Mistähän se kertoo että ihmiset välittää nykyään enemmän kissoista ja koirista kuin toisista ihmisistä.
Eikä tarvi olla siis edes oma kissa tai koira, vaan tuntemattomat kissat ja koiratkin kelpaa. Niiden hyvinvointi tuntuu olevan nykyihmiselle tärkeämpi kuin kanssaihmisten hyvinvointi. Ihmisille voidaan toivoa, sanoa, tehdä ja aiheuttaa pahaa ilman että oma moraali sanoo siihen mitään. Itseasiassa jos siitä jotenkin jopa hyötyy itse, niin se koetaan jopa oikeutettuna asiana. Sen sijaan jo siitä nostetaan kauhea älämölö, jos joku tuntematon syöttää kotikissalleen väärää ruokaa tai käskyttää koiraansa väärin. Kissa tai koira kärsii heidän mielestään suunnattomasti näistä virheistä. Ihmisiä voi silti haukkua ja kohdella miten sattuu. Ne ei ilmeisesti kärsi mistään. Ja näissä ihmisissä ei nyt siis ole kyse mistään kissan tai koiran omistajasta, vaan kenestä vain. Näkeehän sen netissäkin. Älyttömän haukkumisen. Minusta tämä on jokseenkin kummallista.
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Niin metsä vastaa, kuin sinne huutaa ..
Zinc
Ei pidä läheskään aina paikkansa. Minä olen aina ollut mukava ja kiltti kaikille, niin lapsena kuin aikuisena. Ei se silti estänyt minua joutumasta lapsena koulukiusatuksi.
Vierailija kirjoitti:
Eläimet ei juorua, valehtele, puukota selkään eikä väitä vastaan. Ovat pehmeitä ja uskollisia.
Ihminen ei vain ole löytänyt keinoa kommunikoida. Mistä me oikeasti tiedämme mitä jonkin Riitan piski ajattelee.
Olen just sellainen. En luota ihmisiin, eläimiin luotan. On siihen syynsä, en jaksa kertoa.
Esim. vaikeasti mt-sairaan kodissa on saastaista mutta ihmiset huolehtivat vain kissoista ja niiden hyvinvoinnista. Halveksuvat sairasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläimet ei juorua, valehtele, puukota selkään eikä väitä vastaan. Ovat pehmeitä ja uskollisia.
Ihminen ei vain ole löytänyt keinoa kommunikoida. Mistä me oikeasti tiedämme mitä jonkin Riitan piski ajattelee.
Riittää ettei osaa puhua tai yritä purra.
Vierailija kirjoitti:
Eläimet ovat pyyteettömiä ihmiskiintymyksissään. Ihmiset voivat olla veemäisiä hyvästä kohtelustakin huolimatta.
Eläimet kiintyvät siihen, joka pitää siitä huolta. Aikuisiakin koiria annetaan uusiin koteihin eivätkä ne palaa entiseen kotiin itkemään ikävää.
Eroahdistusta haukkuvan koiran avuksi pyydetään joku seuraksi ja koira on taas tyytyväinen.
Ei eläin osaa kiintyä ja rakastaa vaikka helliä ovatkin ja tuovat iloa ja lohtua. Kissat ovat ihania mutta olen täysin varma että rakas lemmikkini ei kauaa minua muistelisi jos jostain syystä antaisin sen pois.
Hevosiakin myydään kaiken aikaa uusiin talleihin vaikka niitä pidetään hyvin älykkäinä ja tuntevina olentoina. Eivätkä palaa laukaten entiseen kotiin tai muutenkaan osoita mieltään.
Vierailija kirjoitti:
Eläimet ei juorua, valehtele, puukota selkään eikä väitä vastaan. Ovat pehmeitä ja uskollisia.
Räsynukkekin on.
Nykypäivänä ihmiskunta lahtaa joka päivä aivan uskomattoman määrän eläimiä itselleen ruoaksi. Ihminen tuhoaa maapalloa kiihtyvällä tahdilla ja ihmisten määrä vain jatkaa kasvuaan.
Minun on hyvin hankala nähdä miksi minun pitäisi olla ensisijaisesti huolissani ihmisistä, meistä, jotka paskomme kaiken ympärillämme, eikä kaikesta muusta elämästä. Olen äärimmäisen kyllästynyt vielä nykyäänkin vallitsevaan maailmankuvaan, jossa KAIKKI mitataan vain ihmisen kautta. Ihminen on osa eläinkuntaa, ei mitään sen enempää, vaikka monet valtauskonnot haluavatkin teille muuta väittää. Ette te ole minkään jumalan kuvia.
Ihan vaan Suomessakin hylätään 20 000 kissaa vuodessa. Eläimet on viattomia, ihmiset on syypäitä niiden huonoon oloon. Ja vastaavasti näen, että ihmisellä on loppujen lopuksi aina vastuu itsestään. Jos ei itse itseään halua auttaa, niin ei siihen kukaan mukaan kykene. Siksi lahjoitan ainoastaan eläinsuojeluun rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläimet ei juorua, valehtele, puukota selkään eikä väitä vastaan. Ovat pehmeitä ja uskollisia.
Räsynukkekin on.
No siinä on SINULLE sopiva kaveri.
Vierailija kirjoitti:
Nykypäivänä ihmiskunta lahtaa joka päivä aivan uskomattoman määrän eläimiä itselleen ruoaksi. Ihminen tuhoaa maapalloa kiihtyvällä tahdilla ja ihmisten määrä vain jatkaa kasvuaan.
Minun on hyvin hankala nähdä miksi minun pitäisi olla ensisijaisesti huolissani ihmisistä, meistä, jotka paskomme kaiken ympärillämme, eikä kaikesta muusta elämästä. Olen äärimmäisen kyllästynyt vielä nykyäänkin vallitsevaan maailmankuvaan, jossa KAIKKI mitataan vain ihmisen kautta. Ihminen on osa eläinkuntaa, ei mitään sen enempää, vaikka monet valtauskonnot haluavatkin teille muuta väittää. Ette te ole minkään jumalan kuvia.
Olen samaa mieltä. Satukirjoistahan nuo höpötykset tulee, että ihminen on muka jumalankuva ja luomakunnan kruunu ja eläimet on jumala tehnyt meille rääkättäviksi.
Siis lemmikithän vanhoilla päivillään kokee valtavia nivelkipuja, mutta eivät erikseen ilmaise niitä. Vanhat kissat ovat hyvin raihnaisia ja lonkat on varmasti ihan kuluneet viimeistään kymmenen ikävuoden kohdalla.
Kissa sietää hyvin kipua ja elää kivun kanssa, mutta ei se mitään hyvää elämää ole että vanhuuden päiviä pitkitetään jopa yli pariinkymppiin.
Se on kidutusta ja eläinten laiminlyöntiä.
Lääkintäkin on eräänlaista myrkyttämistä. Moni kipulääke vauriopittaa sisäelimiä.
Ihminen kuvittelee välittävänsä lemmikeistä, mutta oikeasti kiduttaakin näitä ja tarjoaa näköalattoman luolaelämän.
Eläimet elävät elämänsä pahimmillaan täysin neljän seinän sisällä kuin Platonin luolavertauksen orjat.
Vierailija kirjoitti:
Nykypäivänä ihmiskunta lahtaa joka päivä aivan uskomattoman määrän eläimiä itselleen ruoaksi. Ihminen tuhoaa maapalloa kiihtyvällä tahdilla ja ihmisten määrä vain jatkaa kasvuaan.
Minun on hyvin hankala nähdä miksi minun pitäisi olla ensisijaisesti huolissani ihmisistä, meistä, jotka paskomme kaiken ympärillämme, eikä kaikesta muusta elämästä. Olen äärimmäisen kyllästynyt vielä nykyäänkin vallitsevaan maailmankuvaan, jossa KAIKKI mitataan vain ihmisen kautta. Ihminen on osa eläinkuntaa, ei mitään sen enempää, vaikka monet valtauskonnot haluavatkin teille muuta väittää. Ette te ole minkään jumalan kuvia.
Ei lainkaan jumalan kuvia, mutta jumalan lapsia ja Jumalia itsekin.
Ihminen tekee ja elää kuten Jumala. Ihminen tekee monia asioita samaan aikaan.
Jos tätä kuvaisi jotenkin, niin muinaisten hindujumalien monet kädet voisivat kuvata tätä parhaiten.
Suunnittelee, tuhoaa, rakentaa ja juonittelee monia yhdellä kertaa.
Shakkipelissä ihannoidaan taitoa jolla aiheutetaan monta muutosta yhdellä siirrolla.
Ihminen on oikeasti Jumala.
Tätä kristinuskokin yritti opettaa aikoinaan, kunnes Jeesuksesta tehtiin ainoa Jumala.
Miksi sinä muuten halveksit minua eli Jumalaa.
Älä ärsytä minua. Olen mahtava ja ylpeä.
Vierailija kirjoitti:
Siis lemmikithän vanhoilla päivillään kokee valtavia nivelkipuja, mutta eivät erikseen ilmaise niitä. Vanhat kissat ovat hyvin raihnaisia ja lonkat on varmasti ihan kuluneet viimeistään kymmenen ikävuoden kohdalla.
Kissa sietää hyvin kipua ja elää kivun kanssa, mutta ei se mitään hyvää elämää ole että vanhuuden päiviä pitkitetään jopa yli pariinkymppiin.
Se on kidutusta ja eläinten laiminlyöntiä.
Lääkintäkin on eräänlaista myrkyttämistä. Moni kipulääke vauriopittaa sisäelimiä.
Ihminen kuvittelee välittävänsä lemmikeistä, mutta oikeasti kiduttaakin näitä ja tarjoaa näköalattoman luolaelämän.
Eläimet elävät elämänsä pahimmillaan täysin neljän seinän sisällä kuin Platonin luolavertauksen orjat.
Kivun näyttäminen ja sen ilmianto olisi evolutiivisesti luonnossa heikkoutta ja virhe.
Koira ja kissa hyötyy siitä ettei näytä nivelvaivoista johtuvia kipuja.
Ihminen taas hyötyy, koska meidän lauma tuntee empatiaa, mutta taistelussa kivun näyttäminen on selvä häviön merkki.
Yksikään viikinkimies jonka tunnen ei koskaan näytä kipuaan tappelussa. He taistelevat viimeiseen asti naama irvessä ja pakarat tiukasti puristettuna yhteen.
Eläimet on paljon hyväntahtoisempia kuin ihmiset.
En oikein ymmärrä, että miksi minun tarvitsisi välittää tuntemattomista ihmisistä? Eivät hekään todellakaan välitä minusta, joten miksi minäkään heistä. Täysin ventovieraita ihmisiä. En tietenkään ilkeä ole ja tottakai auttaisin jos joku tuntematon vaikka kaatuisi ja näkisin tilanteen tai vastaavaa. Eli välinpitämätön en missään nimessä ole, mutta en nyt mitenkään erityisemmin välitäkään tuntemattomista ihmisistä enkä tiedä miksi pitäisikään..?
Ihmisiä on niin laudasta laitaan, että huhheijaa. Olen tavannut pahoja, inhottavia ihmisiä. Lähtökohtaisesti en luota ihmisiin, en pidä toisia ihmisiä luotettavina. Omat läheiset löytyy, he ovat tietenkin valtavan tärkeitä. Välillä tapaa ulkona todella mukavia tuntemattomiakin ihmisiä, piristävät päivää. Valitettavasti niitä toisenlaisia ihmisiä tuntuu kuitenkin olevan enemmän. Monet ihmiset on todella ilkeitä ja ajattelevat vain itseään. Eläimiä pidän paljon rehellisempinä, luotan niihin.
Eläimet palvovat omistajansa narsistista minää. Mutta toisaalta lemmikkejäkin jätetään heitteille jos ne käyttäytyvät poikkeuksellisesti, naukuvat erikoisesti tai jotain sellaista.