka en edes ole ylipainoinen, ihan samalta kuin suvun vanhemmat rouvat. Naurattaa olla tällanen muhkea rouva. Kaveriakin nauratti, sanoi että no nyt on.
Kommentit (1764)
Tädistä ei ole pitkä matka mummoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä mahtaa johtua tätituoksu, sellanen tunkkainen tuoksu joka tuulahtaa ohimenevästä tädistä.
Se on jonkin hajuveden ja lievän hienhajun karsea yhdistelmä. Hajuveden merkkiä en tunnista, mutta itsestäni tiedän, että hajuvedet eivät enää sovi minulle, vanhojen suosikkien haju muuttuu ihollani tunkkaiseksi.
Käytän tuoksutonta dödöä vain.
Itselläni on niin syvällä jo kotoa iskoistettu tietyt naiseuteen liittyvät asiat, että en pysty tätiytymään. Esim. Jatkuva painontarkkailu lihoa ei saa, ihonhoito niin hyvillä aineella kuin suinkin on varaa, jatkuva liikunta, kynsien hoito yms. En vaan pysyy hellittämään rutiineista. Kotona oli äidin ihanteena urheilullinen, hoikka ja hoidettu nainen ja hän kasvatti minut tähän muottiin väkisin ,olisin luonnostani ollut varmaan hippityyliä.
Vaatteet ja meikit ei niinkään mulla tähän kuulu.
Oma laukun koko pienenee kuin pyy maailmanlopun eellä, mitä pienempi sitä parempi. Käytössä pieni crossbody vain.
Ei tätiytyminen tarkoita lihomista välttämättä. Hoikkakin voi olla täti. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm, reisitaskuhousut on muotia, niin eikös silloin sellaiset retkeilyhousu-tyyppiset capripituisetkin oo? Meinaan löysin kaapista ja ne näyttää hyvältä päällä. Uskokaa tai älkää :P
Minullakin on kaapin pohjalla sellaiset maastonvihreät reisitaskuhousut 2000-luvun alusta. Nyt ne tuli uudestaan muotiin. Iloitako vai surra, en tiedä vielä. En ole uskaltanut kokeilla päälle, ettei kesä mene pilalle :-)
Iloitse! Reisitaskuhousut on niin mukavat ja sinne taskuihin sujahtaa puhelin ja autonavaimet jos käy vaikka Lintsillä.
Tein eilen ekaa kertaa pannaria!
Miksikö ekaa? Koska aina aiemmin sitä ovat minulle tehneet mummu, äiti tai päiväkodin tädit.
Tässä keskustelussa on ollut ihan mahtavia juttuja, tädit rules! Vuodet sen kun vaan lisää positiivista minäkuvaa ja lempeyttä itseä ja muita kohtaan :)
t. 28-v
Tätit käyttää usein paljeteilla, strassikivillä koristeltuja farkkuja, farkkutakkeja kesäterasseilla.
Nehän on ihan m u s t.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun tätiytymiseni alkoi varhain, noin vuosi sitten - 24-vuotiaana.
Ikään kuin salaman iskusta tajusin, ettei mikään maailmassa paina enempää pukeutumiseni, harrastuksieni ja muiden tekosteni saralla, kuin että ne tukevat hyvinvointiani. Ajateltuani asiaa näin tehneeni valintoja etenkin vaatekaupoilla ilman, että mietin, miltä kukin vaate tuntuu - kiinnitin pitkälti huomiota vain siihen, miltä näyttää.
Seksyt polyesterpikkarit, jotka hiertää ja hikoiluttaa - hei hei. Kengät, joilla on epämukavaa kävellä, housut, jotka painavat ja puristavat. Kaikki sai jäädä, ja päätin alkaa panostamaan miellyttäviin, ajattomiin, mukaviin valintoihin, jotka olisi ilo kantaa. Itsevarmuushan tulee isolti siitä, että ihmisellä on hyvä olla nahoissaan, ja vaatteissaan.
Nykyään ykköskriteerini esimerkiksi vaatekaupoilla on se, että onko minun hyvä olla vaatteessa. Siihen kuuluu myös tyylikkyys - vaate, joka ei imartele, ei ole mukava.
Taustalla tähän valaistumiseen oli pitkälti feministiset syyt. Tarkkaltuani maailman menoa havaitsin nimittäin jotain, mikä kiinnitti huomioni: miesten vaatteet ovat pääsääntöisesti järestään mukavia ja käytännöllisiä. On hengittävää materiaalia, pehmeää ja ilmavaa alushousua, tilavia taskuja, väljyys vaatteissa on normi, kengät on tehty kävelyä varten - ei siksi, että sääret näyttäisivät pidemmältä. Osaako kukaan antaa esimerkkiä yleisestä miesten arkivaatteesta, joka olisi epämukava päällä?
Päätin, etten enää suostu piinaamaan itseäni vain siksi, että se on naisen osa.
Jos siis osa tätiytymistä on se, että priorisoi oman hyvän olon, käytännöllisyyden ja mukavuuden korkeammalle kuin esimerkiksi seksikkäältä näyttämisen, aloin tätiytyä 24-vuotiaana.
Yllä olevat arvot eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois - nainen voi olla seksikäs myös ilman, että kiristää, puristaa ja ahdistaa. Senkin olen nyt onnekseni oivaltanut!
Jo kauan sitten totesin, että farkut ei ole enää mun juttu. Vaikka kuinka sanottaisiin, että ne käy kaiken ikäisille, niin mun naama vaan ei sovi farkuille. Ei ole vartalosta kiinni, silloin olin vielä paljon hoikemmassa kunnossakin. Ne vaan ei jotenkin sopineet yhteen, mun naama ja farkut.
Tätiytymisen huomaa parhaiten sivukuvasta. Just se niskan / kaulan asento ja jostain kumman syystä mun laihat käsivarret on muuttuneet paksuiksi. Olen lyhentynytkin, mikä tarkoittaa että selassä on nikamien välit litistyneet, siksi kai tuo pään asentokin on se mikä on. Vaikka kuinka yritän suoristaa niskaani, se vaan on koukussa. Grrr.
Ja mun pienet rinnat, joihin olen aina ollut tyytyväinen, koska ne tekee vartalosta tyttömäisemmän, on yhtäkkiä kasvaneet ainakin pari kuppikokoa, ja mulle on ilmaantunut ns. tissivako, josta en tykkää. En ole ikinä halunnut isoja rintoja, nyt vihaan näitä löllyköitä.
Tukan kanssa on oma juttunsa. Ei näytä hyvältä enää pitkänä, kun on naama jo vanhentunut, mutta ei lyhytkään ole kiva, varsinkaan sivusta katsottuna. Kun se niska.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tädistä ei ole pitkä matka mummoon.
Tädiksi tullaan, jos sisarus saa lapsen. Mummoksi vain, jos on jo oma lapsi, joka sitten saa lapsen. Eli matka kulkee ainakin hieman eri reittiä. Tunnen sekä 15-vuotiaan tädin että 82-vuotiaan, joka ei ole mummo.
Huomasin 45-vuotiaana, että mulle sopiikin paremmin polkkatukka. Aiemmin hiukseni olivat aina olleet vähintään olkapäihin saakka. Nyt pitkät hiukset tuntuivatkin vetävän piirteitä alaspäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huomasin 45-vuotiaana, että mulle sopiikin paremmin polkkatukka. Aiemmin hiukseni olivat aina olleet vähintään olkapäihin saakka. Nyt pitkät hiukset tuntuivatkin vetävän piirteitä alaspäin.
Näin viime kesänä n. 16-vuotiaan tytön, jolla oli alaselkään ylettyvät hiukset, kuten minulla. Ensimmäinen ajatus oli, että ei kai oma tukka näytä tuollaiselta hippiletiltä 😅
Vierailija kirjoitti:
Olen ihan näpsäkkä vielä, mutta mulle tuli kamala suonikohju oikeaan sääreen 35-vuotiaana :-(( En kehtaa käyttää mitään shortseja tai hameita.
Mitä tuolle edes voi tehdä?
N41
Sitä suonikohjua kannattaa näyttää lääkärille, multa poistettiin 40+ iässä molemmista jaloista muutama.
Itse olen tätiydessäni edennyt selllaiselle asteelle, että käytän kesällä shortseja ja hameita vaikka jaloissa onkin edelleen muutamia suonikohjuja, en kuumalla ala liian lämpimissä vaatteissa olemaan. Ajattelen, että jos jotakuta häiritsee niin voi katsella johonkin toiseen suuntaan, jos jonkun katse nyt edes erehtyisi 48v tädin sääriin eksymään :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä mahtaa johtua tätituoksu, sellanen tunkkainen tuoksu joka tuulahtaa ohimenevästä tädistä.
Se on jonkin hajuveden ja lievän hienhajun karsea yhdistelmä. Hajuveden merkkiä en tunnista, mutta itsestäni tiedän, että hajuvedet eivät enää sovi minulle, vanhojen suosikkien haju muuttuu ihollani tunkkaiseksi.
Käytän tuoksutonta dödöä vain.
Itselläni on niin syvällä jo kotoa iskoistettu tietyt naiseuteen liittyvät asiat, että en pysty tätiytymään. Esim. Jatkuva painontarkkailu lihoa ei saa, ihonhoito niin hyvillä aineella kuin suinkin on varaa, jatkuva liikunta, kynsien hoito yms. En vaan pysyy hellittämään rutiineista. Kotona oli äidin ihanteena urheilullinen, hoikka ja hoidettu nainen ja hän kasvatti minut tähän muottiin väkisin ,olisin luonnostani ollut varmaan hippityyliä.
Vaatteet ja meikit ei niinkään mulla tähän kuulu.
Oma laukun koko pienenee kuin pyy maailmanlopun eellä, mitä pienempi sitä parempi. Käytössä pieni crossbody vain.Ei tätiytyminen tarkoita lihomista välttämättä. Hoikkakin voi olla täti. :)
Tätejä on kaiken painoisia, kaiken kokoisia ja näköisiä! Voi olla sellainen ronski ja rehevä täti, tai kuivakka ja pieni, meitä on monen näköisiä kuten muissakin ikäryhmissä on!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ihan näpsäkkä vielä, mutta mulle tuli kamala suonikohju oikeaan sääreen 35-vuotiaana :-(( En kehtaa käyttää mitään shortseja tai hameita.
Mitä tuolle edes voi tehdä?
N41
Sitä suonikohjua kannattaa näyttää lääkärille, multa poistettiin 40+ iässä molemmista jaloista muutama.
Itse olen tätiydessäni edennyt selllaiselle asteelle, että käytän kesällä shortseja ja hameita vaikka jaloissa onkin edelleen muutamia suonikohjuja, en kuumalla ala liian lämpimissä vaatteissa olemaan. Ajattelen, että jos jotakuta häiritsee niin voi katsella johonkin toiseen suuntaan, jos jonkun katse nyt edes erehtyisi 48v tädin sääriin eksymään :)
Mulla oli suonikohju toisessa jalassa jo kaksikymppisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt kun tuli ensimmäiset lämpimät keli ja vedin shortsit jalkaani, huomasin, että ne polvet eivät ole enää mitenkään siloiset. Hieroin niihin niveaa. Ei auttanut, mutta tuntui mukavammalta :) Lähdin kauppaan.
Minä olen vasta 35 ja joskus huomaan olevani matkalla tätimäisyyteen. Tykkään mekoista enkä ollenkaan viihdy farkuissa, lisäksi olen rintava ja muutenkin vähän pyöreä. Eli kaikki elementit kasassa.
Olen ottanut seuraavat aseet käyttöön:
-Meikkaan aina ihmisten ilmoille mennessäni. Meikitön naama altistaa tätimäisyydelle. En koskaan käytä kuitenkaan huulipunaa.
-Otan usein tukkaan vaaleita raitoja, pidän tukan kohtuu pitkänä ja auki. Tukka kiinni tai lyhyenä olen 20 vuotta vanhemman näköinen.
Muita en olekaan vielä keksinyt.
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun tuli ensimmäiset lämpimät keli ja vedin shortsit jalkaani, huomasin, että ne polvet eivät ole enää mitenkään siloiset. Hieroin niihin niveaa. Ei auttanut, mutta tuntui mukavammalta :) Lähdin kauppaan.
❤
Vierailija kirjoitti:
Olen tietoisesti "tätimäistynyt" käytän löysiä vaatteita koska oksettaa tämä nykyakkojen kroppa esille tuonti ja pinnallisuus. Itsensä paljastelu kutsutaan nykyisin voimaantumiseksi.
Huoh mitä naisvihaa. Miehet saa katsoa niitä kehuja pornossa, mutta nainen ei saa omaehtoisesti paljastella? Hanki apua. Ei muiden pukeutuminen sinulle kuulu.
Voi luoja. Ei ihme jos miehiä ei kiinnosta enää.
Vierailija kirjoitti:
Aivan mahtava ketju - kiitos! Olen nauranut välillä vedet silmissä ja silti sisimmässäni vähän ”itkenyt”... ikää tulee lisää ja en oikein millään tunnu sopeutuvani näihin fyysisiin muutoksiin, henkiset muutokset sinänsä on OK.
Luulin että olen tyyliin ainoa(!?) joka olisi mieluummin ilman rintsikoita ( miksi edes kuvittelin niin?!). Vaikka vetovoima on tehnyt tehtävänsä ja rinnat ovat nykyisin lihomisen myötä myös isommat 😢on olo ilman rintsikoita niin paljon helpompaa. Tuntuu että kaupat tursuavat vain topattuja push-up liivejä jotka ovat näillä lollottimilla kauhistus. Mistä löydätte kivoja pehmeitä toppiliivejä?
Olo on pullea, eikä vain olo, vaan minä jolla oli aina kapea vyötärö on nyt järkky kumpu vatsan kohdalla, kasvojen muoto on laatikko, leuan alla on heltta ( thank god, vielä ei naamassani kasva karvoja!), ylipaino on hiipinyt viimeisten vuosien saatossa, hiukset ovat ohentuneet ja kiitos perintötekijöiden ne myös ovat jo todella harmaat. 😰 peilistä katsoo vanha ja väsynyt tantta.... minä jonka silmät ovat olleet joskus maagiset ( monien miesten sanoin, isot ja vaaleanvihreät ) ovat nyt jotenkin syvällä päässä ja silmäpussit ovat puolessa ( roikku-)poskessa asti 😧. Tuntuu että vaikka tekisin mitä, paino hiipii vaan ylöspäin ja vaatekoko kasvaa. Masentavaa. Toisaalta henkisesti on helpompaa... olen aina tykännyt puutarhanhoidosta ja luonnosta. Tykkään nyppiä pelargonioita ( jo 20 vuotta ) ja aamulenkillä linnunlaulua. Nykymusiikkia en tajua ja se ei edes haittaa... paras musiikki tehtiin 80- ja 90-luvulla.
Hauskaa on että kaverit ovat kyselleet että järkkäänkö muutaman vuoden päästä viisikymppiset!? No huh, en todellakaan,,, ei ole mitään juhlan aihetta noissa luvuissa. Hattua nostan kaikille jotka vanhenevat arvokkaasti... minua iän karttuminen vain ahdistaa. T. Täti vm. 73
Hyvänen aika, minäkö se siellä kirjoitin!
En aio tätiytyä. Siirryn suoraan eläkeläisladyyn.