Ihmetyttäneet hääkokemukset -peukutusketju

Kakkahattutäti kirjoitti:

”Ei pukukoodia” ei tarkoita kylläkään mitään ryttyisiä farkkuja ja lenkkareita. Se tarkoittaa, että miehellä ei tarvitse välttämättä olla tummaa pukua, eikä naisella pitkää juhlapukua.

Välillä näkee ihan hirveitä asuja ihmisillä, sekä häissä että hautajaisissa. On sääli, ettei suomalaiset aina osaa pukeutua tilanteen mukaan.

Ryppyisten farkkujen ja tumman puvun saatika naisen pitkän juhlapuvun välissä on aika monta vaihtoehtoa.

Kakkahattutäti kirjoitti:

”Ei pukukoodia” ei tarkoita kylläkään mitään ryttyisiä farkkuja ja lenkkareita. Se tarkoittaa, että miehellä ei tarvitse välttämättä olla tummaa pukua, eikä naisella pitkää juhlapukua.

Välillä näkee ihan hirveitä asuja ihmisillä, sekä häissä että hautajaisissa. On sääli, ettei suomalaiset aina osaa pukeutua tilanteen mukaan.

Siksi se pukukoodi olisikin hyvä olla, kun ilman ei osata.

Olin tammikuussa häissä, jotka järjestettiin hääparin kotona. Tarjolla valtavasti alkoholia, eikä mitään mainittavaa ohjelmaa. Bileet jatkuivat pikkutunneille ja päättyivät siihen, kun sekä morsian, että sulhanen sammuivat ja kannettiin sänkyyn hääyötä viettämään.

Mun koko perheessä, suvussa jne ei ole ketään eronnutta ja ikäeroa puolisoiden välillä on vain vähän. Just oli veljentyttäreni häät ja oli kiva todeta, että kaikki parit ovat pysyneet yhdessä :)

Kaveripiirissä on muutama avioero ja aika lailla omanikäisten kanssa miehet ovat menneet yhteen uudessa suhteessa, just tässä yksi tuttu mies muutti yhteen ex-vaimoaan pari vuotta vanhemman naisen kanssa.

Varmaan mediasta peräisin ja ihan liioiteltu asia tuo että kaikki on vaan nuorempaan vaihtamassa.

Itse olen ollut onnellisesti naimisissa kohta 20 vuotta ja olen miestäni pari vuotta vanhempi. Enkä edes mikään hätkähdyttävä kaunotar ja ikäistäni huomattavasti nuoremman näköinen ikinuorekas jne vaan ihan tavallinen nainen.

Toista kertaa naimisiin menevällä morsiamella oli sama puku kuin ensimmäisissä häissä. Äitinsä vanha puku eli ymmärrettävää miksi sitä haluaa käyttää, mutta että vielä toisenkin kerran...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelukaverini soitti ja kertoi menevänsä naimisiin. Puhelimessa hän korosti, että kyseessä on pienet, rennot häät - puhelimella soitettu kutsu korosti tilaisuuden rentoutta. Kaveri sanoi soittavansa kaikille kutsuttaville, en siis ollut poikkeus. Oikeasti oli varattu kirkko ja sinne kaupungin orkesterin sellistit soittamaan, juhlapaikkana oli valtava, suojeltu kartano, vieraita oli yli sata, oli lämmin ruoka, kahvit ja kakut ja välipalaa koka väliin. Kun lähdimme aamuyöstä juhlista, hääapari antoi kaikille vieraille korkkaamattomia viinipulloja mukaan. Paikalla oli hääparin sukulaiset, ystävät, työkaverit ja meitä vanhoja opiskelukavereita. Illalla kartanolla esiintyi melko tunnettuja muusikoita, jotka eivät olleet hääparin tuttuja vaan ihan täydellä liksalla töissä. Sellaiset pienet ja rennot häät. Häät oli ihan kivat, mutta eivät yhtään sellaiset kuin kutsuttaessa annettiin ymmärtää.

Varmaankin morsian ajatteli, että kun vieraat on kutsuttu rentoihin häihin, niin he myös ottavatkin rennosti. Voin kuvitella, että jos vieraat olisivat tienneet puitteista etukäteen, olisi varmaan moni suotta stressannut esimerkiksi pukeutumistaan ja lahjaansa, mitä morsian ei ilmeisesti missään nimessä halunnut.

Minutkin on kerran kutsuttu ihan vaan mökille viikonlopun viettoon, ja sinne mentiin farkut jalassa ja pussikaljat kainalossa. Turha meikata tai pestä tukkaa, kun saunotaan kohta kuitenkin. Arvatkaa, mikä shokki, kun siellä olikin tupa ja tontti täynnä juhlapukuista porukkaa, pitopalvelu paikalla, puheita pidettiin ja bändi kutsuttu paikalle. Nehän olikin hääbileet! Siellä kökin nolona aivan tuntemattoman porukan seassa, kunnes kehtasin mennä autoon nukkumaan. Join ja söin sentään sen verran, ettei rattiin voinut samana iltana mennä. Vieläkään en ymmärrä, miksi se mulle tullut kutsu oli muotoiltu niin harhaanjohtavasti, kun kaikki muut selvästi tiesivät, mistä on kyse.

Olimme viime kesänä häissä joissa kävi vähän samalla tavalla. 

Kutsussa luki asu vapaamuotoinen, mutta pakollinen, ja niinpä juhlissa olikin sitten hääpari  pynttäytyneenä parhaimpiinsa, osa yhtä tällingissä, ja osa sandaaleissa ja shortseissa ja t-paidassa. 

Mulla oli onneksi pitkä hame, ja juhlavampi toppi, ja miehelläni siisti t-paita, mustat farkut ja kengät, sekä pikkutakki. Jos pukeutumisen toivotaan olevan tyyliä asu vapaa mutta pakollinen, luulisi hääparinkin noudattavan samaa.

Muutoinkin juhlissa oli vähän kahden kerroksen väkeä, saunaa lämmitttiin "pimennossa", ja siellä kävikin sulhanen kavereidensa kanssa. Yhtäkkiä vain häipyivätpaikalta, eikä me muut edes tiedetty saunamahdollisuudesta mitään. Saunomisessa menikin tällä porukalla sitten se pari tuntia, jonka sulho oli poissa muiden vieraiden luota. Minua ei nämä asiat sinänsä vaivanneet, koska en kunnolal tuntenut hääparia, minulla oli juhlassa ihan mukavaa, vaikka saimmekin olla pienellä porukallamme koko illan ilman että morsiuspari kävi edes moikkaamasa meitä :D Ruoka oli hyvää, ja juoma :)

Olisin valinnut jotain samantapaista kuin teilläkin samassa tilanteessa. Hääpari teki mielestäni virheen pukeutumalla parhaimpiinsa, hääasunkin voi rakentaa tyylikkästi, mutta rennosti. 

Nykyisin yritän uuteen tilanteeseen ja erityisesti juhlaan mennessä rakentaa asuni niin, että tarvittaessa voin muuttaa sitä rennommaksi tai hienommaksi. Minulla on tapana ylipukeutua, kun työn puolesta joutuu pukeutumaan, mutta olen joskus onnistunut tulkitsemaan kutsun niin että olin (ainakin omasta mielestä) alipukeutunut. 

Minulla voi siis olla balleriinat jalasta ja kevyt neuletakki mekon päällä ja laukussa korkkarit, koru ja huivi. Tarkkailen muita osallistujia ja tuunaan asuni. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en tiedä miksi viimeinen yö pitäisi olla erossa, mutta itse halusin noudattaa perinnettä jossa sulhanen ei näe morsianta hääpuvussa ennen alttaria. Sen vuoksi ei pidetty myöskään kuvauksia aiemmin.

Ja minkämaalainen perinne se onkaan?

No tässä muodossa minä olen sen kuullut ja tässä muodossa oma lähipiiri on sitä noudattanut (jos on).

Ihan tekopyhää, jos on yleisesti tiedossa, etteivät ole enää neitsyeitä. Mä olin, mies ei.

Yleisesti tiedossa? Kailottavatko ihmiset yleisestikin muille tällaisia yksityisasioita?

Noh, useilla pareilla on naimisiin mennessä jo lapsia. Muistaakseni puolet esikoisista syntyy avoliittoon, saattaa olla nykyään jo yli puolet. Valtaosa lapsettomistakin on asunut yhdessä pitkään, ja aika vajaa saa olla jos kuvittelee ettei yhteiseloon kuulu seksiä.

Tämä nyt on sikäli jännä, kun Suomessa oli jo "entisaikoina" tapa, että tuleva hääpari käytännössä aloitti avioelämän jo ennen häitä, kun kihlaus sovittiin. Harvoin olivat siis silloin hääpäivänäkään enää neitsyitä. Tätä tänne saapuva kirkko yritti sitten nikotellen muuttaa, mutta ilmeisen huonoin tuloksin. Morsiamen pukukin oli täällä pitkään musta. Ilmeisesti yleistynyt valkoinen väri ei edes alunperin ollut mikään neitsyyttä tarkoittava symboli, vaan jälkikäteen keksitty oikeutus tuolle perinteelle. Että nämä on vähän näitä.

Morsiamenpuku oli musta siksi, ettei tavallisella kansalla ollut varaa hankkia uutta pukua yksiä juhlia varten. Siinä samassa mentiin häät, hautajaiset, kirkkomatkat yms. Rikkailla oli mahdollisuus hankkia uusia juhlavaatteita, myös morsiuspuku, mutta en muista kuinka kauan se on ollut valkoinen. 1700-luvulta ehkä, taidettiin seurata jonkun aikansa julkkiksen esimerkkiä?

Tiedän tämän, mutta pointti silti ettei sen valkoisuus ollut nimenomaan hääpuvun väri. Rikkaammilla se saattoi olla sitten jokin muunkin, mutta ei silloinkaan vain valkoinen. Jostain luin, että kuningatar Viktoria olisi ollut se henkilö, joka aiheutti tämän trendin suuremmassa mittakaavassa. Joka tapauksessa valkoiselle värille ei ole mitään sen erityisempää syytä ja se on aika nuorta kulttuuria. Siksi sen suureellinen puolustaminen ja suoranainen suuttuminen käyttämättä jättämisestä (olen ehkä katsellut liikaa hääpukuohjelmia viime aikoina, myönnän!) on mielestäni jokseenkin typerää. Tietysti saa käyttää, eikä siinä mitään pahaa ole, mutta nykyisessä hääkulttuurissa vain on paljon piirteitä, joita puolustellaan joillain epämääräisillä perinteillä, jotka oikeastaan eivät ole edes mitään aitoja perinteitä.

Tuttava meni naimisiin ja kutsu tuli postissa. Pari päivää sen jälkeen tuli toinen kirje morsiamelta, jossa ilmoitettiin että juhlapaikalle ei saa tuoda alkoholijuomia, eikä niitä hääparinkaan puolesta tarjota, vaan hääparilta voi ostaa drinkkilippuja (olikohan 3-5e kpl, en muista enää tarkkaan), joita vastaan sitten kaasot/bestmanit luovuttavat juomia. Yhdellä lipulla siis sai yhden kaljan tai siiderin. Käväisin häissä, ilmeisesti jotkut oli näitä drinkkilippuja hommanneet koska toinen bestmaneista jakeli autonsa peräkontista lippua vastaan virosta tuotuja lämpimiä kaljoja :D

Moikka vaan L jos luet tätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelukaverini soitti ja kertoi menevänsä naimisiin. Puhelimessa hän korosti, että kyseessä on pienet, rennot häät - puhelimella soitettu kutsu korosti tilaisuuden rentoutta. Kaveri sanoi soittavansa kaikille kutsuttaville, en siis ollut poikkeus. Oikeasti oli varattu kirkko ja sinne kaupungin orkesterin sellistit soittamaan, juhlapaikkana oli valtava, suojeltu kartano, vieraita oli yli sata, oli lämmin ruoka, kahvit ja kakut ja välipalaa koka väliin. Kun lähdimme aamuyöstä juhlista, hääapari antoi kaikille vieraille korkkaamattomia viinipulloja mukaan. Paikalla oli hääparin sukulaiset, ystävät, työkaverit ja meitä vanhoja opiskelukavereita. Illalla kartanolla esiintyi melko tunnettuja muusikoita, jotka eivät olleet hääparin tuttuja vaan ihan täydellä liksalla töissä. Sellaiset pienet ja rennot häät. Häät oli ihan kivat, mutta eivät yhtään sellaiset kuin kutsuttaessa annettiin ymmärtää.

Varmaankin morsian ajatteli, että kun vieraat on kutsuttu rentoihin häihin, niin he myös ottavatkin rennosti. Voin kuvitella, että jos vieraat olisivat tienneet puitteista etukäteen, olisi varmaan moni suotta stressannut esimerkiksi pukeutumistaan ja lahjaansa, mitä morsian ei ilmeisesti missään nimessä halunnut.

Minutkin on kerran kutsuttu ihan vaan mökille viikonlopun viettoon, ja sinne mentiin farkut jalassa ja pussikaljat kainalossa. Turha meikata tai pestä tukkaa, kun saunotaan kohta kuitenkin. Arvatkaa, mikä shokki, kun siellä olikin tupa ja tontti täynnä juhlapukuista porukkaa, pitopalvelu paikalla, puheita pidettiin ja bändi kutsuttu paikalle. Nehän olikin hääbileet! Siellä kökin nolona aivan tuntemattoman porukan seassa, kunnes kehtasin mennä autoon nukkumaan. Join ja söin sentään sen verran, ettei rattiin voinut samana iltana mennä. Vieläkään en ymmärrä, miksi se mulle tullut kutsu oli muotoiltu niin harhaanjohtavasti, kun kaikki muut selvästi tiesivät, mistä on kyse.

Olimme viime kesänä häissä joissa kävi vähän samalla tavalla. 

Kutsussa luki asu vapaamuotoinen, mutta pakollinen, ja niinpä juhlissa olikin sitten hääpari  pynttäytyneenä parhaimpiinsa, osa yhtä tällingissä, ja osa sandaaleissa ja shortseissa ja t-paidassa. 

Mulla oli onneksi pitkä hame, ja juhlavampi toppi, ja miehelläni siisti t-paita, mustat farkut ja kengät, sekä pikkutakki. Jos pukeutumisen toivotaan olevan tyyliä asu vapaa mutta pakollinen, luulisi hääparinkin noudattavan samaa.

Muutoinkin juhlissa oli vähän kahden kerroksen väkeä, saunaa lämmitttiin "pimennossa", ja siellä kävikin sulhanen kavereidensa kanssa. Yhtäkkiä vain häipyivätpaikalta, eikä me muut edes tiedetty saunamahdollisuudesta mitään. Saunomisessa menikin tällä porukalla sitten se pari tuntia, jonka sulho oli poissa muiden vieraiden luota. Minua ei nämä asiat sinänsä vaivanneet, koska en kunnolal tuntenut hääparia, minulla oli juhlassa ihan mukavaa, vaikka saimmekin olla pienellä porukallamme koko illan ilman että morsiuspari kävi edes moikkaamasa meitä :D Ruoka oli hyvää, ja juoma :)

Mitä tarkoittaa vapaamuotoinen PAKOLLINEN asu? Ei kai kukaan mihinkään sentään alasti mene :D

"Asu vapaa mutta pakollinen" on vitsi. Että alasti ei ole kuitenkaan suotavaa tulla, vaikka muutoin rajoituksia pukeutumiseen ei ole. Ja vielä astetta hulvattomampi on ilmaus "Asu vapaa eikä edes pakollinen!"...

Selvä, se oli siis lähtökohtaisesti jo vitsi :D  Ei sinänsä siis ihme, että eri variaatioita sitten tulee. Ja ei kai siinä mitään, jos se ei oikeasti häiritse, mutta itse en siltikään lähtisi mihinkään juhliin sandaaleissa tai rantasortseissa vapaamuotoisuudesta huolimatta, kuten osa ilmeisesti tuon kutsun saatuaan teki. Kyseessä on silti juhla, kannattaa pitää se mielessä.

Kyllä mielestäni sanotaan asu vapaa juuri siksi, ettei ihmisten tarvitse pukeutua juhlavaatteisiin, kuten helposti tekee jos on häät kyseessä, eikä kutsussa ole pukukoodia. Jotkut kokevat juhlavaatteet yleisesti epämukaviksi ja esimerkiksi kesäkuumalla puvussa tai tukevassa juhlamekossa voi olla tukalaa.

Tajuan kyllä, mutta sandaalit ja sortsit nyt on enemmän ranta-asu, kuin johonkin kekkereihin laitettava, vaikkakin olisi vapaamuotoinen tilaisuus. Siihen väliin mahtuu aika paljon muutakin, kuin epämukavat juhlavaatteet.

Vierailija kirjoitti:

Todella moni julistaa pitävänsä ”oman näköiset” häät mutta aika lailla yhdestä muotista ovi. Ensin tahdotaan, sitten juhlapaikkaan, istutaan pöydissä, joku puhuu, ruokaa, lisää puheita ja esityksiä, kakkua ja kahvia, saattaa olla valokuvausta ja muuta käyskentelyä ja toivottavasti musiikkia. Sit kotiin.

Juurikin tämä :D "Omannäköiset häät".

Olin yhdissä häissä, missä noudatettiin kaikkia hääkliseitä millin tarkuudella hääkimpun heitosta aina morsiamen ryöstöön. Kun olimme lähdössä kotiin ja kiitimme morsiusparia, morsian sanoi silmät loistaen, "Nämä nyt olivat vähän tälläiset erilaiset, oman näköiset häät". Ajattellin vaan päässäni; "Et voi olla tosissasi".

P.S. Olen aina inhonnut häitä. Omia häitä ei tule.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelukaverini soitti ja kertoi menevänsä naimisiin. Puhelimessa hän korosti, että kyseessä on pienet, rennot häät - puhelimella soitettu kutsu korosti tilaisuuden rentoutta. Kaveri sanoi soittavansa kaikille kutsuttaville, en siis ollut poikkeus. Oikeasti oli varattu kirkko ja sinne kaupungin orkesterin sellistit soittamaan, juhlapaikkana oli valtava, suojeltu kartano, vieraita oli yli sata, oli lämmin ruoka, kahvit ja kakut ja välipalaa koka väliin. Kun lähdimme aamuyöstä juhlista, hääapari antoi kaikille vieraille korkkaamattomia viinipulloja mukaan. Paikalla oli hääparin sukulaiset, ystävät, työkaverit ja meitä vanhoja opiskelukavereita. Illalla kartanolla esiintyi melko tunnettuja muusikoita, jotka eivät olleet hääparin tuttuja vaan ihan täydellä liksalla töissä. Sellaiset pienet ja rennot häät. Häät oli ihan kivat, mutta eivät yhtään sellaiset kuin kutsuttaessa annettiin ymmärtää.

Varmaankin morsian ajatteli, että kun vieraat on kutsuttu rentoihin häihin, niin he myös ottavatkin rennosti. Voin kuvitella, että jos vieraat olisivat tienneet puitteista etukäteen, olisi varmaan moni suotta stressannut esimerkiksi pukeutumistaan ja lahjaansa, mitä morsian ei ilmeisesti missään nimessä halunnut.

Minutkin on kerran kutsuttu ihan vaan mökille viikonlopun viettoon, ja sinne mentiin farkut jalassa ja pussikaljat kainalossa. Turha meikata tai pestä tukkaa, kun saunotaan kohta kuitenkin. Arvatkaa, mikä shokki, kun siellä olikin tupa ja tontti täynnä juhlapukuista porukkaa, pitopalvelu paikalla, puheita pidettiin ja bändi kutsuttu paikalle. Nehän olikin hääbileet! Siellä kökin nolona aivan tuntemattoman porukan seassa, kunnes kehtasin mennä autoon nukkumaan. Join ja söin sentään sen verran, ettei rattiin voinut samana iltana mennä. Vieläkään en ymmärrä, miksi se mulle tullut kutsu oli muotoiltu niin harhaanjohtavasti, kun kaikki muut selvästi tiesivät, mistä on kyse.

Olimme viime kesänä häissä joissa kävi vähän samalla tavalla. 

Kutsussa luki asu vapaamuotoinen, mutta pakollinen, ja niinpä juhlissa olikin sitten hääpari  pynttäytyneenä parhaimpiinsa, osa yhtä tällingissä, ja osa sandaaleissa ja shortseissa ja t-paidassa. 

Mulla oli onneksi pitkä hame, ja juhlavampi toppi, ja miehelläni siisti t-paita, mustat farkut ja kengät, sekä pikkutakki. Jos pukeutumisen toivotaan olevan tyyliä asu vapaa mutta pakollinen, luulisi hääparinkin noudattavan samaa.

Muutoinkin juhlissa oli vähän kahden kerroksen väkeä, saunaa lämmitttiin "pimennossa", ja siellä kävikin sulhanen kavereidensa kanssa. Yhtäkkiä vain häipyivätpaikalta, eikä me muut edes tiedetty saunamahdollisuudesta mitään. Saunomisessa menikin tällä porukalla sitten se pari tuntia, jonka sulho oli poissa muiden vieraiden luota. Minua ei nämä asiat sinänsä vaivanneet, koska en kunnolal tuntenut hääparia, minulla oli juhlassa ihan mukavaa, vaikka saimmekin olla pienellä porukallamme koko illan ilman että morsiuspari kävi edes moikkaamasa meitä :D Ruoka oli hyvää, ja juoma :)

Olin myös häissä missä pukukoodi oli tyyliä jokainen saa laittaa vaatteet jossa viihtyy, oli erikseen mainittu että saa tulla farkuissa ja t-paidassa jos kokee sen kivaksi ja saa tulla juhlavaatteissa jos haluaa. Ajatuksena kiva, mutta juhlassa oli vähän hassu fiilis kun osa oli pynttäytyneenä ja osa suunnilleen pieruverkkareissa. Vaan oli kyllä muutoin mainiot häät!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hääpari salli vain sellaiset avecit, jotka olivat kihloissa/naimisissa. Tyttö/poikaystävät eivät voineet tulla mukaan.

Tällaisten alapeukuttajat. Oletteko tajunneet, kuinka paljon näitä kaikenmaailman aveceja on? Eri asia vakiintuneet pariskunnat, jotka ovat ihan kunnolla yhdessä ja tuntevat hääparin. Kavereilta oon saanu kuulla ja omien häiden kohdalla nähdä, kuinka paljon tulee kyselyitä aveceista kutsujen saapumisen jälkeen:

"Meidän Emma 14 v:llä on poikaystävä Jape, jonka kanssa Emma haluais tulla häihin." (=teinin kumppani, joka tuskin on kuvioissa enää parin vuoden päästä)

"Serkku: Oon nyt tapaillut viimeisintä Tinderdeittiä kaksi viikkoa, voinko ottaa mukaan?" (=ties monesko deitti viimeisen vuoden aikana)

Työkaveri: "Voiko kumppani tulla mukaan, kun oisin muuten juhlissa yksin?" (=mietin jo sinunkin kutsumista budjetin kannalta ja nyt pitäisi saada vielä mies mukaan?)

A) Miksi hääpari haluaisi kutsua häihin jonkun lyhytaikaisen seurustelukumppanin, jota ei ole koskaan tavannutkaan? Ei huvita maksaa kallista ruokailua ym. seuralaiselle, joka ei ole hääparin juhlan kannalta olennainen.

B) Jos jokainen halukas saa tuoda seuralaisen, niin tiesitkö henkilömäärän äkkiä paisuvan suureksi? Jos haluaisin kutsua 10 kaveria, pitäisi varautua 20 vieraaseen avecien tullessa mukaan.

Itse en ymmärrä sitä sääntöä, jonka mukaan naimimissa olevan vieraan pitää saada tuoda puolisonsa mukaan hääjuhliin. Jos tunnen henkilön X, mutta en hänen puolisoaan, niin miksi kutsuisin? Jos taas tunnen henkilön Y ja hänen seurustelukumppaninsa hyvin, niin tietenkin kutsuisin seurustelukumppanin!

Koska sillä vieraalla X ei välttämättä ole muita tuttuja juhlissa? Muutamat tällaiset häät olen käynyt ja pakko sanoa että yksinkään en enää mene, tunnet ainostaan morsiusparin ja niiden kanssahan onkin tosi hyvä hengata koko hääjuhla. Ymmärrän jos budjetti on niin tiukka ettei voi kutsua avecia, ja siinä tapauksessa vapautan oman paikkani verran rahaa takaisin budjettiin. Ihan tarpeeksi nähty näitä ”häät ovat morsiusparia varten!” Juhlia. Käytän matkoihin, hotelliin, häälahjoihin ja polttareihin satoja euroja vain jotta voin istua päivän ja illan yksin juhlistamassa morsiusparia. Ei kiitos. Ja ollaan oltu mieheni kanssa 9 vuotta vaikka ei naimisissa ollakaan, eli mistään tinder-deitistä ei ole kyse.

No älä mene, mikä tässä on ongelma? Ei kai kukaan ole pakottanut menemään juhliin ilman avecia. Kyse on vaan siitä, onko pakko kutsua kymmeniä aveceja vaikkei olisi rahaa tai halua. Ei ole.

En menekään, niinhän juuri viestissäni sanoin. Luuletko että asia on jotenkin minulta pois? Jostain syystä se morsiuspari kuitenkin nämä ihmiset haluavat juhliinsa, vaikka vieraiden viihtyminen ei ole tärkeää. Ilmeisesti tarkoitus on siis lähinnä tienata, kaikilla lahjatoiveena raha tilille ja isolla osalla esimerkiksi vanhemmat maksavat merkittävänkin osan häistä, joten kyllä niillä häälahjoilla mukavasti tienaa.

No ei kai kukaan ole ajatellut, että vieraiden viihtyminen ei ole tärkeää. Mutta jos se viihtyminen aikuisella ihmisellä edellyttää sitä, että on pakko raahata tyttö- tai poikaystävä mukaan, niin sitten kannattaa varmaan jättää tulematta. Tätä voi olla vaikea ymmärtää, mutta aika moni osaa nauttia juhlista ihan itsekin. Et varmaan ikinä usko, mutta jopa sinkuilla voi olla juhlissa hauskaa. Jos pitää valita 70 kaveria tai 35 kaveria ja avecit, niin minusta on ihan ymmärrettävää päätyä jälkimmäiseen. Ja väitän että useimmilla on niissäkin juhlissa ihan hauskaa - ehkä jopa hauskempaa.

Monellako on oikeesti 70 kaveria?

Mut joo, mun mielestä on törkeitä kutsua vakiintuneesta pariskunnasta vain toinen. Tuskin kukaan mitään viikko sit tinderissä tapaamaansa tapausta on mukaansa raahaamassa. Tai ainakaan itse en niin toimisi.

No, ainakin meillä? Jokainen saa tietysti järjestää omat häänsä miten haluaa ja pahoittaa mielensä mistä haluaa. Minusta taas on törkeää vaatia, että joku hääparin kavereista jätetään pois jotta hänen tilalleen voidaan ottaa hääparille ehkä tuntematon avec. Samoin on röyhkeää vaatia hääparia kestittämään vierasta ihmistä liki satasella. Mutta minä olen muutenkin yllättynyt millaisia asioita vierailla on näissä ketjuissa pokkaa vaatia. Minä olen aina ajatellut, että hääpari järjestää sellaisen juhlan kuin haluaa ja paikalle menee kutsutuista ne jotka haluaa. Ei ylipäänsä mahdu kaaliin koko ajatus, että väärin kutsuminen tai juhliminen olisi joku hirveä vääryys vierasta kohtaan. Olen itse käynyt kymmenissä häissä, enkä ole koskaan ajatellut että minä voisin vetää listan vaatimuksia ja loukkaantua jos niitä ei täytetä. Tuo on vaan kertakaikkiaan vieras ajatustapa. Onneksi se osallistumisprosentista päätelleen oli sitä myös meidän vieraille.

Eihän tässä nyt mistään vaatimisesta ole kysymys! Itsestään selvää on, että pari järjestää omanlaisensa häät ja tietysti myös päättävät millaisella porukalla haluavat juhlia, mutta myös isäntäparilta saa odottaa kohteliasta ja asiallista käytöstä siitä huolimatta. Tämä tarkoittaa, että vieraan HALUTAAN viihtyvän ja se on otettu huomioon. Tuosta avecasiasta on ollut puolin ja toisin ihan hyvää juttua nyt. Jos taas vieraiden viihtyminen ei kiinnosta yhtään kunhan saa vain rekvisiittaa omiin häihinsä ja se jätetään vain kutsutun omalle vastuulle, en kyllä ymmärrä koko häävieraiden pointtia tai oikeaa tärkeyttä parille.

Niin, no en minä ole häävieraana kokenut, että minun viihtymiseni olisi hääparin vastuulla. Toiveita ja tarpeita on sadan hengen juhlaväellä yhtä paljon kuin napojakin, täysin mahdotonta on niistä kaikista kyetä yksilöllisesti huolehtimaan. Toki sekin on minulle vähän vieras ajatus, että hääpari ei välittäisi lainkaan vieraiden viihtyvyydestä. Minä ajattelen, että lähtökohtaisesti hääpari tekee ratkaisut parhaansa mukaan - huomioiden yleisen viihtyvyyden, budjetin, omat toiveensa jne. Sokeasti ei voi jokaisen yksittäisen vieraan toiveiden mukaan mennä, ja joskus on painavia syitä miksi joudutaan tyytymään vaikkapa pöytäsijoittelussa epätäydelliseen ratkaisuun. Tuskin näitä kukaan kiusallaan tekee. Aina ei vaan ole olemassa helppoa ja kaikille mieluisaa ratkaisua ja sillon pitää tehdä kompromissi.

Tietenkään täydellisyyteen harvoin päästään, mutta tärkeintä lienee että räikeiltä epäkohdilta vältytään. Ettei esim vieras tunne olevansa eri asemassa, kuin muut ja ollaan johdonmukaisia. 

Niin no johdonmukaisuutta ja tasapuolisuutta minä olen tässä avecasiassa tarkoittanutkin. Joskus se tarkoittaa sitä, että kavereiden ja kaukaisempien sukulaisten avecit jää valitettavasti kutsumatta. Joku taas oli sitä mieltä, että on törkeää että juuri hänen avecinsa jäi kutsumatta, vaikka *lisää tähän sopiva syy*. Kuitenkin jos kutsutaan yhden avec muttei muita, niin silloin juuri kohdellaan ihmisiä eri asemassa olevina ja joku voi loukkaantua tästäkin. Jos taas em. mielenpahoitusten välttämiseksi jätetään kokonaan kutsumatta ne ihmiset, joista epäillään etteivät kuitenkaan viihtyisi ilman avecia, niin joku voi loukkaantua tästäkin. Sama asia lasten kutsumisessa. Onko parempi jättää pois kaikki, vai kutsutaanko vain sen yhden yh:n lapset kun tiedetään ettei sillä ole niille hoitajaa, vai jätetäänkö se yh-äiti kokonaan kutsumatta. Ei yksinkertaisesti ole olemassa sellaista ratkaisua, jota kukaan ei voisi pitää räikeän törkeänä henkilökohtaisena loukkauksena. Tai joo on - se että kutsutaan kaikki kutsua mahdollisesti odottavat tuttavat aveceineen ja lapsineen päivineen. Se nyt taas on vähän hankalaa jos ei ole varaa niihin 200 hengen jättihäihin.

Pointtini oli, että tietysti se vieraiden viihtyminen on tärkeää. Mutta isojen juhlien järjestäminen rajallisella budjetilla on oikeasti haastavaa. Joskus tehdyt ratkaisut ei miellytä kaikkia vieraita ja se on oikeasti kurjaa, mutta on ihan mahdollista että tämäkin seikka on huomioitu ja niitä muita vaihtoehtoja on vaan pidetty vielä huonompina. Kuten sitä, että kohdellaan vieraita eriarvoisina ja kutsutaan osalle avecit/lapset/tms ja osalle ei - tai budjetin ylittämistä tuhansilla euroilla siksi että kutsuttiin sitten ne kaikki avecit kun yhdellä piti välttämättä olla. Minä vieraana ymmärsin tämän jo vuosia ennen omia häitä, ja joka kerta näissä ketjuissa hämmentää ettei kaikki muut ymmärrä, vaan loukkaannutaan kun ei se sadan hengen juhla pyörikään vain yhden vieraan navan ympärillä.

Ihmetyttää nämä suomalaiset "Neljät Häät" ohjelman häät.

Jokaisella tuntuu olevan jokin aivan sokea näkemys omista häistä. Haukutaan ristiin rastiin toisten häät, ja mekot ym.  Ja ruoat ovat aina sitä perushääruokaa.

"Odotin kyllä jotain hienompaa".

" Tää on nyt sitten tämmöinen.... Siis perus mansikkakermakakku".

" Onkohan tämä Minna nyt sitten ottanut vähän mallia meidän häiden koristelusta?"

"Kyllä meidän häät olivat hienommat"

Ja sitten kuitenkin omat häät pidetään jossain hirviporukan taukotuvalla, omissa häissä on kuitenkin ne samat karjalanpiirakat ja samat hääleikit. Kerrankin se kenkäleikki oli varmaan 3:ssa häissä 4:stä.

Ollaan niinkuin ihan sokeita omien häiden täydellisyydestä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelukaverini soitti ja kertoi menevänsä naimisiin. Puhelimessa hän korosti, että kyseessä on pienet, rennot häät - puhelimella soitettu kutsu korosti tilaisuuden rentoutta. Kaveri sanoi soittavansa kaikille kutsuttaville, en siis ollut poikkeus. Oikeasti oli varattu kirkko ja sinne kaupungin orkesterin sellistit soittamaan, juhlapaikkana oli valtava, suojeltu kartano, vieraita oli yli sata, oli lämmin ruoka, kahvit ja kakut ja välipalaa koka väliin. Kun lähdimme aamuyöstä juhlista, hääapari antoi kaikille vieraille korkkaamattomia viinipulloja mukaan. Paikalla oli hääparin sukulaiset, ystävät, työkaverit ja meitä vanhoja opiskelukavereita. Illalla kartanolla esiintyi melko tunnettuja muusikoita, jotka eivät olleet hääparin tuttuja vaan ihan täydellä liksalla töissä. Sellaiset pienet ja rennot häät. Häät oli ihan kivat, mutta eivät yhtään sellaiset kuin kutsuttaessa annettiin ymmärtää.

Varmaankin morsian ajatteli, että kun vieraat on kutsuttu rentoihin häihin, niin he myös ottavatkin rennosti. Voin kuvitella, että jos vieraat olisivat tienneet puitteista etukäteen, olisi varmaan moni suotta stressannut esimerkiksi pukeutumistaan ja lahjaansa, mitä morsian ei ilmeisesti missään nimessä halunnut.

Minutkin on kerran kutsuttu ihan vaan mökille viikonlopun viettoon, ja sinne mentiin farkut jalassa ja pussikaljat kainalossa. Turha meikata tai pestä tukkaa, kun saunotaan kohta kuitenkin. Arvatkaa, mikä shokki, kun siellä olikin tupa ja tontti täynnä juhlapukuista porukkaa, pitopalvelu paikalla, puheita pidettiin ja bändi kutsuttu paikalle. Nehän olikin hääbileet! Siellä kökin nolona aivan tuntemattoman porukan seassa, kunnes kehtasin mennä autoon nukkumaan. Join ja söin sentään sen verran, ettei rattiin voinut samana iltana mennä. Vieläkään en ymmärrä, miksi se mulle tullut kutsu oli muotoiltu niin harhaanjohtavasti, kun kaikki muut selvästi tiesivät, mistä on kyse.

Olimme viime kesänä häissä joissa kävi vähän samalla tavalla. 

Kutsussa luki asu vapaamuotoinen, mutta pakollinen, ja niinpä juhlissa olikin sitten hääpari  pynttäytyneenä parhaimpiinsa, osa yhtä tällingissä, ja osa sandaaleissa ja shortseissa ja t-paidassa. 

Mulla oli onneksi pitkä hame, ja juhlavampi toppi, ja miehelläni siisti t-paita, mustat farkut ja kengät, sekä pikkutakki. Jos pukeutumisen toivotaan olevan tyyliä asu vapaa mutta pakollinen, luulisi hääparinkin noudattavan samaa.

Muutoinkin juhlissa oli vähän kahden kerroksen väkeä, saunaa lämmitttiin "pimennossa", ja siellä kävikin sulhanen kavereidensa kanssa. Yhtäkkiä vain häipyivätpaikalta, eikä me muut edes tiedetty saunamahdollisuudesta mitään. Saunomisessa menikin tällä porukalla sitten se pari tuntia, jonka sulho oli poissa muiden vieraiden luota. Minua ei nämä asiat sinänsä vaivanneet, koska en kunnolal tuntenut hääparia, minulla oli juhlassa ihan mukavaa, vaikka saimmekin olla pienellä porukallamme koko illan ilman että morsiuspari kävi edes moikkaamasa meitä :D Ruoka oli hyvää, ja juoma :)

Olin myös häissä missä pukukoodi oli tyyliä jokainen saa laittaa vaatteet jossa viihtyy, oli erikseen mainittu että saa tulla farkuissa ja t-paidassa jos kokee sen kivaksi ja saa tulla juhlavaatteissa jos haluaa. Ajatuksena kiva, mutta juhlassa oli vähän hassu fiilis kun osa oli pynttäytyneenä ja osa suunnilleen pieruverkkareissa. Vaan oli kyllä muutoin mainiot häät!

Mää menisin varmaan pelkät sukat jalassa, jos saa laittaa vaatteet jossa viihtyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todella moni julistaa pitävänsä ”oman näköiset” häät mutta aika lailla yhdestä muotista ovi. Ensin tahdotaan, sitten juhlapaikkaan, istutaan pöydissä, joku puhuu, ruokaa, lisää puheita ja esityksiä, kakkua ja kahvia, saattaa olla valokuvausta ja muuta käyskentelyä ja toivottavasti musiikkia. Sit kotiin.

Juurikin tämä :D "Omannäköiset häät".

Olin yhdissä häissä, missä noudatettiin kaikkia hääkliseitä millin tarkuudella hääkimpun heitosta aina morsiamen ryöstöön. Kun olimme lähdössä kotiin ja kiitimme morsiusparia, morsian sanoi silmät loistaen, "Nämä nyt olivat vähän tälläiset erilaiset, oman näköiset häät". Ajattellin vaan päässäni; "Et voi olla tosissasi".

P.S. Olen aina inhonnut häitä. Omia häitä ei tule.

Se "oman näköinen" tarkoittaa käytännössä sitä, mikä väri on valittu olkaimettoman A-linjaisen mekon nyöritykseen, kutsujen ja kiitoskorttien taustapahviin, lautasliinoihin, hääkarkkirakkausmietelausetulitikkuaskeihin ja pilttipurkkituikkujen koristeisiin. Viininpunainen, pinkki, vaaleanvihreä tai peräti turkoosi. On omannäköistä!

Häissä tai missä vaan juhlissa on usein joku pakollinen kutsuttava, hyvin viinaan menevä vieras. Esim. yhden kaverini lähipiiristä löytyy legendaarinen tällainen. Juhlien alussa on hyvin korrekti, myöhemmin täysin ympäripäissään ja tekee tuttavuutta tai hakee tanssimaan varsinkin vähän rehevämpiä naisia. Kuulun näihin ja parit juhlat olen viettänyt loppuillan tätä tyyppiä pakoillen. Vaimonsa ilmeisesti hyväksyy tämän toihun. Mitenkään väkivaltainen yms. tämä mies ei ole. Kerran tyyppi lainasi kuskiltaan auton avaimia, kun halusi mennä autoon lepäämään. Sammui sinne avaimineen, ovet lukossa ja ei saatu hereille ennen aamua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todella moni julistaa pitävänsä ”oman näköiset” häät mutta aika lailla yhdestä muotista ovi. Ensin tahdotaan, sitten juhlapaikkaan, istutaan pöydissä, joku puhuu, ruokaa, lisää puheita ja esityksiä, kakkua ja kahvia, saattaa olla valokuvausta ja muuta käyskentelyä ja toivottavasti musiikkia. Sit kotiin.

Juurikin tämä :D "Omannäköiset häät".

Olin yhdissä häissä, missä noudatettiin kaikkia hääkliseitä millin tarkuudella hääkimpun heitosta aina morsiamen ryöstöön. Kun olimme lähdössä kotiin ja kiitimme morsiusparia, morsian sanoi silmät loistaen, "Nämä nyt olivat vähän tälläiset erilaiset, oman näköiset häät". Ajattellin vaan päässäni; "Et voi olla tosissasi".

P.S. Olen aina inhonnut häitä. Omia häitä ei tule.

No tuo on kieltämättä vähän kornia, jos ei itse edes tajua pitäneensä kliseiset tusinahäät. Mutta pitää huomauttaa, ettei kaikille erikoisuus ole mikään itseisarvo. Meillä oli häät joissa oli kaikki mahdolliset koti- ja vierasmaalaiset perinteet ängettynä samaan juhlaan ja ne oli nimenomaan meidän näköiset. Me ollaan juuri sitä harmaata Prismakansaa joka pitää arkena farkkuja ja trikoopaitoja, kuuntelee listamusaa, syö makaronilaatikkoa, juo Koffin kaljaa ja tuijottaa iltaisin telkkarista hittisarjoja. Jollekin vaihtoehtointoilijalle ja erikoisuuden tavoittelijalle painajainen, mutta meille tämä on juuri sitä mitä halutaan. Ja kun on mainstreamelämä, niin ne oman näköiset häätkin oli mainstreamhäät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en tiedä miksi viimeinen yö pitäisi olla erossa, mutta itse halusin noudattaa perinnettä jossa sulhanen ei näe morsianta hääpuvussa ennen alttaria. Sen vuoksi ei pidetty myöskään kuvauksia aiemmin.

Ja minkämaalainen perinne se onkaan?

No tässä muodossa minä olen sen kuullut ja tässä muodossa oma lähipiiri on sitä noudattanut (jos on).

Ihan tekopyhää, jos on yleisesti tiedossa, etteivät ole enää neitsyeitä. Mä olin, mies ei.

Yleisesti tiedossa? Kailottavatko ihmiset yleisestikin muille tällaisia yksityisasioita?

Noh, useilla pareilla on naimisiin mennessä jo lapsia. Muistaakseni puolet esikoisista syntyy avoliittoon, saattaa olla nykyään jo yli puolet. Valtaosa lapsettomistakin on asunut yhdessä pitkään, ja aika vajaa saa olla jos kuvittelee ettei yhteiseloon kuulu seksiä.

Tämä nyt on sikäli jännä, kun Suomessa oli jo "entisaikoina" tapa, että tuleva hääpari käytännössä aloitti avioelämän jo ennen häitä, kun kihlaus sovittiin. Harvoin olivat siis silloin hääpäivänäkään enää neitsyitä. Tätä tänne saapuva kirkko yritti sitten nikotellen muuttaa, mutta ilmeisen huonoin tuloksin. Morsiamen pukukin oli täällä pitkään musta. Ilmeisesti yleistynyt valkoinen väri ei edes alunperin ollut mikään neitsyyttä tarkoittava symboli, vaan jälkikäteen keksitty oikeutus tuolle perinteelle. Että nämä on vähän näitä.

Morsiamenpuku oli musta siksi, ettei tavallisella kansalla ollut varaa hankkia uutta pukua yksiä juhlia varten. Siinä samassa mentiin häät, hautajaiset, kirkkomatkat yms. Rikkailla oli mahdollisuus hankkia uusia juhlavaatteita, myös morsiuspuku, mutta en muista kuinka kauan se on ollut valkoinen. 1700-luvulta ehkä, taidettiin seurata jonkun aikansa julkkiksen esimerkkiä?

Tiedän tämän, mutta pointti silti ettei sen valkoisuus ollut nimenomaan hääpuvun väri. Rikkaammilla se saattoi olla sitten jokin muunkin, mutta ei silloinkaan vain valkoinen. Jostain luin, että kuningatar Viktoria olisi ollut se henkilö, joka aiheutti tämän trendin suuremmassa mittakaavassa. Joka tapauksessa valkoiselle värille ei ole mitään sen erityisempää syytä ja se on aika nuorta kulttuuria. Siksi sen suureellinen puolustaminen ja suoranainen suuttuminen käyttämättä jättämisestä (olen ehkä katsellut liikaa hääpukuohjelmia viime aikoina, myönnän!) on mielestäni jokseenkin typerää. Tietysti saa käyttää, eikä siinä mitään pahaa ole, mutta nykyisessä hääkulttuurissa vain on paljon piirteitä, joita puolustellaan joillain epämääräisillä perinteillä, jotka oikeastaan eivät ole edes mitään aitoja perinteitä.

Kuinka vanha tavan pitää olla, että se lasketaan aidoksi perinteeksi? Viktorian ajoista on jo niin kauan, että jos valkoisen hääpuvun trendi on hänen aikaansaannoksensa, niin kyllä sitä voi ihan hyvin sanoa perinteeksi, aidoksi sellaiseksi.

Mitään kovin järkkyä ei ole tullut vastaan, enkä ole kyllä kovin monissa häissä edes ollut.

Olin 16-vuotiaana äitini kummitytön häissä, jotka järjestettiin isossa hirsilinnassa. Paikka oli muuten kaunis, mutta vieraita oli laitettu istumaan eri huoneisiin, ja tästä aiheutui se, että kaikki eivät tienneet mitä kulloinkin tapahtuu, eivätkä nähneet ohjelmista mitään.

Toisella kertaa, ystävän häissä, sulhasen vanhemmat lähtivät välittömästi ruokailun jälkeen pois, ja tekivät sen vielä melko suurieleisesti. He olivat uskonnollisia, eivätkä hyväksyneet alkoholitarjoilua ja tanssimusiikkia. Minusta tämä oli vähän noloa, sillä kyseessä oli heidän ainoa lapsensa, eivätkä häät olleet edes mitkään ördäilyhäät, vaan todella siistit ja tunnelmalliset.

Kerran aiheutin itse pienen ”välikohtauksen” häissä. Olin pukeutunut vaaleaan mekkoon. Silloinen poikaystävä syöksähti yhtäkkiä pöydän yli kättelemään toisella puolella ollutta henkilöä, ja kaatoi samalla täyden lasillisen punaviiniä päälleni. Mekko oli peruuttamattomasti pilalla. Pettyneenä ja surullisena kivahdin poikaystävälleni, että eikö hän yhtään katso eteensä. Mies nosti tästä hirveän välikohtauksen ja raahasi minut vessaan, jossa yritti sitten hangata mekkoa puhtaaksi. Eihän siitä mitään tullut, ja jouduin viettämään loppuajan märässä mekossa jonka koko etumusta peitti valtava tumma tahra. Exän mielestä oli kohtuutonta, että olin pahoittanut mieleni siitä, että hän pilasi ompelijalla teetetyn kauniin mekon, ja samalla osittain myös juhlat minun osaltani, ja nosti aiheesta ison riidan. Ei auttanut kun yritin selittää, että pidetään nyt mölyt mahassa, kun ollaan toisten häissä. Jouduttiin lähtemään kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Mieheni lapsuudenystävä meni pari vuotta sitten naimisiin. He eivät ole sukua mutta heidän vanhempansa ovat olleet tosi kauan läheisiä ja parhaita ystäviä, lapset tunsivat toisensa ihan pienistä asti. Aikuisiällä ovat olleet paljon vähemmän tekemisissä, mutta ollaan silti nähty heitä juhlissa jne. pari kertaa vuodessa. No tämä neiti kutsui häihinsä sitten puolisoni isän, äitipuolen, siskon ja molemmat pikkuveljet, mutta ei puolisoani. Kuulemma sen takia kun ei kokenut olevansa hänen kanssaan tarpeeksi läheinen että olisi kutsunut häihinsä. Ei siinä mitään mutta kyllä kaikki kovasti kummasteltiin. Miehen siskokin ihmetteli että ei hänkään yhtään sen läheisempi ole neidin kanssa kuin me, eivät näe useammin eivätkä soittele tai viestittele koskaan. :D No miehen sisko ei sitten päässyt sinne häihin kun ne pidettiin vähän kauempana eikä hänellä ollut autoa (meillä olis ollut) eikä kyytiä. Muut menivät kyllä. Kummallinen juttu :D

Eiköhän se todellinen syy ole ollut jotain ihan muuta. Miehesi saattaa tietää vastauksen.