Muita naisia joita kukaan ei ole halunnut?
En oikein tiedä mikä minussa on vikana, mutta olen alkanut kokea että kukaan ei ole koskaan oikeasti halunnut minua. Kukaan ei ole yrittänyt minua kunnolla, jos joku vähän jotain yrittää niin kaikkoavat todella helposti hyvä että kerkeän edes suuta avata. Sitten kun olen itse yrittänyt niin minut on torjuttu tai sitten vajaa vuoden tapailun jälkeen jätetty.
En ymmärrä mitä teen väärin. Tuntuu että monilla naisilla miehet oikeasti yrittävät kunnolla, mutta minulla ei.
Olen yrittänyt myös kehittää itseäni ja olla naisellisempi, mutta ei ole hirveästi auttanut ja tää panostus alkaa tuntua melkeen säälittävältä vaikka toisaalta koen olevani oma itseni.
Tuntuu että joidenkin naisten ei tarvitse tehdä yhtään mitään ja silti saavat huomiota ja iskuyrityksiä.
En ole edes koskaan ollut treffeillä.
Ulkonäöllisesti olen ihan nätti, on ainakin sen verran kehuttu. Kroppa ei ole koskaan ollut erityisen hyvä, normaalipainoinen olen kuitenkin ollut suurimman osan elämästä, tällä hetkellä keikkuu kuitenkin ylipainon rajoilla.
Johtuneeko se sitten tuosta kropasta, olen aina inhonnut sitä. Masentavaa.
Kommentit (593)
Vierailija kirjoitti:
Tällä palstalla viljellään nykyisin paljon tuota pehtoorin emäntää. Millainen se on? Miten eroaa vaikkapa maatalon emännästä itsestään, kun pitää tuolla tavalla "sivuraiteille" mennä?
Googleta edesmennyt näyttelijätär Siiri Angerkoski
Vierailija kirjoitti:
Niinpä niin...
Uskon, että tunnen useamman täällä kirjoitelleen naisen. Itsensä mielestä ihan normaali kroppa, ihan kivan näköinen ja mukava....Ei kuitenkaan miestä.
Mitäs jos kysyisitte rauhallisesti joltain lähimmäiseltänne, miksi he arvelevat, että olette ilman miestä? Näkevätkö he teidät samalla tavalla? On paljon asioita mitä pystyy itsessään kehittämään, jos haluaa. Toinen vaihtoehto on vain odotella sitä prinssiä, joka näkee vain sinut.
Tässä esimerkkejä:
Urasuuntautunut ylisuorittaja:
Kaikkea elämässään ei voi muuttaa tai hallita. Jos joku tekee asioita eritavalla, se ei välttämättä ole väärin. Ihmistä joka tekee asiat täysin samalla tavalla ihan joka tilanteessa ei ole olemassa.
Päällepäsmäri:
Ihminen voi olla voimakas jyräämättä ketään mielipiteillään. Mielipiteet voi myös sanoa kauniisti ja on hankalaa olla ihmisen kanssa, joka ei kuuntele lainkaan kenenkään muiden mielipiteitä.
Arvostelija:
Pystytkö itse tarjoamaan toivomallesi puolisolle sen, mitä itse haluat puolisoltasi? Fyysiset ominaisuudet ja taloudellinen tilanne? Näetkö itsesi realistisesti?
Prinsessa:
Ulkonäöllä pärjää hetken. Jos et pysty tarjoamaan minkäänlaista sielun ruokaa, et pidä kotitöistä tai odotat ehkä puolisosi elättävän sinut, kyllästyy puolisosi suhteeseen todennäköisesti vähitellen. Seksisuhteeseen kelpaat varmasti helposti.
Näitä riittää....
Ei LOL jo oikeesti! Suomalaiselta naiselta odotetaan työssäkäyntiä sekä itsestään huolehtimista kiireisenkin arjen keskellä, mutta auta armias sitten sen viimeisimmän lomamatkan jälkeen milloin ollaan valmiita laittamaan luotot tappiin ja ehkä ollaan jopa valmiita elättämään nainen sekä tulevat lapset vain koska tämä on toisenlaisesta kulttuurista. 🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä palstalla viljellään nykyisin paljon tuota pehtoorin emäntää. Millainen se on? Miten eroaa vaikkapa maatalon emännästä itsestään, kun pitää tuolla tavalla "sivuraiteille" mennä?
Googleta edesmennyt näyttelijätär Siiri Angerkoski
Miksi hän olisi juuri pehtoorin emäntä? Voisi hyvin olla maatalon emäntä, vaikka Justiina taisi ihan kaupunkilainen emäntä olla. Mitäs se Pekka edes teki? Oli pätkätöissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä palstalla viljellään nykyisin paljon tuota pehtoorin emäntää. Millainen se on? Miten eroaa vaikkapa maatalon emännästä itsestään, kun pitää tuolla tavalla "sivuraiteille" mennä?
Googleta edesmennyt näyttelijätär Siiri Angerkoski
Miksi hän olisi juuri pehtoorin emäntä? Voisi hyvin olla maatalon emäntä, vaikka Justiina taisi ihan kaupunkilainen emäntä olla. Mitäs se Pekka edes teki? Oli pätkätöissä?
Kysy noilta mitkä jankuttaa pehtoorin emännästä. Mulle tulee aina mieleen Justiina sanasta emäntä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä palstalla viljellään nykyisin paljon tuota pehtoorin emäntää. Millainen se on? Miten eroaa vaikkapa maatalon emännästä itsestään, kun pitää tuolla tavalla "sivuraiteille" mennä?
Googleta edesmennyt näyttelijätär Siiri Angerkoski
Miksi hän olisi juuri pehtoorin emäntä? Voisi hyvin olla maatalon emäntä, vaikka Justiina taisi ihan kaupunkilainen emäntä olla. Mitäs se Pekka edes teki? Oli pätkätöissä?
Kysy noilta mitkä jankuttaa pehtoorin emännästä. Mulle tulee aina mieleen Justiina sanasta emäntä.
No heiltähän tavallaan kysyinkin. Kun tuli mieleen että tietävätkö nyt varmasti mikä pehtoori edes on.
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa jotain vähän tarkemmin itsestänne. Millaisia olette muuten?
Koen aina valtavaa ristiriitaa lukiessani nsisilta tällaisia kokemuksia, koska samalla kun uskon että asia on näin, joudun kuitenkin katsomaan myös millaisia naisia tunnen. Ja kun puolitutuissakin naisissa suurimmalla osalla miehiä vaikuttaa ilmaantuvan tyhjästä, ilman mitään yritystä. Tästä syystä haluaisin ymmärtää miten tämä toisenlainen tarina käy naisille. Itse olen kyllä kokenut kovia pariutumisessa mutta sehän nyt ei mikään ihmeellinen asia olekaan, koska olen mies, monilla miehillä on samoja kokemuksia.
M/40
Muistathan, että "kaikki Suomen naiset" eivät ole sama asia kuin "naiset, jotka tunnet". Minä ja moni muu olemme siksi yksin, ettei vain ole tullut tavattua ketään, jonka kanssa olisi "klikannut". Olen naisvaltaisella alalla ja melko kiireinen vapaa-aikanakin, tapaan rajallisen määrän uusia ihmisiä ja tiedostan sen näin taaksepäin katsoen, että olisi pitänyt olla aktiivisempi seuran etsinnässä nuorena. Olen 40v nainen ilman ainoatakaan seurustelukumppania, vaikka olen sosiaalinen, nätti ja kiva, helposti lähestyttävä ja ystäviä kyllä riittää. En ole mikään hottis kaunotar, jota miehetkään vierastaisivat, vaan sellainen jota on luonnehdittu enemmän "söpöksi", mutta eipä ole treffikutsuja sadellut.
Yleisesti ketjun keskusteluun.
En tykkää noista yleistyksistä mitä aina tehdään. Totta kai on tervettä, ettei pelkässä seksikumppanin himossa lähde ihan kenen tahansa matkaan, jos parisuhdetta etsii, mutta ylettömät kriteerilistat ovat minusta naurettavia, kumminkin puolin. Sellaiset asiat taas ovat tärkeitä kriteereitä, jotka määrittelevät sitä, miten yhteiselo onnistuu. Jos on himoliikkuja, ei sohvaperuna ehkä ole se paras vaihtoehto. Tai jos on raivoraitis, niin juopporenttu on ehkä myös huono valinta. Näihin ei kuitenkaan ulkonäkö oikeasti vaikuta. Alkoholisti voi näyttää pitkään siltä päällepäin, että kaikki on kunnossa, ja totuus paljastuu vasta kodin seinien sisäpuolelta. Ja päällepäin isokokoinen ihminenkin voi olla timmi ja kova liikkuja, jos kyse on enemmän ruumiinrakenteesta kuin siitä ettei olisi lihasmassaa vaan läskiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kans epänaisellinen vartalo, jota olen hävennyt koko elämäni ja ehkä siinä yksi syy, miksi en ole koskaan ”päässyt” naimisiin. Ylipainon rajoilla menty aina, välillä laihdutus auttaa ja jostain syystä myös flaksi alkaa käydä silloin paremmin. Mut johtuuko se itsetunnon kohoamisesta vai ulkonäön muutoksesta? Toinen juttu, mikä olisi pitänyt tajuta ajoissa on pitkä tukka. Se pitää olla, jotta miehet kiinnostuu.
N43
Aika yllättäen kukaan mies ei tykkää Kouvola / KananPerseTukasta.....
OT, mutta mikä hele-vetti on Kouvolatukka?? Onko minulla sellainen koko ikäni, kun olen ko. paikkakunnalta kotoisin? Vai muuttuuko se sellaiseksi, kun esim. kotipuolessa käyn?
https://d1hlpam123zqko.cloudfront.net/003/769/055/-319996969-1tlr253-jf…
Siis tuollainen tukkako on muka este miehen löytymiselle?
Onhan tuo ihan hirveä turn off. Paitsi Kouvolassa..
Olen mies enkä näe tuossa mitään vikaa. Ainakaan se ei ole mikään sivukalju tai sivusiili-hirvitys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa jotain vähän tarkemmin itsestänne. Millaisia olette muuten?
Koen aina valtavaa ristiriitaa lukiessani nsisilta tällaisia kokemuksia, koska samalla kun uskon että asia on näin, joudun kuitenkin katsomaan myös millaisia naisia tunnen. Ja kun puolitutuissakin naisissa suurimmalla osalla miehiä vaikuttaa ilmaantuvan tyhjästä, ilman mitään yritystä. Tästä syystä haluaisin ymmärtää miten tämä toisenlainen tarina käy naisille. Itse olen kyllä kokenut kovia pariutumisessa mutta sehän nyt ei mikään ihmeellinen asia olekaan, koska olen mies, monilla miehillä on samoja kokemuksia.
M/40
Muistathan, että "kaikki Suomen naiset" eivät ole sama asia kuin "naiset, jotka tunnet". Minä ja moni muu olemme siksi yksin, ettei vain ole tullut tavattua ketään, jonka kanssa olisi "klikannut". Olen naisvaltaisella alalla ja melko kiireinen vapaa-aikanakin, tapaan rajallisen määrän uusia ihmisiä ja tiedostan sen näin taaksepäin katsoen, että olisi pitänyt olla aktiivisempi seuran etsinnässä nuorena. Olen 40v nainen ilman ainoatakaan seurustelukumppania, vaikka olen sosiaalinen, nätti ja kiva, helposti lähestyttävä ja ystäviä kyllä riittää. En ole mikään hottis kaunotar, jota miehetkään vierastaisivat, vaan sellainen jota on luonnehdittu enemmän "söpöksi", mutta eipä ole treffikutsuja sadellut.
Yleisesti ketjun keskusteluun.
En tykkää noista yleistyksistä mitä aina tehdään. Totta kai on tervettä, ettei pelkässä seksikumppanin himossa lähde ihan kenen tahansa matkaan, jos parisuhdetta etsii, mutta ylettömät kriteerilistat ovat minusta naurettavia, kumminkin puolin. Sellaiset asiat taas ovat tärkeitä kriteereitä, jotka määrittelevät sitä, miten yhteiselo onnistuu. Jos on himoliikkuja, ei sohvaperuna ehkä ole se paras vaihtoehto. Tai jos on raivoraitis, niin juopporenttu on ehkä myös huono valinta. Näihin ei kuitenkaan ulkonäkö oikeasti vaikuta. Alkoholisti voi näyttää pitkään siltä päällepäin, että kaikki on kunnossa, ja totuus paljastuu vasta kodin seinien sisäpuolelta. Ja päällepäin isokokoinen ihminenkin voi olla timmi ja kova liikkuja, jos kyse on enemmän ruumiinrakenteesta kuin siitä ettei olisi lihasmassaa vaan läskiä.
Tuo kuvauksesi itsestäsi toi mieleen sen että voisin oikein hyvin olla sinun asemassasi nyt. Minäkin olin pitkään varsin passiivinen miesten suhteen enkä oikein lämmennyt kenellekään. Eikä niitä tarjokkaita edes ollut niin paljon kun en liikkunut juurikaan yöelämässä tai paikoissa joissa miehiä olisi ollut.
Sitten vain kyllästyin nyhjäykseen ja päätin että olen ihan tietoisesti aktiivinen yhden vuoden ajan ja katson mitä tapahtuu. Jos ei nappaa niin palaan vanhaan.
Päätin siis että alan liikkua enemmän ihmisten ilmoilla, en heti tyrmää kaikkia lähestymisyrityksiä ja yritän katsella miehiä ihan avoimin silmin ilman ennakko-odotuksia.
Kolme kuukautta siinä meni mutta sitten eteen tupsahti ujohko mutta kunnollisen tuntuinen nuori mies. Vähän kömpelöitä hänen lähestymisyrityksensä olivat ja ennen olisin vain unohtanut koko kaverin. Mutta kun olin päättänyt antaa mahdollisuuden niin ajattelin katsoa että mitä siitä tulee. Ja hetken päästä tajusin että tässä olikin se mies jota olin aina odottanut. Fiksu, herkkä, keskustelukykyinen, hellä...
Muutama mutka oli toki matkassa kun vanha ajattelutapa tahtoi minulla nousta vielä pintaan ja ajattelin ihan ilman syytä että "ei tästä kuitenkaan mitään tule". No tuli silti kun vaiensin nuo aivan turhat äänet tietoisesti. Nyt on oltu jo 12 vuotta onnellisesti yhdessä.
Edelleen ajattelen että jos en olisi aktiivisesti päättänyt että nyt se rakkaus saa tulla jos on tullakseen niin olisin edelleen yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa jotain vähän tarkemmin itsestänne. Millaisia olette muuten?
Koen aina valtavaa ristiriitaa lukiessani nsisilta tällaisia kokemuksia, koska samalla kun uskon että asia on näin, joudun kuitenkin katsomaan myös millaisia naisia tunnen. Ja kun puolitutuissakin naisissa suurimmalla osalla miehiä vaikuttaa ilmaantuvan tyhjästä, ilman mitään yritystä. Tästä syystä haluaisin ymmärtää miten tämä toisenlainen tarina käy naisille. Itse olen kyllä kokenut kovia pariutumisessa mutta sehän nyt ei mikään ihmeellinen asia olekaan, koska olen mies, monilla miehillä on samoja kokemuksia.
M/40
Muistathan, että "kaikki Suomen naiset" eivät ole sama asia kuin "naiset, jotka tunnet". Minä ja moni muu olemme siksi yksin, ettei vain ole tullut tavattua ketään, jonka kanssa olisi "klikannut". Olen naisvaltaisella alalla ja melko kiireinen vapaa-aikanakin, tapaan rajallisen määrän uusia ihmisiä ja tiedostan sen näin taaksepäin katsoen, että olisi pitänyt olla aktiivisempi seuran etsinnässä nuorena. Olen 40v nainen ilman ainoatakaan seurustelukumppania, vaikka olen sosiaalinen, nätti ja kiva, helposti lähestyttävä ja ystäviä kyllä riittää. En ole mikään hottis kaunotar, jota miehetkään vierastaisivat, vaan sellainen jota on luonnehdittu enemmän "söpöksi", mutta eipä ole treffikutsuja sadellut.
Yleisesti ketjun keskusteluun.
En tykkää noista yleistyksistä mitä aina tehdään. Totta kai on tervettä, ettei pelkässä seksikumppanin himossa lähde ihan kenen tahansa matkaan, jos parisuhdetta etsii, mutta ylettömät kriteerilistat ovat minusta naurettavia, kumminkin puolin. Sellaiset asiat taas ovat tärkeitä kriteereitä, jotka määrittelevät sitä, miten yhteiselo onnistuu. Jos on himoliikkuja, ei sohvaperuna ehkä ole se paras vaihtoehto. Tai jos on raivoraitis, niin juopporenttu on ehkä myös huono valinta. Näihin ei kuitenkaan ulkonäkö oikeasti vaikuta. Alkoholisti voi näyttää pitkään siltä päällepäin, että kaikki on kunnossa, ja totuus paljastuu vasta kodin seinien sisäpuolelta. Ja päällepäin isokokoinen ihminenkin voi olla timmi ja kova liikkuja, jos kyse on enemmän ruumiinrakenteesta kuin siitä ettei olisi lihasmassaa vaan läskiä.Tuo kuvauksesi itsestäsi toi mieleen sen että voisin oikein hyvin olla sinun asemassasi nyt. Minäkin olin pitkään varsin passiivinen miesten suhteen enkä oikein lämmennyt kenellekään. Eikä niitä tarjokkaita edes ollut niin paljon kun en liikkunut juurikaan yöelämässä tai paikoissa joissa miehiä olisi ollut.
Sitten vain kyllästyin nyhjäykseen ja päätin että olen ihan tietoisesti aktiivinen yhden vuoden ajan ja katson mitä tapahtuu. Jos ei nappaa niin palaan vanhaan.
Päätin siis että alan liikkua enemmän ihmisten ilmoilla, en heti tyrmää kaikkia lähestymisyrityksiä ja yritän katsella miehiä ihan avoimin silmin ilman ennakko-odotuksia.
Kolme kuukautta siinä meni mutta sitten eteen tupsahti ujohko mutta kunnollisen tuntuinen nuori mies. Vähän kömpelöitä hänen lähestymisyrityksensä olivat ja ennen olisin vain unohtanut koko kaverin. Mutta kun olin päättänyt antaa mahdollisuuden niin ajattelin katsoa että mitä siitä tulee. Ja hetken päästä tajusin että tässä olikin se mies jota olin aina odottanut. Fiksu, herkkä, keskustelukykyinen, hellä...
Muutama mutka oli toki matkassa kun vanha ajattelutapa tahtoi minulla nousta vielä pintaan ja ajattelin ihan ilman syytä että "ei tästä kuitenkaan mitään tule". No tuli silti kun vaiensin nuo aivan turhat äänet tietoisesti. Nyt on oltu jo 12 vuotta onnellisesti yhdessä.
Edelleen ajattelen että jos en olisi aktiivisesti päättänyt että nyt se rakkaus saa tulla jos on tullakseen niin olisin edelleen yksin.
Tässä realistinen kirjoitus.
Nainen oli ikisinkku koska tyrmäsi kaikki lähestymisyritykset alkuunsa.
Nainen lakkasi olemasta ikisinkku kun päätti armollisesti olla vuoden aktiivinen. "Aktiivinen" siis tarkoittaa että suostuu ihmisten ilmoille ja antaa miehille mahdollisuuden lähestyä.
Tällä strategialla mies "vain tupsahti eteen" (=mies suunnitteli ja teki aloitteen).
Tällaista on naisten elämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa jotain vähän tarkemmin itsestänne. Millaisia olette muuten?
Koen aina valtavaa ristiriitaa lukiessani nsisilta tällaisia kokemuksia, koska samalla kun uskon että asia on näin, joudun kuitenkin katsomaan myös millaisia naisia tunnen. Ja kun puolitutuissakin naisissa suurimmalla osalla miehiä vaikuttaa ilmaantuvan tyhjästä, ilman mitään yritystä. Tästä syystä haluaisin ymmärtää miten tämä toisenlainen tarina käy naisille. Itse olen kyllä kokenut kovia pariutumisessa mutta sehän nyt ei mikään ihmeellinen asia olekaan, koska olen mies, monilla miehillä on samoja kokemuksia.
M/40
Muistathan, että "kaikki Suomen naiset" eivät ole sama asia kuin "naiset, jotka tunnet". Minä ja moni muu olemme siksi yksin, ettei vain ole tullut tavattua ketään, jonka kanssa olisi "klikannut". Olen naisvaltaisella alalla ja melko kiireinen vapaa-aikanakin, tapaan rajallisen määrän uusia ihmisiä ja tiedostan sen näin taaksepäin katsoen, että olisi pitänyt olla aktiivisempi seuran etsinnässä nuorena. Olen 40v nainen ilman ainoatakaan seurustelukumppania, vaikka olen sosiaalinen, nätti ja kiva, helposti lähestyttävä ja ystäviä kyllä riittää. En ole mikään hottis kaunotar, jota miehetkään vierastaisivat, vaan sellainen jota on luonnehdittu enemmän "söpöksi", mutta eipä ole treffikutsuja sadellut.
Yleisesti ketjun keskusteluun.
En tykkää noista yleistyksistä mitä aina tehdään. Totta kai on tervettä, ettei pelkässä seksikumppanin himossa lähde ihan kenen tahansa matkaan, jos parisuhdetta etsii, mutta ylettömät kriteerilistat ovat minusta naurettavia, kumminkin puolin. Sellaiset asiat taas ovat tärkeitä kriteereitä, jotka määrittelevät sitä, miten yhteiselo onnistuu. Jos on himoliikkuja, ei sohvaperuna ehkä ole se paras vaihtoehto. Tai jos on raivoraitis, niin juopporenttu on ehkä myös huono valinta. Näihin ei kuitenkaan ulkonäkö oikeasti vaikuta. Alkoholisti voi näyttää pitkään siltä päällepäin, että kaikki on kunnossa, ja totuus paljastuu vasta kodin seinien sisäpuolelta. Ja päällepäin isokokoinen ihminenkin voi olla timmi ja kova liikkuja, jos kyse on enemmän ruumiinrakenteesta kuin siitä ettei olisi lihasmassaa vaan läskiä.Tuo kuvauksesi itsestäsi toi mieleen sen että voisin oikein hyvin olla sinun asemassasi nyt. Minäkin olin pitkään varsin passiivinen miesten suhteen enkä oikein lämmennyt kenellekään. Eikä niitä tarjokkaita edes ollut niin paljon kun en liikkunut juurikaan yöelämässä tai paikoissa joissa miehiä olisi ollut.
Sitten vain kyllästyin nyhjäykseen ja päätin että olen ihan tietoisesti aktiivinen yhden vuoden ajan ja katson mitä tapahtuu. Jos ei nappaa niin palaan vanhaan.
Päätin siis että alan liikkua enemmän ihmisten ilmoilla, en heti tyrmää kaikkia lähestymisyrityksiä ja yritän katsella miehiä ihan avoimin silmin ilman ennakko-odotuksia.
Kolme kuukautta siinä meni mutta sitten eteen tupsahti ujohko mutta kunnollisen tuntuinen nuori mies. Vähän kömpelöitä hänen lähestymisyrityksensä olivat ja ennen olisin vain unohtanut koko kaverin. Mutta kun olin päättänyt antaa mahdollisuuden niin ajattelin katsoa että mitä siitä tulee. Ja hetken päästä tajusin että tässä olikin se mies jota olin aina odottanut. Fiksu, herkkä, keskustelukykyinen, hellä...
Muutama mutka oli toki matkassa kun vanha ajattelutapa tahtoi minulla nousta vielä pintaan ja ajattelin ihan ilman syytä että "ei tästä kuitenkaan mitään tule". No tuli silti kun vaiensin nuo aivan turhat äänet tietoisesti. Nyt on oltu jo 12 vuotta onnellisesti yhdessä.
Edelleen ajattelen että jos en olisi aktiivisesti päättänyt että nyt se rakkaus saa tulla jos on tullakseen niin olisin edelleen yksin.
ps. se jos päätät että rakkaus saa tulla jos on tullakseen, on passiivisuutta, ei aktiivisuutta. Aktiivisuutta on se kun lähestyt miehiä ja teet aloitteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi 47-vuotias yksineläjä.
Viimeksi parikymppisenä minut "iskettiin" ja olin suhteessa muutaman vuoden ja sain lapsenkin. Kun mies katosi kuin tuhka tuuleen, niin sen jälkeen olen ollut ilman parisuhdetta ja ilman mitään iskuyrityksiä. Ihan rauhassa (valitettavasti) saan kodin ulkopuolella olla, koska olen ilmaa kaikille. Ei edes aikoinaan ravintolareissuilla kukaan mies yrittänyt lähentyä (enää en jaksa käydä yörienoissa).
Olen ihan normaalin näköinen, ei mitään kovin poikkeavaa ulkonäössä. Lähes aina hyvällä tuulella, nauravainen, huumorintajuinen, kohtelias, ystävällinen, auttavainen, huolehtiva, pilkettä silmäkulmassa, ehkä hieman hiljainen ja ujo ja kotihiiren taipumuksia. Tuntuu etteivät nämä ominaisuudet ole hyviä, koska koen että kaikki inhoavat minua... Naispuoleiset työkaverit pitävät minua nättinä (jopa joskus sanoneet kauniiksi) ja mukavana, mutta ilmeisesti miehet ovat toista mieltä. He vain näyttävät tympeää naamaa kun kohdataan.
En todellakaan ymmärrä missä on vika.
Käy lavatansseissa kun ne joskus taas aukeavat. Lavamiehet valittavat että naiset haluavat vain tanssia, eivätkä hae miestä parisuhteeseeen. Näin se onkin.
Aika vaatimattomia miehiä mutta vahingossa voi olla ok-oloinen uusi tulokas. Ylipainoisissa myös löytyy.
Olen eronnut ja kuulemma miehet eivät enää toisella kierroksella hae kuin seksiä. No muutama on kyllä halunnut parisuhdetta. Ei mitään lottovoittoja. Laihoja, kaljuja ja huonoja tunneälyssä.
Pitää olla vain tarkkana ettei valitse niitä miehiä jotka rakastavat naisten huomiota, monikossa. N48
Anteeksi nyt vain, mutta kuka lisääntymisikäinen nuori nainen käy lavatansseissa herran vuonna 2020? Kannattaisiko baby boomereitten herätä tähän päivään. Lavatanssit on niin ysäriä ja kasaria, ettei mitään rajaa. Yleensä noissa on vanhoja mummeleita tai muita vastaavia vanhoja ämmiä. Nuorelle miehelle heistä ei ole mitään iloa eikä hyötyä.
M34
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi 47-vuotias yksineläjä.
Viimeksi parikymppisenä minut "iskettiin" ja olin suhteessa muutaman vuoden ja sain lapsenkin. Kun mies katosi kuin tuhka tuuleen, niin sen jälkeen olen ollut ilman parisuhdetta ja ilman mitään iskuyrityksiä. Ihan rauhassa (valitettavasti) saan kodin ulkopuolella olla, koska olen ilmaa kaikille. Ei edes aikoinaan ravintolareissuilla kukaan mies yrittänyt lähentyä (enää en jaksa käydä yörienoissa).
Olen ihan normaalin näköinen, ei mitään kovin poikkeavaa ulkonäössä. Lähes aina hyvällä tuulella, nauravainen, huumorintajuinen, kohtelias, ystävällinen, auttavainen, huolehtiva, pilkettä silmäkulmassa, ehkä hieman hiljainen ja ujo ja kotihiiren taipumuksia. Tuntuu etteivät nämä ominaisuudet ole hyviä, koska koen että kaikki inhoavat minua... Naispuoleiset työkaverit pitävät minua nättinä (jopa joskus sanoneet kauniiksi) ja mukavana, mutta ilmeisesti miehet ovat toista mieltä. He vain näyttävät tympeää naamaa kun kohdataan.
En todellakaan ymmärrä missä on vika.
Käy lavatansseissa kun ne joskus taas aukeavat. Lavamiehet valittavat että naiset haluavat vain tanssia, eivätkä hae miestä parisuhteeseeen. Näin se onkin.
Aika vaatimattomia miehiä mutta vahingossa voi olla ok-oloinen uusi tulokas. Ylipainoisissa myös löytyy.
Olen eronnut ja kuulemma miehet eivät enää toisella kierroksella hae kuin seksiä. No muutama on kyllä halunnut parisuhdetta. Ei mitään lottovoittoja. Laihoja, kaljuja ja huonoja tunneälyssä.
Pitää olla vain tarkkana ettei valitse niitä miehiä jotka rakastavat naisten huomiota, monikossa. N48
Anteeksi nyt vain, mutta kuka lisääntymisikäinen nuori nainen käy lavatansseissa herran vuonna 2020? Kannattaisiko baby boomereitten herätä tähän päivään. Lavatanssit on niin ysäriä ja kasaria, ettei mitään rajaa. Yleensä noissa on vanhoja mummeleita tai muita vastaavia vanhoja ämmiä. Nuorelle miehelle heistä ei ole mitään iloa eikä hyötyä.
M34
Ei lavatanssit ole edes ysäriä, ysärillä käytiin teknoreiveissä. Lavatanssit on ehkä 60-lukua, varsinkin jos kaupunkilaisista puhutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi 47-vuotias yksineläjä.
Viimeksi parikymppisenä minut "iskettiin" ja olin suhteessa muutaman vuoden ja sain lapsenkin. Kun mies katosi kuin tuhka tuuleen, niin sen jälkeen olen ollut ilman parisuhdetta ja ilman mitään iskuyrityksiä. Ihan rauhassa (valitettavasti) saan kodin ulkopuolella olla, koska olen ilmaa kaikille. Ei edes aikoinaan ravintolareissuilla kukaan mies yrittänyt lähentyä (enää en jaksa käydä yörienoissa).
Olen ihan normaalin näköinen, ei mitään kovin poikkeavaa ulkonäössä. Lähes aina hyvällä tuulella, nauravainen, huumorintajuinen, kohtelias, ystävällinen, auttavainen, huolehtiva, pilkettä silmäkulmassa, ehkä hieman hiljainen ja ujo ja kotihiiren taipumuksia. Tuntuu etteivät nämä ominaisuudet ole hyviä, koska koen että kaikki inhoavat minua... Naispuoleiset työkaverit pitävät minua nättinä (jopa joskus sanoneet kauniiksi) ja mukavana, mutta ilmeisesti miehet ovat toista mieltä. He vain näyttävät tympeää naamaa kun kohdataan.
En todellakaan ymmärrä missä on vika.
Käy lavatansseissa kun ne joskus taas aukeavat. Lavamiehet valittavat että naiset haluavat vain tanssia, eivätkä hae miestä parisuhteeseeen. Näin se onkin.
Aika vaatimattomia miehiä mutta vahingossa voi olla ok-oloinen uusi tulokas. Ylipainoisissa myös löytyy.
Olen eronnut ja kuulemma miehet eivät enää toisella kierroksella hae kuin seksiä. No muutama on kyllä halunnut parisuhdetta. Ei mitään lottovoittoja. Laihoja, kaljuja ja huonoja tunneälyssä.
Pitää olla vain tarkkana ettei valitse niitä miehiä jotka rakastavat naisten huomiota, monikossa. N48
Anteeksi nyt vain, mutta kuka lisääntymisikäinen nuori nainen käy lavatansseissa herran vuonna 2020? Kannattaisiko baby boomereitten herätä tähän päivään. Lavatanssit on niin ysäriä ja kasaria, ettei mitään rajaa. Yleensä noissa on vanhoja mummeleita tai muita vastaavia vanhoja ämmiä. Nuorelle miehelle heistä ei ole mitään iloa eikä hyötyä.
M34
Muutenkin näin korona-aikaan saattaa olla, että seuraavan kerran isompia lavatansseja, joissa yleensäkään olisi edes riittävästi naisia joita hakea, järjestetään seuraavan kerran vasta 2022. Melko pitkä odotusaika, jos tuohon mahdollisuuteen aikoo takertua.
Vierailija kirjoitti:
Oma mielipide on että sun kannattaisi ehdottomasti panostaa kroppaan, se on naiselle ylivoimaisesti helpoin ja tehokkain keino nostaa omaa markkina-arvoa.
Rehellisesti sanottuna itse viehätyn vain hoikista tai urheilullisista vartaloista.
Ei satu olemaan helpommin toteutettavia ideoita? Tuo on melkein kuin kehottaisit aikuista miestä kasvamaan lisää pituutta, jotta flaksi kävisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vela -72 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko ketjun voi tiivistää niin, että kaikki naiset saisivat halutessaan hyviä kilttejä ja kunnollisia miehiä, mutta kuten N89 tuossa ylempänä paljasti niin vain ne top 10% miehet kelpaa.
"Ennemmin sinkku kuin huonon miehen kanssa." on naisten vakiolause, mutta nainen ei tarkoita huonolla mitään epäluotettavia jännämiehiä vaan epäviehättäviä kilttejä miehiä eli "vässyköitä".
Minä olen aina halunnut hyvän, kiltin ja kunnollisen miehen. En ole koskaan sellaista saanut. Kaksi miestä on elämässäni ollut. Ensimmäinen osoittautui petturiksi. Toinen paljasti parin vuoden seurustelun jälkeen, ettei tuntenut minua kohtaan mitään eikä ollut koskaan minusta suuremmin kiinnostunutkaan. Hän oli tyytynyt minuun, koska ei kuulemma voi saada sellaista naista, johon voisi oikeasti tuntea vetoa ja ihastua/rakastua. Kävi ilmi että tällainen nainen olisi nuori, timmikroppainen ja kaunis. No, minä en ollut, enkä ole vieläkään, mitään niistä.
Näiden kahden miehen lisäksi ne hyvin harvat miehet jotka ovat minkäänlaista kiinnostusta koskaan osoittaneet, ovat kaivanneet pelkkää seksiä. Ovat sentään toki olleet sen verran kunnollisia, että ovat tämän kertoneet aika äkkiä, eli kauaa ei ole tarvinnut muuta toivoa elätellä. Itseäni taas ei se hirveästi lohduta, koska minä kaipaan syvempää ihmissuhdetta. Kaipaan rakkautta ja oikeaa parisuhdetta, jossa toisen kanssa on hyvä olla.
Olen tehnyt itse aloitteita enemmän kuin minulle on sellaisia tehty. Yhtä lukuunottamatta olen aina saanut pakit. Se yksi joka ei antanut pakkeja oli juuri tämä mies joka tyytyi minuun kun ei muuta saanut.
Mitenköhän sen hyvän, kiltin ja kunnollisen miehen oikein saa, kun ei näemmä ainakaan se, että on sellaista halunnut ja toivonut teini-ikäisestä saakka, ole vielä tuottanut tulosta? No, ehkä se vielä ehtii löytyä. Eihän mulla ikää ole vielä viittäkymmentäkään kuin vasta parin vuoden päästä. En minä oikein jaksa enää toivoa, mutta en toki hyvää miestä hylkyyn pistä, jos kohdilleen sattuu tulemaan.
Millaisille miehille olet tehnyt aloitteita?
Ihan normaalin ja tavallisen oloisille miehille. Yleensä sellaisille, jotka vaikuttavat rauhallisilta ja hyväkäytöksisiltä. Ns. supersosiaaliset suupaltit tai naistennaurattajatyypit eivät ole erityisesti minuun vedonneet mitenkään. Sellaisia en ole itse lähestynyt, mutta toki suhtaudun ystävällisesti ja avoimin mielin jos sellainen on mua lähestynyt.
Ulkonäköön liittyviä kriteereitä minulla ei ole juurikaan. Kokonaisuus ratkaisee ja enemmän muut seikat kuin joku pituus, paino tai hiusten väri/lukumäärä. En nyt toki ole lähestynyt miehiä, jotka vaikuttavat minusta täysin epäviehättäviltä joko käytöksensä tai habituksensa suhteen.
Mutta kun se ulkonäkö on paljon isompi osa kokonaisuutta kuin halutaan myöntää.
Voidan ihan katsoa tutkimustietoakin. Sen perusteella ulkonäkö muokkaa käsitystä luonteesta enemmän kuin mitä luonne "komistaa".
Omien havaintojen perusteella kyllä 95-99% niistä aloitteesta suuntautuu sellaisille vähän keskivertoa komeammille ja miehekkäämmille miehille. Ne muutamat samat heput saavat lähestymisiä, muut eivät saa koskaan.
Pakko vetää semmoinen johtopäätös ettei se OKCupidin data ole ihan huuhaata. Naiset eivät oikeasti osaa hahmottaa muita eroja kuin kalsarimalli-tavis-epäviehättävä, ja kuvittelevat lopun olevan juuri heidän miesmaustaan kiinni, tajuamatta että muutkin pitävät niistä samoista miehistä.
Tuo OKCupidin tutkimus, jos sitä nyt sellaiseksi voi kutsua, on saanut tällä palstalla suhteettoman suuren huomioarvon. Siinähän siis kysyttiin kyseisen seuranhakupalstan asiakkaiden mielipiteitä vastakkaisen sukupuolen edustajien ulkonäöstä, jotka siis olivat niinikään kyseisen kanavan asiakkaita. Pyydettiin siis arvioimaan näiden ihmisten profiilikuvia asteikolla keskiverto, keskivertoa viehättävämpi ja keskivertoa vähemmän viehättävä. Kyseessä oli puhtaasti ulkonäön arviointi sen kuvan perusteella, minkä kukakin sinne palveluun oli laittanut. Keneltäkään ei kysytty viehättääkö henkilö muutoin kuin ulkoisesti tai voisitko kiinnostua hänestä ihmisenä.
Jo yksinään tästä syystä tämä kysely ei ole kovinkaan pätevä arvioimaan sen enempää naisten kuin miestenkään kiinnostusta ja pariutumishalukkuutta arvioimiensa henkilöiden kanssa. Tästä aiheesta sama sivusto oli sitten tehnyt vertailun oikeiden aloitteiden ja ulkonäköarvioiden välillä. Siitä puolestaan kävi ilmi, että naiset olivat miehiä useammin aloitteellisia myös niitä miehiä kohtaan, joiden ulkonäkö oli kuitenkin keskitasoa alempana. Jostain kumman syystä tämä jälkimmäinen havainto jätetään toistuvasti kokonaan huomiotta silloin kun tähän kyselyyn tällä palstalla vedotaan. Mistähän mahtaa johtua? 🤔😉
Kokonaan toinen juttu on sitten se, kuinka pätevä tällainen kysely on edes pelkästään ulkonäön arvioinnissa, kun kuvat olivat ihan mitä sattuu ilman minkäänlaista tasalaatuisuutta, saati sitten edes ylimääräisten kuvankäsittelyiden ja filttereiden käytön kontrollointia. Ei tuo ainakaan mitään vähänkään tieteellisen tutkimuksen metodeja edes siltä osin täytä.
"Tästä aiheesta sama sivusto oli sitten tehnyt vertailun oikeiden aloitteiden ja ulkonäköarvioiden välillä. Siitä puolestaan kävi ilmi, että naiset olivat miehiä useammin aloitteellisia myös niitä miehiä kohtaan, joiden ulkonäkö oli kuitenkin keskitasoa alempana."
Lue tarkemmin. Naiset olivat useammin aloitteellisia myös niitä miehiä kohtaan joiden ulkonäkö oli naisten mukaan ("as rated by the women") keskiarvoa alempana. Naisten mukaan siis 80% miehistä oli keskitasoa rumempia, kun taas miesten mukaan 50% naisista oli keskitasoa rumempia.
"Jostain kumman syystä tämä jälkimmäinen havainto jätetään toistuvasti kokonaan huomiotta silloin kun tähän kyselyyn tällä palstalla vedotaan. Mistähän mahtaa johtua? 🤔😉"
Lue yllä.
Eli asialla ei lopulta ole suurtakaan vaikutusta. Vaikka naiset ovat vaativampia luokitellessaa miesten ulkonäköä kuin miehet luokitellessaan naisia, naiset valitsevat silti ihan sujuvasti deiteille miehiä joita eivät rankkaa niin hyvännäköisiksi. Eli missä oli se ongelma?
Milloin ei-hyvännäköiset miehet ovat mihinkään kelvanneet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma mielipide on että sun kannattaisi ehdottomasti panostaa kroppaan, se on naiselle ylivoimaisesti helpoin ja tehokkain keino nostaa omaa markkina-arvoa.
Rehellisesti sanottuna itse viehätyn vain hoikista tai urheilullisista vartaloista.
Ei satu olemaan helpommin toteutettavia ideoita?
Olla syrjimättä omantasoisiaan miehiä?
M/40
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko te ketjun naiset kuinka trendikkäitä?
Kummallinen kysymys, mutta tuli mieleen, että jos nainen on oikein instagram-trendikäs, niin se voi viestiä "väärin" miehille. Siis jos on nainen, joka on kauhean trendikäs ja pyörii muiden trendikkäiden instagram-naisten kanssa, niin itse jättäisin sekä netissä että baarissa lähestymättä, koska ajattelisin että naisella on valmiiksi kauhea määrä ihailijoita ja kovat "vaatimukset". Tämä varmasti useimpien Instagram-naisten kohdalla pitääkin paikkansa, mutta jos jollain tällaisella naisella ei olekaan sitä ihailijalaumaa, voi olla että hänellä on aika hiljaista kaiken kaikkiaan miesten kanssa.M/40
En kyllä mielestäni... harvoin ostan edes uusia vaatteita.
Hmmm, no sitten toisaalta, kun ostat vaatteita, niin kai ostat vaatteita jotka jollain tapaa ainakin tunnistaa naistenvaatteiksi? Joskus tullut vastaan it-alan hommissa joku nainen tai pari, jotka pukeutuivat miesten ruutukauluspaitoihin ja miesten huppareihin jne. Tällaisellakin pukeutumisella varmasti voi löytää miehen, mutta luulen että se vaatii enemmän aktiivisuutta. Jos pukeutuu miestenvaatteisiin, niin ehkä miehet siinä tapauksessa olettavat naiselta ronskimpia otteita, eli naisen pitää sitten vähän niinkun lähennellä miejiä, en tiedä, voi olla näin tai voi olla olemattakin...
En sano että sinä noin pukeutuisit, mutta yleisesti pieni ripaus naisellisuutta pukeutumisessa riittää jo tekemään pehmeämmän vaikutelman naisesta. Nämä ihan vaan random ajatuksia mitä tulee mieleen tästä
M/40
Tuo pukeutumisjuttu on paljon fiksumpi vihje kuin ne ikuiset laihduttamiskäskyt. Jos kuka tahansa onnistuisi noin vain laihduttamisessa, ei ylipainoisia olisi.
On paljon helpompaa siellä vaatekaupassa kiertää miesten osasto kaukaa, ja siellä naistenkin puolella työntää rekille takaisin kaikki sukupuolettoman oloinen.
Ap on joku trolli. Vuoden tapaillut jotain miestä, mutta ei ole silti käynyt treffeillä??
Kyllä normaalin ulkonäön ja käytöksen omaava nainen saa miehen aivan helposti.
Niinpä niin...
Uskon, että tunnen useamman täällä kirjoitelleen naisen. Itsensä mielestä ihan normaali kroppa, ihan kivan näköinen ja mukava....Ei kuitenkaan miestä.
Mitäs jos kysyisitte rauhallisesti joltain lähimmäiseltänne, miksi he arvelevat, että olette ilman miestä? Näkevätkö he teidät samalla tavalla? On paljon asioita mitä pystyy itsessään kehittämään, jos haluaa. Toinen vaihtoehto on vain odotella sitä prinssiä, joka näkee vain sinut.
Tässä esimerkkejä:
Urasuuntautunut ylisuorittaja:
Kaikkea elämässään ei voi muuttaa tai hallita. Jos joku tekee asioita eritavalla, se ei välttämättä ole väärin. Ihmistä joka tekee asiat täysin samalla tavalla ihan joka tilanteessa ei ole olemassa.
Päällepäsmäri:
Ihminen voi olla voimakas jyräämättä ketään mielipiteillään. Mielipiteet voi myös sanoa kauniisti ja on hankalaa olla ihmisen kanssa, joka ei kuuntele lainkaan kenenkään muiden mielipiteitä.
Arvostelija:
Pystytkö itse tarjoamaan toivomallesi puolisolle sen, mitä itse haluat puolisoltasi? Fyysiset ominaisuudet ja taloudellinen tilanne? Näetkö itsesi realistisesti?
Prinsessa:
Ulkonäöllä pärjää hetken. Jos et pysty tarjoamaan minkäänlaista sielun ruokaa, et pidä kotitöistä tai odotat ehkä puolisosi elättävän sinut, kyllästyy puolisosi suhteeseen todennäköisesti vähitellen. Seksisuhteeseen kelpaat varmasti helposti.
Näitä riittää....