Ihmetyttäneet hääkokemukset -peukutusketju

Vierailija kirjoitti:

Sain kutsun häihin. En tiennyt kenen. Kutsussa oli naisen etunimi ja jonkun miehen koko nimi. Heitin roskiin, kun ajattelin, että väärä osote. Myöhemmin selvisi, että morsian oli sukulaiseni. Ilmeisesti oletti, etten tunne ketään toista Niina-nimistä. En ole nähnyt kyseistä henkilöä vuosikymmeniin eikä kiinnostanut nytkään. Outoa laittaa hääkutsu ihmisille, joiden kans ei olla missään tekemisissä.

Tässä on joskus sellainen ongelma että jos kutsuu molempien kaikki tädit ja sedät jälkikasvuineen , saattaa kutsu tosiaan tulla myös sellaiselle jonka kanssa ei ole juuri tekemisissä.

On kuitenkin monen mielestä noloa jättää kutsumatta yksi tai kaksi sukulaista joita ei ole pitkään aikaan nähnyt, jos muiden sukulaisten kanssa on tekemisissä enemmän.

Toki jos kutsutaan vain siksi että saisi paljon lahjoja tms , on se myös noloa.

Häissä ainut musiikki oli karaokea, joka alkoi heti ruokailun ja kahvituksen päätyttyä. Tai olisi alkanut jos joku vieraista olisi suostunut laulamaan. Kaaso ja bestman yrittivät suostutella vieraita yksitellen lavalle, taisi siellä käydä sulhasen isä jonkun veisun vetämässä ennen kun 2-3 tunnin kuluttua muu väki oli tarpeeksi kännissä mennäkseen estradille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailijla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Morsiamen äidillä oli ai-van lii-an pie-ni vaalea neuloshame, minkä läpi loisti jenkkakahvoihin puristuneet mustat stringit. Hrr....

Miten stringit voivat puristua jenkkakahvoihin? Ne kahvat kun on kutakuinkin kainalossa.

Kainalossa on allit

Ja höpsis. Ei ne stringit voi jenkkakahvoihin puristua, koska jenkkakahvat on vyötäröllä siinä paikassa, josta jenkkaa tanssiessa otetaan kiinni. Ei kukaan käsiä tanssiessa lantiolle laita, kyllä ne kädet on lähempänä rintoja kuin lanteita.

Mitä ihmettä? Siis kun tanssitaan letkajenkkaa jonossa, niin tietysti kädet ovat edessäolevan lantiolla jenkkakahvoilla eikä missään rinnoilla! Jenkkakahvoista käytetään myös nimitystä Lemmenkahvat eli kun mies panee naista suihkussa takaapäin, niin mistä hän pitää kiinni? Lantion molemmin puolin tietysti. Allit sen sijaan roikkuvat kainaloissa jos et treenaa olkavarsia (nimitys tulee Alli Paasikivestä, joka käytti häpeilemättä hihattomia iltapukuja Linnan juhlissa alleistaan välittämättä)

Letkajenkka ei ole sama asia kuin jenkka!

Jenkassa miehen käsi on naisen vyötäröllä. Jos siinä on makkara, siitä on hyvä pitä kiinni, kun loikitaan eteenpäin ja pyöritään. Siitä nimi.

Yksissä häissä ei tehty mitään muuta kuin leikitty. Juhlat kestivät pitkään. Mitään muuta ohjelmaa ei ollut kuin erilaisia leikkejä, varmaan kaikki perinteiset hääleikit morsiamen ja sulhasen ryöstöistä tuttu juttuun ja pantomiimiin ja ties mihin, joita hääparin noin 10 kaveria leikkivät juhlayleisön edessä.

Se oli sentään hyvä puoli, että älysivät olla raahaamatta vastentahtoisia ja vaivautuneita vieraita leikkimään yleisön eteen, mutta kyllä siinä hiukan ulkopuoliseksi itsensä tunsi, kun tunteja katseli tuota hääparin ja heidän sisäpiirinsä leikkimistä. En ollut ainoa, joka asiaa ihmetteli. Ja vieraat lähtivätkin aika hyvissä ajoin kotiin, vaikka oli viinaksiakin tarjolla.

Vierailija kirjoitti:

“Miksi siis järjestää niitä kaverijatkoja ollenkaan?"

No just siksi, että voi juhlia kavereiden kanssa ja rennommin kuin vastaväittäjää, kustosta ja proffia viihdyttäen ja kiitospuheita pitäen.

Mutta eikö tämä ole ihan sama kuin tuo että järjestetään sukuhäät ja kaverijatkot? Kyllä mun karonkassa oli muutakin kuin kiitospuheita.

Vierailija kirjoitti:

Nuo häät, missä on ollut vihkimisen ja iltajuhlan välissä osalle porukasta häävastaanotto/ruokailu:

Mitä hääpari on ajatellut näiden ei-kutsuttujen vieraiden tekevän tuon vastaanoton aikana? Käyvän omaan piikkiin syömässä 5 ruokalajin illallisen jossain Pihtiputaan huoltoasemalla, jos häät sattuu olemaan korvessa? Kaveri laittoi aikanaan tuollaisen kutsun, jossa vihkimisen päättymisen ja illan bileiden väliin jäi 5 tuntia aikaa. Mitä tuossa ajassa on tarkoitus tehdä? Jos kotiin on matkaa, tuntuisi turhalta lähteä vaihtamaan vaatteita välissä. Toisaalta tuntuisi oudolta pyöriä kaupungilla juhlavaatteissa aikaa tappaen. Aika äkkiä se mäkkiateriakin on syöty, jos sellaisella päättää häätarjoilut omalla kohdalla korvata.

Sä et tiedä mikä on Pihtipudas, jos puhut kaupungissa pyörimisestä 😂

Häissä oli panostettu juhlapaikkaan, parin pukeutumiseen ja illan esiintyjään, mutta ruoka oli todella keskinkertaista. Siis tyyliin tasoltaan jotain abc:n buffetin luokkaa. Oli jotain kuivaa lihaa, graavilohta ja perunat ja perusvihreä salaatti sekä vaaleaa leipää ja ruisleipää. Ei mitään muuta. Hääkakku ja kahvit tietty. Kakkukin oli todella kuivaa. Ihan ok tarjoilut siis sinänsä jos olisivat olleen taidolla tehtyjä, mutta eivät sopineet yhtään muihin puitteisiin. Kai sitten ruuasta oli tingitty, kun kaikki muu oli maksanut niin paljon.

Mä olin joskus häissä, jossa tuo siirtyminen iltajuhlaan oli hoidettu jotenkin tosi luontevasti. 

Ensin oli vihkiminen kirkossa ja sen jälkeen juhla paikallisessa kartanossa tms. Ruoat olivat hyvät, viiniä tarjottiin ruoan kanssa. Kakku leikattiin ja koskettavat puheet kuultiin.

Iltasella kuuden aikoihin, kun kakut oli syöty ja kahvit juotu, ilmoitettiin, että juhlat jatkuvat railakkaimmissa merkeissä paikassa xxx ja sinne tulee kohta bussi noutamaan kaikkia halukkaita, jotka aikovat tänään juhlia pikkutunneille asti. Muita vieraita lämpimästi kiiteltiin ja morsiuspari heitä ovella hyvästeli. 

Nämä "jatkot" järjestettiin sitten toisessa juhlapaikassa, jossa bändi soitti puutarhassa teltassa, baari oli auki.

Jatkoille tuli lähinnä pariskunnan kavereita, toki myös muita sukulaisia. Lapsiperheet ja vanhempi väki jättivät väliin. 

Oli tosi hauskaa. Ja rennot, railakkaat juhlat tosiaan pikkutunneille asti.  

Tässä järjestely toimi erinomaisesti, mutta varmasti vaati rahaa, sillä eihän bussin vuokraaminen ja kaksi juhlapaikkaa todellakaan mitään halpaa lystiä ole.

### kirjoitti:

Ohhoh, alkaa tuntua, että omat häät oli aikanaan melko onnistuneet.

Halusimme ihan pienet häät, mutta kun sana alkoi suvuissa levitä, oli vieraslistalla lopulta 80 henkeä. Kutsussa jo kerroimme, että emme halua häälahjoja, ja kiitettävästi tätä noudatettiinkin.

Kuvissa kävimme ennen kirkkoon menoa, joten vieraiden ei tarvinnut odotella vihkimisen jälkeen lainkaan. Juhlat pidimme meillä kotona, käytössä sisätilat ja puutarha (häät olivat heinäkuun puolivälissä, ja sää todellakin suosi). Kutsussa jo kerroimme, että juhlimme kahvien merkeissä, eli ruokaa ei tarvinnut kenenkään odottaa saavansa. Alkoholia tarjosimme vain onnittelumaljan verran. Tarjolla oli paria erilaista voileipäkakkua, itsetehtyjä karjalanpiirakoita munavoilla, useampaa kakkua hääkakun lisäksi, pullaa, keksejä jne... Jokainen sai varmasti vatsansa täyteen ja ylikin jäi.

Tunnelma oli tosi rento ja mukava, ja vieraat pääsivät jo ajoissa kotiinsa. Yllätys, yhtään pahaa sanaa en häistämme jälkikäteen kuullut edes kiertoteitse, mutta kiittelyä mukavasta tapahtumasta senkin edestä.

Meillä ei ollut kaasoa, bestmania tai muutakaan apua (eikä polttareita, joiden maksamisesta olisi kenenkään tarvinnut kiukutella). Itse järkkäsimme sen mitä tarvitsi, kummankin äiti halusi auttaa ja saivat tehdä sen mitä itse mielivät.

Itsellekin jäi tosi hyvä mieli päivästä. Seuraavana päivänä lähdimme rentoutuneina ja loistofiiliksillä häämatkalle.

Kuulostaa ihanalta ☺️ Varmasti tosi onnistuneet häät, hyvin saitte järkättyä vaikka vierasjoukko kasvoikin suuremmaksi kuin olitte ajatelleet.

Suuressa maailmassa on aika tavallista, että osa vieraista on kutsuttu vain iltajuhlaan. Mutta he eivät siis tule vihkitilaisuuteenkaan, eivätkä siten joudu odottelemaan missään sitä väliaikaa, vaan todellakin tulevat paikalle kutsuttuina vasta esim. klo 19.

Vierailija kirjoitti:

Tykkäsin häistä lapsena, niitä ei ollut usein, ehkä 5v välein. Opiskeluaikana oli aika ikävää joutua serkkujen häihin ilman avecia (kerran jätettiin avomies kutsumatta, mistä vähän närkästyinkin) kun useimmiten joutui yksin johonkin lasten pöytään istumaan (kaitsemaan niitä?). Omien läheisten ystävien häät silloin 20-30v olivat hauskimpia ja sitä oli myös hyvin onnellinen hyvin tuntemansa hääparin puolesta. Joissakin häissä kävin myös avecina siihen aikaan, vaikken tuntenut hääparia juurikaan - aina oli tosi hauskaa. Nyt olen täti-iässä (45v) ja täytyy sanoa, että nuorempien sukulaisten häät on melkoisen puuduttavia sukulaisille jos paikalla on iso kaverikööri, jotka ovat tehneet juhlat toisilleen. Käydään näissä nykyään autolla ja lähdetään häävalssin jälkeen kotiin tai hotelliin kun on seurusteltu sukulaisten kanssa ja nuoriso alkaa riehua. Viimeksi kutsussa mainittiin, että hääpaikalla on palju, oma pyyhe mukaan! No se paljuilu jätettiin väliin. :)

Piti tähän loppuun vielä kertoa, millaiset häät oli omani: Vihkiminen + ruokailu pitkän kaavan mukaan kartanohotellissa lähimpien perheenjäsenten läsnäollessa. Meillä oli 5 vierasta. En ole päivä prinsessana -tyyppiä ja kun miehelle oli toinen kerta, niin ei hänkään tarvinnut isoja juhlia. 

Vierailija kirjoitti:

Hääpari oli varannut kirkon. Kirkko oli lukossa. Seurakunta oli mokannut kellonajan kanssa, ja merkinnyt klo 12 ajan kello kahdeksi. Siinä hääväki palelee pihalla helmikuun -18 asteen pakkasessa juhlatamineissaan ja hääpari etsii pappia paikalle.

Päästiin me sitten kirkkoon, mutta kanttoria ei saatu paikalle, joten alttarille mentiin ilman musiikkia. Seremonian puolivälissä joku kävi kuiskaamassa papille, että jos lopuksi päästäisi vieraana olleen pianistin urkujen ääreen....

Nyt kyllä kiinnostaa, miten pianistilta sujui urkujen soitto? Eivät ole mikään ihan simppeli soitin vai oliko pianistilla osaamista niistä?

Tuo vieraiden odotuttaminen on todella töykeää, jos siitä ei ole kerrottu ennakkoon eikä vieraille ole järjestetty juhlapaikalle ruokaa, juomaa ja tekemistä ns. cocktailtuntia. Mutta jos kutsussa on ilmoitettu esimerkiksi että vihkiminen alkaa klo 12, jonka jälkeen hääpari käy valokuvattavana ja juhla alkaa juhlapaikalla klo 15, on vieraan oma vika jos hän menee juhlapaikalle niin paljon etukäteen, että joutuu odottelemaan pitkään... Itse olen aikuisena neljissä häissä ja kaikissa on kuvien ottaminen järjestetty eri tavoin:

1. Hääpari kävi juhlapaikalla tapahtuneen siviilivihkimisen jälkeen ottamassa kuvia noin tunnin ajan. Tänä aikana me vieraat olimme juhlapaikalla, haimme baarista juomat ja seurustelimme keskenämme ja tutustuimme pöytäseurueeseen. Toimi hyvin.

2. Hääpari ei ottanut kuvia ollenkaan. Toimi hyvin.

3. Hääpari vihittiin klo 12, ja kutsussa oli ilmoitettu että juhlat alkavat 15. Menimme vihkimisen jälkeen käymään kotona, söimme vähän ja lähdimme juhlapaikalle niin että olimme siellä 14.45. Pääsimme suoraan sisään viemään takit yms. Toimi hyvin.

4. Hääpari otti kuvat ennen vihkimistä. Toimi hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi olla kiellettyä, että vasta vihitty aviopari lähtee valokuvattavaksi heti vihkimisen jälkeen ja vieraat jäävät odottamaan. Sinä aikana ei tapahdu mitään. Yleensä kuumaa ja ahdasta, jano mutta ei juotavaa. Ja voi mennä yli tuntikin. Parit tällaiset häät kokenut.

En itsekään ymmärrä, että miksi ei kuvausta ole ennen vihkimistä. Näin mekin teimme mieheni kanssa 24 vuotta sitten. Ensin siis valokuvaus, sitten vihkiminen ja sitten juhlittiin 

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut tosi onnistuneissa häissä, joten sinänsä ei ole kerrottavaa, mutta olen miettinyt paljon tuota alkoholin tarjoilua. Haaveilen naimisiinmenosta mieheni kanssa lähiaikoina, mutta juomapuoli pitäisi miettiä tosi tarkkaan.

Jos saisin päättää, niin häissäni olisi alkumalja ja ruuan kanssa muutama lasi viiniä ja siinä se. Vieraiden mielestä häät olisi varmasti umpisurkeat, mutta mieheni sukulaisista varmaan yli puolet ovat jäätäviä alkoholinkäyttäjiä, varsinkin jos tarjolla on ilmaista viinaa niin sitä pitää vetää niin paljon kuin sielu sietää. Joka juhlissa monen hänen sukulaisensa aivan pakko vetää perseet, alkaa riehumaan tai sammua johonkin. Jos he muistelevat perheen kesken jotain juhlia, niin ensimmäinen kommentti on tyyliin ”muistatkos kun Pentti-eno sammui sinne puskaan Maikun 50v juhlilla hehhehhehh” eli heillä tämä jotenkin on aivan normaalia juhlissa käyttäytymistä, itse en missään nimessä haluaisi tällaista häihini ja tiedän että oma sukunikin olisi tällaisesta menosta järkyttyneitä :D

Varmaan parempi kun mennään vaan maistraatissa naimisiin niin säästytään paljolta...

Ei se vihkimispaikasta riipu (kirkko vai maistraatti), miten häissä käyttäydytään vaan kutsutuista ja tarjoilusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystäväni järjesti häät ja avecilliset kutsut saivat vain he, jotka olivat naimisissa/olleet vähintään pari vuotta avoliitossa/joilla oli lapsia. Minun piti mennä häihin yksin, enkä saanut 8ottaa mukaan silloista seurustelukumppaniani, kun emme täyttäneet noita kriteerejä.

Toisaalta ymmärrän ystäväni rajausta, sillä hän meni nuorena naimisiin ja ystävien seurustelukumppaneista pelkästään olisi tullut pitkä lista. Ja aika monella tuo kumppani näiden vuosien saatossa vaihtunut, osalla jo moneen kertaan.

No kyllä mä tossakin käyttäisin vähän harkintaa. Tunnen muutaman parin joka on muuttanut yhteen 5-7 vuoden seurustelun jälkeen (syynä esim. toisen opiskelu eri paikkakunnalla). Kyllä minusta olisi outoa jättää kutsumatta joku kuusi vuotta yhdessä ollut, jos kutsun jonkun parin, joka olosuhteista johtuen on hyvin aikaisessa vaiheessa muuttanut yhteen ja on häiden aikaan ollut reilu pari vuotta yhdessä.

Onhan noi toki vähän vaikeita asioita välillä.

Toisaalta se mielivaltainen rajanveto voi olla kutsumatta jätetyille vielä vaikeampi perustella kuin selkeät linjaukset. Esim. lapsettomat häät joissa kuitenkin on lapsia tai kavereiden avecit jätetään kutsumatta mutta joku saa kuitenkin tuoda. Hankalia juttuja toki, oikeassa olet.

Meillä ainakin päätettiin juuri olla kutsumatta kaikkia lapsia ja kavereiden aveceja. Lapsista kutsuttiin vain sukulaiset, koska parilla kaverilla on niin järkyttävän villejä lapsia, että he olisivat olleet koko päivän show. Kavereilla taas niitä kumppaneita, jotka varmaankin ovat näkymättömiä ja mykkiä kun ei ole koskaan missään nähty tai kuultu, edes kutsuttuna. Joten miksi sen tutustumispaikan olisi pitänyt olla meidän häät, jos ei muutenkaan kiinnosta? Lisäksi ruuista melkein 50 € per henkilö, joten mieluummin sijoitettiin ne rahat muualle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi olla kiellettyä, että vasta vihitty aviopari lähtee valokuvattavaksi heti vihkimisen jälkeen ja vieraat jäävät odottamaan. Sinä aikana ei tapahdu mitään. Yleensä kuumaa ja ahdasta, jano mutta ei juotavaa. Ja voi mennä yli tuntikin. Parit tällaiset häät kokenut.

Niinpä. En tajua miksi kuvauksessa ei voi käydä ennen vihkimistä. Tai sitten niin, että kuvaaja tulee juhlapaikalle ja kuvat otetaan siellä. Vieraat saavat istua ja seurustella ja saavat juotavaa.

Moni pitää edelleen kiinni siitä, että ovat yön erossa ja näkevät vasta vihkimisessä. He jotka eivät pidä, käyvät todennäköisesti kuvattavana ennen vihkimistä. Olen itse kuvannut sekä että. Juhlapaikalla kuvaaminen ei aina onnistu, juhlapaikkoja on esim keskellä kaupunkeja ja aurinkoisena päivänä on tuskaa etsiä valon puolesta sopivaa paikkaa, joka olisi vielä rauhallinen, ettei pari olisi ihan jäykkinä kuvissa.

Ja kirkossa ollaan niin neitsytmorsianta että...! Yksi yö oltu erossa. Aika huono syy siihen, että vieraita odotutetaan hääpaikalla. Ja jos on pakko tehdä tässä järjestyksessä, niin hääpaikalle ohjelmaa ja tarjoilua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Morsiamen äidillä oli ai-van lii-an pie-ni vaalea neuloshame, minkä läpi loisti jenkkakahvoihin puristuneet mustat stringit. Hrr....

Miten stringit voivat puristua jenkkakahvoihin? Ne kahvat kun on kutakuinkin kainalossa.

Mitä arvelet ns.jenkkakahvojen olevan? Ja miksi niiden nimi on juuri jenkkakahvat? Mietipä.

Hyvä ystäväni meni naimisiin. Ihan tavalliset Etelä-Pohjalaiset häät joissa tehty itse mahdollisimman paljon, vieraita sopiva määrä, kirkossa vihittii ja työväentalossa juhlittiin. Menin juhlapaikassa vessaan, ja vastaan tuli ystäväni äiti, joka tunnisti minut kun olin joskus ystäväni luona käynyt. Hän totesi hyvin nyrpein ilmien ettei voi käsittää miksi piti tällaiset turhanpäiväiset könkääsyt järjestää, ja käveli sitten pois. Jäin suu auki katsomaan perään.

Tiesin että ystäväni perhe, ystävääni lukuunottamatta, oli ruvennut Helluntailaisiksi, mutta enpä ollut tajunnut että Helluntailaiset näkee tyttären häätkin pahana.

Meillä on häät ensi kesänä ja tästä ketjusta saikin hyviä vinkkejä, kiitos! 

Tuohon avec-asiaan haluan sanoa, että aiomme kutsua kaikki vieraat siten, että jokaisella on avec. Ihan sama, vaikka sen avecin olisi tavannut viikkoa ennen häitä. Häät ovat mielestäni ennen kaikkea rakkauden juhla, joten olisi ikävää juhlia ilman avecia. Pakko ei tietenkään ole ketään tuoda, onpahan sitten ruokaa ainakin reilusti.