Lue keskustelun säännöt.
Muita naisia joita kukaan ei ole halunnut?
31.05.2020 |
En oikein tiedä mikä minussa on vikana, mutta olen alkanut kokea että kukaan ei ole koskaan oikeasti halunnut minua. Kukaan ei ole yrittänyt minua kunnolla, jos joku vähän jotain yrittää niin kaikkoavat todella helposti hyvä että kerkeän edes suuta avata. Sitten kun olen itse yrittänyt niin minut on torjuttu tai sitten vajaa vuoden tapailun jälkeen jätetty.
En ymmärrä mitä teen väärin. Tuntuu että monilla naisilla miehet oikeasti yrittävät kunnolla, mutta minulla ei.
Olen yrittänyt myös kehittää itseäni ja olla naisellisempi, mutta ei ole hirveästi auttanut ja tää panostus alkaa tuntua melkeen säälittävältä vaikka toisaalta koen olevani oma itseni.
Tuntuu että joidenkin naisten ei tarvitse tehdä yhtään mitään ja silti saavat huomiota ja iskuyrityksiä.
En ole edes koskaan ollut treffeillä.
Ulkonäöllisesti olen ihan nätti, on ainakin sen verran kehuttu. Kroppa ei ole koskaan ollut erityisen hyvä, normaalipainoinen olen kuitenkin ollut suurimman osan elämästä, tällä hetkellä keikkuu kuitenkin ylipainon rajoilla.
Johtuneeko se sitten tuosta kropasta, olen aina inhonnut sitä. Masentavaa.
Kommentit (593)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vau, oot sentään tapailemaan asti päässyt. Kuvittele, että kaikki tyssäisi ihan alkumetreillä, aina. Siinä jos missä tulee tunne, että on todellisen oikeasti jotenkin paska ja kelpaamaton ihminen.
Kai sekin olisi parempi kuin että huomaat että olet tuhlannut aikaasi, panostanut turhaan ja että toinen ei pidä sinusta läheskään yhtä paljon kuin sinä hänestä ja jättää kuin roskan.
Juuri näin. molemmat kokeneena paskaa kumpainenkin vaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko te ketjun naiset kuinka trendikkäitä?
Kummallinen kysymys, mutta tuli mieleen, että jos nainen on oikein instagram-trendikäs, niin se voi viestiä "väärin" miehille. Siis jos on nainen, joka on kauhean trendikäs ja pyörii muiden trendikkäiden instagram-naisten kanssa, niin itse jättäisin sekä netissä että baarissa lähestymättä, koska ajattelisin että naisella on valmiiksi kauhea määrä ihailijoita ja kovat "vaatimukset". Tämä varmasti useimpien Instagram-naisten kohdalla pitääkin paikkansa, mutta jos jollain tällaisella naisella ei olekaan sitä ihailijalaumaa, voi olla että hänellä on aika hiljaista kaiken kaikkiaan miesten kanssa.M/40
En kyllä mielestäni... harvoin ostan edes uusia vaatteita.
Hmmm, no sitten toisaalta, kun ostat vaatteita, niin kai ostat vaatteita jotka jollain tapaa ainakin tunnistaa naistenvaatteiksi? Joskus tullut vastaan it-alan hommissa joku nainen tai pari, jotka pukeutuivat miesten ruutukauluspaitoihin ja miesten huppareihin jne. Tällaisellakin pukeutumisella varmasti voi löytää miehen, mutta luulen että se vaatii enemmän aktiivisuutta. Jos pukeutuu miestenvaatteisiin, niin ehkä miehet siinä tapauksessa olettavat naiselta ronskimpia otteita, eli naisen pitää sitten vähän niinkun lähennellä miejiä, en tiedä, voi olla näin tai voi olla olemattakin...
En sano että sinä noin pukeutuisit, mutta yleisesti pieni ripaus naisellisuutta pukeutumisessa riittää jo tekemään pehmeämmän vaikutelman naisesta. Nämä ihan vaan random ajatuksia mitä tulee mieleen tästä
M/40
Mä voin rakastella teitä kaikkia, ja viedä huoltsikalle kaffelle.
Antero 57
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi 47-vuotias yksineläjä.
Viimeksi parikymppisenä minut "iskettiin" ja olin suhteessa muutaman vuoden ja sain lapsenkin. Kun mies katosi kuin tuhka tuuleen, niin sen jälkeen olen ollut ilman parisuhdetta ja ilman mitään iskuyrityksiä. Ihan rauhassa (valitettavasti) saan kodin ulkopuolella olla, koska olen ilmaa kaikille. Ei edes aikoinaan ravintolareissuilla kukaan mies yrittänyt lähentyä (enää en jaksa käydä yörienoissa).
Olen ihan normaalin näköinen, ei mitään kovin poikkeavaa ulkonäössä. Lähes aina hyvällä tuulella, nauravainen, huumorintajuinen, kohtelias, ystävällinen, auttavainen, huolehtiva, pilkettä silmäkulmassa, ehkä hieman hiljainen ja ujo ja kotihiiren taipumuksia. Tuntuu etteivät nämä ominaisuudet ole hyviä, koska koen että kaikki inhoavat minua... Naispuoleiset työkaverit pitävät minua nättinä (jopa joskus sanoneet kauniiksi) ja mukavana, mutta ilmeisesti miehet ovat toista mieltä. He vain näyttävät tympeää naamaa kun kohdataan.
En todellakaan ymmärrä missä on vika.
Kai teit katoamisilmoituksen poliisille?
Sanoisin panosta kroppaan. Sanon tämän miehen näkökulmasta. Minä sain ensimmäisen kiinnostuksen osoituksen naiselta ollessani muistaakseni 33 tai 34. Jos tuota nuorempana olisi voinut saada osakseen kiinnostusta hankkiutumalla timmiin kuntoon, niin siinä olisi ollut ilosta itkeminen lähellä.
...paitsi niin, sinähän saat miehiä jo. Eli tämä ei ole edes välttämätöntä.
Toinen juttu on ettei kaikista välttämättä ole saalisnaisiksi. Siis naisiksi jotka vain odottelevat aloitteita, kenties antaen hienovaraisia vihjeitä prinssi rohkeille. Mieti josko voisit olla aloitteellinen, ja katsella miehiä jotka siitä pitävät (meitä on, ja paljon, ette vain huomaa sitä koska useimmat naisten suosiossa olevat miehet ovat niitä rohkeita metsästäjiä).
Kaikki eivät voi olla prinsessoja.
Kolmanneksi. Millaisia miehiä ylipäätään olet saanut? Naiset tuntuvat universaalisti pitävän samoista piirteistä miehissä, riippumatta siitä millaisia ovat itse. Tuo tekee sen että syntyy pareja joissa mies syttyy naisesta koska seksi ja naisen saaminen, mutta luonteet eivät lopulta natsaa koska mies kokee naisen tylsäksi.
Nuo olisivat minun vinkkini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä voin rakastella teitä kaikkia, ja viedä huoltsikalle kaffelle.
Antero 57
Myöhästyinkö? Jaksaisitko, Antero, hoidella vielä minutkin?
t. Tuula
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin panosta kroppaan. Sanon tämän miehen näkökulmasta. Minä sain ensimmäisen kiinnostuksen osoituksen naiselta ollessani muistaakseni 33 tai 34. Jos tuota nuorempana olisi voinut saada osakseen kiinnostusta hankkiutumalla timmiin kuntoon, niin siinä olisi ollut ilosta itkeminen lähellä.
...paitsi niin, sinähän saat miehiä jo. Eli tämä ei ole edes välttämätöntä.
Toinen juttu on ettei kaikista välttämättä ole saalisnaisiksi. Siis naisiksi jotka vain odottelevat aloitteita, kenties antaen hienovaraisia vihjeitä prinssi rohkeille. Mieti josko voisit olla aloitteellinen, ja katsella miehiä jotka siitä pitävät (meitä on, ja paljon, ette vain huomaa sitä koska useimmat naisten suosiossa olevat miehet ovat niitä rohkeita metsästäjiä).
Kaikki eivät voi olla prinsessoja.
Kolmanneksi. Millaisia miehiä ylipäätään olet saanut? Naiset tuntuvat universaalisti pitävän samoista piirteistä miehissä, riippumatta siitä millaisia ovat itse. Tuo tekee sen että syntyy pareja joissa mies syttyy naisesta koska seksi ja naisen saaminen, mutta luonteet eivät lopulta natsaa koska mies kokee naisen tylsäksi.
Nuo olisivat minun vinkkini.
Ja kun nyt alapeukkujen hankkiminen aloitettiin, niin jatketaan samalla linjalla.
Aika monella naisella tuntuu olevan ristiriita sen kanssa millaisia he ovat ja millaisiksi he haluaisivat tuntea itsensä.
Esimerkki: nainen valittaa olevansa pitkä ja roteva amatsoni, ja luonteeltaan poikatyttömäisen suora. Mahtavaa. Kuulostaa ihan täydelliseltä.
Ja sitten tulee se mutta. Nimittäin "mutta haluaisin tuntea itseni pieneksi, siroksi ja feminiiniseksi. Mistä iso ja todella maskuliininen mies?". No ei mistään, eivät suosituimmat miehet pariudu saadakseen kookkaan naisen tuntemaan itsensä pieneksi, tai poikatytön tuntemaan itsensä femme fataleksi. Ne miehet pariutuvat naisen kanssa joka kiinnostaa heitä, eli yleensä vastakohtansa kanssa.
Painoitko jo alapeukkua, koska joku kyseenalaisti ajatuksen että kaikille naisille sopii iso ja maskuliininen mies? Jos painoit, niin entäpä jos minä kelpuuttaisin vain todella pienen ja feminiinisen missinaisen jotta tuntisin olevani iso ja maskuliininen, vaikken ole kumpaakaan?
Moni teistä sanoisi että onpas heikko itsetunto, kannattaa mieluummin olla oma itsensä. No, sama pätee naisiinkin.
Mitä yritän tällä sanoa on että kannattaa pelata omilla vahvuuksilla, ja etsiä mies joka arvostaa niitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotain on kyllä suomalaisessa kulttuurissa vialla.
Olen itse ihan kivannäköinen nainen ja olen asunut ulkomailla viimeiset 15 vuotta. Täällä minua koitetaan suht tiheään pokailla ihan normielämän keskellä ja flirttailuakin on ilmassa usein. En ole mikään missi mutta monesti olen kuullut täkäläisiltä olevani kaunis. Tämä koko kuvio on luonut minulle itsevarmuutta ja luottamusta. Nuorena Suomessa kun olin enemminkin harmaa hissukka.
Suomessa miehet kyllä baarissa koittavat iskeä mutta yleensä alkoholin avustuksella. Kysyin suomalaiselta ystävältäni että koitetaanko häntä useinkin pokata ja vastaus oli ei koskaan. Flirttailukaan ei suomalaiselta kovin helposti luonnistu.
Uskon että suomalainen ei helposti kehu, huomioi ja flirttaile. Jos on jäänyt iman noita kokemuksia niin ei myöskään helposti synny varmuutta omasta ulkonäöstä, viehättävyydestä ja seksuaalisesta viehätysvoimasta. Jo pienikin ripaus voisi avata uusia ulottuvuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko te ketjun naiset kuinka trendikkäitä?
Kummallinen kysymys, mutta tuli mieleen, että jos nainen on oikein instagram-trendikäs, niin se voi viestiä "väärin" miehille. Siis jos on nainen, joka on kauhean trendikäs ja pyörii muiden trendikkäiden instagram-naisten kanssa, niin itse jättäisin sekä netissä että baarissa lähestymättä, koska ajattelisin että naisella on valmiiksi kauhea määrä ihailijoita ja kovat "vaatimukset". Tämä varmasti useimpien Instagram-naisten kohdalla pitääkin paikkansa, mutta jos jollain tällaisella naisella ei olekaan sitä ihailijalaumaa, voi olla että hänellä on aika hiljaista kaiken kaikkiaan miesten kanssa.M/40
En kyllä mielestäni... harvoin ostan edes uusia vaatteita.
Hmmm, no sitten toisaalta, kun ostat vaatteita, niin kai ostat vaatteita jotka jollain tapaa ainakin tunnistaa naistenvaatteiksi? Joskus tullut vastaan it-alan hommissa joku nainen tai pari, jotka pukeutuivat miesten ruutukauluspaitoihin ja miesten huppareihin jne. Tällaisellakin pukeutumisella varmasti voi löytää miehen, mutta luulen että se vaatii enemmän aktiivisuutta. Jos pukeutuu miestenvaatteisiin, niin ehkä miehet siinä tapauksessa olettavat naiselta ronskimpia otteita, eli naisen pitää sitten vähän niinkun lähennellä miejiä, en tiedä, voi olla näin tai voi olla olemattakin...
En sano että sinä noin pukeutuisit, mutta yleisesti pieni ripaus naisellisuutta pukeutumisessa riittää jo tekemään pehmeämmän vaikutelman naisesta. Nämä ihan vaan random ajatuksia mitä tulee mieleen tästä
M/40
Olen pukeutunut välillä hameisiin, mekkoihin, korkokenkiin. Eipä auta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tavallaan ymmärrän, minäkään en saa koskaan miehiä, jos olen oma itseni. Saan vain jos tietoisesti esitän harmitonta ja ujoa ja käytän hametta. Miehet karkottuu, jos on vähänkin hyökkäävä ja hyökkäävyyttä voi ollas reipas puhe ja mielipiteiden esittäminen. Hiljaa kun hihittelee hame päällä ja tukka pitkänä, saa miehen. Tämä on monille naisille mahdotonta. He kokevat että se loukkaa heidän sisintään. En ajattele niin vaan ajattelen että teen mieheille lähestymisen helpoksi. Kunnolla vaan sitä naisellisuutta ja tyttömäisyyttä ulkonäköön ja käytökseen niin miehiä tulee jonossa.
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan ymmärrän, minäkään en saa koskaan miehiä, jos olen oma itseni. Saan vain jos tietoisesti esitän harmitonta ja ujoa ja käytän hametta. Miehet karkottuu, jos on vähänkin hyökkäävä ja hyökkäävyyttä voi ollas reipas puhe ja mielipiteiden esittäminen. Hiljaa kun hihittelee hame päällä ja tukka pitkänä, saa miehen. Tämä on monille naisille mahdotonta. He kokevat että se loukkaa heidän sisintään. En ajattele niin vaan ajattelen että teen mieheille lähestymisen helpoksi. Kunnolla vaan sitä naisellisuutta ja tyttömäisyyttä ulkonäköön ja käytökseen niin miehiä tulee jonossa.
”Miehet karkottuu, jos on vähänkin hyökkäävä ja hyökkäävyyttä voi ollas reipas puhe ja mielipiteiden esittäminen.”
Ennen olin juuri tälläinen ja sain torjunnat.
”harmitonta ja ujoa ja käytän hametta”
Nykyään olen tälläinen ja ei vieläkään onnaa. Kohta en jaksa enää välittää menenkö roskasäkissä ja hiukset likaisena ulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin panosta kroppaan. Sanon tämän miehen näkökulmasta. Minä sain ensimmäisen kiinnostuksen osoituksen naiselta ollessani muistaakseni 33 tai 34. Jos tuota nuorempana olisi voinut saada osakseen kiinnostusta hankkiutumalla timmiin kuntoon, niin siinä olisi ollut ilosta itkeminen lähellä.
...paitsi niin, sinähän saat miehiä jo. Eli tämä ei ole edes välttämätöntä.
Toinen juttu on ettei kaikista välttämättä ole saalisnaisiksi. Siis naisiksi jotka vain odottelevat aloitteita, kenties antaen hienovaraisia vihjeitä prinssi rohkeille. Mieti josko voisit olla aloitteellinen, ja katsella miehiä jotka siitä pitävät (meitä on, ja paljon, ette vain huomaa sitä koska useimmat naisten suosiossa olevat miehet ovat niitä rohkeita metsästäjiä).
Kaikki eivät voi olla prinsessoja.
Kolmanneksi. Millaisia miehiä ylipäätään olet saanut? Naiset tuntuvat universaalisti pitävän samoista piirteistä miehissä, riippumatta siitä millaisia ovat itse. Tuo tekee sen että syntyy pareja joissa mies syttyy naisesta koska seksi ja naisen saaminen, mutta luonteet eivät lopulta natsaa koska mies kokee naisen tylsäksi.
Nuo olisivat minun vinkkini.
Täytyy kai sitten odottaa että pääsee johonkin leikkaukseen. Kropan muoto kun on huono ei laihdutus auta. Ja nykyään kun on persevillitys niin ei tälläisellä pärjää.
Enpä tiedä lasketaanko sitä miehen saamiseksi jos ne aina jättävät. En todellakaan aio olla enää aloitteellinen, olen nolannut itseäni jo tarpeeksi yhdelle elämälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vau, oot sentään tapailemaan asti päässyt. Kuvittele, että kaikki tyssäisi ihan alkumetreillä, aina. Siinä jos missä tulee tunne, että on todellisen oikeasti jotenkin paska ja kelpaamaton ihminen.
Kai sekin olisi parempi kuin että huomaat että olet tuhlannut aikaasi, panostanut turhaan ja että toinen ei pidä sinusta läheskään yhtä paljon kuin sinä hänestä ja jättää kuin roskan.
Ah, tää jos mikä on ihana tunne!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehenä sanon, että Suomessa ei kasvateta naisia vaan työihmisiä. Se että ei panosteta viehättävyyteen näkyy päälle, johtaa seksin puutteeseen ja lopulta huonoon parisuhteeseen.
Jos tytöistä kasvatettaisiin naisia, niin kaikki voisi olla huvin. Äidit voisivat vinkata "tee näin ja näin". Pohjoismaiden ulkopuolella se on normaalia, koska mies ja nainen viehättyvät eri asioista. Alistua ei tarvitse kenekään.
Ap, mitä teet työksesi? Entä harrastukset?
Vierailija kirjoitti:
Miehenä sanon, että Suomessa ei kasvateta naisia vaan työihmisiä. Se että ei panosteta viehättävyyteen näkyy päälle, johtaa seksin puutteeseen ja lopulta huonoon parisuhteeseen.
Jos tytöistä kasvatettaisiin naisia, niin kaikki voisi olla huvin. Äidit voisivat vinkata "tee näin ja näin". Pohjoismaiden ulkopuolella se on normaalia, koska mies ja nainen viehättyvät eri asioista. Alistua ei tarvitse kenekään.
Olen niin samaa mieltä!
Siksi olen yrittänytkin olla naisellisempi mutta ei se näytä auttavan. Tosiaan vain työtä tuputetaan.
Miesten koko elämä on pääsääntöisesti taistelua ja kilpailua kaikesta. Aika harva haluaa siihen naisen joka haastaa jatkuvasti mielipiteillään ja on eri mieltä. Huom! On eri asia esim. olla kiinnostunut samoista asioista ja esittää niistä mielenkiintoisia yhteneviä näkökulmia.
Mies ei halua puolisoa joka nolaa miehen ja itsensä. Ex-vaimoni oli tällainen. Hänellä oli jotain epärealistisia haaveita ja taisi feministin kärpänenkin puraista. Toki miehen tietysti piti kuitenkin maksaa yksin perheen eläminen.
Kokemukseni mukaan useimmat miehet pitävät juuri normaalista kropasta, eli sellaisesta naisellisen pehmeästä, joka ei kuitenkaan ole lihava/ylipainoinen. Uskon että kroppasi on ok, mutta se ettet itse siitä pidä saattaa näkyä ulospäin. Itsevarmuus on seksikästä!
Vierailija kirjoitti:
Miesten koko elämä on pääsääntöisesti taistelua ja kilpailua kaikesta. Aika harva haluaa siihen naisen joka haastaa jatkuvasti mielipiteillään ja on eri mieltä. Huom! On eri asia esim. olla kiinnostunut samoista asioista ja esittää niistä mielenkiintoisia yhteneviä näkökulmia.
Mies ei halua puolisoa joka nolaa miehen ja itsensä. Ex-vaimoni oli tällainen. Hänellä oli jotain epärealistisia haaveita ja taisi feministin kärpänenkin puraista. Toki miehen tietysti piti kuitenkin maksaa yksin perheen eläminen.
Pitkälti näin.
Tämä on uranaisten miina.
Pääsääntöisesti nämä haluavat miehen josta on vastusta, ja suhteen joka muistuttaa sparrimatsia tiimikavereiden kesken. Muu ei käy, koska silloin mies olisi parisuhteessa "heikompi" osapuoli, mikä on naisille ehdoton ei.
Ongelma on siinä että nämä uranaiset tarjoavat haluamilleen uramiehille sitä mitä näillä on jo yli tarpeen. Nainen voi haluta miehen joka ylittää hänenkin kilpailuhenkisyytensä ja kyvykkyytensä, mutta se ei tarkoita sitä että mies haluaisi naisen joka alittaa hänen kilpailuhenkisyytensä ja kyvykkyytensä mahdollisimman pienellä marginaalilla.
Yleensä tällainen mies haluaa jotain muuta, ja se joku muu on puuttuva feminiinisyys.
Ongelma ei niinkään koska prismapariskuntia, koska kumpikaan ei ole ääripäässä. Mutta prismamies olisi uranaisen verrattuna köyhempi, vähemmän menestynyt, kunnianhimoinen ja määrätietoinen. Siksi vain alfa kelpaa.
Tässä menee siis sekaisin moderni tapa elää, ja vanhanaikainen tapa pariutua. Aina ne eivät sovi yhteen.
En kyllä mielestäni... harvoin ostan edes uusia vaatteita.