Kertokaa miten tätimäistyitte - vertaistukiketju
Oon 46 v ja omasta mielestä näpsäkkä ja nuorekas. Edestäpäin. Nyt näin pari kuvaa itsestä sivusta päin ja mikäs täti Tomera niissä näkyykään. Mulla on lyhyt tukka ja se korostaa paksua niskaa ja tuhtia ylävartaloa. Näytän rintavalta maatalon pehroorinnalta, vaikka en edes ole ylipainoinen, ihan samalta kuin suvun vanhemmat rouvat. Naurattaa olla tällanen muhkea rouva. Kaveriakin nauratti, sanoi että no nyt on.
Kommentit (1764)
- Teini-iän minimekot vaihtuneet kauhtanoihin ja jättipöksyihin.
- Kiloja tullut kymmenen verrattuna nuoruuspäiviin. Ja ne eivät lähde. Tosin en suostu diettaamaankaan.
- Keskivartalo on pönäköitynyt, minkä takia on usein asukriisi. Maha edellä täytyy valita vaatteet.
- Radioasema valitaan sen mukaan, missä on hiljaisimmat juontajat. Omille jutuilleen käkättävät juontajat ärsyttävät vielä pahemmin kuin nuorena.
- Enää ei jaksa riekkua keikoilla. Pitää olla huippuhyvä bändi, että jaksaa kestää humalaiset örvelöt.
- Olen alkanut kutoa!
- Jopa virkkaaminen onnistuu. Huh.
- Kirja ja viltti houkuttaa joka ilta enemmän kuin muut aktiviteetit.
- "Kylläpäs ne lapset kasvaa nopeasti"-kommentointia putkahtelee tästäkin suusta.
- Puutarhanhoito on yllättäen ihan kivaa.
- Vakiintunut parisuhde on ihana asia.
- Jos vakiintunut parisuhde loppuisi, ajatus uudesta miehestä ei ole suinkaan romanttinen vaan pelottava!
- Lapsien vauvakuvat herkistävät ja kyynel tirahtaa silmään.
- Kiroileva nuorisojoukko näyttää pelottavalta.
- Tunnen oloni usein rumaksi ja vanhaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loistava ketju! 😁 Täällä 35v täti, joka pukeutuu samalla tavalla kuin nuoriso. Eilen viimeksi nuorisovaatekaupassa huomasin että minullahan on samanlaiset vaatteet kuin tämän päivän 15-vuotiailla eikä siinä mitään. Ihan kivoja vaatteita, mustat pillifarkut, tennarit ja t-paita. Vanhaksi tunsin itseni siinä vaiheessa kun Jungle Juice Barin jonossa nuori kundi tuli koputtamaan olkapäähän ja luuli että olen hänen kaverinsa, säikähti nuorimies kun käännyin ja tajusi että takaapäin nuorekas neito onkin kasvoiltaan vanha ryppyinen mummo. 😂
35-vuotias vanha ryppyinen mummo? Itse synnytin vasta ensimmäisen lapseni tuon ikäisenä.
Kyllä On ryppyjä ja nuoren pojan ilme oli niin kauhistunut että hänen silmissään näytin varmasti paljon pahemmalta kuin omissani. 😂 Omat lapset olen tehnyt jo ja nuorin on 13v. Siksi siellä nuorisokaupassakin olin, itse ostan vaatteet ihan aikuisten kaupasta vaikka ovatkin samannäköiset kuin nuorisolla, eli mustat pillit ja valkoinen t-paita ja Converset joista en luovu kuin pakon edessä. 😊
Lisään vielä että vaatekaupassa myyjä sanoi rempseästi ”moi” tervehtiäkseen kauppaan tulijaa, mutta kun käännyin niin kysyi ”tarvitseeko rouva apua”. 😂 Rouvittelu on vielä suht tuore asia enkä siitä pahastu, minusta on hienoa olla rouva. 😂 En vielä ole vaan sisäistänyt sitä että minut mielletään kasvojen perusteella rouvasikäisten kerhoon ja katsoin ensimmäisenä onko rouva minun selän takana ennen kuin tajusin että minuahan tässä puhutellaan. Näin siis BikBokissa eilen. 😊
Ok😀 itse miellän sinut vielä nuoreksi rypyistä huolimatta ja hauskalta ja sympaattiselta vaikutat! Ehkä lapset/nuoret pitää monen äidin nuorekkaana pitkään. Näin omallakin kohdalla vaikka ikää jo reilut + 50 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Tätimäisyys ei haittaa ollenkaan, kunhan pitää itsestään huolta. Eikä haittaa ne nelikymppiskilot, jotka tulee ja jämähtää. Määrähän riippuu mitä suuhusi mätät. Pitää vaan ihosta huolta, hiukset siisteinä ja läskit kiinteinä.
Kunhan ei koskaan, siis koskaan, ala pukeutua trikoisiin. Niihin caprileggareihin ja trikootunikaan. Luoja meitä niiltä varjelkoon.
Tämä! Caprileggarit ja trikootunikat pitäis polttaa roviolla, hyi helkkari. Niitä ei mun päällä nähdä ikinä, se on varmaa se.
N45
Rakastan tyyliä miten ap kirjoittaa. Täti tomera ja muhkea rouva! :D ihan mahtavaa!
Rintaliivien jatkopala, ah...mikä ihana asia.
t. juuri 40 vuotta täyttänyt täti in making
Mä 46 tajusin olevani täti eilen, kun avasin verkkokaupasta tilaamani alusvaatepäivityksen. Olen aina tykännyt mukavista alushousuista, jotka eivät purista, hipster-mallisista. Tilasin nyt sitten uusia, kokoa suurempia, jotka peittävät mukavasti mun mummy/koronapackin. Laitoin ne sängylle ja järkytyin - kun edellisiin pikkareihin on tarvittu tuskin nenäliinan verran kangasta, on nykyisissä pikkareissa sitten jo pöytäliina! Mun 8v tipahti sängyltä nauraessaan mun alusvaatteille. Kai se on vaan sitten kiskaistava alushousut kainaloon ja jatkettava, mut eipähän purista..
Vierailija kirjoitti:
Olen yli 40 ja perheellinen. Lasten jäljiltä pömppömaha jne. Kyllä kai kaikki tän ikäiset on jo vähän tätejä?
Avainsana on tuo LASTEN jäljiltä. Raskaudet tekevät oikeasti pahaa jälkeä monen kropalle. Kyseessä kuitenkin on nimenomaan LASTEN TEKEMISEN aiheuttamat muutokset, ei vielä iän, kun puhutaan alle vaihdevuosi-ikäisistä.
Jos lapseton nainen pitää huolta kunnostaan ja ihostaan (ei liho, hoitaa aurinkosuojauksen jne), ei oikeasti 40v erotu millään lailla 20v kropasta. Terveellä ihmisellä mikään ei pitäisi siinä iässä vielä lösähtää. Vasta vaihdevuodet aiheuttavat hormonitoiminnan muutoksia jotka näkyvät kropassa jokaisella.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä varmaan ennen sitä tuli käytettyä sopimattomampia kenkiä.
Korkonilkkurit olivat vakiovaruste talvisissa juhlissa ja kesäisin arvokkaita ja korkkareita. Niitä pystyin pitämään töissäkin, eivätkä jalat yhtään kärsineet..silloin.
Kerran (viimeisen niillä kengillä), +45 iässä, kävelin pikkujoulusta kotiin 3 km, kun taksijonoon en tarjennut jäädä ja kunto on hyvä, siis niissä korkonilkkureissa. Jalkani toipuivat parin viikon sisällä siitä. Näin ei koskaan käynyt nuorempana.. Ei koskaan kipuja tai särkyjä jaloissa juhlien jälkeen.
Joo, minulla on sama vaiva. Jouduin sydän kirvellen poistamaan kaapistani hyviä kenkiä, koska todella moni avokas tai korkonilkkuri ei vaan tuntunut jalassa enää yhtään sopivalta eikä hyvältä.
Nuorempana tosiaan kävelin normaalisti kaiket päivät koroissa niin kaupungilla kuin töissäkin. Niillä koroilla tanssittiinkin monet pitkät tunnit klubeilla - uskomatonta ja mahdotonta nyt.
Jotenkin jalkojen luusto muuttuu iän myötä. Pelkissä balleriinoissakin kävely tuntuu ikävältä asvaltilla. Niissä on liian ohut pohja tms.
N44
Missä tahansa puhunkin vähintään äitini ikäisen ihmisen kanssa, meillä on jotain yhteistä.
Tuttuja ihmisiä, paikkoja, joskus ja aika usein perinnetarinoitakin.
Kutsun sitä kylääntymiseksi. Ennen vanhaan olisin ollut matkalla maalaiskylän ns. johtoryhmään, joka tuntee kaikki ja muistaa tarpeeksi. Välitän mielelläni verkostoja eteenpäin. Tämä ei tarkoita juoruamista, vaan vahvistamista
Minusta se on mukavaa. Ylsi elämään kuuluva vaihe, joka ei näköjään häviä maailmasta. Olen vähän alle 50v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen yli 40 ja perheellinen. Lasten jäljiltä pömppömaha jne. Kyllä kai kaikki tän ikäiset on jo vähän tätejä?
Avainsana on tuo LASTEN jäljiltä. Raskaudet tekevät oikeasti pahaa jälkeä monen kropalle. Kyseessä kuitenkin on nimenomaan LASTEN TEKEMISEN aiheuttamat muutokset, ei vielä iän, kun puhutaan alle vaihdevuosi-ikäisistä.
Jos lapseton nainen pitää huolta kunnostaan ja ihostaan (ei liho, hoitaa aurinkosuojauksen jne), ei oikeasti 40v erotu millään lailla 20v kropasta. Terveellä ihmisellä mikään ei pitäisi siinä iässä vielä lösähtää. Vasta vaihdevuodet aiheuttavat hormonitoiminnan muutoksia jotka näkyvät kropassa jokaisella.
jos olet hyvässä kunnossa ennen lapsia, olet siinä hyvinnopeasti lasten saannin jälkeen myös. Mutta ei se tule laiskottelemalla ja herkuttelemalla.
Täytin viime talvena 40 ja tuntuukin siltä. Talven tuijottelin hiuksia jossa raidat menossa jo puolessa välin, ylipainoa 20 kiloa ja kunto rapistunut. Vaatteet ylilöysiä ja mukavia, nuhjuisia mutta mitä parhaimpia kotivaatteita.
Pakko oli aloittaa vielä yhden kerran taistelu että jos ei ihan vielä sinne täysin tätiosastoon menisi.
Leikkasin ja värjäsin hiukset nätiksi, hoidan ihoa kuin hullu, nypin karvoja kuin mielipuoli. Lenkillä ja salilla olen pudottanut painoa 15 kiloa ja ostanut muutaman vaatteen jotka ei ole tunikoita tai villatakkeja.
Silti naamassa näkyy kaikki, jos syö suolaista tai makeaa tai on nukkunut huonosti. Palautuminen yhtään mistään on hidasta ja voi miten kiva olisi jos kaikki olisi vaan mukavaa. Kun lähtee ulos niin pesee vaan hampaat ja harjaa hiukset.
Mutta ei, on ryppyvoidetta ja kosteuttajaa, heleyttäjää ja silottavaa. Pitää meikata vähän mutta korostaa jotain, joskus huulia jotka jo valuu alaspäin ja lurppaluomia. Eipä ole muita vaihtoehtoja.
En tiedä mistä ostaisi vaatteet, nykyään en mieti onko tää kiva vaan että sopiiko vaate tämän ikäiselle.
Mitä ihmettä kropalla oikein tapahtuu, mieli on kuin 20 vuotiaalla toki turha hössötys on jäänyt. Mutta kroppa valuu ja iho muuttuu, se käy niin äkkiä. Tuntuu että yhdessä yössä menee jo ison harppauksen väärään suuntaan.
Äitini oli kaunis nainen vielä 60 vuotiaana, salaa toivon että olisin perinyt edes osan niistä geeneistä.
Vierailija kirjoitti:
Olen alkanut näyttää rotevan harteikkaalta könsikkäältä. Lapsikin pelästyi yksipäibä, että mikä miekkonen sieltä tulee. Näki hahmoni sivusilmällä. Ei kovin kannustavaa.
Haha, tämä oli hirveän hauska! :)
Muistan elävästi sen ensimmäisen kerran, kun minua rouviteltiin kaupan palvelutiskillä. Katsoin taakseni, että kenelle myyjä oikein puhuu - en nähnyt ketään takanani. Toinen järisyttävä kokemus omi, kun aikuinen mies tarjosi ratikassa mulle istumapaikkansa. Mun mies joutui ihan painamaan mut siihen penkille istumaan, olin niin hölmistynyt, tajusin sentään kiittää.
No niin, tämän ketjun myötä tajusin oman tätiintymiseni:
-Hiplailen kirpparilla sherrylaseja. Ostan, heti kun oikeat osuu kohdalle. En juo sherryäni ihan mistä tahansa.
-Rintakorut. Piristävät kivasti neuletakkia ja ajattelen myös että niillä voi viestiä kuten Madeline Albright!
-Puuhelmet. Tosiaankin, korutelineen punaisimmat ja isoimmat puuhelmet ovat vaan ihanat.
Perin mummoltani (joka meni hautaan yli yhdeksänkymppisenä ja yhä pitsialusvaatteissaan) kasan huiveja. Tosi hienoja, löytyy asuun kuin asuun sopiva! Parasta tietenkin on, että n.40 vuotta sitten me serkkujen kanssa leikittiin samoilla huiveilla jotain seitsemän hunnun tanssia takapihan nurmikolla kirmaten.
Alapeukkujen sade, mutta pakko päästä purkamaan tämä tänne kun jotenkin niin "samaistun"
Olen tällä hetkellä töissä paikassa, jossa kaikki työntekijät ovat alaikäisiä tai maksimissaan justjust kakskymppisiä. Aloitin, kun olin itse 18 - sulauduin joukkoon kivasti ja olin menossa mukana, työkavereiden kanssa oli hauskaa.
Nyt olen 26.. En tajua yhtään mistä nuo muut puhuu, Tiktokissa on jotain videoita kai..? Yritän jutustella mukavia mutta kyllä huomaa, että minulle puhutaan ihan eri tavalla kuin muille :D Mun "mites koulu, mitäs sä kirjotatkaan syksyllä?" -kyselyt kuulostaa vaan kaukaisen sukulaistädin sukujuhlissa aloittamalta small talkilta. Luoja auta. Onneksi pääsen (koputan puuta) ensi vuoden alusta pois
Menimme 30 vuoden yhteisen elon jälkeen virastossa naimisiin.
Olimme paikalle n20 min ennen vihintää.
Vilaukselta näin nuoren kauniin naisen morsiuspuvussa yhdessä huoneessa.
Menimme tiskile
Happaman näköinen virkailija: oletteko tullut todistamaan?
Minä (itkua pidätellen) : olen morsian.
Virkailija :menkää tonne odottamaan.
Istun muovituolilla ja tärisen..mutta en sano mitään miehelleni
Vihkiminen tehtiin pitkällä kaavalla..puhuttiin "todistajalle"=minä..miten avioliiton saa kestämää....
Vierailija kirjoitti:
Alapeukkujen sade, mutta pakko päästä purkamaan tämä tänne kun jotenkin niin "samaistun"
Olen tällä hetkellä töissä paikassa, jossa kaikki työntekijät ovat alaikäisiä tai maksimissaan justjust kakskymppisiä. Aloitin, kun olin itse 18 - sulauduin joukkoon kivasti ja olin menossa mukana, työkavereiden kanssa oli hauskaa.
Nyt olen 26.. En tajua yhtään mistä nuo muut puhuu, Tiktokissa on jotain videoita kai..? Yritän jutustella mukavia mutta kyllä huomaa, että minulle puhutaan ihan eri tavalla kuin muille :D Mun "mites koulu, mitäs sä kirjotatkaan syksyllä?" -kyselyt kuulostaa vaan kaukaisen sukulaistädin sukujuhlissa aloittamalta small talkilta. Luoja auta. Onneksi pääsen (koputan puuta) ensi vuoden alusta pois
Oletko töissä mäkkärissä?:)
30 vuotta susiparina kirjoitti:
Menimme 30 vuoden yhteisen elon jälkeen virastossa naimisiin.
Olimme paikalle n20 min ennen vihintää.
Vilaukselta näin nuoren kauniin naisen morsiuspuvussa yhdessä huoneessa.
Menimme tiskile
Happaman näköinen virkailija: oletteko tullut todistamaan?
Minä (itkua pidätellen) : olen morsian.
Virkailija :menkää tonne odottamaan.
Istun muovituolilla ja tärisen..mutta en sano mitään miehelleni
Vihkiminen tehtiin pitkällä kaavalla..puhuttiin "todistajalle"=minä..miten avioliiton saa kestämää....
Miten sattuikin, katselen juuri Areenalta Pokka pitää jaksoa 11 ja ihailen Hyacinthin asua! Oikein tyylikkäitä ja istuvia tätivaatteita ja helminauha. Ja ah, hänen käsilaukkunsa on i h a n a. Hatut ehkä vähän liian pröystäileviä, mutta muuten varsin vallan staili täti! :D
En tosin osaisi kuvitella tätiä morsiuspuvussa:) ajatuskin hymyilyttää:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alapeukkujen sade, mutta pakko päästä purkamaan tämä tänne kun jotenkin niin "samaistun"
Olen tällä hetkellä töissä paikassa, jossa kaikki työntekijät ovat alaikäisiä tai maksimissaan justjust kakskymppisiä. Aloitin, kun olin itse 18 - sulauduin joukkoon kivasti ja olin menossa mukana, työkavereiden kanssa oli hauskaa.
Nyt olen 26.. En tajua yhtään mistä nuo muut puhuu, Tiktokissa on jotain videoita kai..? Yritän jutustella mukavia mutta kyllä huomaa, että minulle puhutaan ihan eri tavalla kuin muille :D Mun "mites koulu, mitäs sä kirjotatkaan syksyllä?" -kyselyt kuulostaa vaan kaukaisen sukulaistädin sukujuhlissa aloittamalta small talkilta. Luoja auta. Onneksi pääsen (koputan puuta) ensi vuoden alusta pois
Oletko töissä mäkkärissä?:)
Eri pikaruokala :D en valitettavasti, ilmaset hampparit kelpaisi
Tarkoittanet Willendorfin Venusta? Tätiys tekee myös kulttuurihistoriasta mielenkiintoista.
Alan ymmärtää myös posliinin ja rintaneulojen päälle. Sata tätipistettä.