Mitä outoja "sääntöjä", pyyntöjä tai henkilökohtaisia rajoja sinulla on parisuhteessa?
Mitä vanhemmaksi tulee, sitä paremmin oppii tuntemaan itsensä ja omat tarpeensa. Tämä heijastuu siihen, mitä odottaa kumppanilta, ja minkälaisiin parisuhteisiin on ylipäätään valmis. Minulle on kolmikymppisenä jo täysin selvää, että useimmat ihmiset ovat kanssani kuitenkin täysin yhteensopimattomia, joten minua ei hetkauta sanoa, että minun kanssani et sitten koskaan tule saamaan lapsia tai asumaan saman katon alla. Tämä tuo mukavaa selkeyttä deittailuun, mutta varmaan varmaan tuntuu kummallisen jyrkältä jonkun mielestä.
Mitä te olette oppineet itsestänne ja osaatte nyt vaatia?
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Ei sotapelien pelaamista kotonani. En vain kestä sitä älämölöä. Toinen saa kyllä harrastaa tätä, jos haluaa, mutta sitten pidetään eri osoitteet.
Mites niinkun noi kuulokkeet ... ?
Että jos tulee konfliktitilanne, mulle annetaan tilaa rauhoittua ja tasaantua eikä pusketa päälle huutaen. Pääsen siis omaan rauhaan rauhoittumaan. Mulla on ongelmia vihanhallinnassa (hoitosuhde kesken) ja jos tarpeeksi painostetaan, naksahtaa päässä ja sitten lentelee tavarat ja nyrkit heiluu. V-mäistä joo sellaiselle, joka on tottunut huutokilpailuun riidellessä. Mun kanssa ei kannata. Ja tiedostan joo että on mun oma ongelma yms., oon hankkinut apua siihen jo. Oma puoliso onneksi tajuaa antaa tilaa rauhoittumiselle.
Orgasmi joka päivä. Vähempään en enää tyydy. Jos ei puolisoa huvita auttaa, niin sitten yksin. Siihen ei enää koskaan kukaan puutu, piste.
N31
Omat rahat. Osaan vastata omista kuluistani, en tarvitse elättäjää enkä elätä ketään. Eikä minulle tuota mitään ongelmia maksaa toisen omistaman asunnon juoksevista kuluista puolta eli sähkö, vesi, vakuutus, vastike jne. puoliksi, mutta investointia itseään en maksa!
Laukkua ei saa laittaa sängylle ja arkifarkuissa ei tulla sänkyyn. Mukia ei saa jättää liian lähelle pöydän reunaa. Kädet pestään kun tullaan ulkoa tai vessasta.
Emme ole yötä vastakkaista sukupuolta olevien luona, ellei kyseessä ole läheinen molempien tuntema ihminen tai sukulainen, emme sauno alasti vastakkaisen sukupuolen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Orgasmi joka päivä. Vähempään en enää tyydy. Jos ei puolisoa huvita auttaa, niin sitten yksin. Siihen ei enää koskaan kukaan puutu, piste.
N31
Olen saanut orgasmin keskimäärin kerran päivässä varmaan 13-vuotiaasta saakka. Jos menee pari päivää, alkaa tulla epämukavan levoton olo.
M34
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sotapelien pelaamista kotonani. En vain kestä sitä älämölöä. Toinen saa kyllä harrastaa tätä, jos haluaa, mutta sitten pidetään eri osoitteet.
Mites niinkun noi kuulokkeet ... ?
Linkkaatko sellaiset kuulokkeet, jotka suodattavat pois samassa asunnossa pelaavan "Ei v*ttu!" ja "Tapa se!" -huudot.
Täysin monogaamiseen suhteeseen en enää lähtisi. On ok, että 95 % seksistä on oman kumppanin kanssa, mutta vähintään ajoittainen kolmen kimppa tai parinvaihto täytyy säilyä vaihtoehtona.
Ei riidoissa nukumaan
Omaa rauhaa ja paljon
Kumpikin hoitaa omat sotkut
Vierailija kirjoitti:
Laukkua ei saa laittaa sängylle ja arkifarkuissa ei tulla sänkyyn. Mukia ei saa jättää liian lähelle pöydän reunaa. Kädet pestään kun tullaan ulkoa tai vessasta.
Suosittelen päiväpeittoa. Onko tällainen keksintö jäänyt kokonaan pois suomalaisista kodeista?
Mulla on sellainen raja, että en ole hetkeäkään ihmisen kanssa, jonka kanssa ei ole hyvä olla.
Pätee niin ystävyys-, sukulaisuus- kuin parisuhteisiinkin.
Ei ole koskaan ollut vaikeaa mulle päästää ihmisistä irti.
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua
Vierailija kirjoitti:
Että jos tulee konfliktitilanne, mulle annetaan tilaa rauhoittua ja tasaantua eikä pusketa päälle huutaen. Pääsen siis omaan rauhaan rauhoittumaan. Mulla on ongelmia vihanhallinnassa (hoitosuhde kesken) ja jos tarpeeksi painostetaan, naksahtaa päässä ja sitten lentelee tavarat ja nyrkit heiluu. V-mäistä joo sellaiselle, joka on tottunut huutokilpailuun riidellessä. Mun kanssa ei kannata. Ja tiedostan joo että on mun oma ongelma yms., oon hankkinut apua siihen jo. Oma puoliso onneksi tajuaa antaa tilaa rauhoittumiselle.
Mulla on tämä sama, tosin nyrkinheiluttelu on tasaantunut nuoruusvuosista. Mutta todellakin pitää antaa se oma tila ja aika rauhoittumiselle, koska muuten on sota. Mä en voinut tehdä kompromissia tässä, joten mies joutui tekemään (oli sellainen huutoriitelijä ja päällepainaja ja kaikki asiat piti selvittää HETI riitelemällä). Se oli iso opin paikka miehelle ja oon siitä aivan uskomattoman kiitollinen, että teki sen. Nykyään jos tulee kina, mä lähden kotoa pois kävelylle tai pyöräilemään ja olen poissa niin kauan, että itte oon vastaanottavainen ja puoliso rauhoittunut siitä huutovaiheesta. Sitten keskustellaan hyvässä hengessä, rauhallisesti, ääntä korottamatta ja kykeneväisinä kuulemaan toista osapuolta.
Nukun omassa makuuhuoneessa, koska hyvä unenlaatu on minulle tärkeää.
Haluan myös omaa aikaa, en jaksa olla koko hereilläoloaikaa toisen ihmisen seurassa enkä jaksa varsinkaan sellaista ihmistä, joka ei osaa olla yhtään yksin.
Omat rahat, mutta ei tarkoita että kaupassa lasketaan kumpi syö mitäkin, vaan se maksaa, kummalla nyt sattuu olemaan rahaa, kyllä ne tasaantuu tarpeeksi kuitenkin.
Tykkään halailla ja pussailla kavereideni kanssa. Jos se on jollekulle ongelma, ei varmaan kannata seurustella kanssani.
Minä en kestä yhtään vaatimuksia. Elin 20 vuotta perfektionistin kanssa. Yksikään mies ei enää koskaan vaadi minulta mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sotapelien pelaamista kotonani. En vain kestä sitä älämölöä. Toinen saa kyllä harrastaa tätä, jos haluaa, mutta sitten pidetään eri osoitteet.
Mites niinkun noi kuulokkeet ... ?
Linkkaatko sellaiset kuulokkeet, jotka suodattavat pois samassa asunnossa pelaavan "Ei v*ttu!" ja "Tapa se!" -huudot.
Meillä kumpikin pelaa näitä, kuulokkeet päässä, eikä kummallakaan ole mitään tarvetta huutaa ääneen. Se on varmaan se sama ihmistyyppi, joka karjuu urheilua katsoessaankin. Ei voi käsittää.
Vierailija kirjoitti:
Minä en kestä yhtään vaatimuksia. Elin 20 vuotta perfektionistin kanssa. Yksikään mies ei enää koskaan vaadi minulta mitään.
Meneehän se sama sitten myös toisinpäin, että sinäkään et vaadi toiselta mitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Orgasmi joka päivä. Vähempään en enää tyydy. Jos ei puolisoa huvita auttaa, niin sitten yksin. Siihen ei enää koskaan kukaan puutu, piste.
N31
Olen saanut orgasmin keskimäärin kerran päivässä varmaan 13-vuotiaasta saakka. Jos menee pari päivää, alkaa tulla epämukavan levoton olo.
M34
Mä olin parisuhteessa, jossa yksi henkisen väkivallan muoto oli orgasmien sääntely. Ei enää ikinä.
N31
Ei sotapelien pelaamista kotonani. En vain kestä sitä älämölöä. Toinen saa kyllä harrastaa tätä, jos haluaa, mutta sitten pidetään eri osoitteet.